1930-39 (Ennen sotia): Tamperelaisseurat eivät ylimmällä sarjatasolla 1930-luvulla. Suomessa alettiin pelata virallisia SM-sarjoja vuonna 1930. Ylintä sarjatasoa kutsuttiin nimellä A-sarja vuoteen 1935 asti, jolloin nimeksi tuli jo Mestaruussarja eli SM-sarja (alkaen 1936). Toinen sarjataso oli nimeltään B-sarja ja vuodesta 1936 alkaen Itä-Länsi-sarja. Tampereen Palloilijat pelasi vuonna 1930 toisella sarjatasolla eli B-sarjassa. Vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan (Hugo Valpas) tamperelaisjoukkueet kuuluivat vielä kaudella 1933 yhdistettyyn Hämeen-Satakunnan piiriin, johon tamperelaisten lisäksi kuului seuroja Hämeenlinnasta, Jämsänkoskelta, Porista ja Raumalta kaikkiaan yksitoista. Tampereelta kaudella 1933 olivat piirin kirjoilla seuraavat joukkueet: Tampereen Palloilijat (perustettu 1921), Tampereen Ilves (per. 1931) ja Tammerfors Bollklub (TBK). TaPa:n puheenjohtajana toimi kaudella 1933 hammaslääkäri Tauno Järveläinen ja sihteerinä prokuristi Yrjö Järveläinen. Pelipaita oli punavalkoraidallinen, housut valkoiset ja sukat mustat. Tampereen Ilveksen puheenjohtajana ja 'managerina' toimi lehtori Niilo Tammisalo, sihteerinä harjoittelija E.Boman. Pelipaita oli mustavihreä poikkiraidoilla, housut mustat ja sukat mustat vihreällä yläraidalla. TBK:n kohdalla mainitussa Jalkapallokirjassa on vain merkintä: tiedot puuttuvat. Kaudelle 1934 raumalaiset ja porilaiset seurat yhdessä perustivat oman Satakunnan piirin, jolloin tamperelaisten vierailut länteen harvenivat merkittävästi. Oman kaupungin joukkueiden lisäksi kohdattiin lähinnä Hämeenlinnan Tarmoa ja HPK-seuraa. Tamperelaiset seurat eivät päässeet 1930-luvulla kertaakaan A-sarjaan tai Mestaruussarjaan. SPL:n Hämeen piiri perustettiin 18.2.1934: (Hämeen Piirin 60-vuotisjulkaisusta): "1934 * Helmikuun 18. päivänä Tampereen Teatteriravintolassa tapahtui. Tampereen Palloilijain innokas jalkapallomies tohtori Tauno Järveläinen kutsui koolle Hämeen johtavat jalkapalloseurat. Kaiken kaikkiaan seitsemästä seurasta saapuivat edustajat kuulemaan SPL:n Hämeen piirin syntysanoja. Mukana kokouksessa olivat Tampereen Palloilijat (koollekutsuja), Tampereen Kisa-Veikot, Tammerfors Bollklubb, Palloiluseura Ilves, Jämsänkosken Ilves, Hämeenlinnan Pallokerho ja Hämeenlinnan Tarmo. Piirin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin oikeutetusti TaPan T.Järveläinen ja piiritoimikuntaan TKV:n Reino Vaaja, TBK:n I.Nilsson sekä myöhemmin nimetty Hämeenlinnan edustaja. Piirin ensimmäinen mestaruus jaettiin jääpallossa, joka olikin piirin alkuaikojen toiminnassa varsin keskeisesti esillä. Tampereen Palloilijat sai jääpallosarjassa 8 pistettä voitettuaan kaikki vastustajansa. Jalkapallotoiminta aloitettiin erotuomarikurssilla, joka keräsikin ilahduttavasti osallistujia. Alkukesällä pelattiin I ja II luokassa kevätmestaruudesta. Molemmissa sarjoissa voiton vei TaPan joukkueet. Heinäkuussa miteltiin ”Heinäkuun maljasta”. Tämän kiertopalkintosarjan voitti Pirkkalan Urheilijat. Syksyllä ratkaistiin sitten piirin varsinaiset mestarit ja TaPan joukkueet nappasivat ykköstilat miestenluokissa. Junioriluokan mestaruuden korjasi nimiinsä TBK. Vanhojen aikojen kunniaksi järjestetyssä ottelussa hämäläispiiri kohtasi vanhan kumppaninsa Satakunnan Porissa. Piirin pöytäkirja kertoo tapauksesta seuraavaa: - Porissa 10.10.34 suoritetun maakuntaottelun tulos oli tasapeli 2-2. Joukkueemme ylitti odotukset hyvällä pelillään. Toimintavuoden päättyessä piiriin kuului 10 seuraa: Tampereen Palloilijat, Tampereen Kisa-Veikot, Tamerfors Bollklubb, Tampereen Ilves, Valkeakosken Haka, Jämsänkosken Ilves, Hämeenlinnan Pallokerho, Hämeenlinnan Tarmo, Forssan Palloseura ja Pirkkalan Urheilijat." Tampereen Palloilijat pelasi vuosina 1935-39 toisella sarjatasolla eli B-sarjassa. Tampereen Palloilijat (TaPa) Itä-Länsi-sarjan (ent. B-sarjan) länsilohkossa 1935. Tampereen Palloilijat (TaPa) Itä-Länsi-sarjan (ent. B-sarjan) länsilohkossa 1937. Tampereen Palloilijat (TaPa) Itä-Länsi-sarjan (ent. B-sarjan) pohjoislohkossa 1938. TKT ja TPV pelailivat keskinäisiä paikallisotteluita TUL:n mestaruussarja- ja piiriotteluissa. Yleismaailmallisen laman ohella myös TKT:n jalkapalloilu oli uuvahtanut 30-luvun alussa. Vastaperustettu Tampereen Pallo-Veikot (TPV) vei vuosikymmenen kolme ensimmäistä TUL:n Tampereen piirinmestaruutta. Nuorennettu TKT kuitenkin yllätti ja nousi jo vuonna 1933 TUL:n loppuotteluun, missä viipurilainen Talikkalan Toverit oli kuitenkin uudella Tammelan Pallokentällä maalein 2-1 parempi. Tällöin TUL:n mestaruus ratkottiin vielä cup-systeemillä. Samana vuonna kaatui TPV piirin loppuottelussa TKT:lle luvuin 2-1. TKT:n johtavin pelaaja Eino Rantanen kyllästyi seuransa sen hetkisen jalkapalloilun tilaan ja siirtyi 18.4.1932 TPV:n paitaan. Rantanen sai seuraavassa TPV:n ja TKT:n paikallisottelussa kokea entisen seuransa puolustajien Reino ja Vilho Rinteen kostotoimet - häntä potkittiin jalkoihin kuin vierasta sikaa. Rantanen kirjoitti otteluselostuksia tuolloin Kansan Lehteen ja kosti sanan säilällä kentällä entisiltä seurakavereiltaan saamansa kolhut. TKT ja TPV pelasivat liittonsa mestaruussarja- ja piiriotteluita Pyynikillä ja Tammelassa. Varsinkin Pyynikillä paikallisottelut olivat tulikuumia. Molempien joukkueiden kannattajia oli paikalla suunnilleen yhtä paljon ja he sijoittuivat tarkasti omiin ryhmiinsä kentän katsomoissa. Puolueettomat katsojat jäivät juoksuradalle seuraamaan pelitapahtumia, etteivät leimautuisi katsomossa jomman kumman seuran kannattajiksi. TUL:ssa oli 1930-luvulla noin 60-70 jalkapalloseuraa mukana toiminnassa ja TPV oli niistä menestyksekkäin. TKT tuli aivan perässä. TUL:n ylintä sarjatasoa kutsuttiin aluksi Suursarjaksi ja sittemmin TUL:n mestaruussarjaksi. Erikseen pelattiin sitten vielä TUL:n piirin sarjoissa piirin mestaruudesta. Vierasmatkoilla sattui ja tapahtui. Suursarjassa pelasi KTP ja matkat Kotkaan olivat tamperelaisille aina vaikeita. TKT:n pelaajat tarvitsivat Kotkassa usein virkavallan apua selvitäkseen pelikentältä ehjin nahoin pois. KTP:n kannattajajoukko mm. kivitti Kotkassa TKT:n maalivahti Väinö Mikkolaa, jolloin erotuomari joutui kutsumaan poliiisit paikalle. Peli päättyi lopulta 1-1, mutta hurjistunut kotkalaisyleisö ei päästänyt vieraitaan kentältä pois. Poliisien oli saattueella turvattava tamperelaisten poistuminen kaupungista. Vuonna 1935 TKT sijoittui TUL:n suursarjassa kolmanneksi Töölön Vesan ja TPV:n jälkeen. TKT:n vuoden 1936 edustusjoukkue. Pelimiehet takana vasemmalta: Toivo Rantanen, Otto Viitanen, Väinö Mäki, Jussi Bärman, Paavo Laine ja Arvo Heimo. Eturivissä vasemmalta Lennart Palmu, Mauno Heliö, (mv.) Otto Salonen, Antti Mäkinen ja Eino Välttilä. TKT:n Arvo Heimo oli jo vuonna 1934 aloittanut nuorten joukkueen valmentamisen ja kun TKT putosi TUL:n mestaruussarjasta 1938, olikin aika vaihtaa nuoremmat miehet kentälle suoraan Arvo Heimon nuorten joukkueesta. Nuorten voimin TKT olikin nousemassa takaisin TUL:n mestaruussarjaan karsinnoista, mutta yhteiskunnallinen kireä poliittinen tilanne esti karsintasarjan pelaamisen kokonaan (1939). TKT:n nuorennnettu joukkue osoitti kuitenkin liittonsa piirisarjassa taitonsa peittoamalla TUL:n mestaruussarjassa pelanneen Tampereen Yrityksen luvuin 9-1. TKT:n maalivahti ja kapteeni tuolloin oli Palloliiton Tampereen piirin vuoden 2000 kunniapuheenjohtaja Vilho Halme. 1930-luvun paras pelimies TKT:ssa oli Otto Viitanen. Hän oli siirtynyt 20-vuotiaana seuraan v.1930 Tahmelan Vesasta. Koulutukseltaan Viitanen oli rakennusmestari ja hän joutuikin jatkuvasti eri porvariseurojen värväysyritysten kohteeksi, mutta pysyi kuitenkin TKT:ssa, vaikka välillä työpaikan menetyskin roikkui ilmassa. Otto Viitaselle oli suunniteltu TKT:n päätoimista päävalmentajan virkaa, mutta hän ei itse ajatukselle lämmennyt. Hänen tilalleen valmentajaksi ryhtyi Paavo Laine. Toivo Rantanen ja Väinö Mäki TKT:n pelaajista olivat Otto Viitasen ohella TUL:n liittojoukkueen vakiomiehiä 1930-luvulla. (Hämeen Piirin 60-vuotisjulkaisusta): "1938 * Piirin aluejako nousee jälleen keskeiseksi teemaksi. Jyväskylän alue muodostaa oman Keski-Suomen piirin ja näin Hämeen piiri pienenee alkuperäisen kokoiseksi. Alueen pienentymisestä huolimatta ala-piirijako säilytetään. Uusiksi keskuspaikoiksi valitaan Tampere, Hämeenlinna ja Forssa. Maakuntaottelu Häme-Satakunta pelattiin Tampereella ja isäntäjoukkue voitto maalein 5-3." Tampereen Pallo-Veikot (TP-V) 1930-luvulla yksi menestyksekkäimmistä TUL-seuroista liittonsa huipputasolla. TP-V * 1930: TPV pelasi historiansa ensimmäisen jalkapallo-ottelun 16.5.1930 Pyynikin urheilukentällä (silloin myös nimellä Palomäen kenttä). Vastustajana oli kova paikallisvastuja Tampereen Kisa-Toverit (TKT), jota tuolloin pidettiin kaupungin parhaimpana joukkueena. TP-V voitti 2-1, mitä pidettiin yllätyksenä, vaikka punapaitojen pelaajilla oli suurimmalla osalla pelikokemusta jo Weikkojen ajalta. TUL:n Tampereen piirin sarjassa TP-V löi toistamiseen TKT:n siniharmaat - nyt luvuin 4-2. TPV voitti TUL:n piirimestaruuden heti A- ja B-luokissa. Liiton valtakunnallisesta mestaruudesta pelattaessa TP-V hävisi heti kättelyssä TKT:lle rumasti 0-5 - cup-systeemillä kun pelattiin, TP-V:n tie nousi heti pystyyn. TP-V:n joukkueessa 1930 pelasivat: (mv) Väinö Vankkoja, Olavi Vasama, Urho Lindevall, Paavo Kanto, Reino Valkama, Reino Viitala, Paul Vallenius, Väinö Honkonen, Toimi Raittinen, Jalmari Raittinen ja Eero Honkonen. TP-V:n perustamiskokouksessa oli jo päätetty seuran peliasun väreistä: punaista paitaa koristivat valkoinen kaulus, kaulusnauha ja hihansuut, housut valkoiset. Sukat olivat vihreät ja niissä yläosassa valkea raita. Punainen väri henki työläisaatetta, mutta kun siihen lisättiin valkoinen, saatiin tulokseksi Hämeen värit. TP-V:n seuramerkki oli nahkainen valkoinen tähti, jossa oli punainen pallo. Kakkospaidan väri oli vihreä. TP-V * 1931: TAMPEREEN PALLO-VEIKOT - Viipurissa vuonna 1931. Seura oli perustettu edellisenä vuonna. TP-V pelaili TUL:n Tampereen piirisarjaa ja osallistui TUL:n valtakunnalliseen cup-systeemillä pelattuun "mestaruussarjaan". TP-V oli lähellä päästä finaaliin asti, mutta hävisi välierässä Talikkalan Veikoille 1-2. TP-V järjesti vuosina 1931 ja 1932 jalkapallo-ottelut Suutarit-Muut ammattikunnat. Otteluiden katsojaluvut olivat suuria ja lipputuloilla tuettiin työttömiä. TP-V:n ykkösjoukkueesta kärkkyi pelipaikkaa jo kakkosessa pelannut vasta 13-vuotias Ossian Lauren (myöhemmin Ossi Lara) - hänestä oli tuleva yksi seuran historian tärkeimmistä pelaajista. TP-V * 1932: TAMPEREEN PALLO-VEIKOT - TP-V voitti 1932 TUL:n valtakunnallisen mestaruuden. Finaalissa TP-V voitti Pyynikillä Helsingin Kullervon 2-0. TP-V * 1933: Edelliskauden TUL-mestarina oli TP-V itseoikeutetusti hyväksytty TUL:n mestaruusluokkaan viiden muun joukkueen kanssa. Muilla joukkueilla oli kuitenkin mahdollisuus haastaa valittuja ja pyrkiä sitä kautta pelaamaan liittonsa mestaruudesta. TKT käytti optionsa ja 26.7.1933 kaikkien hämmästykseksi TKT voitti TP-V:n Pyynikillä 1-0. Se oli punapaidoille vuosikymmenen suurin pettymys. Lehtien kirjoituksista päätellen mestaruus oli mennyt punapaidoille päähän. TKT selvisikin TUL:n mestaruusfinaaliin, missä hävisi Viipurin Tovereille. TP-V hävisi TKT:lle myös TUL:n piirisarjassa. TP-V voitti lokakuussa mestarijoukkue Toverit Viipurissa 3-1 ja kovasti punapaitojen keskuuudessa uhottiin moraalisesta mestaruudesta. TP-V * 1934: 1934 oli Suomessa kiristyvän isäpolitiikan aikaa. 5.4.1934 astui voimaan ns. "puserolaki", joka kielsi poliittisten tunnusmerkkien käyttämisen eräissä julkisissa tilaisuuksissa. Tampereen poliisimestari tulkitsi TP-V:n punaiset paidat poliittiseksi julistamiseksi ja kielsi niiden käytön. Porvariseura Tampereen Pyrintö sai esiintyä punaisissa paidoissaan, mutta TP-V ei. Kun poliisimestarilta kysyttiin TP-V:n suuunnalta Pyrinnön punaisista paidoista, hän ei suostunut antamaan asiaan minkäänlaista vastausta. Reino Valkama oli kysynyt, "saammeko pelata sinisissä paidoissa?". Poliisimestari oli vastannut: "saatte pelata missä paidoissa tahansa, kunhan ne eivät ole punaisia." Niin TP-V pelasi muutamat seuraaavat kauden vaaleansinisissä paidoissa. TP-V voitti lainapaidoissaan toisen TUL:n mestaruutensa. TP-V:n kokoonpano 1934: (mv) Väino Vankkoja, Olavi Vasama, Mauri Virtanen, Urho Lindevall, Reino Valkama, Viljo Lahti, Paavo Kanto, Ossi Lauren, Eino Rantanen, Eero Honkonen ja Jalo Valtonen. TP-V * 1935: TP-V saavutti hopeamitalit TUL:n mestaruustaistoissa. Eero Honkonen (vas.) ja Paavo Kanto kuuluivat Pallo-Veikkojen runkopelaajiin 1930-luvulla. HOnkonen jatkoi pitkään myös 40-luvulla. TP-V * 1936: TP-V saavutti hopeamitalit TUL:n mestaruustaistoissa. Kakkosjoukkuekin (TP-V) oli kova porukka. Jalkapalloilijan on taisteltava tullakseen hyväksytyksi TP-V:n ykkösjoukkueeseen. Tässä reservijoukkue vuonna 1936 Porissa: A.Malm (takarivissä vasemmalla), H.Luoto, P.Korhonen, M.Marjamäki ja T.Linola. Keskirivi vasemmalta: J.Lantto, E.Saarinen ja V.Salo. Eturivi (vas): K.Halme, K.Lindroos ja A.Lantto. TP-V * 1937: TP-V saavutti hopeamitalit TUL:n mestaruustaistoissa. TP-V * 1938: TP-V saavutti kolmannen kerran kultamitalit TUL:n mestaruustaistoissa - omissa punaisissa pelipaidoissaan. Keväällä 1938 puserolakia oli lievennetty niin, että TP-V sai luvan esiintyä omissa punaisissa paidoissaan. TP-V ei hävinnyt alku- eikä loppusarjassa yhtään ottelua. TP-V:n kokoonpano 1938: Hannes Luoto, Mauri Virtanen, Eero Kytö, Jukka Åkerblom, Reino Valkama, Arvi Lehtinen, Ilmari Oittinen, Ossi Lara (Lauren), Toivo Valtanen, Eino Rantanen, Eero Honkonen, Toivo Linola ja Matti Marjamäki. TP-V * 1939: TP-V saavutti hopeamitalit TUL:n mestaruustaistoissa. KTP voitti mestaruuden yhden pisteen erolla. Pallo-Veikkojen ottelut päättyivät lokakuun alussa 1939, jolloin Suomen taivaalla näkyi jo synkkiä pilviä. Viimeinen ottelu ennen talvisodan syttymistä pelattiin 8.10.1939, jolloin pääosin tP-V:n pelaajista koostunut Tampere voitti Helsingin kaupunkiottelussa. Johtokunta kokontui helmikuussa 1940 talvisodan vielä riehuessa. Mukana olivat Reino Valkama, Eino Vuorinen, Olavi Vasama, Jaakko Terho, Väinö Honkonen, Veikko Salo sekä rintamalla olevien tilalle valitut Olavi Joutsi ja Tyko Salonen. Mainittu Olavi Joutsi oli tämän kirjoittajalle sukua isäni kautta. TP-V * 1940: TP-V saavutti kultamitalit TUL:n mestaruustaistoissa. Ratkaisevassa ottelussa TP-V voitti Töölön Vesan Helsingissä 4-1. Yhdeksästä ottelusta TP-V oli kerännyt 16 pistettä ja jätti himeämmille mitaleille sijoittuneet KTP:n ja Porvoon Veikot neljän psiteen päähän. Tampereen Yritys ylsi kuudenneksi. TPV:n kokoonpano 1940: (mv) Eino Nousiainen, (mv) Kalle Lindroos, Eero Kytö, Mauri Virtanen, Jukka Åkerblom, Reino Valkama, Veikko Heikkilä, Eino Rantanen, Ossi Lara, Asser Salo, Toivo Linola, Veikko Forsblom, Erkki Alanne ja Veikko Salo (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Tampereen Kilpa-Veljet (TKV) pelasi vuonna 1939 TUL:n edustajana valtakunnallisella yhdistetyllä toisella sarjatasolla eli B-sarjassa. TaPa voitti lohkon, TKV jäi viimeiseksi. TR = Turun Riennon Palloilijat. .

