A) Varkaus ~ keskustan näkymiä: Varkauden todellinen maamerkki on arkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema vesitorni, joka oli valmistuttuaan vuonna 1954 Suomen korkein asuttu rakennus. Se tavoittelee taivasta 45 metriä korkeana. Vesitornin katolla on vasta uudistettu näköalatasanne, jossa Kahvila Sateenkaari toimii. Uudet kaiteet ovat läpinäkyvät ja maisemat avautuvat entistä avarammin. Kuvattu Kauppakadulta 30.7.2009 (S&J). Kauppakadulta kuvattu 30.7.2009 - erikoinen asuttu vesitorni taustalla (S&J). (18.10.2008, Warkauden lehti): Mies kiipesi vesitorniin ulkokautta: Paikallinen mies kiipesi lauantaina Varkauden vesitornin katolle ulkotikkaita myöten. Kiipeilijää olivat vastassa hissillä torniin nousseet palokunta ja poliisi, mutta mies pääsi pakenemaan virkavaltaa juoksemalla vielä portaat alas. Poliisi tavoitti miehen myöhemmin kaupungilta. Palokunnan arvion mukaan mies ei ollut aivan selvin päin. Tapaus sattui iltapäivällä kello 16 aikoihin. Palokunnan hälyttivät paikalle vesitornin asukkaat. He olivat ensin itse yrittäneet estellä kiipeilyintoista miestä. Varkauden Kauppakadulta talvisaikaan - kuvattu 12.3.2011 ( S&J). Kaksi kuvaa edelleen Kauppakadulta kuvattuna 30.7.2009 (S&J). Kauppakadun arkkitehtuuria kuvattuna 30.7.2009 (S&J). Vuonna 1954 valmistunut Varkauden vesitorni kuvattuna kaupungin pohjoispuolelta 30.7.2009 (S&J). Näkymä Kauppakadulta kuvattuna 30.7.2009 (kuvat: S&J). Kauppakadun arkkitehtuuria - 30.7.2009 (kuvat: S&J). Varkauden Kauppakadun liikkeitä: How much is that doggie in the window? lauloi Patti Page vinyylilevylle joulukuussa 1952. 'Peräkylä Oy' on ollut toiminnassa (ikkunamerkin mukaan) jo yli 80 vuotta. Sijainti Varkauden Kauppakadun varrella - ja hauva ikkunassa. Kuvattu 12.3.2011 (S&J). Kotileipomo Björnin houkutteleva kesäterassi kuvattuna 30.7.2009 (S&J). KimppaKirppis ja Varkauden Urheiluseurat ry - 30.7.2009 (S&J). Aivan Kauppakadun eteläpäässä Ravintola 'Next Step', modernia arkkitehtuuria - 30.7.2009 (S&J). Varkauden kauppakeskus Forum: Varkauden kauppakeskus 'Forum' Relanderinkadun suunnalta kuvattuna 12.3.2011 (S&J). Varkauden 'Forum' kuvattuna keskustan puolelta 12.3.2011 (S&J). Liikkeiden mainoskyltteijä näkyvissä: 'Hammaslaboratorio', 'Cafe Bistro Artesana', 'Kiinteistövälitys Varkauden Asuntomarkkinat Oy', 'Vaeltaja Eräreppu' ja 'Ravintola Amanda'. 'Forumissa ' sijaitseva Ravintola 'Amanda' - molemmat kuvat: 30.7.2009 (S&J). Varkauden teatteri: Varkauden teatterin pääsisäänkäynti kuvattuna 30.7.2009 (S&J). Osoite: Laivalinnankatu 29. Varkauden teatteri - molemmat kuvattu 30.7.2009 (S&J). Varkauden teatteri kuvattuna 12.3.2011 (S&J). Varkaus teollisuuskaupunkina: Kuvassa Varkauden keskusta-aluetta 1920-luvulla. Pääkatu - Ahlströminkatu - on juuri valmistunut, taustalla Varkauden tehtaat. Kuva on kirjasta 'Suomen museot - osa VIII - Savo' (2007) ~ Ivar Ekström. Reino Kalliomäki: "Varkauden museot, A. Ahlström Oy: kokoelma / Ivar Ekström. Kapearaidetallin edessä veturi no "4". Kiitos Varkauden Museolle ilmaisesta kuvasta! Laadukasta dokumenttikuvausta. Arvuuttelisin vuosia 1935-39 tai 1947/52 kuvaustyylin perusteella." Varkauden paperitehdas (Stora Enso) kuvattuna 30.7.2009 (S&J). (Wikipedia, 11.11.2010): Varkauden paperitehdas on Stora Enso-konserniin kuuluva tuotantolaitos. Aivan Varkauden kaupungin keskustassa sijaitsevassa tehtaassa on kolme paperikonetta ja yksi kartonkikone, joista enää yksi paperikone on tuotantokäytössä. Tehtaalla on päätettyjen tehostamistoimien jälkeen vajaa 800 (Stora Enso 550 ja kunnossapitoyhtiö Efora 220) työntekijää. Tehtaan johtajana on Reino Panula. Varkauden yksiköiden osuus Stora