|
|
A)
Yleistietoa Urjalasta:
Urjala (ruots. Urdiala) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu noin 5 000 ihmistä.
Urjalan naapurikunnat ovat Akaa, Forssa, Humppila, Hämeenlinna, Punkalaidun, Sastamala, Tammela ja Vesilahti. Entisiä naapurikuntia ovat Koijärvi, Kalvola, Kylmäkoski ja Tyrvää.
Urjala on vanhastaan ollut melko vauras maa- ja metsätalouspitäjä, mutta paikkakunnan teollisuus on osittain hyvin vanhaa. Nuutajärven lasitehdas aloitti toimintansa jo vuonna 1793 ja kasvoi muutamassa vuosikymmenessä alansa suurimmaksi Suomessa. Käsityöläisammatteja ovat edustaneet muun muassa korien, mattojen ja keinutuolien valmistus. Vuoden 1970 väestönlaskennan mukaan 45 prosenttia urjalalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 30 prosenttia teollisuudesta ja rakennustoiminnasta sekä 25 prosenttia palveluammateista.
Alueen esihistoria:
Huhdin kylästä läheltä Urjalan rautatieasemaa on löydetty kivikautinen, varhaisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka, josta on paljastunut muiden muassa asuinkodan lieden pohja, saviastioiden palasia, kvartsinkappaleita ja luuesineitä. Myös Valajärveltä on löydetty asuinpaikka, joka lienee ollut käytössä noin vuonna 2000 eaa. Varhain alkanut asutus keskeytyi jostakin syystä vuosisadoiksi ja Urjala jäi Suur-Sääksmäen pitäjän takamaaksi. Rautakaudella toistaiseksi tutkimaton linnavuori, Nuutajärven linnavuori, on ollut myös käytössä ennen kristinuskon saapumista alueelle[8]. Kun paavi julisti vuonna 1340 sääksmäkeläiset heidän niskoittelunsa vuoksi pannaan, heidän joukossaan mainittiin Asikka Hakkisenpoika, joka lienee ollut kotoisin Urjalan Hakkilasta.
Urjala-nimi esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1390 muodossa ”Urdhiala”. Urjala erotettiin Sääksmäestä vuonna 1483. Sillä oli jo tällöin oma Urjalankylässä sijainnut kirkkonsa, jonka paikalla on nykypäiviin saakka säilynyt kivisakasti. Urjalan nykyinen kirkko rakennettiin Laukeelan kylään Tukholman intendenttikonttorissa vahvistettujen piirustusten mukaan vuonna 1806. Kaukana kirkonkylästä sijaitsevaan Halkivahan kylään valmistui oma kirkko vuonna 1926.
Historiallisesti Urjala on ollut Akaan kappeliseurakunta. Sen nimi on aiemmin mahdollisesti ollut Airanne, mutta Urjala on korvannut tämän nimen jo 1500-luvulla. Urjala mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1590.
Kuntaliitokset:
Koijärven kunta perustettiin vuonna 1923 eräistä Tammelan ja Urjalan kylistä. Aiemmin Vesilahteen kuulunut Halkivahan kylä liitettiin Urjalaan vuoden 1953 alussa. Koijärvi liitettiin vuonna 1969 pääosin Forssaan ja osittain Urjalaan.
Huhdin kylä oli Suomen sotaväen 7. Hämeen tarkk'ampujapataljoonan 26. reservikomppanian sijoituspaikkana vuosina 1884–1899. Kasarmialueen rakennuksista on jäljellä upseerirakennus ja läheisellä Huhdinkalliolla on vuonna 1902 pystytetty muistokivi. Lähistöllä on myös jälkiä venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana suorittamista linnoitustöistä.
Urjalan vaakunan suunnitteli Toivo Vuorela ja se vahvistettiin vuonna 1955.
Urjalaan asutettiin jatkosodan jälkeen Muolaan siirtoväkeä.
Pääosan Urjalan alueen vesistä kerää Kalvolasta alkunsa saava, Urjalasta Kylmäkosken kautta Akaalle virtaava, Akaan Viialassa Vanajaveteen laskeva Tarpianjoki. Tämän vesireitin järviä Urjalassa ovat Kortejärvi Kirkonkylän länsipuolella, siihen etelästä Urjalankylän luona laskeva Rutajärvi ja tähän etelästä laskeva Nuutajärvi.
Urjalan maisemakuva on yleisesti tasainen ja maaston keskikorkeus merenpinnasta on 100–110 metriä. Monet yksittäiset mäet nousevat kuitenkin 30–40 metriä tämän tason yläpuolelle. Maisemalle ovat tunnusomaisia laajat, monin paikoin naapurikuntien alueille ulottuvat peltoaukeat, ja kunnan kokonaispinta-alasta runsas viidennes on peltoa. Urjalan halki luoteesta kaakkoon kulkee harjujakso, joka tulee Sastamalan puolelta Sammaljoen, Halkivahan ja Honkolan kylien kautta Urjalan kirkonkylään ja jatkuu Huhdin ja Välkkilän kylien kautta entisen Kalvolan kunnan puolelle. Paikoin harju on tosin epäselvä ja vaikeasti nähtävissä. Harjujakson reunamilla on laajoja soita, joita on kaikkiaan – peltojen ohella – toinen viidennes kunnan pinta-alasta.
Urjalassa on kaksi Museoviraston määrittelemää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Nuutajärven lasitehdasalue Nuutajärvellä ja 1800- ja 1900-luvun kirkonkylämiljöötä hyvin edustava Urjalan kirkonmäki Urjalan kirkon ympärillä.
Urjalan suurin maatila on Furuhjelm-suvun omistama Honkolan kartano.
Viihdekulttuurin piirissä 60-luvulla Martti "Huuhaa" Innanen teki Urjalaa tunnetuksi kappaleellaan ”Urjalan taikayö” (Wikipedia, 2017).
|