1939-45 (Sotavuodet): Sotavuosina 1939-45 suomalainen jalkapallosysteemi oli tietenkin sekavassa tilassa. Pelaajat olivat suurimmaksi osaksi asepalveluksessa ja vaikka sarjoja yritettiinkin vaikeissa oloissa pyörittää, ei sarjalohkoja tahdottu millään saada valmiiksi. (Hämeen Piirin 60-vuotisjulkaisusta): "1940 * Talvisodan takia ei piirissä pelattu lainkaan jääpallosarjoja. Jalkapallosarjat toki pelattiin kesällä, mutta niissäkin oli selvästi havaittavissa sodan jäljet. Pelaajien ja joukkueiden määrä oli tippunut edellisvuodesta puoleen. Kaikissa piirin neljässä sarjassa (I ja II luokka sekä A- ja B-juniorit) voittoa juhli Valkeakosken Haka. Uusia seuroja piiriin ilmestyi yksi: Viipurista Tampereelle muuttanut Viipurin Ilves." "1941 * Vuosikokousta vuonna 1941 ei voitu pitää, koska piiritoimikunnan kaikki jäsenet olivat kutsuttu asepalvelukseen. SPL:n luvalla saatiin vuosikokous siirtää seuraavaan vuoteen." "1942 * Sodasta huolimatta järjestettiin jalkapallosarjat A- ja B-junioreille. Lisäksi puuhakas piirivalmentaja Paakkanen organisoi Tampereella 16 juniorijoukkueen sarjat. Otteluita näissä Tampere-sarjoissa pelattiin peräti 130." "1943 * Sota jatkuu ja jalkapalloa pelataan edelleen vain juniorisarjoissa, joissa kehitys on ilahduttavaa. Piirin toimintakertomus ilmaisee asian: -Ilves-Pojat ja Haka omistavat vahvat nuorten reservit, joista ajan kuluessa huolehtimisen ja neuvonnan avulla kehittyy hyvää pelaaja-ainesta. Erikoisen ilahduttavaa on todeta Hämeenlinnassa juniorihuollon edistyneen. Varsinkin juniorihuoltajan vakanssi on välttämätön seuralle, jos mielii saada uusi polvi opetettua oikeille raiteille jalkapallon eteenpäin viemiseksi ja laajentumiseksi." "1945 * Jalkapallokin elää sodan jälkeen uutta nousuaan. Piirinsarjoissa on joukkueita ennätysmäärä 42. Luetteloituja pelaajia on ensimmäistä kertaa yli viidensadan, 633. Liiton sarjoissa piirin joukkueet pelaavat vaihelevasti. Haka tippuu mestaruussarjasta suomensarjaan Ilves-Kissojen ja TaPan seuraksi. Otteluita pelataan paljon. Sarjapelejä kertyy 213, liiton otteluita 65 ja ystävyysotteluitakin 132. Piiriin kuuluu nyt 22 seuraa. Tamperetta edustavat: TaPa, Kisa-Veikot, TBK, Ilves, Ilves-Kissat sekä Ilves-Pojat. Valkeakoskelta tulevat Haka ja uusi seura Pallo-Sepot 44. Hämeenlinnan mainetta puolustavat HPK ja Tarmo. Riihimäen Kisko on saanut myös uuden kilpailijan Palloseuran. Muut seurat piirissä ovat: Lielahden Urheilijat, Nokian Urheilijat, Viialan Viri, Urjalan Urheilijat, Forssan Palloseura, Tervakosken Pato, Kangasalan Kisa sekä uusina maaseutuseuroina Kylmäkosken Veikot ja Karkkilan Pojat. Erotuomarityötä johtaa Hämeen Erotuomarikerho." Tampereen Palloilijat (TaPa) Itä-Länsi-sarjassa (ent. B-sarjassa) 1940-41. Tampereen Pallo-Veikot (TPV): 1941 (TPV): TUL oli uusinut sarjajärjestelmänsä kaudeksi 1941. Mestaruussarjassa pelasi 12 joukkuetta, joiden alalpuolella olivat kaksilohkoinen suursarja eli Suomen sarja ja kaksilohkoinen maakuntasarja. TPV:n lisäksi myö Tampereen Yrotys oli hyväksytty tamperelaisseuroista mestaruussarjaan, TKT pelasi suursarjan lä nsilohkossa sekä TK-V ja Nokian Pyry maakuntasarjassa. arjat saatiin nipin napin käyntiin, kunnes jatkosota kesäkuussa 1941 syttyi. TPV oli ehtinyt hävitä KTP:lle ja voittaa Tiutisen Pyrinnön ja Helsingin Vesan, mutta sarjoja ei pystytty enä mitenkään jatkamaan. TPV:n pelaajat Jorma Helsingius ja Karl Appel kaatuivat heti sodan alussa rintamalla - Toivo Linola haavoittui vaikeasti heinäkuussa 1941. Toivuttuaan hän joutui vielä ennen joulua takaisin rintamalle ja kaatui 2.1.1942. Jorma Lantto sairastui rintamalla ja menehtyi 6.1.1942 (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Tampereen Pallo-Veikot (TPV) pääsi mukaan toisena TUL-seurana vuosien 1943-44 aikana pelattuun SM-sarjaan. TUL-seurat TPV ja Maarian Kisa-Veikot (MKV) kuitenkin keskeyttivät sarjan Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1943–44 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan 12. kausi. Kaudella 1943–44 Mestaruussarja piti pelata kevätkauden karsintasarjan jälkeen kymmenen joukkueen yksinkertaisena sarjana ja ensimmäistä kertaa yhdessä Työväen Urheiluliiton (TUL) kanssa. Sarjan aloittaminen jatkosodan aikaisissa olosuhteissa oli kuitenkin epävarmaa. Edellinen kausi oli jäänyt kesken kesällä 1941, eikä Palloliitolla ollut mahdollisuuksia käynnistä jalkapallosarjoja vuoden 1942 aikana. Elo-lokakuussa 1942 järjestettiin ainoastaan cup-kilpailu vuoden 1942 jalkapallon suomenmestaruudesta. Mestaruusarja käynnistyi kuitenkin yli kahden vuoden tauon jälkeen kesällä 1943, mutta se jouduttiin jälleen keskeyttämään, kun jatkosodan asemasotavaihe päättyi Neuvostoliiton suurhyökkäykseen kesäkuussa 1944. Palloliitto ilmoitti 17. kesäkuuta peruuttavansa sarjassa jäljellä olevat ottelut. Sodan vuoksi sarjaa ei voitu pelata loppuun vuoden 1944 aikana ja Palloliiton edustajakokous päätti 10. joulukuuta 1944, että kauden 1943–44 Mestaruussarjassa pelaamatta jääneet kaksi ottelua pelataan keväällä 1945. TUL:n seurat TPV ja MKV jättivät sarjan kesken sen keskeydyttyä ja joukkueiden ottelut mitätöitiin. TPV ei ollut osallistunut TUL:n seurojen väliseen omaan ns. liittosarjaan, joka myös jouduttiin keskeyttämään. Sotavuosien niukoista olosuhteista kertokoon tieto, että TPV omisti noina vuosina ainoastaan yhden jalkapallon. TPV menetti jatkosodassa monta jäsentään. Kalevanankaan sankarihaudassa lepäävät Kaarle Halme, Jaakko Kauppinen, Olavi Kivistö, Jorma ja Toivo Lantto, Toivo Linola, Antti Porsman, Oiva Ahonen, Jorma Helsingius ja Veikko Viitanen (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). TaPa ja Ilves-Pojat kolmannella sarjatasolla (Maakuntasarja) yrittämässä toiselle sarjatasolle eli Suomensarjaan: TKT mukana TUL-sarjoissa sotavuosina: Välirauhan kesänä 1940 TKT pääsi uusimaan TUL:n Tampereen piirin mestaruudesta TPV:n kanssa, mutta hävisi ottelun 1-4. Miesten ollessa asepalveluksessa TKT:n tuloksellinen nuorisojoukkuetoiminta pääsi oikeuksiinsa ja TKT:n 16- ja 18-vuotiaiden joukkueet voittivat v.1942 piirin mestaruuden. TKT:n 18-vuotiaat selvisivät 1942 aina TUL:n finaaliin asti, mutta hävisivät kuitenkin TuTo:lle selkeästi 0-7. Kesällä 1944 TKT:n 18-vuotiaat olivat taas voittamassa piirin mestaruutta, mutta Lamminpään Korpi teki vastalauseen - TKT oli käyttänyt joukkueessaan yli-ikäisiä pelaajia. Riita kasvoi sellaisiin mittoihin, ettei sotavuosien yleisessä ahdingossa sarjaa saatu koskaan pelatuksi loppuun. TKT:n 18-vuotiaiden joukkue vuonna 1945. Ylärivissä vasemmalta: Pentti Koivisto, Veikko Muro, Olavi Lilja, Pentti Peltonen ja Veikko Lindell. Keskirivi vasemmalta: Matti Järvinen, Reino Kulmala ja Orvo Valli. Eturivi vasemmalta: Heikki Nieminen, (mv.) Mikko Lampola ja Unto Järviö. Sodan jälkeen 1945 TKT pelasi TUL:n Suomensarjassa ja sarja käynnistettiin keväällä 1945 komeasti. TKT hankki sarja-avaukseen Pyynikille 3. toukokuuta 1945 otteluun Helsingin Jyryä vastaan torvisoittokunnan juhlistamaan tilaisuutta. Ilves-Kissat evakkona Viipurista Tampereelle Talvisodan jälkeen v.1940. Viipurissa seura oli perustettu v.1932 nimellä Viipurin Ilves. Koska Tampereella oli kuitenkin jo entuudestaan seura nimeltään Tampereen Ilves, jouduttiin evakkoseuralle joulukuussa 1944 antamaan uudeksi nimeksi Ilves-Kissat. .