Enson kokonaisuudesta on runsaan viiden prosentin luokkaa. Yhtymän sanomalehtipaperikapasiteetista Varkauden osuus vuonna 2002 oli 9 prosenttia, hienopaperikapasiteetista 8 prosenttia, puutuotteista 6 prosenttia ja pakkauskartongista 2 prosenttia. Varkauden paperitehdas (Stora Enso) kuvattuna 30.7.2009 (S&J). Tehdas on oleellinen osa mielikuvaa Varkaudesta. (Wikipedia, 11.11.2010): A. Ahlströmin omistuksessa olivat ennen Varkauden paperitehdas ja muu sen yhteydessä oleva metsäteollisuus sekä Kauttuan paperitehdas kokonaisuudessaan. Myös Korkeakosken kartonkitehdas Karhulassa ja osa Sunilan sellutehtaasta kuuluivat A. Ahlströmille. Varkauden metsäteollisuus myytiin vuonna 1987 Enso Gutzeitille. Kauttuan paperitehtaan kaksi konetta (PK1 ja PK2) on myyty Jujo Thermalille, yksi kone (PK3) lopetettu ja ainoastaan pieni paperikone PK4 on edelleen Ahlstromin omistuksessa. Ahlstrom omistaa osan Jujo Thermalista. Varkauden ydinkeskustan ulkopuolella: Rautatien länsipuolelta, Laiturikaudulta näkymä länteen - puistoaluerakentamista. Kuvattu 30.7.2009 (S&J). Tätä puistoaluetta taidetaan kutsua 'Esa Pakarisen puistoksi'. Samalta paikalta kuin edellinenkin lahden poukamaan - 30.7.2009 (S&J). Varkauden urheilukentän alueilla: Varkauden urheilukentän luonnonnurmikko on hyvästä kunnostaan maankuulu - kuvattu 30.7.2009 (S&J). Varkauden urheilukenttä - muuten fiinissä kunnossa, mutta töhrymaalarien osuus erottuu - 30.7.2009 (S&J). 'Juicen Pubin' terassilla paikalliset jalkapallofanit tankkauksella ennen illan koitosta - 30.7.2009 (S&J). Jokaisella tuntui olevan kovaäänistä asiaa muille - ohikulkijoillekin. 'Kisa Grilli Baari' eli 'K.G.B.' sijaitseekin jo aivan urheilukentän reunalla - 30.7.2009 (S&J). Jalkapallofaneja pelin lumoissa Warkauden urheilukentän katsomossa - molemmat 30.7.2009 (S&J). Ellen erehdy, tällä kentällä on pidetty yllä varkautelaista jääpallomainetta vuosikymmenten ajan - 30.7.2009 (S&J).

B) Varkaus ~ rautatie kulttuuria: Varkauden rautatie- ja linja-autoasema: Kuvassa Varkauden yhdistetty rautatie- ja linja-autoasema ('Matkailukeskus' - 1978, arkkitehti Kauko Tiihonen). Kuvattu Relanderinkadun puolelta 30.7.2009 (S&J). Varkauden rautatieasema on rautatieasema Suomen rataverkolla Varkauden kaupungissa Pohjois-Savon maakunnassa rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Liikennepaikan etäisyys Helsingin rautatieasemalta on 424,7 ratakilometriä mitattuna Pieksämäen ja Kouvolan asemien kautta. Rautateitse matkaa Pieksämäelle on 49 kilometriä ja Joensuuhun 133 kilometriä. Varkaudessa pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat, ja liikennepaikalla on myös tavaraliikennettä. Asemahalli kuvattuna 30.7.2009 - S&J). Varkauden rautatieasema ~ kolme kuvaa ratapihan laiturien puolelta 30.7.2009 (S&J).Rautatie Huutokoskelta Varkauteen valmistui 1. marraskuuta 1914. Osuus Varkaudesta Vihtariin valmistui 1. joulukuuta 1939 ja edelleen Viinijärvelle 22. huhtikuuta 1940. Varkauden rautatieaseman ratapihan näkymiä: Kuvassa Varkauden rautatieaseman ratapihanäkymää. Taustalla Valtatie 23:n silta (Taipaleentie). Kuvattu 30.7.2009 (S&J). Varkauden ratapihan raiteiden käyttötarkoitukset ovat seuraavanlaiset: Raide 101 on päivystysvetureiden seisontaraide, 102 on läpikulkuraide ja myös matkustajajunien pysähdysraide, 103-107 ovat tavaraliikenteen käytössä joille kahdesta mahtuu 725 metriä pitkä juna. Raide 108 on seisontaraide, ja raiteilla 109, 111 ja 112 kuormataan raakapuuta. Raiteilla 101–107 on sähkökääntölaitteilla varustetut vaihteet ja opastimet. Vaihtotöissä sähkökääntölaitteella varustetut vaihteet kääntyvät paikallisluvin ratapihalla olevista painikekaapeista. Varkauden