Taustatietoja nykyisestä 'johtoseuroista': (Heinäkuu 2009): TPS on turkulainen Veikkausliigassa pelaava jalkapalloseura. Se perustettiin vuonna 1922 vastavoimaksi ruotsinkieliselle Åbo IFK:lle. Kotiottelunsa TPS pelaa Kupittaan Veritas Stadionilla. Yleisöennätys on 15 000 katsojaa, jonka se sai kasaan italialaista Internazionalea vastaan pelatussa ottelussa vuonna 1987. Veikkausliigan yleisöennätys on puolestaan 8937 TPS – FC Inter -ottelusta vuodelta 2008. SM-sarjatasolla seuran ykkösjoukkue on pelannut 66 kautta, joiden aikana otteluita on kertynyt 1411 (613 voittoa,321 tasapeliä, 477 tappiota). Joukkue on pelannut aina joko Suomen korkeimmalla tai toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. TPS (Turku) FC Inter Turku on vuonna 1990 perustettu turkulainen jalkapalloseura. Tarinan mukaan seuran perustaja Stefan Håkans perusti FC Interin pojalleen Patrikille. Seuran sinimustien värien ja nimen esikuvana on pidetty perinteikästä italialaista huippuseuraa Internazionalea Milanosta.. Interin edustusjoukkuetoiminta aloitettiin vuonna 1992, jolloin se otti Kolmosessa pelanneen Nahkakuula-75:n sarjapaikan haltuunsa. Vuonna 1993 Inter puolestaan otti Kakkosen Turun Tovereiden sarjapaikan. Se nousikin samalla kaudella ylemmälle sarjaportaalle muun muassa kolmen brasilialaisvahvistuksen ja Tero Forssin avittamana. Kaudeksi 1996 FC Inter olikin noussut jo historiallisesti Veikkausliigaan ja se hankki 83 maaottelua pelanneen Erkka Petäjän puolustuslinjoille. Sen jälkeen se onkin pelannut maan korkeimmalla sarjatasolla lukuun ottamatta visiittiä Ykkösessä kaudella 1998. FC Inter (Turku)

Suomen 'jalkapallomestaruudet' pelattiin CUP-muodossa v.1908-1929: (Jalkapallon pikkujättiläinen, 2003): Englantilaiset teollisuusmiehet Rurik, Alfred ja John Crichton olivat aloittaneet jalkapallon pelaamisen Turussa kesällä 1890. Pelipaikka oli tasainen niitty Kupittaan rautatieaseman tuntumassa vain vajaan kilometrin päässä nykyisestä Kupittaan jalkapallokentästä. Crichtoneilla oli laivaveistämö, josta kehittyi aikanaan Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakka. Pelaajina oli Crichtonin laivaveistämön työntekijöitä, suomalaisia koulupoikia ja satamassa vierailleita englantilaisia merimiehiä. Jalkapalloa pelattiin sunnuntaisin, mutta joskus myös arki-iltoina. Kesällä 1891 innostus alkoi jo hiipua. Heikkotasoinen pelikenttä, järjestelmällisen johdon puute ja pelaajien loukkaantumiset tulivat vastaan ensi-innostuksen jälkeen. Merimiesten mukana Englannista Turkuunkin levinnyt peli oli satamasta levinnyt lyseon koulupoikien keskuuteen ja 'Turun Urheiluliitto' (TuUL) ja 'Turun Riento' olivat ottaneet lajin muiden toimintojensa rinnalle. Voimistelunopettaja August Blomberg oli ollut pelaamassa Crichtonin veljesten peleissä v. 1890 ja hän toi jalkapallon Turun suomalaiseen klassilliseen lyseoon. Vuonna 1898 voimistelutunneilla pelattiin jo täysillä luokkien välisiä otteluita ja välituntipeliksi pallon kanssa pyöriminen oli jo tullut jäädäkseen. Rurik Crichton lahjoitti kiertopalkinnon Turun koulujen väliseen mestaruusturnaukseen ja v.1893 Turun Urheilupuiston valmistuminen loi paremmat puitteet turkulaisille jalkapallointoilijoille. Turkuun valmistui v.1893 Urheilupuisto, jossa jalkapalloilijoille oli hyvät olosuhteet kehittyä pelaajina. Turun ensimmäinen 'erikoistunut' jalkapalloseura perustettiin jo vuoden 1905 tietämillä: 'Turun Jalkapalloseura'. Ruotsinkielisellä puolella Turussa voimat jalkapllon puolella keskitettiin heti yhteen seuraan - ÅIFK eli 'Turun IFK' (IF Kamraterna, Åbo). ÅIFK (tai suomenkielisissä dokumenteissa myös TIFK alkuvaiheissa) voitti siis 'Suomen mestaruus'-tittelin cup-muotoisessa kisassa jo v.1910. ÅIFK voitti kolme kertaa ~ TPS kerran. Suomen mestaruudesta pelattiiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908, jolloin Unitas voitti cup-finaalin. Turkulaisista joukkueista voitti cupin ensimmäisen kerran ÅIFK v.1910 ja ÅIFK voitti lisäksi vuosina 1920 ja 1924. Häviävänä osapuolena ÅIFK oli cup-finaalissa vuosina 1911, 1913, 1915, 1916 ja vielä 1917. Suomen 'Cup-mestaruuden' kaudella 1924 voittanut ÅIFK:n joukkue.. ____________________________________________ Ruotsinkielisten menestykseen ei eri seuroihin hajoitettu suomenkielinen jalkapalloedutus Turussa yltänyt. Asia alkoi 1920-luvulla saada jo voimakasta kielipoliittistakin merkitystä ja niin alettiin puuhata yhtä suomenkielistä uutta seuraa, johon eri seurojen jalkapallojaostot keskitettäisiin. Uutta seuraa perustava kokous pidettiin 24.10.1922 'Turun Kahvi-Salongit'-nimisessä paikassa ja uuden seuran nimeksi tuli Turun Palloseura (TPS). TPS:n ensimmäiseksi puhenjohtajaksi valittiin konttoristi Uuno Mäki - tulisieluinen palloilumies jo TuUL-seuravuosinaan. 'Yhdistetty suomenkielinen Turun joukkue' kohtasi 15.10.1922 Turussa ruotsinkielisen Turun IFK:n (ÅIFK) ja tätä mustissa pelannutta miehistöä voi perustellusti pitää ensimmäisenä TPS:n jalkapallojoukkueena, vaikka TPS perustettiinkin vasta puolitoista viikkoa myöhemmin. Tämä varhainen TPS-kuva (kuten jatkossakin) on peräisin kirjasta 'Raitapaidat tulevat' (1972 ~ Mäki & Toivola). TPS pääsi jo ensimmäisenä pelikesänään 1923 cupin loppuotteluun asti (kuva ylh.) - hävisi tosin finaalissa HJK:lle 1-3 Helsingissä. Saavutus oli kuitenkin rohkaiseva ja suomenkielisten jalkapallovoimien keskittäminen ymmärrettiin nyt yleisesti onnistuneen erinomaisesti. Vuonna 1925 TPS teki menestyksekkään pelimatkan Ruotsiin - kuvassa poseerataan Tukholman olympiastadionilla. Suomen mestaruuden cup-muodossa TPS voitti v.1928. Finaali pelattiin ensin (30.9.1928) Turussa - TPS-HIFK 1-1. Uusintaottelu pelattiin Helsingissä 7.10.1928 ja TPS voitti 3-2. Ensimmäisestä TPS:n mestaruusjoukkueesta nousevat yhä niminä eturiviin Lauri Lehtinen, Helge Aalto ja Yrjö Suontausta. Vasemmalla Lauri Lehtinen, oikealla Helge Aalto. Lauri Lehtinen (s.1909) pelasi laitahyökkääjänä TPS-paidassa kaikkiaan kaudet 1927-1948. Hänen tililleen ehti tulla 8 A-maaottelua. Häntä ei pidä sekoittaa HJK:ssa koko uransa (1943-62) pelanneeseen toiseen Lauri Lehtiseen (s.1927), joka keskustukena pelasi mainittujen vuosiensa aikana 27 A-maaotteluakin. Välihyökkääjä Helge Aalto (s.1906) pelasi TPS:ssa koko lyhyeksi jääneen peliuransa 1925-30. Muita ensimmäisessä mestaruusjoukkueessa esiintyneitä pelaajia olivat mm. Arvo Kanerva, Atte Asplund (Aitero), Pentti Weckman (Veroma) ja Ilmari Oksanen. Turun Palloseura (TPS) voitti cupin kerran - vuonna 1928, jolloin TPS tarvitsi uusintaottelunkin kukistaakseen HIFK:n. Turussa ensin 30.9.1928 (Urheilupuistossa) TPS-HIFK 1-1 ja uusinta 7.10.1928 Helsingin Pallokentällä HIFK-TPS 2-3. Häviävänä osapuolena TPS oli cup-finaalissa vuosina 1923, 1925 ja 1926. Suomen 'Cup-mestaruuden' kaudella 1928 voittanut TPS:n joukkue.. ____________________________________________ Turun Weikot (TUL) aloitti jalkapallon vuoden 1916 tietämillä : Jalkapalloa pelattiin Weikoissa jo 1910-luvulla. Ensimmäinen maininta vuosikertomuksissa on vuodelta 1916, jolloin "potkupallon" harjoittelusta vastaavaksi huoltajaksi eli treenariksi valittiin O. Rajala. Seuran jalkapallotoiminta käynnistyi toden teolla jalkapallo-osaston perustamisvuonna 1920. Vuotta myöhemmin oli jalkeilla jo kolme joukkuetta ja saavutuksena ensimmäinen piirinmestaruus ja eteneminen TUL:n mestaruuskilpailujen välieräotteluun, jossa Helsingin Kullervo oli kuitenkin parempi luvuin 0-4. Seura toimi jo tällöin aktiivisena otteluiden järjestäjänä, mm. kyseinen välieräottelu oli Weikkojen järjestämisvastuulla. 1920-luvulla "ensi joukkue" (silloinen edustusjoukkue) kamppaili useasti ystävyysotteluissa mm. Helsingin Vesaa, Helsingin Kullervoa, Kotkan Rientoa ja Tampereen Kisa-Tovereita vastaan. Vuonna 1922 palloiluosaston peliasuksi määrättiin aikaisemman raidallisen paidan sijaan musta paita, jossa oli punainen kaulus, punaiset kalvosimet sekä seuran merkki punaisella. Myöhemmin peliasua on muutettu useamman kerran. Ensimmäinen kosketus kansainväliseen jalkapalloon saatiin vuonna 1923 ottelussa Neuvosto-Venäjää vastaan. Weikot hävisi 1-3, mikä oli varsin hyvä saavutus ottaen huomioon, että liittojoukkue oli hävinnyt 0-5. Vuonna 1925 tappioluvut olivat enää 2-3. Seuraavana vuonna TUL:n liittojuhlissa edustusjoukkue ylsi käsittämättömään suoritukseen voittaen Neuvosto-Venäjän joukkueen 3-2. 1925 Frankfurtin työläisolympialaisiin lähetetyssä TUL:n jalkapallojoukkueessa oli lisäksi kolme weikkolaista: Vieno Vuorenpää, Lauri Heinonen ja Yrjö Lehtonen. Vuorenpää teki kisojen ensimmäisen maalin avausottelussa Belgiaa vastaan. TUL:n joukkue ylsi loppuotteluun asti, jonka se hävisi Saksalle; tuloksena oli siis hopeaa. Weikkojen jalkapallojoukkue kuului 1920-luvulla TUL:n ehdottomaan parhaimmistoon. Jo vuonna 1922 joukkue eteni liiton mestaruusotteluun, mutta hävisi sen Helsingin Kullervolle 5-0. Kullervo olikin 1920-luvun TUL-jalkapalloilun mahtiseura kaiken kaikkiaan seitsemällä mestaruudellaan. Kaksi vuotta myöhemmin Kullervo oli jälleen mestari voittaen Weikot 1-0. Mestaruusottelun tappiota oli kuitenkin edeltänyt välierävoitto Helsingin Jyrystä luvuin 6-1, Turun piirin mestaruusottelun voitto Pyrkivästä luvuin 2-0 ja seuraavanlainen ystävyysotteluiden sarja: •3-0 voitto Helsingin Jyrystä, •2-2 tasapeli ja 5-1 voitto Tampereen Kisa-Tovereita vastaan, •4-0 voitto Helsingin Kullervosta, •2-0 voitto Vaasan Kiistosta, •5-2 voitto Pietarsaaren Stjärnasta. Vuoden 1925 TUL:n mestari oli puolestaan Helsingin Vesa voittaen Weikot 1-0. Vuonna 1929 Weikot saavutti vihdoin TUL:n mestaruuden voittaen Helsingin Vesan luvuin 2-0. Samana vuonna käynnistettiin pitkäaikaiseksi tarkoitettu seuraotteluhanke Weikot-Helsingin Jyry-Helsingin Kullervo, mikä kuitenkin kaatui seuran lakkauttamisprosessin myötä. Myös suunniteltu, Weikkojen isännöimä ottelu Ruotsin TUL:ää vastaan kariutui, sillä Weikkojen maksettavaksi olisi tullut pääosa kustannuksista. Tämä ei ollut realistista seuran huonon taloustilanteen takia. Vaikka urheilullisesti Weikkojen jalkapallo oli saavuttanut TUL:n huipun, kehitys kaatui seuran ja liiton ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja poliittiseen peliin. Vuonna 1930 tilanne kärjistyi jopa niin, että seuran jalkapalloilijoille ei myönnetty edes harjoitusvuoroja. Turun Weikot joutui 1930-luvulla muuttamaan nimensä ~ 'Auran Voima' TUL:n Turun piirin tilalle perustettiin 9.2.1930 TUL:n Varsinais-Suomen piiri, johon erotetuilla seuroilla, mukaan lukien Weikot, ei ollut mahdollista liittyä. Kiista johti lopulta siihen, että Turun raastuvanoikeus päätti lakkauttaa seuran 2.7.1930 perustaen päätöksensä "vallankumouksellisuuteen". Turun Weikkojen historia ei kuitenkaan pääty tähän - alkoi uusi vaihe seuran historiassa. 6.1.1931 pidettiin seuran kokous, jossa yritettiin jatkaa seuran toimintaa Veikkojen nimellä. Lakkautuspäätöksestä johtuen johtokuntaan valittiin ensi sijassa sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet edellisessä johtokunnassa. Seuran nimeksi hyväksyttiin Turun Työväen Voimistelu- ja Urheiluseura Veikot, mutta tätä viranomaiset eivät hyväksyneet. Se muistutti liiaksi vanhaa nimeä. Weikot korvattiin sanoilla Auran Voima, millä rekisteröinti onnistui. Auran Voimalle luovutettiin Weikkojen varat ja vastuut. Auran Voiman anomus TUL:ään liittymisestä hyväksyttiin. Seuran yleisurheilijoiden ja nyrkkeilijöiden edustusasuiksi päätettiin punainen paita ja valkoiset housut.