1945: Tampereen Palloilijat (TaPa) ja Ilves-Kissat mukana SPL:n Suomensarjan kahdessa eri lohkossa. Tampereen Pallo-Veikot (TPV): SPL ja TUL ratkaisivat yhdessä "Suomen jalkapallomestaruuden" cupina, johon pääsi kummastakin liitosta 32 joukkuetta. TPV oli mukana TUL-edustajana ja kohtasi ensimmäisellä kierroksella SPL:n Tampereen Ilveksen. Ottelu keräsi 2000 katsojaa, jotka hämmästelivät nuoren Ilveksen erinomaista alkua: se meni 1-0 johtoon. Pallo-Veikkojen kone lämpeni kuitenkin pikkuhiljaa ja tauolla suosikki johti jo 4-2. Lopputulos 8-2 kertoo tasoerosta. TPV:n kokoonpanossa pelasivat noina aikoina: (mv) Suominen, Lantto, Kytö, M. Forsblom, Lehtinen, Heikkilä, Porsman, V.Forsblom, Lara, Salo ja Alanne. Toisella kierroksella vastaan tuli SPL:n mestari VIFK. TPV ehti mennä jo kahden maalin johtoon (2-0), mutta loppunumerot toivat jatkopaikan vaasalaisille - VIFK voitti lopulta 6-3. TUL:n omassa mestaruussarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta. TPV ja Kullervo päätyivät lopulta tasapisteisiin ja joukkueiden välillä jouduttiin pelaamaan uusintaottelu Helsingissä - TPV häsivi 3-4 ja joutui tyytymään liittonsa hopeamitaleihin (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). .

