TUUSULA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 6.12.2025)

(Wikipedia, 2012): Tuusula (ruots. Tusby) on Keski-Uudenmaan talousalueella sijaitseva vajaan 37 000 asukkaan kunta, joka luetaan kuuluvaksi Helsingin ympäristökuntiin. Sen rajanaapureita ovat Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Sipoo, Järvenpää ja Kerava.
Tuusula ympäröi Tuusulanjärveä – paitsi järven pohjoispäässä, missä on Järvenpään kaupunki. Tuusulaan asutettiin jatkosodan jälkeen Terijoen ja Viipurin mlk:n siirtoväkeä.

Nykyisin Tuusulalla on kolme maaseudun ympäröimää keskusta:
1) Hyrylä, kuntakeskus, noin 20 000 asukasta, 2) Jokela, noin 6 100 asukasta, jota ei tunneta lainkaan vanhoissa kyläluetteloissa ja 3) Kellokoski, noin 4 400 asukasta, joka kunnan perustamisen aikoihin tunnettiin Järvenpään takamaana.

Tuusulan alue on keskeltä kapea, sillä siitä aikoinaan erotettu Järvenpää miltei jakaa sen kahtia. Niinpä Hyrylästä katsottuna kunnan pohjoisosa, jossa Kellokoski ja Jokela sijaitsevat, on lähes suoraan Järvenpään takana. Lisäksi kunnan itäosassa Keravan ja Järvenpään välissä on vielä kapeampi, Sipoon rajalle saakka ulottuva, Tuusulaan kuuluva alue.
Pääkaupungista Tuusulaan ja sen kuntakeskukseen Hyrylään johtaa Tuusulanväylä, joka aivan kuntakeskuksen porteille asti on moottoritie. Hyrylässä tie haarautuu Järvenpäähän ja Keravalle johtavaksi tieksi sekä Hyvinkään suuntaan jatkuvaksi Hämeentieksi, josta puolestaan erkanee Nurmijärvelle johtava Nahkelantie. Hyrylästä on matkaa Helsingin keskustaan 28 kilometriä, Vantaalle (lentoasema) 14 kilometriä, Järvenpäähän 7 kilometriä, Keravalle 5 kilometriä, Nurmijärvelle 17 kilometriä ja Hyvinkäälle 30 kilometriä.
Pääradalla Tuusulalla on Järvenpään (Helsingistä 37 km) ja Hyvinkään (59 km) välisellä osuudella kaksi asemaa: Jokela (48 km) ja Nuppulinna (44 km). Myös Purola (41 km) voidaan katsoa ensisijaisesti Tuusulaa palvelevaksi, sillä sen kohdalla radanvarsi ja seisake kuuluvat Järvenpään kaupunkiin, mutta pääosa asutuksesta Tuusulaan.

Historia: Tuusulan historia itsenäisenä hallintoyksikkönä alkaa vuodesta 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan kappeliseurakunta. Tuusulalaiset kuuluivat pääosin Sipoon seurakuntaan, ja oman kappeliseurakunnan perustaminen oli seurausta kyllästymisestä pitkiin kirkkomatkoihin sekä suomenkielisten talonpoikien tyytymättömyydestä siihen, että jumalanpalveluksia ei pidetty riittävästi omalla kielellä, mutta velvoitteisiin, muun muassa kirkkojen kunnostukseen ja rakentamiseen, he kyllä kelpasivat.
Kappeliseurakunnan perustamisesta huolimatta tuusulalaiset olivat edelleen Sipoon seurakunnan alaisuudessa ja erkanivat siitä vasta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1653, jolloin Tuusula lopullisesti itsenäistyi. Vuotta 1643 eli kappeliseurakunnan perustamista pidetään kuitenkin Tuusulan syntymävuotena.
Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä siihen liitettiin osia Helsingin pitäjästä (nyk. Vantaan kaupunki), muun muassa Hyrylä, Ruotsinkylä ja Lahela, sekä Nurmijärvestä. Seurakunnan ydinalueena olivat Kaukjärvenä tunnetun Tuusulanjärven rantamien kylät Hyrylä, Hyökkälä, Paijala, Tuusula, Tuomala, Järvenpää, Vanhakylä ja Ruskela. Järvestä erossa olevia kyliä oli Alikerava, Ylikerava, Rusutjärvi, Nahkela, Lahela ja Ruotsinkylä. Nykyisen Jokelan seutu, silloinen Vantaankorvenmaa, oli tuolloin lähes asumatonta takamaata, jonka maat jaettiin erillisalueina useiden kylien kesken.
Rautatien rakentamisen (liikenteeseen 1862) jälkeen radanvarren kyläkeskukset kasvoivat ja teollistuivat kunnan muiden osien jatkaessa maatalousvaltaista elämää. Sillä oli omat seurauksensa: Vuonna 1924 Kerava erotettiin emäpitäjästä kauppalaksi. Vuonna 1951 Järvenpää erotettiin Tuusulasta kauppalaksi. Vuonna 1954 Tuusulan, Keravan ja Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) kolmeen osaan jakama Korson taajama liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan.