SM-sarja 1930 - TPS hopealla ~ ÅIFK jäi viimeiseksi ja putosi: HIFK voitti Suomen mestaruuden v.1930 kahdeksan joukkueen yksinkertaisessa sarjassa (vain seitsemän peliä). TPS tuli toiseksi ja sai hopeamitalit ~ ÅIFK jäi kahdeksan joukkueen sarjassa viimeiseksi ja putosi mestaruussarjasta. TPS perusti heti 1930-luvun alussa itselleen oman 'sisarseuran' nimeltään Turun Arsenal. Tarkoitus oli saada sekä edustusjoukkueen pelaajille, että myös nouseville nuorille pelaajille enemmän pelimahdollisuuksia piiritasolla. Turun Riento oli myös 1930-luvun alussa ottanut jalkapallon takaisin lajivalikoimaansa.

SM-sarja 1931 (=A-sarja) - TPS voitti pronssimitalit : HIFK voitti toisen kerran peräjälkeen Suomen mestaruuden v.1930 kahdeksan joukkueen yksinkertaisessa sarjassa (vain seitsemän peliä). TPS sijoittui kolmanneksi. ÅIFK pudonneena B-sarjassa ~ nousi karsintasarjasta takaisin: ÅIFK pelasi kauden 1931 ns. 'B-sarjassa', jonka nousukarsintasarjasta sille lankesi pääsy seuraavan vuoden 1932 'A'-sarjaan, joka ensi kertaa pelattiin kaksinkertaisena. Karsintasarjassa oli neljä joukkuetta, ÅIFK voitti, toinen nousija oli HT (Helsinki). Nousua vaille karsintasarjasta jäivät Viipurin Reipas ja VIFK (Vaasa). LINKKI: B-sarjan nousukarsintasarja A-sarjaan 1931.

SM-sarja 1932 (=A-sarja) - TPS neljäs - ÅIFK nousijana kuudes: HPS voitti sarjamuotoisista SM-sarjoistamme ensimmäisen kaksinkertaisena sarjana pelatun. TPS sijoittui neljänneksi ja A-sarjaan noussut ÅIFK selviytyi kuudenneksi. Merkittävä muutos turkulaisessa jalkapalloasetelmassa tapahtui v.1932, kun Turun Urheiluliitto (TuUL) myös päätti ottaa jalkapallon takaisin ohjelmaansa. Paikallinen kilpailu kiristyi, pelejä riitti ja yhä enemmän nuoria hakeutui kaupungissa jalkapallon pariin. TPS ohjasi oman sisarseuransa 'Arsenalin' pelaajat TuUL-seuran riveihin pelaamaan ja keskittyi junioritoimintaan jo kuudella eri TPS-logon alle kuuluneella joukkueella.

SM-sarja 1933 (=A-sarja) - TPS neljäs ~ ÅIFK viides: HIFK voitti kolmannen sarjamuotoisen Suomen mestaruutensa. Turkulaisittain lähes edelliskauden malliin, TPS taas neljäs, ÅIFK nyt viides. Vuoden 1933 Jalkapallokirjassa esiteltiin kyseisen kauden TPS:n A-sarjan joukkue. Esittelyssä oli toimittaja Hugo Valpas käyttänyt kertomansa mukaan lähinnä kauden 1932 tietoja - osittain pelaavat joukkueet tietenkin kaudella 1933 hiukan uusituissa kokoonpanoissa, mutta runko on tänäkin vuonna sama. _________________________________ Vuoden 1933 Jalkapallokirjassa esiteltiin kyseisen kauden ÅIFK:n A-sarjan joukkue. Esittelyssä oli toimittaja Hugo Valpas käyttänyt kertomansa mukaan lähinnä kauden 1932 tietoja - osittain pelaavat joukkueet tietenkin kaudella 1933 hiukan uusituissa kokoonpanoissa, mutta runko on tänäkin vuonna sama. _________________________________ TuUL selvitti ensikertaa B-sarjasta tiensä A-sarjaan seuraavalle kaudelle 1934: LINKKI: B-sarjan nousukarsintasarja A-sarjaan 1933. _________________________________ Edellä mainitun vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan Turun piirissä oli kirjoilla kauden 1933 alussa seuraavat turkulaiset jalkapalloseurat: TPS (perustettu 1922), ÅIFK (per. 1908), Turun Riento (TR) (per. 1930), J.I.F. Mackabé (per. 1920) ja Turun Urheiluliitto (TUL, myöh. TU ja TuUL) (per. 1901).

SM-sarja 1934 (=A-sarja) - Huono turkulaisvuosi: ÅIFK , TPS ja TuUL sarjan viimeisinä: HPS voitti toisen sarjamuotoisen Suomen mestaruutensa - Turussa asiat menivät mahdollisimman huonosti. Kolme turkulaisjoukkuetta jäi pitämään sarjassa perää siinä järjestyksessä, että ÅIFK säilyi sarjassa, TPS ja tulokas TuUL putosivat B-tasolle. TuUL hävisi kauden aikana kaikki 14 otteluaan ja pystyi tekemään yhteensä vain 9 maalia. TPS:n edustuspelaaja Kalervo Lindholm kuoli vuoden 1934 aikana. Turun Riento (TR) B-sarjassa ~ ei selvinnyt nousukarsintasysteemistä: LINKKI: B-sarjan nousukarsintasarja A-sarjaan 1934.