1945-46: TaPa ja TBK mukana SPL:n Maakuntasarjan Satakunnan lohkossa ~ TaPa voitti (1/5) ja TBK neljäs (4/5). Ilves-Kissat ja Tampereen Ilves mukana SPL:n Maakuntasarjan Hämeen lohkossa ~ I-Kissat voitti (1/6) ja Ilves toinen (2/6). Karsinnoista Ilves-Kissat nousi Suomensarjaan voitettuaan kotikentällään Pallo-Pojat maalein 5-2. TaPa puolestaan hävisi molemmat karsintapelinsa selvästi ja jäi Maakuntasarjaan: TaPa-WP-35 1-4 ja TaPa-Haka 1-10. Tampereen Pallo-Veikot (TPV) selvisi TUL:n mestarina liittojen väliseen loppufinaaliin - hävisi SPL:n mestarille (VIFK). Sotavuosien jälkeen vuosien 1945-46 aikana suomalainen jalkapalloiluelämä alkoi vähitellen päästä takaisin jaloilleen. Sotavuosien yhteishengen merkeissä vuosina 1945-46 pelattiin Suomen mestaruudesta siten, että ensin molemmat liitot - SPL ja TUL - ratkaisivat omien liittojensa mestarit ja sen jälkeen nämä pelasivat keskenään kaksiosaisen finaalin virallisesta Suomen mestaruudesta. SPL:n paras joukkue oli VIFK (Vaasa) ja TUL:n puolelta SM-finaaliin pääsi Tampereen Pallo-Veikot (TPV). Ensimmäisen osaottelun Tampereella TPV hävisi vaasalaisvierailleen selvästi 2-5, mutta toisen osaottelun Vaasassa TPV voitti puolestaan 1-0. Tarvittiin vielä uusintaottelu, joka pelattiin puolueettomasti Helsingissä. VIFK osoitti nyt kiistattoman paremmuutensa voittamalla extra-finaalin luvuin 5-1. TPV (1946): (mv) Reino Suominen, Aarne Lantto, Eero Lehtinen, Arvi Lehtinen, Armas Malm, Veikko Heikkilä, Alpo Mäkinen, Veikko Forsblom, Ossi Lara, Asser Salo ja Erkki Alanne. Varamiehinä olivat Kalervo Laine ja Reijo Tallberg (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). TPV voitti ensin A-nuorten TUL:n mestaruuden ja lopuksi vielä Suomen mestaruuden voittamalla SPL:n A-nuorten mestari Turun Palloseuran Tampereen Pyynikillä maalein 4-2. TPV:n A-nuorten mestareita olivat: (mv) Aulis Leisku, Osmo Hakala, Toivo Nikkilä, Helge Terno, Esko Leiniö, Pentti Koivunen, Eero Lahtinen, Osmo Uunila, Väinö Toivola, Martti Huilla ja Väinö Katila. Varamiehinä olivat Eino Salminen, Mauri Särkilahti, Matti Neva ja Ensio Nikoskelainen. Joukkueen keski-ikä oli vähän alle 17 vuotta, kun sarjassa sai pelata vielä 18-vuotiaatkin (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). .

1946-47: Ilves-Kissat nousijana mukana SPL:n Suomensarjan etelälohkossa ~ sijoitus: 5/8. Maakuntasarjan Tampereen lohkon muodostivat neljä joukkuetta: Pedot, Ilves, TBK ja TaPa: Tampereen Pallo-Veikot (TPV) - alamäki alkoi: TPV joutui lähtemään kauteen ilman seuran historian ensimmäisiä A-maajoukkuepelaajia, kun kolmikko Asser Salo, Veikko Forsblom ja Otto Porsman siirtyi naapuriseura Ilves-Kissoihin. Kuaden päätteeksi TPV:n hieno sarja liittonsa TUL:n ylimmällä sarjatasolla katkesi (edelliskauden mestarina), kun TPV putosi TUL:n mestaruussarjasta alemmalle sarjatasolle (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Tämän alkuperäiskuvan taakse on kirjoitettu "Luunmurskari Armas Malm". Hän oli kova pelaaja niin jalkapallossa, jääpallossa kuin jääkiekossakin. 1940-luku oli hänen parasta aktiiviaikaansa. Myöhemmin hän kunnostaui valmentajana (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). .

1947-48: Ilves-Kissat selvisi SPL:n Suomensarjan lohkostaan nousukarsintoihin - jäi kolmanneksi. TaPa SPL:n Maakuntasarjassa Satakunnan lohkossa ~ jäi kolmanneksi (3/5). TBK SPL:n Maakuntasarjassa Hämeen läntisessä lohkossa ~ jäi toiseksi (2/4). TKT:n Liljan veljeksistä Kalevi valittiin v.1947 TUL:n liittojoukkueeseen ja Olavi (Olli) B-liittojoukkueeseen. TKT nousi TUL:n mestaruussarjaan kesäksi 1948, mutta silloin olivat alkamassa SPL:n ja TUL:n yhteisetkin sarjat, jolloin TUL:n omat sarjasysteemit menettivät luonnollisesti arvostustaan. Tampereen Pallo-Veikot (TPV) - TUL:n Suomen sarjassa: TPV jäi TUL:n Suomen sarjassa lohkossaan toiseksi SM-sarjaan nousseen TKT:n taakse, mutta kun seuraavalla kaudella TUL ja SPL aloittivat yhteistoiminnan sarjasysteemeissään, TUL:n omat kuviot jäivät vähällä huomiolle. TPV osallistui TUL:n puolella neljän joukkueen karsintaan, josta valittiin kaksi parasta joukkuetta seuraavan kauden liittojen yhteiseen SM-sarjaan: etelälohkosta TuK-V ja Kotkan Kiri, pohjoislohkosta TKT ja TPV. TKT hävisi ratkaisevassa viimeisessä ottelussaan Kotkan Kirille 0-4 ja tappio merkitsi jäämistä karsinassa kolmanneksi - ja seuraavan kauden SM-sarjan ulkopuolelle (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). .

1948: Ilves-Kissat voitti Suomen sarjan etelälohkossa ja nousi SM-sarjaan (SPL ja TUL yhdessä). TKT ja TPV samassa Suomen sarjan pohjoislohkossa 1948 (SPL ja TUL yhdessä). . Suomensarjan pohjoislohkossa tamperelaisjoukkueista TKT sijoittui parhaana TUL-joukkueena kahdeksanneksi. TPV:n kohtaloksi tuli jäädä sijalle 11/16, mikä tiesi putoamista Maakuntasarjaan (SPL-TUL:n yhteistoimintasarjassa). TPV:n kokoonpano oli sekoitus kokemusta ja nuoruutta, Suomisen, Malmin, Heikkilän, Alanteen ja Laran rinnalla pelasivat 19-vuotiaat nuorukaiset Hakala, Nikkilä, Leiniö , Koivunen, Terho ja Uunila (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Pohjoislohkon voitti KuPS, joka Ilves-Kissojen kanssa nousi SM-sarjaan seuraavalle kaudelle. TKT pelasi kaudella 1948 myös TUL:n omaa mestaruussarjaa, mutta sitä ei yleisesti juurikaan arvostettu sen jälkeen, kun TKT ja TPV pelasivat myös TUL:n ja SPL:n yhteisessä Suomensarjassa (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Elokuussa 1948 TKT kohtasi Kuopiossa KuPS:n ja kun tamperelaisilla ei ollut käyttöä isäntien antamille 20 vapaalipulle, Olavi Luukila pistettiin kentän ulkopuolelle niitä salaa kauppaamaan matkakassan vahvistukseksi. Hän kaupitteli lippuja väärille ihmisille, KuPS teki kantelun jalkapallon yhteistyövaliokunnalle ja Luukila yksistään sai puolen vuoden pelikiellon, jolla ei sikäli ollut merkitystä, että talvikuukausina ei muutenkaan pelejä enää ollut. TaPa ja TBK samassa SPL:n Maakuntasarjan länsilohkossa (A) 1948 ~ TaPa voitti, TBK kolmas. Kissalan Pojat osallistui SPL:n Maakuntasarjan karsintoihin ja selvisi mukaan seuraavalle kaudelle 1949: Kissalan Pojat voitti ensimmäisellä kierroksella kotikentällään Nokian Urheilijat 9-3 ja toisella kierroksella vieraskentällä Reposaaren Urheilijat runsasmaalisessa ottelussa 11-7! Kissalan Pojat kohtasi ratkaisevalla kolmannella kierroksella kotonaan Kaipiaisten Kajastuksen, jonka se voitti maalein 3-1. Pääsy seuraavan kauden 1949 Maakuntasarjaan oli varmistunut. Tampereen Kilpa-Veljet (TKV) oli mukana TUL:n omien sarjojen toisella sarjatasolla. .