rautatieaseman ratapihanäkymiä ~ kolme kuvaa otettuna 30.7.2009 (S&J). Alin etelään, kaksi ylempää pohjoiseen. Yksinäinen konttivaunu ja taustalla uusi matkakeskus ja vanhempi asema piilossa - 30.7.2009 (S&J). Varkauden rautatieaseman ratapihanäkymiä kuvattuna Rajakadun sillalta ~ kolme kuvaa otettuna 30.7.2009 (kuvat: S&J). Kaksi alinta kuvaa pohjoiseen, muut kaksi etelään asemaa kohti. Varkauden vanha rautatieasema: Kuvassa Varkauden vanha rautatieasema, joka valmistui vuonna 1914 (Thure Hellström) ja jota laajennettiin v.1937 kuvassa sillan suuntaan. Kuvattu 30.7.2009 (S&J). Tämä kunnostusremontissa oleva vanha asema sijaitsee noin 100 metriä nykyistä uutta matkailukeskusta etelämpänä aivan Valtatie 23:n sillan kupeessa. ('OA', 11.11.2010): Vanhempi asemarakennus on ollut käsityöyrittäjän omistuksessa vuodesta 2007. Varkauden vanha rautatieasema ~ kaksi kuvaa otettuna 30.7.2009 (S&J). Varkauden vanha rautatieasema vanhassa postikortissa. Tekstin mukaan (ei näy tässä versiossa) kuva olisi otettu tilanteessa, missä asemalle odotettiin ensimmäistä junaa vuonna 1914. Tämän kuvapostikortin lähetti Veli Turpeinen 2.4.2014 - kiitos. Asemarakennusta laajennettiin v.1937 kuvassa oikealle, jolloin pääsisäänkäynnin paikkakin vaihtui. Varkauden vanhempi asema Jarmo Pyytövaaran kuvaamana 9.8.1975 (kiitos käyttöluvasta).

Taipaleen kanava: C) Kuvassa 'Leppävirta'-laiva Taipaleen kanavassa 1950-luvulla. Kuva on kirjasta 'Suomen museot - osa VIII - Savo' (2007). Kyseinen kuva kuuluu Valokuvaamo Jäniksen kokoelmiin. Taipaleen kanava-alueella voi tutustua yli 160-vuotiaaseen vanhaan kivikanavaan ja seurata laivaliikennettä toiminnassa olevan kanavan partaalla. Kanavahistoria esittäytyy sekä kanavamuseossa että aluetta kiertävän Kanavapolun irtotauluissa. Kanavamuseosta löytyvät lisäksi kahvio ja käsityöpaja. Taipaleen kanavamuseo on yksi Merenkulkuhallituksen alaisista alueellisista kanavamuseoista. Sen maantieteellinen kohdealue ulottuu Varkaudesta Iisalmeen. Taipaleen kanavamuseossa kerrotaan tämän Varkaudesta Runniin ulottuvan vesireitin ja sen kanavien rakentamisesta sekä vesiliikenteestä. Varkauden museo vastaa osaltaan kanavamuseon näyttelytoiminnasta ja aukipidosta. Merenkulkuhallitus hoitaa kiinteistöasiat ja kanava-alueen kunnossapidon. (Wikipedia, 2010): Taipaleen kanava on puoli kilometriä pitkä sulkukanava Varkaudessa, Unnukan ja Haukiveden Siitinselän välillä. Se rakennettiin ensimmäisen kerran vuosina 1835–1840 ja oli Suomen ensimmäinen kanava, jossa oli sulkuportit. Kanava on nykyään museokanavana n. 100 m itään tomivasta kanavasta. Taipaleen kanavan rakennustyömaalla oli myös Suomen ensimmäinen rautatie vuosina 1836-1840. Kanavan käydessä ahtaaksi, rakennettiin uusi kanava sen nykyiselle paikalle vuosina 1867–1871. Kanava modifioitiin vuosina 1962–1967. 1960-luvun muutoksissa sulkukammion kokoa laajennettiin suuremmaksi, yhdistämällä vanhat 35 m sulut ja niiden välissä ollut tasausallas yhdeksi 120 m suluksi. Muutos mahdollistaa useimpien Saimaan kanavan kautta saapuvien alusten pääsyn kanavan läpi pohjoiseen Leppävirran reitille. Kanava kuuluu osana 4,35 m:n Saimaan syväväylään, joka kulkee Savonlinnasta Kuopioon ja Siilinjärvelle asti. Kanavan sulkuja hoidetaan vieressä olevasta ohjauskeskuksesta. Vaikka sulutus toimii vesiliikennekaudella 24 tuntia vuorokaudessa, niin kanavan yhteydessä olevaa maantiesiltaa ei avata tieliikenteen ruuhka-aikoina pelkästään huvialuksia varten. Vieressä sijaitsevassa Taipaleen kanavamuseossa on sisätiloissa näyttely vesiteiden ja kanavien historiasta. Museoon kuuluu myös vanhan ja uuden kanavan rantaa kiertävä polku opasteineen.