SM-sarja 1935 (=A-sarja) - Huono turkulaismenestys jatkui: ÅIFK putosi 'jumbona': HPS voitti jälleen Suomen mestaruuden.Ainoa pääsarjatason turkulaisjoukkue kaudella 1935 oli ÅIFK, joka putosi sarjan viimeiseltä sijalta toiselle sarjatasolle (uudeksi nimeksi 'Itä-Länsi'-sarja 1936 alkaen). Ylimmän sarjatason eli A-sarjan nimikin oli seuraavalle kaudelle muuttumassa 'Mestaruussarjaksi'. TPS pudonneena B-sarjassa ~ nousi takaisin A-sarjaan (=1936 alkaen SM-sarja): LINKKI: B-sarjan nousukarsintasarja SM-sarjaan 1935. TuUL ja Riento ilmeisesti toisen sarjatason ympyröissä. Seuraavalle kaudelle 1936 'B-sarjan' nimi muutettiin siis hankalaksi 'Itä-Länsi'-sarjaksi.

1936: TPS nousijana uudessa 'SM-sarjassa' kuudes: LINKKI: Mestaruussarja 1936. TPS oli palannut pääsarjaan yhden vuoden poissaolon jälkeen. Entinen A-sarjaksi kutsuttu pääsarjataso oli nyt saanut uuden nimen 'Mestaruussarja' (lyhyemmin myös 'SM-sarja'). Nimityksestä muodostui kestävä, sillä se pysyi voimassa aina kauteen 1990 asti. Vuosi 1936 oli Berliinin olympialaisten vuosi ja Suomeen oli kutsuttu kansainvälistä jalkapallo-oppia antamaan saksalainen Fabra, jonka oppeja saivat hyödyntää myös olympiaehdokkaisiin lukeutuneet TPS-pelaajat Oksanen, Lehtinen ja Vahtera. TuUL onnistui nousemaan SM-sarjaan kaudelle 1937. Turun Riento ja ÅIFK 'Länsisarjan' lohkossaan viimeisillä sijoilla . LINKKI: 'Itä-Länsi'-sarjat karsintoineen 1936..

1937: TPS SM-sarjassa kuudes * TuUL nousija putosi taas takaisin heti. Vuoden 1937 SM-sarjassa TPS jäi kuudenneksi. TuUL suoritti toisen yrityksensä SM-sarjatasolla, mutta tulos oli melkein yhtä heikko kuin ensimmäiselläkin kerralla v. 1934. Nyt TuUL sai sentään yhden voiton ja yhden tasapelin - ja 12 maalia (14 pelissä). LINKKI: Mestaruussarja 1937. Riento ja ÅIFK edelliskauden 'Länsisarjan' jumbosijoiltaan 'tietymättömillä'. LINKKI: 'Itä-Länsi'-sarjat karsintoineen 1937..

1938: TPS SM-sarjassa hopealla. LINKKI: Mestaruussarja 1938. TuUL ja ÅIFK 'Länsisarjassaan' toinen ja neljäs. LINKKI: 'Itä-Länsi'-sarjat karsintoineen 1938..

1939-40: Talvisodan aika: TPS Suomen mestari v.1939 sarjan jäädessä sodan vuoksi kesken. TPS julistettiin v.1939 talvisodan syttymisen uhan vuoksi keskeytetyn SM-sarjan voittajaksi ja siten Suomen mestariksi, kun pelejä puuttui joukkueilta enää muutamia. LINKKI: Kesken jäänyt Mestaruussarja 1939. Vuoden 1940 aikana pystyttiin pelaamaan välirauhan aikana ylimääräinen cup-kilpailu, josta ei kuitenkaan SM-mitaleita jaettu. Finaalissa Turussa TPS hävisi Susille 0-2. Turun Weikot ~ eli 1930-luvun loppupuolen 'Auran Voiman' jalkapallokuulumisia: 'Auran Voiman' aikana (TUL) palloilu sai oman jaostonsa vuonna 1934, jolloin siinä oli jalkapallon ohella mukana käsipallo ja jääpallo. Seuran jalkapallo oli vaikeuksissa, sillä edustusjoukkue oli hajonnut ja pelaajia siirtyi muihin seuroihin. A-sarjapaikka pystyttiin kuitenkin pitämään. Vähitellen saatiin koottua useampia joukkueita. Vuonna 1935 piirin kevätsarjoihin osallistui kaksi, vuonna 1936 kolme ja vuonna 1937 jo viisi joukkuetta. Kolme joukkueista oli palloilujaoston alaisia yleisen sarjan joukkueita, yksi oli nuorten joukkue ja yksi oli seuran voimailijoista koottu joukkue. Vuonna 1938 edustusjoukkue karsi paikasta TUL:n mestaruussarjaan, mutta ratkaiseva ottelu hävittiin. Piirin kevätsarja sentään voitettiin seuraavana vuonna. Vuonna 1940 Voiman edustusjoukkue voitti piirin Cup-sarjan ja nousi TUL:n mestaruussarjaan. Aarre Salokangaskin valittiin liittojoukkueen keskushyökkääjäksi. Jatkosodan alkaminen kuitenkin keskeytti sarjatoiminnan. Joukkueiden määrä väheni dramaattisesti.

1941-44: Jatkosodan aika: TPS julistettiin taas v. 1941 sodan vuoksi keskeytetyn sarjan 'mestariksi'. LINKKI: Kesken jäänyt Mestaruussarja 1941. TPS julistettiin taas v. 1941 jatkosodan vuoksi keskeytetyn sarjan 'mestariksi' edustajakokouksen päätöksellä. TPS voitti hopeamitalit SM-sarjassa 1943-44. Vuonna 1942 pyöri vain epävirallinen cup-kilpailu, mutta kahden vuoden aikana 1943-44 pelattiin SM-sarja, jossa TPS sijoittui toiseksi (hopeamitalit). ÅIFK pelasi 1943-44 sarjasysteemin aikana toisella sarjatasolla (nyt nimenä jo 'Suomensarja' ja sijoittui lohkossaan neljänneksi. LINKKI: Kausi 1943-44 (SM-sarja ja Suomensarja).. Turun Weikot ~ eli 'Auran Voiman' jalkapallokuulumisia: Jatkosodan aikana pidettiin yllä ajatusta perustaa TUL:n yhteinen jalkapallojoukkue, johon olisi koottu työväenseurojen parhaimmisto. Tämä ajatus kaatui kuitenkin vallan ja vastuun jakamiseen, sekä eri seurojen perinteisiin ja myös nimiongelmaan. Sodan päätyttyä Voima osallistuikin kevätsarjoihin jälleen seitsemällä omalla joukkueella, ykkösjoukkueen voittaessa sarjansa ja sijoittuen TUL:n mestaruussarjassa kolmanneksi.

1945: TPS voitti SPL:n omassa SM-sarjassa 1945 lohkovoittaja, mutta hävisi finaalissa (VIFK). Vuonna 1945 sodan melskeiden vaiettua SPL ja TUL olivat alkaneet puhaltaa yhteiseen hiileen jalkapallossakin - nyt molemmat liitot ratkoivat ensin omat mestarinsa ja sen jälkeen pelattuun vielä yhteinen cup 'Suomen mestaruudesta'. SPL:n omassa SM-sarjassa TPS voitti ensin A-lohkon, mutta hävisi finaalissa B-lohkon voittaneelle VIFK:lle (Vaasa). Vuoden 1945 aikana järjestivät sodan aikana toisiaan lähestyneet liitot SPL ja TUL yhteisen cup-kilpailun, johon molemmat olivat karsineet erikseen 32 joukkuetta. TuKV selvisi 4. kierrokselle asti, kunnes hävisi VPS:lle Vaasassa 3-1. TPS pääsi välierään asti, missä hävisi samaiselle VPS:lle Turussa 4-5. VPS voitti finaalissa HPS:n 2-0. LINKKI: Kausi 1945 (SM-sarja SPL ja 'Suomen mestaruuscup' - TUL mukana).. TuPK ja ÅIFK kärjen takana omassa Suomensarjan lohkossaan 1945. LINKKI: Suomensarjan A-lohko 1945.. TPS oli voittanut SPL:n oman sisäisen 'SM-sarjan', mutta varsinainen Suomen mestaruus ratkaistiin vielä cup-kilpamuodossa. Sotkua on kuitenkin tulkintatavoissa - esimerkiksi 'Jalkapallon Pikkujättiläinen' kirjoittaa: TPS voitti Suomen mestaruuden jälleen 1945, ja vuoden 1928 mestareista mukana olivat edelleen Lauri Lehtinen ja Ilmari Oksanen. Sotien jälkeen turkulaiseen jalkapalloon vaikutti voimakkaasti unkarilainen valmentaja Imre Markos, joka toimi TPS:n, TuPK:n, TuTo:n ja TuKV:n valmentajana.

1946: TPS SPL:n omassa SM-sarjassa 19(45)-46 hopeasijalla (SPL). LINKKI: Kausi 19(45)-46 (SM-sarja * SPL).. SPL:n Suomensarjassa ei turkulaisjoukkueita LINKKI: Kausi 19(45)-46 (Suomensarja * SPL).. SPL aloitti 19(45)-46 myös Maakuntasarjat (kolmas sarjataso).

1947: Turun Toverit (TUL) liittojen yhteisen loppusarjan toisella sijalla. Turkulaisjoukkueista vain TuTo selvisi neljän joukkueen loppusarjaan, johon pääsivät omista karsinnoistaan sekä SPL:n että TUL:n kaksi parasta joukkuetta. TuTo oli KTP:n ohella TUL:sta, HIFK ja VIFK olivat SPL:sta. TuTo hävisi uusintaottelussa mestaruuden hävitessään HIFK:lle 2-3. TPS neljäntenä SPL:n sisäisessä SM-sarjassa (1946-47) TPS pelasi 'SM-sarjassa' (1946-47) ja samalla karsittiin kaksi parasta edellä mainittuun SPL:n ja TUL:n loppusarjaan. TPS sijoittui 'SPL:n sisäiseksi SM-sarjaksi' kutsutussa 8 joukkueen sarjassa neljänneksi. Tilastonikkareille tällaiset 'sisäiset liittojen SM-sarjat' ja liittojen parhaiden joukkueiden SM-loppusarjat ovat luonnollisesti aiheuttaneet ankarasti päänvaivaa ja pelkästään 'Suomen mestaruuksien' laskennassa eri joukkueille on melkoisesti kirjavuutta laskentatavasta riippuen. VIFK esimerkiksi voitti SPL:n sisäisen SM-sarjan, mutta HIFK voitti liittojen loppusarjan - molemmat seurat ovat halunneet laskea itselleen vuodesta 1947 'Suomen mestaruuden'. Kun sarjat lisäksi pelattiin kahden eri vuoden aikana, on merkintätavoista syntynyt lisäsotkuja. LINKKI: SM-sarja 1946-47 + TUL / SPL:n loppusarja.