1949: Ilves-Kissat SM-sarjassa 7. sijalla - säilytti sarjapaikkansa. Ilves-Kissat sijoittui vuoden 1949 kahdentoista joukkueen SM-sarjassa seitsemänneksi. TKT mukana TUL:n ja SPL:n yhteisessä Suomensarjan länsilohkossa - sijoitus 9/12. TKT:n Olavi Lilja pelasi 15.5.1949 Suomen A-Maajoukkuepaidassa Helsingin Olympiastadionilla Englantia vastaan - vaikka Suomi hävisi 0-4, Liljan ensimmäinen A-maaotteluedustus säväytti Tampereen jalkapalloväkeä. Aivan 40-luvun lopulla Pyynikillä tehtiin tamperelaista jalkapallohistoriaa - kaupungissa pelattiin ensimmäinen iltavalaistusottelu. Jalkapallo oli maalattu valkoiseksi (!) - itse pelissä TKT osoittautui paremmin hämärässä näkevämmäksi yhdistelmäksi kuin TPV, sillä pelin TKT voitti peräti 10-1. TaPa, TBK ja Kissalan Pojat samassa SPL:n Maakuntasarjan länsilohkossa (A) ~ Kissalan Pojat voitti (1/6), TBK neljäs ja TaPa jäi viimeiseksi (6/6). . SPL:n ja TUL:n yhteisessä Suomensarjan karsintakilpailussa mukana TKT ja TPV. Tamperelaiset TUL-seurat TKT ja TPV joutuivat heti vastakkain SPL:n ja TUL:n yhteisessa Suomensarjan karsintasysteemissä. TPV voitti TuKT:n maalein 2-0 ja selvisi toiselle karsintakierrokselle. TPV sai vieraakseen pietarsaarelaisen JBK-seuran, joka voitti isännät maalein 2-1. Sekä TPV:n että TKT:n pyrkimykset valtakunnalliselle toiselle sarjatasolle olivat kariutuneet. .

1950: SM-sarja: Ilves-Kissat voitti ensimmäisen kerran Suomen mestaruuden! Tammerkoski-lehti julkaisi lokakuun numerossaan 1980 yllä olevan 30-vuotismuistelun Ilves-Kissojen Suomen mestaruudesta vuodelta 1950. TKT nousi TUL:n systeemeistä Suomensarjaan (SPL) kaudelle 1951. TKT ei löydy SPL:n vuoden 1950 Jalkapallokirjasta Maakuntasarjoistakaan, joten TKT pysytteli visusti TUL:n turnauksissa (samoin TPV). Seuraavalla kaudella 1951 TKT tuli kuitenkin olemaan mukana SPL:n Suomensarjassa. Olli Lilja pelasi kauden 1950 aikana yhteensä neljä A- ja B-maaottelua (vanhempi veli Kalevi avasi myös B-maajoukkueuransa). Kesällä 1950 - heinäkuussa - valittiin Suomesta Tsekkoslovakiaan pelimatkalle ns. uusien kasvojen joukkue, johon pääsivät mukaan TKT:n Olavi Lilja ja Veikko Muro. Tähän joukkueeseen kuului muuten myös Åke Lindman (HIFK), jonka ensimmäinen elokuvarooli oli jo takanapäin ('Hornankoski' - 1949). Maakuntasarja: Kissalan Pojat (KPojat) ~ Maakuntasarjan länsilohkossa 'B'. KPojat (1950): puheenjohtaja: V.Hovivuori, huoltaja: U.Kähärä, pelipaita keltainen mustalla poikkijuovalla. Tammerfors Bollklubb (TBK) ~ Maakuntasarjan länsilohkossa 'B'. TBK (1950): puheenjohtaja: H.Sandbacka, huoltaja: O.Lunden, pelipaita sininen - housut valkoiset. TaPa oli karsimassa Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle, mutta ei pyrkimyksissään onnistunut. SPL:n Jalkapallokirjan 1950 mukaan Tampereen piirissä oli kirjoilla vuonna 1950 lisäksi mm. seuraavia seuroja: Kangasalan Kisa, Lielahden Urheilijat, Nokian Urheilijat, Oriveden Ponnistus, Pallo-Pirkat (Pirkkala), Pyynikin Pallokerho, Tampereen Ilves ja Viljakkalan Urheilijat. .

1951: SM-sarja: Ilves-Kissat mestaruuskrapulassa 1951 - putosi Suomisarjaan yhdellä voitolla (10/10)! Ilves-Kissat koki karvaasti tunnetun mestaruuskrapula-ilmiön, edelliskauden mestarit putosivat v.1951 SM-sarjasta yhdellä voitolla ja kolmella tasapelillä 18 ottelusta! Suomensarja: TKT nousijana Suomensarjassa (SPL) - sijoittui toiseksi (2/10). Kaudella 1951 Suomensarjaan noussut TKT kärkkyi koko kesän ajan nousupaikkaa jopa SM-sarjaan seuraavalle kaudelle, mutta syksyllä TKT kuitenkin päätyi sarjassa toiseksi ja nousuhaaveet jäivät. Maakuntasarja: Kissalan Pojat ~ sijoitus: 3/6. TBK ~ sijoitus: 5/6. TaPa oli karsimassa Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle, mutta ei pyrkimyksissään onnistunut. Kuvassa linja-autoaseman ja Ratinan stadionin aluetta kesällä 1951, takana oleva sorakuoppa oli juuri tasattu urheilukentäksi (Ratinan stadioniksi). Olympiavuonna 1952 kentällä pelattiin muutamia klassikoiksikin muodostuneita otteluita (mm. Jugoslavia-Neuvostoliitto 5-5 * katsojia 17000). Ratinanniemi oli alkuaan korkea hiekkaharju, jota alettiin käyttää hiekanottopaikkana 1900-luvun alussa. Ratinaan oli syntynyt 1920-luvulle tultaessa valtava kuoppa, joka sai asemakaava-arkkitehti E. Kaalamon kehittelemään ajatusta Ratinan stadionista vuonna 1932. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt sen asemakaavaa, mutta päätti rajoittaa hiekanottoa, jotta rakentaminen olisi myöhemmässä vaiheessa mahdollista. Talvella 1936 Ratinaan sijoitettiin kunnallinen luistinrata, joka menestyikin hyvin. Sodan jälkeen esitettiin uusi suunnitelma urheilukeskuksesta. Ehdotusta puolsi Tampereen Urheilutalosäätiö, mutta kaupungin hallituksen asettama toimikunta totesi, ettei ahtaalle Ratinanniemelle voitu sijoittaa kaikkia suunniteltuja rakennuksia. Sen sijaan kompleksin, joka sisältäisi urheilukentän, pienoisstadionin katsomoineen ja puku- ym. suojineen, sisäradan, koripallohallin, uimahallin sekä jokusen voimistelu- ja voimailusalin, tulisi riittää. Urheilukentän katetulle katsomolle toimikunta asetti vaatimuksen 5 000 istumapaikasta ja 20 000-paikkaisesta avokatsomosta. Se tulisi myös varustaa irrotettavilla istuimilla niin, että jos kaikki katsomotilat käytettäisiin istumatiloina, katsojia mahtuisi kentälle 15 000. Toimikunnan katselmuksen jälkeen käynnistettiin toinen suunnittelukilpailu. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1951 kilpailun voittaneen Yrjö Lindegrenin suunnitelman. Seuraava vuosi 1952 oli olympiavuosi, ja kisoja silmällä pitäen oli luonnollista, että ensimmäiseksi rakennettaisiin alueen kenttä ja katsomo. Ruoho keskikentälle oli kylvetty jo 1949. Tilapäiset fasiliteetit eivät täyttäneet suuria vaatimuksia, mutta kentällä kuitenkin pelattiin kaksi karsintasarjan sekä kolme alkusarjan ottelua. Karsintasarjassa paremmuutta mitattiin otteluissa Tanska–Kreikka (7 000 katsojaa) sekä Italia–USA (10 000). Alkusarjan ottelut olivat tasapeliin 5–5 päättynyt maali-ilottelu Jugoslavia–Neuvostoliitto (17 000), pohjoismainen ottelu Ruotsi–Norja (4 200) sekä uusi koitos Jugoslavian ja Neuvostoliiton välillä 22. heinäkuuta, joka päättyi Jugoslavian voittoon 3–1. Stadionsuunnitelma uusittiin vuonna 1955 ja uusi kaava todettiin erittäin onnistuneeksi. Katsomon katsottiin olevan rakennusjärjestyksessä kaikkein tärkein. Ilman sitä Tampereelle ei olisi mahdollista saada arvokilpailuja. Sen valmistuminen sai kuitenkin odottaa aina vuoteen 1966 saakka. Kun rakennustöiden aloittamisesta sitten piti päättää vuonna 1960, tuli esiin jälleen uusia kysymyksiä. Näistä suurin koski stadionin sijaintipaikkaa, joka oli alkanut mietityttää. Useat tahot esittivät, ettei stadionia rakennettaisikaan Ratinaan vaan Kaupin urheilupuistoon. Ajatuksen kannattajat perustelivat näkemystään sillä, että Ratina oli liian ahdas paikka, jonne ei mahtuisi pysäköintipaikkoja. Tästä seurasi mittavaa viivytystä ja niin Ratinan stadion valmistui vasta vuonna 1966. .

1952: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. Suomensarja: TKT ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa. TKT kilvoitteli taas koko kesän nousupaikasta SM-sarjaan, mutta sijoittui syksyllä kuitenkin sarjassa kolmanneksi. Ilves-Kissat ~ pudonneena Suomensarjassa. Putoamiskierre jatkui - syöksyi yhdellä voitolla (10/10) suoraan Maakuntasarjaan. Maakuntasarja: Kissalan Pojat ~ neljättä peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa - sijoitus: 3/6. TBK ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa - sijoitus: 4/6. TaPa oli jälleen karsimassa Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle, mutta ei vieläkään pyrkimyksissään onnistunut. TPV oli karsimassa omissa TUL-ympyröissään sikäläiselle kolmannelle TUL-sarjatasolle. .

