(Wikipedia, lokakuu 2010): Vesanto on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 2 415 ihmistä ja sen pinta-ala on 569,75 km2, josta 147,11 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 5,71 asukasta/km2.
Vesannon naapurikuntia ovat Keitele, Konnevesi, Rautalampi, Tervo, Viitasaari ja Äänekoski.
Vesannolla on nykyään yhtenäiskoulu, johon kuuluvat esikoulu, Ahvenisen koulu ja Kirkonkylän koulu ja lukio. Kaikilla kirkonkylällä sijaitsevilla koulurakennuksilla on hauskat nimet: Esikoulu on Esikko, entinen ala-aste on Lemmikki, entinen yläaste on Vanamo, laboratorio on nimeltään Keltamo ja liikuntahalli on nimeltään Pillike.
Vesanto on tunnettu musiikkipitäjä. Vesannolla järjestetään vuosittain koululaisten musiikkikilpailu. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 802. Leena Lehtolainen, Helka Hynninen ja Olli Nuorto ovat syntyneet Vesannolla. Eräiden tietojen mukaan Yhdysvaltain entisen presidentin George W. Bushin esi-isä Mauno Antinpoika olisi ollut vesantolainen.
Vesannon nimelle on esitetty kansanetymologia, jonka mukaan nimi tulisi sanoista "Ves anto" (=paljon vettä), mikä johtuu siitä, että Vesantoa ympäröivät monet järvet.
Kyliä: Ahveninen, Harinkaa, Horonkylä, Kuuslahti, Järvenpää, Niinivesi, Närhilä, Oinaskylä, Sonkari, Tiitilänkylä, Vesamäki ja Vesijärvi.

.

(Vesannon seurakunta, 2010): Vesannon seurakunnan alkuvaiheita:
Vesantolaiset ovat rakentaneet puukirkkonsa talvikautena 1856-57 haapajärveläisen kirkonrakentajan Mikko Karjalahden johdolla. Puutavara ja rakennusmiehet saatiin Vesannon taloista Ville Korhosen laatiman jakoluettelon mukaan. Viralliset piirustukset teki lääninarkkitehti Carl Ziegler.
Kirkon vihki 23.7.1857 Rautalammin vt. kirkkoherra C. A. Höök. Kirkkoa on kunnostettu ja kaunistettu useasti sen jälkeen. Viimeinen suuri korjaustyö tehtiin vuonna 1952 professori Antero Pernajan suunnitelmien mukaan. Väritys on Aslak Sarren sommittelema vuodelta 1980.
Vesannon kirkon alttaritaulun historia on erikoinen. Sen löysi hylkytavarana vesantolainen sotilas vuonna 1941 Itä-Karjalasta Grisinskajan kylästä ja toi pataljoonansa komentajan luvalla kotikirkkonsa kaunistukseksi. Niin tuo tuntemattoman tekijän »Siunaava Jeesus» kutsuu vesantolaisia alttarille asti.
Alttari irrotettiin seinästä 1980 luvulla vanhan kristillisen käytännön mukaiseksi alttaripöydäksi. Samoihin aikoihin alttari kaunistettiin kirkkotekstiileillä, joiden suunnittelija on tekstiiliopettaja Marja Korhonen Vesannolta.
Erityisesti mainittakoon vihreä tekstiilisarja, jonka vihreän sävyt ovat Vesannon luonnonvärejä ja aiheena on mustaherukka, vesantolainen viinipuu. Se kertoo vesantolaisessa muodossa Jeesuksen esittämän vertauksen: »Minä olen viinipuun runko, te olette oksat. Ellette pysy minussa, ette voi tuottaa hedelmää.»
Lähellä alttaria on Kolmårdenin vihreästä marmorista valmistettu kastemalja, jonka ovat lahjoittaneet Vesannon sotien jälkeiset kummikunnat Ruotsista. Seinällä on »Rautalammi»-niminen vihkiryijy.
Ensimmäiset urut saatiin kirkkoon v. 1890. Kirkon 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1957 otettiin käyttöön nykyiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat 20-äänikertaiset sähköpneumaattisesti toimivat urut.

Vesannon kirkko - kuvattu 10.10.2010 ('S&J'). Teksti: Rakennettu Aleksanteri II hallitessa 1857

(Vesannon seurakunta, 2010): Kellotorni on kirkon yhteydessä pääsisäänkäynnin yläpuolella. Sen kullattu risti säteilee erityisesti laskevan ilta-auringon loisteen yli kirkonkylän.
Alkuaan tapuliin asennettiin sävelen g soittava pienempi kello, jonka Pentinmäen isäntä oli hakenut Pietarista jo ennen kirkon valmistumista. Uudempi kello on vuodelta 1907 ja se soittaa äänen c. Yli 40 vuotta kelloja soitti Elli Laulainen rukoillen: »Kaikukoon kirkkoin kellot yli maan Jumalalle kiitosta ja kunniaa!» Edelleen kellot soitetaan käsin.
Kirkon vierellä on hautausmaa, joka omalta osaltaan vaikutti aikanaan kirkon paikkaan, sillä katselmusmiehet totesivat vuonna 1854: »Wesangon pohjoispäässä on nähty olevan soveliasta maata, silijätä ja pehmijätä hietakangasta kolmen kyynärän syvyyteen kirkon ja hautaustarhan sijaksi ja kirkon sijaksi on arvattu korkeimman kankaan kohta.»
Hautausmaa hoidetaan vanhaan malliin erillishautakumpuina, jotka eivät edes muodosta yhtenäisiä rivejä. Ns. lisäalue hoidetaan yhtenäisenä nurmihautausmaana. Vuonna 1918 perustettu uusi hautausmaa on puolen kilometrin päässä pohjoisempana ja hoidetaan kaavanmukaisesti käytävien selkeästi jakamina rivihautoina.
Sankarihauta-alue on välittömästi kirkon vierellä. Muistomerkkinä on yksinkertainen risti. Viime sodissa kaatuneita on alueelle haudattu 130, vuoden 1918 sodan vainajia on 9. Lähellä sankarihautoja on pitkäaikaisimman Vesannon kanttorin, tunnetun kuoronjohtajan Werner Huttusen hautapaasi, johon on kaiverrettu hänen säveltämänsä hautalaulu.
Kirkonmäen alueeseen liittyy kiviaidan vierellä tien puolella taiteilija Anu Matilaisen »Kaskikivet» -patsas vuodelta 1988. Se on osuustoiminnan muistomerkki Vesannolla. Kivien kolossa on sinapinsiemen. Siitä kasvaa suuri puu yhteistoimin. Sen taustaksi kuuluu kirkko, joka kertoo, miten tuon Raamatusta otetun vertauskuvan mukaan vain Jumala voi antaa kasvun. Viimeisin kirkkoremontti valmistui 12.2.2006.