1948: TPS liittojen yhteisessä 'mammuttisarjassa' hopealla: LINKKI: SM-sarjan 1948 sarjatilanne. Vuodelle 1948 TUL ja SPL järjestivät melkoisen mammuttisarjan, kun molemmat liitot saivat laittaa kahdeksan joukkuettaan yhteensä 16 joukkueen yksinkertaiseen sarjaan. TPS sijoittui toiseksi, turkulaisseuroja mahtui mukaan muutenkin: TuWe seitsemäs, TuTo kahdeksas ja TuKV neljästoista. SPL oli keväällä 1948 palkannut ulkomaisia valmentajia pelitasoamme kohottamaan. Turkulaisjoukkueet TPS ja TuPK (TPK) saivat yhteiseen käyttöönsä unkarilaisen Imre Markos'in, jonka johdolla TPS nopeasti pystyi nousemaan hetkellisestä alennustilastaan. Turun Weikot ~ eli 'Auran Voima' ~ TUL:n mestari: Vuonna 1948 seura osallistui kymmenellä joukkueella piirin jalkapallotoimintaan ollen aikansa vahvin TUL:n palloiluseura. Samana vuonna seuraan siirtyivät nimekkäät pelaajat Kalevi Lehtovirta, Kaino "Kingi" Honkanen sekä hänen veljensä Keijo Honkanen. Joukkoon liittyivät myös Allan Möller, Aulis Hirvonen, Martti Immonen ja Lasse Ruohonen. Maalivahtina oli Matti Salminen. Toiminnan laajeneminen näkyi luonnollisesti myös ottelumäärissä, jotka nousivat 150:een. Vuonna 1948 seura voitti TUL:n mestaruuden. Mestaruusjoukkueessa pelasivat Aarre Salokangas, Reino Helispuro, Martti Lahti, Helge Vienonen, Talat Ismail (Atik Ismailin isä), Turkka Salmi, Kauko Laine, Martti Halme, Tauno Grön, Leo Salminen ja Kalevi Lehtovirta. Lehtovirta oli mukana kuusi kertaa myös maajoukkueessa. Valmentajana toimi Alku Kaukonen. Yhdistetyssä 'Suomensarjassa' Pyrkivä, Teräs ja TuKT. LINKKI: Suomensarja 1948 (Länsilohko). Turun Pyrkivä sijoittui 16 joukkueen sarjassa kuudenneksi ja säilytti sarjatasonsa seuraavalle kaudelle. Yhdeksänneksi sijoittunut Turun Teräs ja sarjan viimeiseksi jäänyt (16.) TuKT putosivat seuraavaksi kaudeksi 1949 Maakuntasarjaan. Missä oli ÅIFK?

SM-sarja 1949: SM-sarjan SARJATILANNE TPS Suomen mestari. Turun Weikot kuudes ~ TuTo viimeinen ja puitosi Suomensarjaan. TPS voitti Suomen mestaruuden 12 joukkueen SM-sarjassa yhden pisteen erotuksella - hopeaa otti VPS. Kuvassa tekstissä on virhe, pokaalimies Lauri Lehtisestä nimiluettelo lähtee tietenkin vasemmalle, ei oikealle. SPL:n edelliselle kaudelle palkkaama valmentaja Imre Markos teki nyt TPS:n kanssa yksityisen valmennuksen jatkosopimuksen. Se osoitti, miten tyytyväisiä TPS-leirissä oltiin unkarilaisen suorituksiin. TPS:n maineikkain pelaaja 1959 oli mitä ilmeisimmin välihyökkääjä Urho Teräs (s.1915), joka urallaan pelasi 10 A-maaottelua. Hän aloitti uransa Turun Urheiluliiton joukkueessa (1934-36) ja siirtyi sitten TPS-paitaan. Hän pelasi mustavalkoraitaisissa uransa loppun asti eli huikeat 15 kautta (sotavuosien tauot huomioiden): 1938-54. TPS:n mestaruusmiehistöstä 1949 mainittakoon myös keskushyökkääjä Eugén Johansén (s.1915) - pitkäaikainen turkulaisen jalkapalloilun varhaisvuosien merkkihahmo. Johansen pelasi vuodet 1933-1947 ÅIFK:n keltapaidoissa ja siirtyi sitten TPS-paitaan, missä pelasi reilusti yli 30-vuotiaana vielä kaudet 1948-52. Valokuvassa nämä 'kovat luut' ovat vierekkäin - Eugén Johansén neljäs oikealta ja Urho Teräs viides oikealta. Molemmat kuvassa noin 34-vuotiaita. Suomensarjan länsilohkossa Pyrkivä , TuPK ja TuKV. LINKKI: Suomensarja 1949 (Länsilohko). Turun PK sijoittui 16 joukkueen sarjassa toiseksi. Turun Pyrkivä oli neljäs. Yhdenneksitoista sijoittunut Turun Kisa-Veikot (TuKV) putosi seuraavaksi kaudeksi 1950 Maakuntasarjaan. ÅIFK edelleen 'teillä tietymättämillä'. ___________________________________ Turun Weikot voitti TUL:n mestaruuden. Turun Weikot voitti tällä miehistöllä TUL:n mestaruuden v.1949. Vuonna 1949 TuWe:n valmentajana oli unkarilainen Janos Nagy. Mestaruuspaikka säilyi ja sarjoissa pelasi kaikkiaan 10 joukkuetta. Kansainvälisistä otteluista on säilynyt mm. maininta ottelusta Ruotsin BBK:ta (Boden Bandy Klubb) vastaan. Seuran pelaajista Kalevi Lehtovirta, Kaino Honkanen, Allan Möller ja Aulis Hirvonen valittiin liittojoukkueeseen. Kalevi Lehtovirran ura Weikoissa päättyi kuitenkin epäselvyyksiin pelaajapalkkioissa ja vuoden kilpailukieltoon.

1950: SM-sarjassa TPS ja Turun Weikot (10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1950. TPS SM-sarjassa 7. sijalla. TuWe SM-sarjassa 9. sijalla ja putosi Suomensarjaan. Suomensarjan länsilohkossa TuPK, Pyrkivä ja TuTo (10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1950. TuPK voitti Suomensarjan lohkonsa ja nousi SM-sarjaan kaudelle 1951. Turun Pyrkivä Suomensarjassa 3. sijalla Turun Toverit pudonneena Suomensarjassa 7. sijalla - säilyi toisella sarjatasolla.

1951: SM-sarjassa TPS ja Turun Pallokerho (TPK tai TuPK) (10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1951. TuPK SM-sarjassa 3. sijalla ~ PRONSSIA. TPS SM-sarjassa 6. sijalla. Suomensarjan länsilohkossa TuWe, Pyrkivä ja TuTo (10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1951. Turun Pyrkivä voitti Suomensarjan lohkonsa ja nousi SM-sarjaan kaudelle 1952. Turun Toverit Suomensarjassa 4. sijalla Turun Weikot Suomensarjassa 7. sijalla ja säilyi toisella sarjatasolla.

1952: SM-sarjassa TPS, Pyrkivä ja Turun Pallokerho (TPK tai TuPK). Pronssista huolimatta huonompi vuosi Turulle ~ kaksi joukkuetta putosi Suomensarjaan: LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1952. Turun Kupittaalle valmistui vuoden 1952 Olympialaisiin uusi jalkapallostadion. Turun Pyrkivä SM-sarjassa 3. sijalla ~ PRONSSIA. TuPK SM-sarjassa 9. sijalla - putosi Suomen sarjaan. TPS SM-sarjassa 10. sijalla - putosi Suomen sarjaan. Suomensarjan länsilohkossa TuWe ja TuTo (10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1952. Turun Toverit Suomensarjassa 2. sijalla Turun Weikot Suomensarjassa 8. sijalla ja säilyi nipin napin toisella sarjatasolla.

1953: SM-sarjassa Turusta 'vain' Pyrkivä LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1953. Turun Pyrkivä SM-sarjassa 5. sijalla. Suomensarjan länsilohkossa viisi turkulaisjoukkuetta (yht. 10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1953. Turun Toverit voitti Suomensarjan länsilohkon - nousi SM-sarjaan. TuPK putoajana Suomensarjassa 2. sijalla. TPS putoajana Suomensarjassa 4. sijalla. Turun Weikot Suomensarjassa 9. sijalla - putosi Maakuntasarjaan. Turun Teräs nousijana Suomensarjassa viimeisellä sijalla - putosi Maakuntasarjaan.

1954: SM-sarjassa Turun Pyrkivä ja Turun Toverit: LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1954. Turun Pyrkivä voitti Suomen mestaruuden. Turun Toverit SM-sarjassa nousijana 5. sijalla. Suomensarjan länsilohkossa TPS ja TuPK (10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1954. TPS Suomensarjassa 5. sijalla. TuPK Suomensarjassa 9. sijalla ~ putosi Maakuntasarjaan. Maakuntasarja 1954: TuWe ja TuTe (Teräs) ainakin turkulaisjoukkueista putoajina Maakuntasarjassa. Muut mahdolliset turkulaisjoukkueet vielä 'auki'.

1955: SM-sarjassa Turun Pyrkivä ja Turun Toverit: LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1955. Turun Pyrkivä SM-sarjassa 7. sijalla Turun Toverit SM-sarjassa 9. sijalla ~ putosi Suomensarjaan. Suomensarjan länsilohkossa TPS (10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1955. TPS Suomensarjassa 5. sijalla. TPS:n A-juniorit selvisivät v.1955 SM-finaaliin asti, mutta hävisivät KuPS:lle loppuottelussa 1-2. Kuvan TPS-nuorukaisista erityisesti maalivahti Jouni Gröndahl ja kenttäpelaajista Mauno Nurmi ja Voitto Soini nousivat myöhemmin TPS:n edustusjoukkueen monivuotisiksi luottopelaajiksi. Maakuntasarja 1955: TuPK Maakuntasarjassa putoajana ja ilmeisesti TuWe ja TuTe (Teräs) jatkoivat Maakuntasarjassa. Muut mahdolliset turkulaisjoukkueet vielä 'auki'.