Kangaslampi liitettiin Varkauden kaupunkiin vuoden 2005 alussa: D) Kangaslammin rautatieasema (pysäkki) Jukka Voudinmäen kuvaamana 5.6.2006 (kiitos käyttöluvasta). Etualalla näkyy entistä, osin raidesepelin peittämää sivuraidetta. Tasoristeyksen molemmin puolin tasoristeysportaalit. Radan rakentamisen aikoihin ensimmäinen rakennus Kangaslammin pysäkillä oli kolmen perheen asuinrakennus, joka valmistui v. 1933. Thure Hellströmin suunnittelema asuinrakennus valmistui v.1935. Kangaslammin pysäkki alennettiin laiturivaihteeksi v. 1967 ja miehitys poistettiin v. 1970. Tavaraliikenne lopetettiin v. 1981 ja henkilöliikenne v. 1989. ('JT', 22.6.2006): Minun vaimoni asui nuorena tuossa talossa. Puolisko kertoo kovasti ikävöivänsä paikkaa. Vanhempansa ovat rakentaneet päädyssä näkyvät portaat. Eljas Pölhö (kiitos käyttöluvasta): "1968 * Kangaslampi on joskus ollut niin tärkeä liikennepaikka, että siellä on ollut pieni veturitalli tai muu vaja, johon on johtanut raide. Merkintöjen mukaan koppi ja sen raide + r.3 purettiin ensimmäisinä. Loput raiteet seurasivat ennen seuraavaa tarkistuskierrosta, tosin r. 2:sta oli vielä pätkä maassa. (Kaavio 1968, TK/TAE/EPö matkataskukirja)." Tässä kuvassa poseeraa Welta-kameransa kanssa Toivo Kilpeläinen 1930-luvun alussa Kangaslammilla (kuva: Veerti Rissanen). (Wikipedia, 2009): Kangaslampi oli Etelä-Savossa sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin Varkauden kaupunkiin vuoden 2005 alussa. Vuonna 2004 kunnassa asui 1611 ihmistä. Vuoden 2005 alussa Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin, jolloin se liittyi Pohjois-Savon maakuntaan. Kunta perustettiin 1896. Kangaslammin kirkko on vuodelta 1973 oleva Kaj Michaelin suunnittelema pieni kirkko. Kangaslammin vanha kirkko - kuvattu 1930 (paloi 1972). Elka-kuva * Finna). (Wikipedia, 2025): Kangaslammin kirkko sijaitsee entisen Kangaslammin kunnan alueella Varkaudessa. Edellisen vuonna 1972 palaneen kirkon tilalle kirkko rakennettiin tiilinen pitkäkirkko 1972–1973. Kirkon tasakatto taittuu alttaripäädyssä viistoksi pulpettikatoksi. Kirkon pinta-ala on 450 neliötä ja istumapaikkoja siellä on 250 hengelle. Kirkon on suunnittellut arkkitehti Kaj Michael. Kirkon ohessa oleva betoninen kellotapuli rakennettiin 1973, kellot ovat vuosilta 1972–1973. Alttarin veistoksen Elämän puut on suunnitellut taiteilija Eva Ryynänen, samoin kuin kirkkosaliin liitettävissä olevan seurakuntasalin seinällä olevan teoksen Enkelin siipi. Kirkon alttarin vasemmalla puolella on ikkunaseinä ja oikealla urku- ja kuorotila. Kangasalan urkutehtaan vuodelta 1973 olevat urut ovat 9-äänikertaiset. Entisen kirkon kivijalasta otettu graniittinen paasi on uudessa kirkossa kastemaljana. Alttarilla on Teuvo Tikkasen entisen kirkon isoista nauloista tekemät kolme naularistiä, alttarin tekstiilit on suunnitellut ja valmistanut Leena Mäki-Patola. Kirkon tilat uusittiin vuonna 1990. Kangaslammin uusi kirkko - (Varkauden seurakunta).