TORNIO:
(Svala & Joutsi * 10.11.2011 ~ viimeisimmät lisäykset: 29.3.2012)

Tornion 'kaksikielistä' rautatiekulttuuria:

A) Matti Mäntyvaara kuvasi 12.5.2007 Haaparannasta Suomeen (Tornioon) lähteviä raiteita. Suomalainen raide tulee kuvan vasemmasta alanurkasta ja Tornio, Suomi näkyy sillan takana. Yllättävän kulmikkaita kaarteita. Ruotsissa ja Suomessa on siis käytössä eri raideleveys.

Muistan itse, miten 1980-luvulla olin tulossa Norjasta Suomeen junalla ja samassa vaunussa käytävän toisella puolella istui amerikkalainen nuorimies - junaileva turisti. Kun junamme oli lähtenyt Haaparannan asemalta köröttelemään hitaasti sillan suuntaan ja kohti lähellä sijaitsevaa Tornion pääteasemaa, huomasin syrjäsilmällä omia varusteitani kootessa, miten jenkkinuorukainen kaivoi vielä uuden oluttölkin esille ja sihautti sen auki ja otti entistä mukavamman asennon penkeille levittämänsä tavaraleirinsä keskellä.
Arvasin mistä oli kyse, sanoin hänelle että tulemme pääteasemalle Tornioon ihan muutaman minuutin päästä. USA-turisti hymyili leveästi ja näytti kellostaan ja kansainvälisestä aikataulukirjastaan, miten Torniossa oltaisin vasta tunnin päästä. Selitin, että Suomen ja Ruotsin välillä oli tunnin aikaero ja hänen kannaltaan 'nopeuttavaan' suuntaan. Mies syttyi toimintaan, Budweiser tyhjeni yhdellä siemauksella ja homma hoitui muutenkin tyylikkäästi. Tornion asemalaiturilla mies vielä kiitti 'neuvosta'.

Tornion kohdalla rajalla oleva rautatiesilta - kuvannut Jussi Liimatta (kiitos käyttöluvasta).

Tornion kohdalla rajalla oleva rautatiesilta - kuvattu 18.6.1982 ('S&J').

Tämä silta oli merkittävässä roolissa (Haaparannan rautatieaseman ja ratapihan ohella) suomalais-ruotsalaisessa yhteistyöelokuvassa 'Kahlekuningas' (2002, ohjaus: Arto Koskinen, pääosassa Miikka Enbuske).

Tornion rautatieasema Jorma Rauhalan kuvaamana v. 1978 (kirjasta 'Radan varrella'). Ruotsalainen kiskobussi.

Alatornio ~ Alavojakkala:

Alatornion Ajavojakkalan asemanseutu Jussi Liimatan kuvaamana 7.4.2009. Alavojakkala on Torniojokilaakson alkuperäisiä liikennepaikkoja. Se avattiin uudelleen Lapin sotaa seuranneen jälleenrakennuskauden jälkeen 1946. Vaatimaton hirsinen asemarakennus valmistui 1945, Alavojakkalan käyttö jäi kuitenkin vähäiseksi ja asema muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi v.1954. Henkilöliikenne loppui koko rataosuudelta 1967 ja liikennepaikka lakkautettiin 1968.
Alatornion kunta liitettiin Tornioon vuonna 1973.

Alatornio ~ Yli-Vojakkala:

Yli-Vojakkalan asemalla kuvataan ilmeisesti ulkomaista elokuvaa 1920-luvulla. Paikallisia lapsia ja iäkkäämpääkin väkeä on kertynyt omiin uteliaiden ryhmiinsä taustalle. Olisi mukava tietää, mistä elokuvasta on ollut kyse - Venäjän vallan aikaan elokuvan ajoitus on ainakin sotilaspuvuista päätellen sijoittunut. Kuva on peräisin 'Radan varrella-kirjasta (Pauli Rauhalan kokoelmat).
Kun tarkkaan katsoo aseman seinällä olevaa nimikylttiä, siinä paikannimi on muodossa 'Ylävojakkala' (ilman väliviivaa). 'Radan varrella'-kirjan mukaan aseman nimi on ollut kuitenkin vuoteen 1925 saakka 'Ylä-Vojakkala' (väliviivalla). Henkilöliikenne loppui 1967 ja liikennepaikka lakkautettiin 1968. Asemarakennus on sittemmin purettu - samoin sivuraiteet. 'Alavojakkala' on aina kirjoitettu yhteen ilman väliviivaa.

Haaparanta ~ Ruotsin puolella:

Kesäkuussa 1982 Haaparannan rautatieasemalla (kuva: 'S&J'). Matka jatkui Norjan Narvikiin. Lättähattu toi Torniosta sillan yli. Nykyään ei junalla pääsekään yhtä helposti Ruotsin puolelle näillä kohdilla.

Tornion matkustajakoti 'Heta':

B) Yöpymispaikkamme Torniossa 18.6.1982 ('S&J') - Matkustajakoti 'Heta'. Nimi 'Rajagalleria' oli yhden nukutun yön jälkeen jo muuttunut puheissa muotoon 'Kauhugalleria'. Uutiset myöhemmin vahvistivat vaikutelmaa:

(Ilta-Sanomat, 19.3.1999): Torniossa rituaalimurha 1991:
"Torniossa tapahtui vuonna 1991 surma, jonka taustalla oli outoja riittejä. Kysymys oli kolmesta ruotsalaisesta, jotka opiskeltuaan ”maailmanparannusta” valitsivat joukostaan yhden, joka joutui meditointi-istunnossa uhriksi.
Loppukesällä 1991 järjestettiin Suomessakin leirejä, joita johtivat ”micmac-intiaaneiksi” itseään nimittäneet ulkomaalaiset. Tällaiseen Oulussa järjestettyyn leiriin osallistui myös kolme 25-27-vuotiasta ruotsalaista. Poistuttuaan leiriltä miehet jatkoivat Tornioon ja majoittuivat silloiseen matkustajakoti Hetaan. Eräänä aamuna matkustajakodin emännöitsijä Helvi Hakomäki kuuli karmean huudon ruotsalaisten huoneesta.
Huutoa edelsi outojen loitsujen luenta, joka kuului oven läpi. Kun poliisi tunkeutui kynttilöillä valaistuun huoneeseen, sieltä löytyi kolme alastonta miestä, joista yksi makasi hengettömänä vuoteella. Häntä oli isketty teräaseella rintaan ja sydän oli kaivettu esiin.
Kuulusteluissa toinen pidätetyistä miehistä sanoi, että tarkoitus oli ”ajaa pahat henget pois”. Ne piti kaivaa pois ruumiista, mies selitti viranomaisille ja myöhemmin oikeudelle. Kumpaakaan miehistä ei oikeudessa tuomittu. Puukottajan todettiin tehneen tapon syyntakeettomassa tilassa.”

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.