1956: SM-sarjassa 'vain' Turun Pyrkivä. LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1956. Turun Pyrkivä SM-sarjassa viimeisellä 10. sijalla ~ putosi Suomensarjaan. Suomensarjan länsilohkossa TPS ja TuTo (10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1956. TPS voitti Suomensarjan länsilohkon - nousi SM-sarjaan. TPS nousi takaisin SM-sarjaan neljännellä yrittämällä pudottuaan ylimmältä sarjatasolta kauden 1952 päätteeksi. ___________________________________ Turun Toverit putoajana Suomensarjassa - 4. sijalle. Maakuntasarja 1956: Maakuntasarjassa (mahdollisesti) turkulaisjoukkueista ainakin TuWe, TuPK ja TuTe.

1957: SM-sarjassa 'vain' TPS (nousijana). LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1957. TPS nousijana SM-sarjassa 3. sijalla ~ PRONSSIA. Suomensarjan länsilohkossa Turun Pyrkivä ja TuTo (10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1957. Turun Toverit Suomensarjassa - 2. sijalla. Turun Pyrkivä pudonneena Suomensarjassa - 7. sijalla. Maakuntasarja 1957: Turun Weikot voitti Maakuntasarjan lohkon - nousi Suomensarjaan. Vuonna 1955 TuWe oli liittynyt SPL:ään. Maakuntasarjapaikkaa ei onnistuttu heti saamaan, vaan vauhtia haettiin aluesarjasta. Kolmessa vuodessa seura nousi Suomensarjaan. Joukkue muodostui pääosin oman seuran kasvateista. Rainer Forss (18 A-maaottelua) siirtyi TuTosta ja Reino Helispuro tuli Viipurista. Puolustuksessa pelasivat Reino Laakso ja Risto Andersson, tukilinjassa Olli Palonen, Ismo Nieminen ja Gunnar Tuominen. Hyökkääjinä Niilo Elo, Urpo Vuorinen, Rainer Forss, Pekka Nekki ja Reino Peltonen. Mukana joukkueessa olivat myös Pentti Sairela ja Pekka Isaksson. Maakuntasarjassa (mahdollisesti) turkulaisjoukkueista lisäksi ainakin TuPK ja TuTe.

1958: SM-sarjassa 'vain' TPS. LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1958. TPS SM-sarjassa 4. sijalla. Suomensarjan länsilohkossa Turun Pyrkivä, Tuwe ja TuTo (enää 8 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1958. Turun Toverit Suomensarjassa - 2. sijalla. Turun Weikot nousijana Suomensarjassa - 6. sijalla. Turun Weikkojen edustusmiehistö yhteispotretissa kaudella 1958. Turun Pyrkivä Suomensarjassa viimeisellä 8. sijalla ~ putosi Maakuntasarjaan. Maakuntasarja 1958: Turun Kisa-Veikot (TuKV) Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan. Maakuntasarjassa (ilmeisesti) muista turkulaisjoukkueista ainakin TuPK ja TuTe.

1959: SM-sarjassa 'vain' TPS (10 joukkuetta) LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1959. TPS SM-sarjassa 6. sijalla. Suomensarjan länsilohkossa Turun Kisa-Veikot (TuKV), Tuwe ja TuTo (taas 10 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1959. Turun Kisa-Veikot (TuKV) nousijana Suomensarjassa ~ 6. sijalla. Turun Toverit Suomensarjassa - 9. sijalla, säilyi täpärästi. Turun Weikot viimeisenä Suomensarjassa - 10. sijalla. ~ putosi Maakuntasarjaan. Maakuntasarja 1959: Maakuntasarjassa (ilmeisesti) turkulaisjoukkueista ainakin Pyrkivä, TuPK ja TuTe.

1960: SM-sarjassa 'vain' TPS (nyt 12 joukkuetta) LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1960. TPS SM-sarjassa 2. sijalla ~ HOPEAA. TPS:n tulevaisuus turvattu ~ nuoret voittivat SM-kultaa: Tällä joukkueella TPS voitti ensimmäisen poikien Suomen mestaruuden v.1960. Pelaajista muistan erityisesti eturivin vasemmalla olevan Reima Nummilan (s.1942), joka pelasi ensimmäiset TPS:n edustusjoukkuepelinsä kaudella 1961. Hän pelasi TPS-paidassa kaudelle 1968 asti ja ehti pelata myös 21 A-maaottelua. Viimeisen pelikautensa 1969 hän pelasi neljännellä sarjatasolla TuPa:ssa. Ikää hänellä oli tuolloin vasta 27 vuotta. Kupittaalla näin hänet usein puolustajan tontilla erittäin vakuuttavasti. Jäi käsitys, että hän lopetti uransa 'liian aikaisin'. Eturivin kolmas vasemmalta - hyökkääjä Topi Aalto (s.1942), lopetti uransa myös kauden 1969 jälkeen vasta 27-vuotiaana (1961 ja 1963-65 TPS, 1962 TuTo ja 1966-69 Reipas). Suomensarjan etelälohkossa Turun Kisa-Veikot (TuKV) ja TuTo (nyt 11 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * etelälohko 1960. Turun Toverit voitti Suomensarjan etelälohkon - nousi SM-sarjaan. Turun Kisa-Veikot (TuKV) jäi 10. sijalle ja putosi Maakuntasarjaan. Maakuntasarja 1960: ÅIFK nousi Maakuntasarjasta Suomensarjaan. Maakuntasarjassa (ilmeisesti) turkulaisjoukkueista lisäksi Pyrkivä, TuWe, TuPK ja TuTe.

1961: SM-sarjassa TPS ja TuTo (12 joukkuetta) LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1961. TPS SM-sarjassa 4. sijalla.. TuTo nousijana SM-sarjassa - jäi viimeiseksi ja putosi takaisin Suomensarjaan. Suomensarjan länsilohkossa turkulaisista vain ÅIFK (nyt 12 joukkuetta): LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1961. ÅIFK nousija Suomensarjassa - selvisi 6. sijalle. Maakuntasarja 1961: Maakuntasarjassa (ilmeisesti) turkulaisjoukkueista lisäksi TuKV, Pyrkivä, TuWe, TuPK ja TuTe.

1962: SM-sarjassa TPS - sijoittui kahdeksanneksi. LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1962. Suomensarjan länsilohkossa kolme turkulaisseuraa ~ ÅIFK, TuTo ja TuTe: ÅIFK voitti länsilohkon ja nousi seuraavalle kaudelle 1963 SM-sarjaan. TuTo kuudes länsilohkossa. Turun Teräs seitsemäs länsilohkossa. LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja * länsilohko 1962.

1963: SM-sarjassa nousija ÅIFK pronssilla. TPS - sijoittui SM-sarjassa kymmenenneksi ja putosi Suomensarjaan. LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1963. Suomensarjan länsilohko 1963: TuTo, TuTe ja TuPK: TuTo säilytti sarjapaikkansa ~ neljäs. Suomensarjan länsilohko 1963. Turun Teräs (TuTe) kymmenes ja putosi Maakuntasarjaan. TuTe:lla muistaisin olleen vihreävalkoiset raitapaidat - housujen väriä en muista. TuPK toiseksiviimeisenä lohkossaan. Turun Pallokerho (TuPK tai TPK) jäi 11. sijalle ja putosi Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle 1964. Muistaisin TuPK:n pelipaitojen olleen jo tuolloin sinisiä (kuten 2009). Maakuntasarja 1963: TuWe nousi Suomensarjaan:

1964: SM-sarjassa Turusta vain ÅIFK ~ sijoittui kahdeksanneksi. LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1964. Suomensarjan länsilohko 1964: TPS, TuTo ja TuWe: TPS jäi länsilohkossa täpärästi toiseksi. TuTo länsilohkossa viides. Nousija TuWe kuudella pisteellään viimeinen ~ putosi Maakuntasarjaan takaisin . Suomensarjan länsilohko 1964. TPS voitti A-juniorien Suomen mestaruuden: TPS voitti A-junioreiden Suomen mestaruuden tällä miehistöllä, missä vilisee monia myöhempiä TPS:n edustusjoukkueen tuttuja kasvoja ja nimiä. Eturivissä Timo Nummelin ja maalivahti Jorma Valtonen - molemmat kunnostautuivat myös jääkiekossa. Nummelin voitti SM-kultaa sekä jalkapallossa että jääkiekossa (montaa muuta vastaavaa ei löydy - Keijo Koistinen ehti saada saman meriitiin). Rauli Nummi, Lasse Kiili (jääkiekossa maalivahti), Jukka Hedman, Kari Kuisma ja Teuvo Andelmin - siinä muita tuttuja nimiä.

