A) Valkeakoski ~ keskustan näkymiä: Paperitehdas ja jalkapallokenttä sen varjossa (Valkeakosken Haka): Valkeakosken paperitehdas ja Tehtaan kenttä sen katveessa - kuvattu 21.5.2010 (S&J), jolloin käynnissä oli Veikkausliigan ottelu Haka-AC Oulu. Diesel-veturin kuskiakin kiinnosti Veikkausliiga-Hakan esitykset - 21.5.2010 (S&J). (Wikipedia, joulukuu 2010): Valkeakoski on noin 20 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 kilometriä Tampereelta etelään. Se kuuluu Pirkanmaan maakuntaan. Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuuden keskuksena ja jalkapallokaupunkina. Valkeakosken naapurikunnat ovat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Pälkäne. Valkeakoski sijaitsee keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Vesi hallitsee nykyistäkin kaupunkikuvaa. Sen yli rakennetut riippusillat yhdistävät kaupunginosat toisiinsa ja siitä valjastetusta voimasta syntyivät aikoinaan paperitehtaat. Valkeakoski on paperikaupunki, sillä eräs Suomen ensimmäisistä paperitehtaista, Myllysaaren paperitehdas, perustettiin Valkeakoskelle. Myllysaaren paperitehtaan perinteitä jatkaa UPM-Kymmenen Tervasaaren paperitehdas, joka valmistaa tarra- ja kirjekuoripapereita kolmella paperikoneella. Tehdas on nykymittakaavassa pienehkö paperitehdas 350 tonnin vuosituotannollaan. Tervasaaressa valmistetaan tarran taustapaperia eniten maailmassa. Tehtaiden ja Hakalan rannan halkoplaanin välillä kulki 1900-luvun alussa kapearaiteinen 600 mm:n raidelevyinen Valkeakosken tehdasrata. Valkeakoskelaista jalkapalloyleisöä taukoviihteellä - kuvattu 21.5.2010 (S&J): Haka-AC Oulu. Valkeakoskelaista pikkuväkeäkin jalkapallo kiinnostaa - 21.5.2010 (S&J). Missä 'Jallu' luuraa? Kuvattu 21.5.2010 (S&J). Valkeakosken kaupunkia veden äärellä: Valkeakoski sijaitsee vesien äärellä, kaunis kaupunki - kaikki tämän kuvaruudun kuvat ovat toukokuiselta perjantai-illalta 21.5.2010 (S&J). Ei vielä aivan kesäiltojen ihmisvilinää, mutta aavistus jostakin tulevasta. Valkeakosken keskustan mielenkiintoisia rakennuksia: Valkeakosken keskusta on melkein kokonaan 'uudestaan' jo rakennettu, mutta etsivä löytää - kaikki tämän kuvaruudun otokset 21.5.2010 (S&J).

B) Valkeakosken kirkko: Valkeakosken kirkko - kuvattu 21.5.2010 (S&J). Vuonna 1969 valmistunut Valkeakosken kirkko on arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema. Se on viimeinen hänen suunnittelemistaan neljästätoista kirkosta. Kirkon päätyikkunoiden lasimaalaukset ovat taiteilija Mikko Vuorisen käsialaa. Kirkkosalissa on 800 istumapaikkaa ja parvella 200. Kirkon kellotornin korkeus on 35 metriä. Valkeakosken kirkko kuvattuna kahdesti jo kesäisenä toukokuun iltana 21.5.2010 (S&J).

C) Valkeakosken rautatiekulttuuria: Valkeakoski: Reino Kalliomäki kuvasi Valkeakosken asemalla elokuussa 1976: "Valkeakoski sattui usein matkan varrelle. Aseman portailla on näyttävä kukka-asetelma, vaikka viimeinen aikataulun mukainen henkilöjuna lähti parikymmentä vuotta aikaisemmin. Postilaatikkokin oven pielessä, ja veturimiehet tauolla sisällä. En löydä Tve3:sen numeroa. Säterin öljyvaunut maantiesillan edessä tutulla paikallaan. Käyttölupa "2015-11-B", kiitos. Eljas Pölhö kuvasi valkeakosken asemalla 1992: "On VR:llä käytetty vihreää väriä ennenkin. Valkeakosken asema 1992. Se oli jo silloin vähän kulahtaneen näköinen." Käyttölupa "2014-1-A", kiitos. Jorma Toivonen kuvasi valkeakosken asemalla 22.7.2005: "Pohjanmaan lätät etelässä, PoRhan tilausjuna Valkeakoskella." Käyttölupa "2015-12-G", kiitos. Rantoo (Sääksmäki): Markku Nummelinin kuva Rantoon liikennepaikalta vuodelta 1985 julkaistiin v. 2009 kirjassa Radan varrella. Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen v. 1973. Rantoo 1930-luvulla. Jorma Rauhalan kokoelmista oleva kuva julkaistiin v. 2009 kirjassa Radan varrella. Metsäkansa (Sääksmäki): Jukka Voudinmäki kuvasi Metsäkansan rautatieasemarakennuksen 14.4.2004: "Metsäkansan entinen asema on siirretty vähän matkan päähän Ilolaan. Asemalla on mm. kahvila- ja majoituspalvelua.". Käyttölupa "2015-12-L", kiitos. Metsäkansassa toimi tiilitehdas 1953-70. Metsäkansa muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi kesällä 1956 ja saman vuoden joulukuussa radan henkilöliikenne siirtyi linja-autoihin. Tavaraliikenne lopetettiin 1991. Kuormausaluetta käytettiin vielä 90-luvun lopussa puuratapölkkyjen käsittelyalueena. Vuonna 1999 tauon jälkeen liikennepaikka avattiin uudelleen raakapuuliikenteelle. Metsäkansan asemarakennus siirrettiin vuonna 1995 joitakin satoja metrejä Toijalan suuntaan Ilolan matkailumaatilan pihapiiriin.

D) Sääksmäki: Markku Ilari Manninen kuvasi Sääksmäen sillan viereisen ravintolan ympäristön näkymiä 30.7.2017 (käyttölupa 2017-6-A * kiitos).