Hyrylän kehittymiseen kuntakeskuksena vaikutti pääkaupungin läheisyys sekä venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Itsenäisyyden aikana Hyrylässä toimi aluksi ”Tuusulan tykistönä” tunnettu kenttätykistövaruskunta ja kesästä 1957 lähtien Helsingin Ilmatorjuntarykmentti.
Hyrylän läheisyydessä on ollut myös useita suuria sorakuoppia. Kun Helsingin ja sen lähiympäristön kiihkeään rakentamiseen tarvittiin loputtomasti hiekkaa ja soraa, sadat kuorma-autot kiidättivät sitä silloista kaksikaistaista, betonipintaista Tuusulantietä myöten. Koska Hyrylässä sijaitsi myös ilmatorjuntarykmentti, joku keksi nimetä nämä vinhasti liikkuvat autot ”Hyrylän hävittäjiksi”.

Jokela alkoi rautatien (1862) vaikutuksesta kehittyä nopeasti teollisuustaajamaksi. Kylään perustettiin muun muassa kolme tiilitehdasta, tulitikkutehdas, vanutehdas ja laatikkotehdas. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät ainutlaatuiset, laajat savipitoiset maa-alueet. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Jokelan Tiilitehdas vuonna 1874.
Keskiviikkona 7. marraskuuta 2007 Tuusulan Jokelan koulukeskuksessa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yhdeksän ihmistä.

Kellokoskelle teollisuus saapui paljon aikaisemmin kuin muihin Tuusulan taajamiin; ruukki aloitti toimintansa vuonna 1795. Psykiatrinen sairaala Kellokoskelle perustettiin vuonna 1915. Tuusula sai Keravalta yhden Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista vuonna 2008. Keravan taidemuseon entisen johtajan Aune Laaksosen taidesäätiön 1 300 taulua saavat pysyvät näyttelytilan Hyrylässä. Näyttely aukesi marraskuussa 2008 Tuusulan taide ja kulttuurikeskuksessa. Pysyvät tilat kunnostetaan nykyisen viereisen kuvataidekoulun tiloihin. Keravan taidemuseo menetti yli puolet teoksistaan. Sinne jää edelleen Keravan taidesäätiön 1200 teosta. Aune Laaksosen mukaan syy päätökseen on Keravan valtuuston puheenjohtajan ja kansanedustaja Eero Lehden toiminta. ”Mainettani on yritetty mustata. Lehti ja pari muuta kunnallispoliitikkoa ovat tehneet valituksia Keravan kaupungin tekemistä taidemuseopäätöksistä, mutta hävinneet ne. Kaikki tämä on kypsyttänyt nyt tehtyyn ratkaisuun.” Tuusula on johtava modernin taiteen paikka Keski-Uudellamaalla. Tuusulassa on Halosenniemi, arvokas kulta-ajan taiteilijoiden kokoelma ja Martta Wendelinin kokoelma.

Tuusulan puukirkko:

A) Anneli Salo kuvasi Tuusulan puukirkon (1734) tammikuussa 2009 (lisenssi, OK).

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö:

B) Tuusulaan syntyi 1800-1900 -lukujen vaihteessa Suomen kautta aikain merkittävin taiteilijayhteisö. Sen jäsenten ajatusten ja käden jälki vaikutti, ja on sen jälkeenkin vaikuttanut, koko Suomen kansan kohtaloon ja asenteisiin: suomalaisen identiteetin muodostumiseen. Yhteisön elämään tutustuttaessa sana kulttuuri saa uuden ja erilaisen sävyn: vivahteikkaamman, arkisemman ja elämänläheisemmän. Jokapäiväinen elämä yhteisössä sisälsi kaikkia kuviteltavissa tapahtumia ja kohtaloita: perhe-elämää, työtä, puutetta, hyvinvointia, puutarhanhoitoa, yhteisiä juhlia, dramatiikkaa, rakkautta, sydänsuruja jne.
Taiteilijayhteisö syntyi Tuusulanjärven itärantaa myötäilevän vanhan Rantatien varteen. Tämä Tuusulan Rantatie on nykyisin hiljainen sivutie, mutta alkujaan se oli osa 1680-luvulla rakennettua, myös Heinolantieksi kutsuttua tietä. Tie on myös julistettu museotieksi.
Jo ennen taiteilijayhteisön muodostumista, vuonna 1872, Aleksis Kivi vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet maaliskuun alusta vuoden viimeisen päivän aamuvarhaiseen.
Myöhemmin tien vaikutuspiirissä asuivat ja tekivät työtä muun muassa Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja J. H. Erkko. Nykyisin Ahola, Ainola ja Halosenniemi ovat museoita. Suvirantaa asutti Eero Järnefeltin jälkeen hänen tyttärensä taidemaalari Laura perheineen, ja paikka on edelleen suvun hallussa yksityiskotina. Myös Aleksis Kiven kuolinmökkiä vastapäätä tien toisella puolella sijaitseva Erkkola on nykyisin yksityiskoti.
Edellä mainittujen pysyvästi alueella asuneiden taiteilijayhteisön jäsenten lisäksi Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuurihenkilöitä. Merkittävänä oleskelupaikkana toimi muun muassa Syväranta, jonka 1900-luvun alkuvuosina omisti venäläinen nimineuvos K.K. Uschkoff. Hänen luonaan nähtiin usein venäläistä yläluokkaa sekä taiteilijoita, muun muassa kirjailija Maksim Gorki ja oopperalaulaja Fjodor Šaljapin. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten sanomalehtimiesten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa Eino Leino, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Einari Vuorela. – Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin Lottamuseo.
Syvärannan ja sen kanssa Rantatien vastakkaisella puolella sijaitsevan Onnelan historiat liittyvät läheisesti toisiinsa. 1920-luvulla Onnelassa pidettiin täysihoitolaa, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuurihenkilöitä. – Nykyisin Onnela toimii Näkövammaisten Keskusliiton loma- ja kurssikeskuksena.
Suomen lääketieteen isänä tunnetun arkkiatri Otto E. A. Hjeltin 1860-luvulla kesähuvilakseen rakennuttama ja 1881 talviasuttavaksi kunnostama Lepola sijaitsi Aholan ja Suvirannan välissä. Valtioneuvos E. N. Setälän omistukseen vuonna 1922 siirtyessään se sai nimen Toimela. Huvila tuhoutui tulipalossa kirjastosiipeä lukuun ottamatta vuonna 1943.
Järvenpään itsenäistyessä kolme taiteilijakotia, Ainola, Ahola ja Suviranta, jäivät sen alueelle erilleen museotiestä.