1965: SM-sarjassa Turusta vain ÅIFK ~ jäi 11. sijalle ja putosi Suomensarjaan. LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1965. TPS Suomensarjan länsilohkossa (toinen sarjataso): nousi uusinnasta SM-sarjaan. Nousun ratkaissut uusintaottelu RU-38-TPS muistetaan (varsinkin) Porissa rangaistuspotkusta. Kausi huipentui syksyllä 1965 TPS:n ja RU-38:n dramaattiseen uusintaotteluun. Porissa pelattiin sarjan lopussa 17.10.1965 ratkaiseva uusintaottelu RU-38-TPS (yllä olevan taulukon alla virheellisesti - ei pelattu Turussa). 10.10.1965 oli pelattu Turussa varsinaisen sarjan viimeisellä kierroksella TPS-RU-38, jonka jälkeen joukkueet jäivät tasapisteisiin. Tarvittiin uusintaottelu, mikä pelattiin siis Porissa. Tämän kirjoittaja oli paikalla 12-vuotiaana porilaispoikana. Peli oli tasaista vääntöä - pitkään taululla oli lukemat 1-1, kunnes peli sai todella ikävän ratkaisun (porilaisten kannalta). RU-38:n toppari Erkki Harell kaatoi TPS-pelaaja Reima Nummilan rangaistusalueen rajan ulkopuolella, mutta tuomari vei pallon pilkulle - TPS voitti pelin kyseisellä rangaistuspotkulla 2-1 ja nousi SM-sarjaan. Seuraavan aamun Satakunnan Kansassa oli juuri oikealla hetkellä napattu lehtikuva, jossa näkyi Harell kaatamassa ja valkoinen kalkkiviiva näkyi selkeästi 'turvallisella' puolella (kuvassa etupuolella). Porissa jäätiin vain katkerana tuijottelemaan Satakunnan Kansan lehtikuvaa. Protestistakin puhuttiin, muttei sitä oltu tehty teknisesti sääntöjen mukaisesti. Satakunnan Kansan lehtikuvaaja Antti Suominen lähetti (6.7.2011) tämän 'kuuluisan' kuvan, jonka hän itse oli ottanut sunnuntaina 17.10.1965 pelatussa ratkaisuottelussa RU-38-TPS. Kuvasta paljastuu erittäin ratkaiseva tuomarivirhe kiistatta. Kuva on siis otettu RU-38:n puolustaman päädyn rajan takaa ja rangaistusaluetta on kalkkiviivan 'kuvaajan puolella' eli kuvassa etualalla. Muistan jo katsojana huomanneeni heti, että taklaus tapahtui lähes metrin turvallisella puolella rangaistusalueen rajasta - olin tapahtumaan nähden hyvin 'linjalla' kuvaussuuntaan nähden vasemman kenttäsivustan katsomossa. Kuvasta näkyy, miten yleisö kansoitti kentän ympärykset - paikalla oli peräti 5214 maksanutta katsojaa (ennätys jäi voimaan moniksi vuosiksi Porissa - Ässien SM-kausilla 1968-69 sitä ei rikottu). Päätuomari oli helsinkiläinen Wolf Karni, asiaan vaikuttanut rajamies oli helsinkiläinen Fjalar Åsten. Turkulaiset paikalla olleet 'aikalaiset' myönsivät hymyssäsuin vuosia myöhemmin itsekin katastrofaalisen tuomarivirheen avittaneen TPS:n mestaruussarjaan. (Antti Suominen - kuvan ottaja, sähköposti 6.7.2011): Kyseinen ottelu on jäänyt minunkin mieleeni ja monestakin syystä. Olin nimittäin paikalla ja otin tämän kuvan Satakunnan Kansaan. Tilanteen jälkeen porilaiset toimitsijat tulivatkin heti kyselemään: Saitkos kuvan? Vielä samana päivänä Eeles Landström ja Kalevi Eronen tulivat katsomaan, joko kuva on kehitetty ja mitä siitä näkyy. Protestia ei otettu käsittelyyn, koska sitä ei ollut tehty heti kentällä. Valitettavasti. Nykyisenä digiaikana se olisi ollut helpompaa. Tässä vielä kuvan tietoihin lisäämäni teksti: "Rangaistuspotku oli aiheeton RU-38 - TPS-ottelussa. Valokuva todisti. RU-38 - TPS 1 - 2, julk. 18.10.1965 (pelattiin edellispäivänä sunnuntaina). Turun Palloseura meni mestaruussarjaan uusintaottelussa, jossa erotuomari, helsinkiläinen Wolf Karni antoi TPS:lle rangaistuspotkun Rosenlewin ktm Erkki Harellin taklattua turkulaisten maaottelupelaajaa Reima Nummilaa aivan porilaisten rangaistusalueen tuntumassa. Vasemmalla RU:n Kalevi Tuli. Yleisö oli sitä mieltä, että taklaus tapahtui rangaistusalueen ulkopuolella. Rajamies oli kuitenkin toista mieltä. Valokuva paljastaa, että yleisö oli oikeassa, mutta RU-38:n protesti ei auttanut, sillä kyseessä oli tuomarin 'inhimillinen' erehdys". Polemiikkia riitti aiheesta muutenkin 'seuraavan aamun' 18.10.1965 Satakunnan Kansassa Sen verran äkäisiä porilaisfanit olivatkin tuon katkeran uusintaottelun päätyttyä, ettei yllä olevaa 'hymyilykuvaa' pelin jälkeen Porin Herralahdessa olisi ollut syytäkään ottaa, vaikka porilaisten vihoittelu ei kyllä turkulaispelaajiin kohdistunutkaan, kohteena olivat luonnollisesti ero- ja linjatuomarit. TuTo jäi länsilohkossa neljännelle sijalle.

1966:

1967: Suomisarja - länsilohko 1967: TuTolla tappiollinen sarja-avaus Porin Pallokentällä Karhuja vastaan- Kauden 1967 Suomensarjan länsilohkossa pelasivat seuraavat joukkueet: Karhut, RU-38, PPT, PS-44, TPV, HIK, VaKP, TuTo, TaPa, Turun Pyrkivä, TuKV (Turku) ja HPK. Tämä kuva on kauden avausottelusta Porin Pallokentältä. Huhtikuun 23. päivä 1967 Porin Karhut kohtasi Suomensarjan länsilohkon ottelussaan Turun Toverit (TuTo) ja kotijoukkue kuvatekstin mukaan voitti. Kuvassa TuTo:lla punavalkoraidallinen pelipaita ja siniset housut. TuTo:n pelaajan nimeä ei kuvatekstissä mainita. Toinenkin kuva kauden avausottelusta Karhut-TuTo (23.4.1967), jonka Karhut voitti (tulos puuttuu). Kuvat tästä pelistä ovat saman kauden Karhujen käsiohjelmasta. Tässäkin TuTon maalivahti ja kaksi taustalta seuraavaa TuTo-pelaajaa jääneet ilman nimiä. Apua Turun suunnalta?

1968: TPS voitti SM-sarjassa mestaruuden. Turun Kupittaalla olin 26.5.1968 paikalla katsomassa ottelua TPS-KuPS, jonka kotijoukkue voitti ilmeisesti 3-0. Tässä kuvassa (kuva: P.Joutsi) Tommy Lindholm on juuri tehnyt TPS:n 2-0-johtomaalin. Samassa ottelussa 26.5.1968 (kuva: P.Joutsi) TPS:n Tommy Lindholm on tehnyt maalin - peli nyt 3-0 TPS:lle. Tämä kuva on 1.9.1968 pelatusta SM-sarjaottelusta TPS-Reipas, jonka TPS voitti 3-2. Paikalla oli ennätysyleisö - 8925 maksanutta katsojaa. Muistan tuolta kesältä Kupittaalla jaetut 'pahviset mainoslippikset', joita tässäkin kuvassa auringossa istuvilla katsojilla näkee käytössä. TuWe nousi Suomensarjaan Paluu Suomensarjaan tapahtui vuonna 1968, mutta vieläkään ei otetta onnistuttu pitämään, vaan paluu sarjaporrasta alaspäin oli seuraavalla kaudella 1969 jälleen edessä.

1969: 'TuWe' - kausi 1969 suomisarjan etelälohkossa: Nämä lehtiotsikot ja -jutut ovat TuWe:n suomisarjan kaudelta 1969 (etelälohko). Lohkon muut joukkueet olivat Turun Pyrkivä, Ponnistus (Hki), Rauman Pallo, IFFK, HPS, BK-46, ÅIFK, Honka ja TuTo . TuWe:lla ei kyseinen Suomisarjan kausi alkanut kovin hyvin - yhdeksän kierroksen jälkeen sijoituksena oli toiseksi viimeinen, pisteitä vain neljä kahdesta voitosta. Toivossa kuitenkin elettiin viimeiselle kierrokselle asti, Turun Sanomien juttu kertoi: 'Weikoilla on vielä toivoa jäljellä': Weikot ja IFFK, Finström ovat nyt tasapisteissä, kun yksi pelikierros on jäljellä. Weikoilla on tosin vastassa Ponnistus, mutta eihän sitä koskaan tiedä... Valitettavasti säilyneistä uutispaloista ei selviä, mitä viimeisellä kierroksella sitten lopulta tapahtui - kumpi putosi, TuWe vai IFFK. Aikaa on kulunut jo 40 vuotta. TuWe:n kokoonpano kaudella 1969 oli seuraava: Maalivahdit: Pertti Aaltonen ja Mauri Pihlajaniemi. Puolustus: Harri Kaari, Matti Jalava, Risto Andersson ja Esko Lehtinen. Keskikenttä: Jarmo Rantanen, Ismo Nieminen, Raimo Saari, Hannu Mäkeläinen ja Hannu Tuomi. Hyökkäys: Timo Heino, Hannu Salo, Veikko Intovuori, Tuomo Tuominen ja Jukka Hedman. TuWen kokoonpanosta Jukka Hedman on kuvassa, hänellä oli meriittiä jo aiemmilta vuosilta TPS:n mestaruussarjajoukkueestakin kaudelta 1966 (kaudet 1964-65 Suomisarjassa TPS-paidassa). Kun TuWe kyseisellä kaudella voitti TuTon 5-2, teki Jukka Hedman tuossa pelissä neljä maalia. Raimo Saari puolestaan siirtyi jo kesäksi 1970 TPS:aan ja pelasi siellä peräti 12 kautta vuoteen 1981 asti ylimmällä sarjatasolla. Muut pelaajien nimet tuossa TuWe-kokoonpanossa vuodelta 1969 ovatkin jääneet melko vieraiksi nimiksi tämän kirjoittajalle. Ellen nyt aivan 'väärin erehdy', niin muistaisin TuWen pelipaidan olleen noina vuosina keltaisen? Kaudella 2009 paita on kuitenkin punainen ja housut mustat. Maakuntasarjassa ainakin Turun Teräs: Omien säilyneiden muistiinpanojeni mukaan olin seuraamassa Eurassa kesällä 1969 Maakuntasarjan ottelun EuPa-Turun Teräs 3-0.

1970:

1971: TPS voitti SM-sarjan mestaruuden.

1972: TPS voitti toistamiseen SM-sarjan mestaruuden. TPS 1972: Takarivi vasemmalta: Reijo Toivonen, Uolevi Lehtonen, Urpo Roswall, Timo Lehto, Markku Salama, Rauli Nummi, Esa Kulmala, Heikki Suhonen, Raimo Saari, Miikka Toivola, Tapio Harittu, Tapani Rainio, kakkosvalmentaja Jouni Gröndahl ja huoltaja Risto Lindman. Eturivi vasemmalta: Pekka Salonen, Timo Nummelin, Jarmo Aaltonen, Pauno Kymäläinen, (mv) Hannu Kokkonen, (mv) Göran Enckelman, Eero Virkkunen, Jouni Jalonen, Raimo Ojanen ja Teuvo Andelmin. Kuvasta puuttuvat ykkösvalmentaja Lars Nyström ja Raimo Toivanen.

1973:

1974:

1975:

1976:

1977:

1978:

1979:

1980:

1981:

1982:

1983: Vuonna 1983 Turun Voiman nimi herätettiin hetkeksi henkiin, kun se perustettiin Turun Weikkojen sisarseuraksi jalkapalloiluun.

1984:

1985:

1986:

1987:

1988:

1989: TuWe: Kansainvälistä väriä haettiin vuonna 1989 venäläispelaajien Vasili Orlovin ja Vladislav Kasatznokinin hankinnoilla.