1953: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. Suomensarja: TKT Suomensarjassa (Itälohko) - sijoitus: 3/10. TKT sijoittui taas kolmanneksi, vaikka seura oli ennalta ollut valtakunnan lehdistössä ehdoton ennakkosuosikki SM-sarjaan nousijaksi. Toistuvat pettymykset Suomensarjaan juuttumisesta saivat TKT:n tähtipelaajat tuskastumaan ja kauden 1953 päätteeksi TKT:n nimimiehistä lähti suuri joukko pelaajia seuraavaksi kaudeksi Ilves-Kissoihin: Kalevi ja Olavi Lilja, Aarno Niinimäki, Simo Lehmusvirta ja Antti Kaivonen. Yrjö Kivistö siirtyi kaudeksi 1954 TPV-paitaan. Joukkopako TKT:sta Ilves-Kissoihin aiheutti luonnollisesti närää seurojen välille ja TKT-kannattajat katsoivat suosikkiensa siirtyneen kilpailijaseuraan rahan perässä, vaikka siirtolaiset itse korostivat urheilullisia syitä. Ilves-Kissat pelasi kuitenkin kesällä 1954 TKT:n kanssa Suomensarjassa, eikä vahvistumisestaan huolimatta noussut SM-sarjaan (nousu toteutui vasta 1955). TKT:n juhlakirjassa vihjaistaan, että pelaajajoukko tuskin itse rikastui siirrostaan, mutta yhden nimeltä mainitsemattoman TKT-puuhamiehen epäiltiin pistäneen siirron yhteydessä rahaa taskuunsa siirtojen järjestelyistä. TKT:n edustusmiehistö Ratinassa vuonna 1953: Takarivissä vasemmalta: Aarno Niinimäki, Simo Lehmusvirta, Erkki Lahtinen, Usko Lehto, Olavi Lilja ja Veikko Muro. Edessä vasemmalta Olavi Luukila, Reijo Järvenpää, (mv.) Antti Kaivonen, Kalevi Lilja ja Veikko Forsblom. ____________________ Suomensarjan kausi 1953 oli Suomen toiseksi korkein sarjataso Suomessa kaudella 1953. Sarjassa pelasivat Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton joukkueet yhdessä. Yhteistoiminta käsitti kaksi ylintä sarjatasoa sekä karsinnat Suomensarjaan. Lohkovoittajat nousivat seuraavaksi kaudeksi mestaruussarjaan ja kummankin lohkon kaksi viimeistä putosi maakuntasarjaan, johon uuden yhteistoimintasopimuksen nojalla kaudeksi 1954 liittyivät myös TUL:n seurat. Maakuntasarja: Ilves-Kissat ~ pudonneena suoraan kahtena kautena SM-sarjasta Maakuntasarjaan asti ~ nousi takaisin Suomensarjaan. TBK ~ yhdeksättä peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa. Kissalan Pojat ~ viidettä peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla - luovutti kesken kautta - ja lopetti toimintansa. TUL-seura TPT oli karsimassa omissa TUL-ympyröissään sikäläiselle kolmannelle TUL-sarjatasolle. TaPa edelleen ulkona SPL:n virallisilta kolmelta sarjatasolta - viimeksi 1949 mukana. TPV myös edelleen omissa TUL-kuvioissaan. (Hämeen Piirin 60-vuotisjulkaisusta): "1953 * Piiriperheeseen kuului vuoden alkaessa 17 seuraa. Vuoden vanhetessa Viialan Viri tosin pyysi lupaa siirtyä Tampereen piiriin. Aikaisempina vuosina mainittujen lisäksi joukkoon olivat liittyneet: Hätilän ja Idänpään Isku Hämeenlinnasta, Jokioisten Jänne, Kalvolan Keihäs, Lepaan Kunto ja Ritvalan Hela Sääksmäeltä. Jäseniä piirin seuroissa toimi jo 2403. Luku oli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Kauan ei tälläkään kertaa kestänyt HPK:n vaellus suomisarjassa. Kauden päätyttyä seura oli jälleen tippunut maakuntasarjaan, jonne Rihiimäen Palloseura oli tiensä seuraavaksi kaudeksi raivannut. Edellä mainittujen lisäksi Hämeen piiriä liiton maakuntasarjassa edusti Hämeenlinnan Tarmo. Piirin alueelta löytyi kolme liittotason jalkapalloerotuomaria: S.Erkko Toijalasta, R.Lindgren Hämeenlinnasta ja M.Kotiranta Riihimäeltä. Piirin talousasioista löytyy yksi mielenkiintoinen yksityiskohta: Tulopuolelle on merkitty olympialippujen myyntipalkkio 6 600 markkaa. Vertauksen vuoksi ilmoitettakoon menoerä: puhelinkulut 4 699 markkaa. Näin pyöriteltiin piirissä pennejä herran vuonna 1952-53." .

1954: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. Suomensarja: TKT ~ neljäs peräkkäinen kausi Suomensarjassa (länsilohko) ~ sijoitus: 3/10. TKT:n ja Ilves-Kissojen välit olivat tulehtuneet kauden 1953 päätteeksi tapahtuneen pelaajien joukkopaon vuoksi - viisi nimimiestä oli siirtynyt TKT:sta Ilves-Kissoihin. Kun kesällä 1954 TKT ja Ilves-Kissat kohtasivat kentällä toisensa, tamperelaiset aistivat poikkeuksellistä sähköä ilmassa ja paikalle saapui ennätyksellinen 4049 maksaneen katsojan yleisö (Suomensarjassa kuitenkin olivat eri lohkossa). Ilves-Kissat ~ nousijana Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus: 2/10 (jäi vain yhdellä pisteellä Kotkan Reippaan taakse). Suomensarjan kausi 1954 oli Suomen toiseksi korkein sarjataso Suomessa kaudella 1954. Sarjassa pelasivat Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton joukkueet yhdessä. Yhteistoiminta käsitti jo kolme ylintä sarjatasoa. Lohkovoittajat nousivat seuraavaksi kaudeksi mestaruussarjaan ja kummankin lohkon kaksi viimeistä putosi maakuntasarjaan. Myös piirisarjatasolla ryhdyttiin pelaamaan yhteisiä piirisarjoja, joita varten TUL ja SPL yhdessä perustivat Tampereen jalkapallopiirin. Palloliiton ja TUL:n neuvottelema suunnitelma yhteisen erikoisliiton, Suomen Jalkapalloliiton perustamisesta ei toteutunut. TUL:n sarjaseuroille annettiin tilaisuus ilmoittautua SPL:n jäseniksi sarjhapaikkojen säilyttämiseksi. TUL ilmoitti SM-ja Suomen sarjan joukkueensa tammikuussa 1955 yhteisiin sarjoihin - ja samalla seurat liitettiin SPL:n jäsenyyteen. TPV hyväksyttiin SPL:n jäseneksi 13.4.1955 (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). . Maakuntasarja ~ kuusi tamperelaisjoukkuetta nyt yhteistoiminnassa mukana: TBK ~ 10. peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa. TPV ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa (valmentaja: Urho Lindevall). TPV oli käynyt yhteistyöneuvotteluja TPT:n kanssa, mutta sopimusta ei syntynyt. TPT ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa, TPV:n kanssa aiottua yhteistyötä ei lopulta päätetty toteuttaa. Lamminpään Korpi ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa. Lamminpää on Tampereen läntinen kaupunginosa, joka rajoittuu Ylöjärven kaupunkiin sekä Haukiluomaan, Lielahteen, Epilään ja Tohloppiin. Lamminpäätä kutsuttiin ennen nimellä Pökhölmi. Lielahden Kipinä ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa ~ putosi. Tahmelan Vesa ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa ~ putosi. Kaudella 1954 valtakunnallista virallista neljättä sarjatasoa ei vielä ollut olemassa. Maakuntasarjasta pudonneet jatkoivat piirisarjatasolla nousupaikkaa karsinnoista kärkkyen. SPL päätti kuiten, että seuraavan kauden (1955) jälkeen kaudella 1956 aloitettaisiin virallinen neljäs sarjataso, josta käytettäisiin nimitystä Aluesarja. (Hämeen Piirin 60-vuotisjulkaisusta): "1954 * Vuosi oli piirin 20-vuotisjuhlavuosi. Sopivaa juhlavuoden kunniaksi oli kehittää yhteistyötä TUL:n seurojen kanssa. Työväen Urheiluliiton seurat hyväksyttiin piirin sarjoihin mukaan ja yhteisen sopimuksen mukaan perustettiin piiriin palloilutoimikunta. Työväen seurojen mukaantulon myötä piirin seurojen lukumäärä nousi kahteenkymmeneen. Lisäksi mukana toimi edelleenkin erotuomarikerho. Uudet tulokkaat olivat: Forssan Alku, Hämeenlinnan Ahmat, Karkkilan Sisu, Someron Voima ja Urjalan Taimi, joka pystyikin voittamaan heti alkuunsa miesten II:n luokan mestaruuden. Hissijoukkue HPK jatkoi tuttua taivallustaan. Tällä kertaa vuorossa oli nousu maakuntasarjasta suomensarjaan. Riihimäen Palloseura ja Hämeenlinnan Tarmo taistelivat maakuntasarjapaikan seuraavaksikin kaudeksi. Ilahduttavinta jalkapallokuvioissa lienee kuitenkin ollut Tarmon juniorijoukkueiden esiinmarssi. Seura voitti mestaruuden kaikissa neljässä nuorten sarjassa. Miesten piirijoukkue testasi Hämeenlinnassa kaukaisen vieraan, jugoslavialaisen Radnicki-joukkueen. Tylyt vieraat voittivat ottelun selvin 8-0 numeroin. Jalkapalloa piirissä pelattiin ahkerasti. Piirin järjestämiä otteluita pelattiin 137 sekä liiton pelejä 31. Näihin lukuihin kun vielä lisätään liki 200 ystävyys- ja puulaakiottelua päästään hienoon ”ottelu keskimäärin vuoden jokaisen päivänä” -keskiarvoon. Uutena lajina piirin toimintaan tuli tekniikkakilpailut, joihin osallistua löytyi vain kahdesta seurasta." .