C) Tuusulan rautatiekulttuuria:

Jokela:

Antti Havukainen kuvasi 09.06.2014 Jokelan asemalla. Käyttölupa: "2016-1-I", kiitos.

Nimimerkki "Balcer" kuvasi Jokelan rautatieaseman 14.7.2006 - Lisenssi, OK (GNU Free Documentation License).

Jokelan rautatieasema (ruots. Jokela järnvägsstation, lyh. Jk) on Suomen rataverkon liikennepaikka Tuusulan Jokelassa. Asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen R- ja T-junat. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäelle raiteelta 2. Jokelan asema avattiin ensin pysäkkinä, mutta se korotettiin asemaksi vuonna 1874 tiilitehtaan perustamisen myötä. Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus valmistui seuraavana vuonna, ja sitä laajennettiin Bruno Granholmin suunnittelemalla poikkipäädyllä vuonna 1903. Aseman sisäosat on kauttaaltaan uusittu. Aseman ulkoasussa ikkunoita on muutettu ja kuistin kaide poistettu. Aseman lipunmyynti lakkautettiin kesäkuussa 2011 paikallisten vastustuksesta huolimatta. Asemalla on VR:n lippuautomaatti. Jokelan ratapihan pohjoispäässä sattui huhtikuussa 1996 onnettomuus, joka vaati neljä kuolonuhria (Wikipedia, 2016).

Nuppulinna:

Reino Kalliomäki kuvasi elokuussa 1976 Nuppulinnan asemalla: "Tuliterä susi tuo ruuhkajunaa Helsingistä. Horsmat ovat kukkineet." Käyttölupa: "2015-11-B", kiitos.

Jokelan aseman alainen Nuppulinnan laituri sai laiturirakennuksen 1922, kun Käpylän rakennus siirrettiin paikalle. Sen tilalle rakennettiin 1930 uusi, Jarl Ungernin suunnittelema rakennus.Helsingin-Hämeenlinnan radan tarvitsemien maiden pakkolunastuksen yhteydessä vuonna 1858 Valtionrauttateiden haltuun oli siirtynyt nuppulinnan maatila, jonka kymmenen hehtaarin laajuiset viljelymaat kunnostettiin avomaan taimistonviljelyä varten 1950-luvulla. Kun Valtionrautatiet luopui Hyvinkään keskustassa sijainneesta puutarhastaan, rakennettiin Nuppulinnaan kasvihuonelaitos uuden puutarhan tarpeisiin. Uuden kasvihuoneen rakennustyöt valmistuivat 1962. Hyvinkään puutarhan mullat kuormattiin Nuppulinnaan savisten peltojen maanparannukseksi, Vähitellen kuitenkin taimistoviljelyn tarve väheni, kun uusia asemia ei enää rakennettu. Rautatiepuutarhan toiminta päättyi 2002. Liikennepaikan ympärille muodostui muutaman sadan asukkaan taajama, joka sijaitsee hajallaan radan molemmin puolin.
Nuppulinna muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi 1972 ja laiturirakennus purettiin 1995. Tasoylikäytävä suljettiin 1999, kun alikulkukäytävä valmistui (Radan varrella-kirja, 2009).

Antti Havukainen kuvasi 28.8.2013: "H-juna Riihimäelle Nuppulinnan asemalla." Käyttölupa: "2016-1-I", kiitos.

Antti Havukainen kuvasi 25.3.2005 Nuppulinnan asemalla. Käyttölupa: "2016-1-I", kiitos.

Takaisin etusivulle.