1990:

1991:

1992:

1993:

1994:

1995:

1996:

1997:

1998:

1999:

2000:

2001:

2002:

2003:

2004:

2005:

2006: FC Inter Veikkausliigassa: FC Inter punapaidoissaan 3.8.2006 HJK:n vieraana Finnair-stadionilla (kuva: 'S&J'). Kotijoukkue voitti - tulos vielä 'haussa'.

2007:

Veikkausliiga 2008: FC INTER voitti ensimmäistä kertaa KULTAA. LINKKI: Veikkausliigan 2008 lopullinen SARJATILANNE TPS lopulta kuudes. (17.9.2008) Martti Kuusela sai POTKUT, John Allen jatkaa loppukauden. TPS on vapauttanut päävalmentajansa Martti Kuuselan tehtävistään. Kuusela ehti valmentaa turkulaisseuraa vain tammikuusta 2008 lähtien. TPS:n loppukauden vastuuvalmentajana toimii John Allen. Kuusela otti TPS:n valmennusvastuun vastaan tammikuussa 2008, kun TPS:n SM-pronssille kaudella 2007 valmentanut Mika-Matti Paatelainen, siirtyi kesken sopimuskautensa Skotlannin pääsarjaseura Hibernian FC:n manageriksi. -Lähtökohdat eivät olleet Maralle parhaat mahdolliset, kun hän sai Mixun rakentaman joukkueen käsiinsä. Toukokuinen loukkaantumissuma selittää toki osaltaan asioita. Tämä päätös perustuu kuitenkin siihen, että joukkueen yleisilme ei ole missään vaiheessa vastannut joukkueelle asetettuja tavoitteita ja odotuksia, FC TPS Turku Oy:n toimitusjohtaja Petri Jakonen myöntää. -Tämän ratkaisun ajoitus liittyi siihen, että haluamme rauhassa ja perusteellisesti ratkaista valmentajakysymyksemme sekä rakentaa joukkueetta jo tulevia kausia varten, Jakonen jatkoi. TPS:n päävalmentajana jatkaa kauden 2008 loppuun asti joukkueen kakkosvalmentaja John Allen. 43-vuotias Allen on toiminut TPS:n edustusjoukkueen kakkosvalmentajana kaudesta 2003 lähtien, jolloin TPS teki paluun Veikkausliigaan. Suomeen Walesista vuonna 1984 tullut Allen pelasi pelaajaurallaan 282 pääsarjatason ottelua ja viimeisteli niissä 50 maalia. Englannissa Allen pelasi vuosina 1981-85 Chesterissa ja Mansfieldissa. Suomessa John Allen ehti pelaajana edustaa useita seuroja: Huima, MP, RoPS, TPS, MyPa, TPV, KuPS ja SalPa. Ruotsissa hän pelasi kauden 1989. TPS:n A-poikien päävalmentaja Marko Rajamäki liittyy uutena valmentajana mukaan myös edustusjoukkueen valmennukseen. TPS odotti enemmän - sijoitukseksi kuitenkin kuudes.

Veikkausliiga 2009: TPS päätyi pronssimitaleille: (19.11.2008) PASI RAUTIAINEN TPS:n uusi VALMENTAJA kaudelle 2009. Kauteen 2009 valmistautuva TPS nimitti uudet valmentajansa: TPS:n liigajoukkueen uusi päävalmentaja on Pasi Rautiainen. Liigajoukkueen toiseksi valmentajaksi nimitettiin Marko Rajamäki. TPS:n liigajoukkueen toisena valmentajana viimeiset kuusi kautta toiminut John Allen ottaa vastaan Kakkosessa pelaavan ÅIFK:n valmennusvastuun. TPS ja ÅIFK jatkavat näin tiiviisti viime vuonna alkanutta yhteistyötään. Allen osallistuu myös TPS:n A-poikien valmennukseen. - Näiden valmentajien vaatimustaso on tunnetusti kova, mutta heillä on myös vahvat näytöt menestymisestä ja erityisesti palaajien kehittämisestä. Kaikkien valmentajien tulee myös olla sitoutuneita seuran kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, FC TPS Turku Oy:n toimitusjohtaja Petri Jakonen korostaa. TPS:n uudeksi päävalmentajaksi nimetty Pasi Rautiainen on valmentanut viimeiset kolme kautta Viron Meistriliigassa FC Floraa saavutuksinaan kaksi hopeasijaa sekä yksi pronssi. 40-vuotias Rajamäki ja TPS solmivat kolmivuotisen sopimuksen. Rajamäki valmensi viime kaudella TPS:n A-pojat Suomen mestaruuteen. (31.5.2009) Uusi mies Kosovosta: Yll Hoxha TPS solmi loppukauden kattavan sopimuksen kosovolaispelaaja Yll Hoxhan kanssa. TPS:lla on myös optio jatkosopimuksesta kaudelle 2010. 21-vuotias Hoxha on harjoitellut TPS:n edustusmiehistön mukana jo jonkin aikaa. Hoxha on monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan kentän vasemmalla laidalla lähes mitä roolia tahansa. Hänen viimeisin edustamansa seura on kosovolainen FC Pristina. (15.7.2009) Tanskalainen Christian Andreasen tuskin enää jatkaa (lainalla) TPS:ssa. Hyökkääjä Christian Andreasenin ura Veikkausliigassa TPS-paidassa on ainakin toistaiseksi ohi. Tanskalaishyökkääjä saapui Turkuun ennen kauden alkua kesäkuun loppuun asti ulottuvalla lainasopimuksella, mutta näillä näkymin hänen uransa ei jatku ainakaan TPS:ssa. 21-vuotias Andreasen pelasi alkukaudesta kahdeksan liigaottelua ja viimeisteli niissä viisi maalia. TPS lainasi Andreasenin tanskalaisesta Randers FC:stä ja keskusteli myös miehen mahdollisesta jatkosta Turussa, mutta ainakin toistaiseksi hän jää kotimaahansa. TPS-kokoonpano: (16.7.2009): Maalivahdit: 12 Lehtovaara Jukka ja 1 Tuomala Jani. Puolustajat: 2 Aalto Iiro, 24 Aaltonen Jani, 8 Heinikangas Jarno, 3 Mäkinen Kalle, 6 Nyberg Jaakko ja 7 Rähmönen Sami. Keskikenttä: 18 Cleaver Chris, 29 Hoxha Yll, 14 Hämäläinen Kasper, 23 Lähde Juho, 9 Manninen Mikko, 25 Mäkinen Santeri, 10 Riski Riku, 22 Saarinen Jesse ja 5 Valakari Simo. Hyökkääjät: 21 Brown Wayne, 31 Ferati Alban, 19 Lomski Patrik, 27 Markkula Tuomas, 13 Mäkelä Samu-Petteri, 28 Paatelainen Mikko, 17 Riski Roope, 20 Wusu Babatunde ja 11 Ääritalo Mika. Valmentajat: Rautiainen Pasi, päävalmentaja - Lehtimäki Mika, valmentaja - Rajamäki Marko, valmentaja ja Voolaid Karel, maalivahtivalmentaja. (24.7.2009) Haka ja TPS neljä pistettä perässä ~ HJK johtaa heinäkuun jo hiipuessa: TPS jäi lopulta pronssimitaleille Pasi Rautiaisen johdolla. LINKKI: Veikkausliigan 2009 lopullinen SARJATILANNE (8.1.2010) Pasi Rautiaisen ja TPS:n tiet eroavat Päävalmentaja Pasi Rautiaisen TPS-pesti jäi yhden kauden mittaiseksi. 48-vuotias Rautiainen luotsasi TPS:n viime kaudella SM-pronssille, mutta yhteistyö päättyi silti jo yhden kauden jälkeen Rautiaisen irtisanouduttua tehtävistään. Päävalmentaja Rautiaisella oli TPS:n kanssa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, jonka hän on irtisanonut vuodenvaihteessa. Pasi Rautiainen ja TPS ovat sopineet keskenään, että sopimuksessa olevasta irtisanomisajasta huolimatta Rautiainen jättää joukkueen valmennustehtävät jo tänään torstaina 7.1. 2010. (11.1.2010) Marko Rajamäki uusi TPS-valmentaja kaudelle 2010. TPS:n uudeksi päävalmentajaksi on valittu Marko Rajamäki. 41-vuotias Rajamäki perii päävalmentajan vastuun Pasi Rautiaiselta, joka jätti TPS:n yhden kauden jälkeen. Rajamäki tuntee joukkueensa erittäin hyvin, sillä hän toimi jo joukkueen kakkosvalmentajana viime kaudella. Sitä ennen Rajamäki luotsasi TPS A-poikien joukkuetta peräti kuuden kauden ajan. Rajamäki päätti päävalmentajakautensa A-pojissa kauden 2008 päätteeksi Suomen mestaruuteen. Rajamäellä oli jo ennestään sopimus TPS:n kanssa kauden 2011 loppuun asti, joten olemassa oleva sopimus vaan muokattiin päävalmentajasopimukseksi. Rajamäki oli jo pelaajana TPS:n omia kasvatteja, joten hänellä on jo pidemmän ajan perspektiiviä muutenkin seuran toiminnasta. Rajamäki pelasi aktiiviurallaan hyökkäjänä 274 SM-sarja- ja Veikkausliigaottelua ja viimeisteli niissä 98 maalia. Hän pelasi ammattilaisena myös Skotlannissa ja Saksassa. Rajamäki päätti pelaajauransa harvinaisen komeasti Veikkausliigan karsintasarjaan kauden 2002 päätteeksi ollen mukana nostamassa TPS:ää takaisin Veikkausliigaan sekä iskemällä aktiiviuransa viimeisessä ottelussa puhtaan knallitempun TP-47:n verkkoon. FC Inter päätyi lopulta 5. sijalle ja Cup-Mestariksi: FC INTER putosi Mestarien liigan toiselta karsintakierrokselta (22.7.2009). (24.7.2009) FC Inter seitsemäntenä heinäkuun jo hiipuessa - kärkeen 10 pistettä: HS-uutisointia Kupittaalla perjantaina 14.8.2009 pelatusta tv-pelistä FC Inter-KuPS, missä kotijoukkue menetti ensijakson 2-1 johtonsa toisella jaksolla. Ari Nyman tuhri pallon omiin 52 minuutin kohdalla ja vaikka KuPS:n Ollo ajettiin kentältä 78 minuutin kohdalla Tuomas Kuparisen onnistui tehdä kuopiolaisten voittomaali 82 minuutilla. FC Inter jäi Veikkausliigassa 2009 lopulta viidenneksi. LINKKI: Veikkausliigan 2009 lopullinen SARJATILANNE (2.11.2009) Interistä Suomen Cupin mestari: FC Inter kiri tappioasemasta voittoon lauantaina Suomen Cupin loppuottelussa Finnair Stadiumilla. Tampere United teki ottelussa avausmaalin, mutta lopulta turkulaisten yritys palkittiin cup-mestaruudella lukemin 2-1 (1-1). Ottelun ratkaisijaksi nousi pirteästi pelannut Timo Furuholm vartti ennen täyttä aikaa. Ojala antoi kulman maalin edustalle, jossa Furuholm kurotti oivallisesti ja ohjasi Interin johtoon. Pelikello näytti 77. minuuttia ja lukemat olivat turkulaisille 2-1. Näin Inter nappasi seurahistoriansa ensimmäisen Suomen Cupin voiton, joka toi turkulaisille 25 000 euroa sekä paikan UEFA Eurooppa-liigan toiselle karsintakierrokselle. TamU kuittasi kakkossijastaan 8000 euroa. Joukkueiden kokoonpanot: Tampere United: Kavén, Ojanperä, Mononen, Savolainen, Ruuth, Niemi, Scheweleff (64. Petrescu), Saarinen, Hjelm (54. Pohja), Rafinha, Kangaskolkka. FC Inter: Monsalve, Aho, Nyman, Sanevuori, Lehtonen, Ramirez, Ojala, Pertot (76. Paajanen), Kauko, Nwanganga (79. Purje), Furuholm. 2009 ~ Turun piirin 3. divisioona. TPK:n pelaajalista 2009 Valmennuspäällikkö: Timo Jalo. Valmentaja: Jarmo Sundin , huoltaja Erkki Koskinen, Kim Kuhlberg (jouk.joht.), Marko Malmborg (valm.), Rauno Ahti (valm.) ja Pentti Nikula (huoltaja). Maalivahdit: Henri Hedborg ja Stefan Wahlsten. Pelaajat: Henry Liukkonen, Petteri Kairinen, Henrik Uotila, Timo Asikainen, Sakari Warro, Eemeli Laaksonen, Thomas Westerback, Tomas Grönroos,Arttu Lehtonen, Jonni Keski-Levijoki, Ramiar Arya, Roope Jokinen, Ibrahim A Tuni, Marno Lastula, Pasi Salmi, Jere Lahti, Tuomas Vainio, Lauri Aaltonen (C), Teijo Haverinen, Juuso Jaakkola, Perttu Lehtonen ja Mauri Kotamäki. TuWe on pelannut nyt kaudet 2006-2009 Turun piirin nelosdivarissa, missä kirjoitushetkellä (9.7.2009) TuWe on kolmentena - kuitenkin jo 9 pistettä jäljessä johtavaa HammIK:ia. TuWe 2009 (kuva TuWe:n nettisivulta, lupa 28.7.2009). TuWe - pelaajat 2009 - 4.div: Antila Eero, Bergbom Jesse, Bizri Nabil, Forss Tero, Grünbaum Sebastian, Haavisto Petri, Hakala Jesse, Jansson Niklas, Johansson Jan-Erik, Lammi Ari, Loippo Antti, Malmberg Juhani, Marjamäki Mikko, Marttila Jouko, Mikola Tuomas, Normasto Ville, Pickering Alan, Piilola Aapo, Pinta Tomi, Pirttimäki Olli, Salminen Arttu, Salokannel Jussi, Salonen Jarkko, Salonen Mika, Snåre Lucas, Sola Jesse, Tammi Lauri, Westergård Olli, Vigren Pertti, Wingren Niklas ja Virta Janne (joukkueenjohtaja: Jari Vuorela ja valmentaja: Mika Salonen) . Kokemusta TuWe:ssa edustaa Tero Forss (s.1968), joka aloitti pelaajauransa kaudella 1985 ÅIFK:ssa ja palasi seuraan kaudeksi 1988 pelattuaan kaudet 1986-87 SalPa:ssa. Seuranvaihdot sävyttivät hänen uraansa: 1989 Reipas, 1990 ja 1991-92 RoPS ja 1991 TPS. Tero Forss vakiintui Turun Interiin v.1993 kolmannelle sarjaportaalle ja hän edusti mustasinisiä ylimmälle sarjatasolle asti vuoteen 2001 asti. Kaudella 2001 hän pelaisi jo myös Interin farmissa Naantalissa (VG-62) ja 2002 edusti Boda-seuraa.