1955: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. Suomensarja (länsilohko): Ilves-Kissat voitti lohkonsa (1/10) ja nousi Suomensarjasta SM-sarjaan kaudelle 1956. TKT Suomensarjassa - sijoitus: 7/10. Maakuntasarja : TBK ~ 11. peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa - voitti lohkonsa - ei noussut - vaihtoi nimensä Tapparaksi. TPV ~ toista peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa - sijoitus 2/7. Suomen cupissa TPV koki rökäletappion - KIF voitti 12-2! TPT ~ toista peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa - sijoitus 3/7. Lamminpään Korpi ~ toista peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa - sijoitus 7/7 - putosi. TaPa oli karsimassa Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle - ja nyt onnistui. Lielahden Kipinä oli karsimassa ~ päätyi uuteen neljännen sarjatason Aluesarjaan. Kaudella 1956 tultiin aloittamaan uusi virallinen neljäs sarjataso, josta käytettiin nimeä Aluesarja. Uudistus toi valtakunnallisesti näkyvyyttä monille piirinsarjoihin juuttuneille seuroille. .

1956: SM-sarja: Ilves-Kissat nousijana SM-sarjassa ~ sijoittui neljänneksi. Suomensarja: TKT * Suomensarjassa (länsilohko) kuudetta peräkkäistä kautta - sijoitus: 5/10. TKT:n edustusmiehistö pelaili Suomensarjassa paikkansa säilyttäen, mutta seuran A-nuoret voittivat nuorten Suomen mestaruuden valmentajansa Kalle Kaitilan johdolla. TKT:n Suomen nuorten mestaruuden joukkue juhlaryhmäkuvassaan - takana vasemmalta: valmentaja Kalle Kaitila, Leo Sippola, Eino Luukila, Reijo Luoma, Reima Mervas ja Rainer Niinimäki. Keskellä vasemmalta Juha Palo, Juhani Eiranto ja Alpo Alakoski. Eturivissä vasemmalta Raimo Kallio, (mv.) Pekka Perttula ja Reijo Mäenpää. Pelaajista Rainer Niinimäki (s.1937) pelasi TKT:n edustusjoukkuessa vuodet 1956-59, vietti sitten vuodet 1960-61 Australiassa ja palattuaan Suomeen pelasi TKT:ssa kauden 1962. Mestaruussarjatasolle Niinimäki nousi Ilves-Kissoissa kaudelta 1963 ja neljä kautta Ilves-Kissoissa ylimmällä sarjatasolla (1964-67) kruunasi hänen uransa. Kaudella 1968 hän pelasi vielä Suomensarjassa TPV-paidassa. Leo Sippola sai myöhemmin urallaan myös maistaa SM-sarjan menoa - kaudella 1963 hän edusti TaPa:a ylimmällä sarjatasollamme. Petsamon kentällä oli eittämättä tehty hyvää juniorityötä TKT-lipun alla, sillä seuran A-juniorien menestys ei jäänyt vielä tähän. TKT:n junioritoiminta oli kokenut merkittävän piristysruiskeen kesällä 1954, kun TKT oli ensimmäistä kertaa päässyt mukaan SPL:n kanssa yhteisiin A-, B- ja C-junioreiden piirinsarjoihin. TKT Cup-finaalissa - hävisi kuitenkin 1-2 Pallo-Pojille. TKT:n edustusmiehistö kohautti kaudella 1956. Edelliskesänä oli aloitettu Suomen cup-mestaruuksista pelaaminen ja kesän 1956 aikana Suomensarjassa pelannut TKT raivasi itsensä jopa Cup-finaaliin asti. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa TKT kohtasi helsinkiläisen Pallo-Pojat ja tiukan ottelun TKT hävisi luvuin 1-2. Maakuntasarja : Tappara (entinen TBK) ~ Maakuntasarjassa. TPV ~ kolmatta peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa. Kun Toivolan veljekset Väti ja Topi valmistautuivat Kajaanin reissulle kotonaan Tampereen Tammelassa, heidän äitinsä ihmetteli, että missä se semmoinen paikka mahtaa olla. Kun Kajaani löytyi kartalta, äiti tokaisi, että "eikös tommosta palloo vois lähempänäkin potkia". Cupissa TPV pudotti Kajaanin Palloseuran maalein 4-2 (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). TPT ~ kolmatta peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa - putosi. Tampereen Palloilijat (TaPa) ~ palasi kuuden piirisarjakauden jälkeen vielä suoraan Maakuntasarjaan. Uusi Aluesarja-systeemi alkoi (neljäs sarjataso): : TKV ~ Aluesarjassa ~ nousi. Lielahden Kipinä ~ Aluesarjassa. Tahmelan Vesa ~ Aluesarjassa ~ putosi. (Hämeen Piirin 60-vuotisjulkaisusta): "1956 * Piirikokous 5.2. on historiallinen. Ensi kertaa yhtä aikaa kokoontuivat saman pöydän ääreen entiset TUL:n ja SPL:n seurojen edustajat. Nyt maamme jalkapallomyllyä pyöritetään yhden liiton, Palloliiton koneistoin. Toimintakautena piiriin kuului 21 seuraa sekä kaksi erotuomarikerhoa. Hämeenlinnalaisviheltäjät saivat kumppanikseen Riihimäen ETK:n. Seuraluettelon uusia nimiä ovat: Turengin Sarastus, Riihimäen Pyrkivä sekä Hämeenlinnan sport. Pari vuotta aiemmin piirissä jo toimineet Forssan Alku, Karkkilan Sisu ja Urjalan Taimi palaavat mukaan toimintaan. Piiristä eroaa Lepaan Kunto. Uusi kilpailumuoto Suomen Cup kerää piiristä mukaan kuusi joukkuetta: HPK, RPS, KaSiSu, TP-49, FPS ja Ahmat. Kaksi ensin mainittua selviävät varsinaisen cupkilpailun toiselle kierrokselle. Suomensarjassa tahkotaan vanhaan malliin: HPK tippuu jälleen maakuntasarjaan, jossa RPS pelaa vakuuttavasti. Hämeenlinnan Ahmat selvittää tiensä aluesarjasta seuraavaksi kaudeksi maakuntasarjaan." .

1957: SM-sarja: Ilves-Kissat toista peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ sijoittui viidenneksi. Suomensarja: TKT * Suomensarjassa (itälohko) seitsemättä peräkkäistä kautta - sijoitus: 2/10. Maakuntasarja : TPV ~ neljättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan (valmentaja: Urho Lindevall). TPV oli lujasti vahvistunut kaudelle 1957. Upe Lindvall toimi valmentajaja. Maalivahti Antti Kaivonen sekä hyökkääjät Aarno Niinimäki ja Simo Lehmusvirta olivat siirtyneet Ilves-Kissoista TPV-paitoihin, TKT:sta siirtyi Seppo Salminen ja TPT:sta Jaakko Nieminen. Lisäksi joukkueessa olivat Olli Hellevaara, Jorma Lagerstedt, Olli Rajala, Osmo Mäkelä, Olavi Jokinen, Pekka Lax, Rauno Järvinen, Väinö Toivola, Helge Terho, Toivo Toivola ja Erkki Vilenius. Pelaajarinki oli valtaisa verrattuna moniin ajan huippuseuroihinkin. Suomen cupissa nähtiin heti avauskierroksella sensaatio, kun TPV pudotti HJK:n cupista maalein 4-1! TPV putosi vasta semifinaalissa KPT:n kynsissä. Cup-menestyksen vuoksi maajoukkuevalitsijat huomasivat maakuntasarjassa pelanneen TPV:n - Olli Rajala valittiin nuorten maajoukkueeseen pelaavaan kentälliseen (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Tappara (entinen TBK) ~ Maakuntasarjassa. Kauden jälkeen Kalevan Pojat (KalPo) sai Tapparan sarjapaikan. Tampereen Palloilijat (TaPa) ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. TKV ~ nousijana Maakuntasarjassa. Aluesarja: : TPT ~ pudonneena Aluesarjassa. Lielahden Kipinä ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa. .