Veikkausliiga 2010: TPS kauteen Marko Rajamäen luotsaamana: TPS-tusina 2010: vasemmalta ylärivi: Robert Milsom (Fulham-laina), Mikko Manninen, Riku Riski ja Toni Kolehmainen (AC Oulu). Keskirivi vasemmalta: Chris Cleaver, Juho Lähde, Santeri Mäkinen ja Jani Virtanen (Venäjä). Alarivi vasemmalta: Mika Ääritalo, Jonathan Johansson, Roope Riski ja Patrik Lomski. (1.7.2010): TPS - Port Talbot Town FC (Wales) 3-1: UEFA Eurooppa-liigan 1. karsintakierroksen ottelu TPS-Port Talbot Town FC (Wales) päättyi isäntien 3-1-voittoon (kuva: 'S&J'). TPS: Igor Jovanovic, Jaakko Nyberg, Sami Rähmönen, Mikko Manninen, Riku Riski, Mika Ääritalo, Toni Kolehmainen, Jonatan Johansson, Chris Cleaver, Babatunde Wusu ja Henrik Moisander. Maalintekijät: 24" Riku Riski, 30" Babatunde Wusu ja 35" Riku Riski. Vaihdot: Jani Virtanen 75" (Riski) ja Roope Riski 78" (Ääritalo). LINKKI: Lisää kuvia ottelusta TPS-Port Talbot Town FC. FC Inter kaudelle 2010 melko entisin kuvioin: Vasemmalta - kauden 2010 alun neljässä ensimmäisessä pelissä kentällä olleet - kanadalaismaalivahti David Monsalve, hollantilaishyökkääjä Guillano Grot ja amerikkalainen keskikenttämies (Rauman Pallo-Iiroista kaudelle 2010) Daniel Antunez Jr. Vasemmalta - kauden 2010 alun neljässä ensimmäisessä pelissä kentällä paljon olleita: Ville Nikkari, Joni Kauko, Pablo Gomez-Marttila ja Kennedy Ugoala Nwanganga (Nigeria). Veikkausliiga 2010: TPS voitti prossimitalit ~ FC Inter kuudes. LINKKI: Veikkausliigan 2010 lopullinen SARJATILANNE ÅIFK 2. divisioonan B-lohkossa seitsemäs. LINKKI: Kakkosen B-lohkon 2010 SARJATILANNE. ÅIFK hävisi 1-3 pelinsä Lohjalla 31.7.2010 - kuvaaja Aarto Nevala, Lohja. Sinimustat (FC Interin 'kakkosjoukkue') putosi 2. divisioonan B-lohkosta Kolmoseen. TuTo (Turun Toverit) nousi 3. divisioonasta Kakkoseen.

2011: TPS ja FC Inter Veikkausliigassa: (9.9.2011) FC Inter hävisi Kuopiossa 2-1 ~ mestaruushaaveille lopullisesti hyvästit. FC Interin valmentaja Job Dragtsma seuraa tarkasti Timo Furuholmin valmistautumista KuPS-peliin - 9.9.2011 ('S&J'). FC Interin aloituskokoonpanon miehiä KuPS-ottelun esittelyssä 9.9.2011 ('S&J'). Miikka Ilo antamassa KuPS-kulmaa, Babacar Diallo vahtii KuPS-maalintekijä Ilja Venäläistä (#27) ~ 9.9.2011 ('S&J'). Veikkausliiga 2011: FC Inter voitti hopeamitalit - TPS jäi viidenneksi. LINKKI: Veikkausliigan 2011 lopullinen SARJATILANNE ÅIFK ja TuTo Kakkosen B-lohkossa:

2012: TPS ja FC Inter paikalliskilpailijoina edelleen Veikkausliigassa: TPS: Marko Rajamäki jatkoi TPS:n valmentajana - apulaisenaan Diego Corpache. Rajamäki aloitti TPS-peräsimessä kaudella 2010. Kaudelle 2012 TPS sai seuraavia uusia pelaajia:Jani Tanska (VPS), Mikko Hyyrynen (JJK) ja Aleksi Ristola (PK-35). Poislähtijöitä olivat ainakin Jere Uronen (Helsingborgs IF), Roope Riski (Hönefoss BK), Mikael Liespuu (ÅIFK) ja Jarno Heinikangas (lopettanut). Kauden 2011 aikana pelanneista Niklas Tarvajärvi ja Njazi Kuqi olivat myös poissa. (22.4.2012) TPS pelasi 1-1 Kuopiossa, parempaankin oli mahdollisuudet. TPS:n aloituskokoonpanon pelaajat alkuesittelyssä Kuopiossa 22.4.2012 ('S&J'). TPS-kokoonpano KuPS-ottelussa (22.4.2012): (mv) Jukka Lehtovaara, Jarkko Hurme, Jani Tanska, Jaakko Nyberg, Sami Rähmönen, Juho Lähde, Petteri Pennanen, Toni Kolehmainen, Mika Ääritalo, Aleksi Ristola ja Okwe Eriba Kennedy. Vaihtoon joutuivat Lähde, Ääritalo ja Kennedy - tilalle Santeri Mäkinen, Juho Lehtonen ja Dennis Okaru. Penkille jäivät (mv) Henrik Moisander, Kalle Mäkinen ja Ville Rannikko. Poissa oli paluumuuttaja Mikko Hyyrynen. Entinen KuPS-pelaaja Petteri Pennanen sai turkulaisten johtaessa jo 1-0 tilaisuuden viedä vieraat rangaistuspotkusta ehkä jo ratkaisevaan kahden maalin johtoon, mutta laukaus osui tolppaan. Kuopiolaisfaneille poislähteneen Pennasen epäonnistuminen oli mannaa. Tämän kirjoittajan tulosveto (1-1) osui kohdalleen kertoimella 7,70. Lisää KUVIA ottelusta KuPS-TPS 1-1 (22.4.2012).