1958: SM-sarja: Ilves-Kissat SM-sarjassa kolmatta peräkkäistä kautta - putosi karsintapelin kautta Suomensarjaan. Ilves-Kissat jäi kaudella 1958 SM-sarjassa Haka:n kanssa tasapisteissä jakamaan kolmannen putoajan paikkaa (sijat 7. ja 8.). Tarvittiin uusintaottelu, jonka Haka voitti 4-1. Haka säilyi SM-sarjassa ~ Ilves-Kissat putosi Suomensarjaan kaudelle 1959. Ilves-Kissojen leirissä putoamiseen liittyi katkeraa kabinettipeliä. Tampereen kaupunkijoukkue teki matkan Kieviin syksyllä 1958. SM-sarjalaiset Ilves-Kissojen pelaajat muodostivat joukkueen rungon. Matka jäi jalkapallohistoriaan (varsinkin Tampereella Ilves-Kissojen leirissä) ikävällä tavalla. SPL oli määrännyt kylmästi SM-sarjasta putoamisen ratkaisevan uusintaottelun Hakaa vastaan päivämäärälle, jolloin jo kauan ennalta suunniteltu ja päätetty Tampereen kaupunkijoukkueen matka Kieviin oli käynnissä. Ilves-Kissojen avainpelaajia oli siis kaukana kotoa, kun uusintaottelua pelattiin - ja pudottiin seuraavalle kaudella Suomensarjaan. Suomensarja: TKT ~ Suomensarjassa - 4. sijalla. TKT:n edustusmiehistö pelaili Suomensarjassa paikkansa säilyttäen, mutta seuran A-nuoret voittivat toisen nuorten Suomen mestaruutensa - valmentajana nyt Veikko Forsblom. TKT:n Suomen nuorten mestaruuden 1958 voittanut joukkue ryhmäkuvassa: Takana vasemmalta Rauno Kestilä, Ismo Virola, Ilkka Eiranto, Viljo Niinimäki ja Lasse Luhtala. Keskillä vasemmalta Reijo Koivisto, Heikki Rustanius ja Heikki Majanlahti. Edessä vasemmalta Juhani Nurmi, (mv.) Pekka Perttula ja Raimo Jokela. Pelaajista Rauno Kestilä (s.1940) pelasi myöhemmällä aikuisurallaan yhden A-maaottelun. Hän pelasi TKT:n edustusjoukkueessa kaudet 1960-61, siirtyi TaPa-paitaan kausiksi 1962-63, värvättiin Lahden uuteen Upon Pallo-seuraan vuosiksi 1964-68 ja päätti uransa neljään SM-kauteen Kuusysin valkoisissa paidoissa 1969-72. Viljo Niinimäki (s. 1939) pelasi TKT:n edustusjoukkueessa vain kauden 1962, kunnes siirtyi Ilves-Kissoihin vuosiksi 1963-67. Heikki Majanlahti (s. 1939) pelasi TKT:n edustusjoukkueessa vuodet 1960-63 ja päätti uransa Ilves-Kissojen SM-sarjajoukkueessa vuosina 1964-66. SPL:n Jalkapallokirja 1959 omisti koko aukeaman kauden 1958 Suomen nuorten mestarijoukkueen esittelyyn. Syksyllä 1958 Tampereen kaupunkijoukkue teki matkan Kieviin ja mukana TKT:sta olivat Paavo Laine (valmentaja), Erkki Lahtinen, Reijo Järvenpää, Viljo Tuhkanen ja Raimo Eiranto. SM-sarjalaiset Ilves-Kissojen pelaajat muodostivat joukkueen rungon. TPV nousijana Suomensarjassa - sijoittui viidenneksi. TPV (1958): Antti Kovanen, Olli Hellevaara, Väinö Toivola, Pekka Lax, Osmo Mäkelä, Olavi Jokinen, Aarno Niinimäki, Simo Lehmusvirta, Jaakko Nieminen, Eero Järvinen, Seppo Salminen, Olli Rajala, Rauno Järvinen, Jorma Lagerstedt, Helge Terho ja Toivo Toivola. Piirinsarjassa pääsi lisäksi 3.9.1958 kentälle 17-vuotias Kalevi "Kile" Toivonen, joka ensimmäisessä edustusjoukkueessa esiintymisessään teki yhden TPV:n maaleista - TPV voitti tuossa ottelussa Ilves-Kissojen SM-sarjajoukkueen peräti 9-2! Olli Rajala oli vakiovalinta nuorten maajoukkueeseen kaudella 1958 (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Tamperelaisjoukkueiden keskinäiset kohtaamiset Suomensarjan länsilohkossa kaudella 1958: Kevätkierros (1958): TKT-TPV 1-1 ja syyskierros: TPV-TKT 0-1. Maakuntasarja : Tampereen Palloilijat (TaPa) ~ kolmatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. TKV ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. Kalevan Pojat (KalPo) ~ aloittivat Maakuntasarjassa Tapparan sarjapaikalla. Kalevan Pojat (KalPo) voitti nuorten SM-hopeaa. Kauden 1958 Suomen nuorten hopeajoukkue esittelyssä - Kalevan Pojat (KalPo). Aluesarja (neljäs sarjataso): TPT ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa - putosi. Lielahden Kipinä ~ kolmatta peräkkäistä kautta Aluesarjassa. Tahmelan Vesa ~ Aluesarjaan palanneena - oli yhden kauden piirisarjassa välillä. .

1959: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. Suomensarja: TKT ~ nousi Suomensarjasta (länsilohko) SM-sarjaan kaudelle 1960. TKT voitti Suomensarjan lohkonsa ja nousi kauden päätteeksi SM-sarjaan seuraavalle kaudelle 1960. Kuvassa nousunsa varmistanut joukkue kuvattuna Turun Kupittaaalla. Takana vasemmalta Raimo Lax, Juhani Eiranto, Eino Luukila, Erkki Lahtinen, Reijo Luoma, Raimo Jokela, Reijo Järvenpää, Reijo Koivisto, Rainer Niinimäki, Reima Mervas ja valmentaja Paavo Laine. Edessä vasemmalta valmentaja Veikko Forsblom, Kalevi Tuli, Raimo Virola, (mv.) Pekka Peltoniemi, Olavi Luukila, Viljo Tuhkanen ja Heikki Majanlahti. Nousijoista puolustaja Kalevi Tuli (s.1937) pelasi kasvattajaseurassaan (TKT) kaudet 1958-61 ja siirtyi sitten tämän kirjoittajan kotikaupunkiin Poriin, missä hän edusti RU-38-seuraa kaudet 1962-67 (kaikki Suomensarjassa). SM-sarjan vauhtiin (kahtena kautena) Kalevi Tuli pääsi vielä Porin Ässien paidassa viettämiensä kolmen kauden aikana 1968-70. Sen jälkeen hän 'jäähdytteli' Porin Palloseurassa (PPS) muistaakseni valmentajankin roolissa. Kalevin veli Raimo (s.1941) seurasi samaa reittiä - pelattuaan kauden 1964 TKT-paidassa hän siirtyi RU-38-paitaan vuosiksi 1964-67 ja Ässien paidassa meni vuodet 1968-70. Kalevin tapaan hänkin jatkoi sitten muutaman vuoden PPS-seurassa (1973 asti). TKT:n juhlakirjassa (2000) spekuloitiin ajatuksella, kuka olisi ollut TKT:n paras jalkapalloilija 1950-luvulla. Olavi Lilja olisi ollut ehdoton ykkönen, mutta hänen kilpensä likasi kauden 1953 päätteeksi tehty loikkaus Ilves-Kissoihin (vaikka palasikin TKT-seuraan vielä vuoden 1960 SM-sarjajoukkueeseen mukaan). Olavi Liljan ohella Suomen maajoukkuepaidan TKT-pelaajista vetivät ylleen 1951-60 myös Kalevi Lilja, Erkki Lahtinen, Yrjö Putkisto, Timo ja Eino Luukila, Reijo Luoma, Heikki Majanlahti, Rainer Niinimäki, Rauno Kestilä ja Pentti Tavilampi (tähän listaan on mahdutettut myös kaikki B- ja Nuorten maaotteluissa pelanneet mukaan). TKT (1959): Puheenjohtaja: U.Petäjistö, valmentaja Paavo Laine, pelipaita siniharmaa - housut siniset. __________________________________________________________ TPV ~ Suomensarjan länsilohkossa - sijoittui heti TKT:n taakse toiselle sijalle. TPV (1959):valmentaja: Upe Lindevall, pelipaita punainen - housut valkoiset. Seuranimi myös muodossa TP-V. TPV oli saanut kaudelle 1959 kolme mielenkiintoista vahvistusta: 1) maalivahti Matti Haavisto, 2) oma juniori Kalevi "Kile" Toivonen, josta sittemmin kehittyi yksi TPV:n historian suurimmista pelaajapersoonista, sekä 3) Lielahden Kipinän tuulennopea kasvatti Pertti Mäkipää, joka kuuluu maamme kaikkien aikojen parhaisiin laitapuolustajiin (52 A-maaottelua)(tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Mäkipään kohdalla hiukan ristiriitaista tietoa saatavilla - Vuorisen ja Kasilan kirja "Pelimiehet" 2006 kertoo Mäkipään pelanneen vielä kaudella 1960 Kipinässä ja siirtyneen TPV-paitaan (yhdeksi kaudeksi) vuonna 1961, jonka jälkeen hän siirtyi - kirjan mukaan - Reippaaseen kaudeksi 1962 ja kaudet 1963-65 TaPa:ssa. __________________________________________________________ Ilves-Kissat pudonneena Suomensarjassa ~ sijoittui neljänneksi. Ilves-Kissat (1959): Puheenjohtaja T.Klinkman, valmentaja: P.Vanhanen, pelipaita valkoinen, punainen pujoliivi - housut valkoiset. Nimi myös muodossa I-Kissat. Maakuntasarja : Tampereen Palloilijat (TaPa) Maakuntasarjan lohkossa #6 ~ nousi Suomensarjaan. TaPa (1959): Puheenjohtaja Reino Lehtiö, valmentaja: E.Malin, pelipaita valkoinen - housut punaiset. Kalevan Pojat (KalPo) ~ Maakuntasarjan lohkossa #6. KalPo (1959): Puheenjohtaja ja valmentaja: J.Ohlson, pelipaita vihreä - housut mustat. Tämän kirjoittajan muistissa KalPo:n vihreäpaidat ovat hyvin tallella omassa muistilokerossaan Porin vierailuiltaan. KalPo tunnettiin Porissa siitä, että joukkueessa pelasi vuosien varrella kesäharjoittelunaan tamperelaisen jääkiekkoilun legendoja kuten Kalevi Numminen ja Jarmo Vasama (kuoli autokolarissa 1966). Tampereen Kilpa-Veljet (TK-V) ~ Maakuntasarjan lohkossa #6. TK-V (1959): Puheenjohtaja R.Salminen, valmentaja: R.Nurmi, pelipaita vihreä - housut valkoiset. Seuranimi usein myös muodossa 'TKV'. Jalkapallo-TKV:n peliasun värit ihmetyttävät vuosikymmenten jälkeen, pelasihan jääkiekko-TKV aina keltamustissa peliasuissa. Aluesarja (neljäs sarjataso): Lielahden Kipinä ~ neljättä peräkkäistä kautta Aluesarjassa. Lielahti on Tampereen länsipuolella, noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta sijaitseva kaupunginosa. Messukylän Toverit (MesTo) * ensi kertaa mukana Aluesarjassa. Seuran virallisena nimenä oli 'Voimistelu- ja Urheiluseura Messukylän Toverit'. Peliasuna muistaisin olleen musta paita ja valkoiset housut. Tahmelan Vesa * toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa - putosi. .

1960: SM-sarja: TKT nousijana SM-sarjassa - putosi suoraan takaisin Suomensarjaan. TKT oli valmistautunut SM-sarjakauteensa ristiriitaisissa tunnelmissa. Valmentaja Paavo Laine oli vaatinut seurajohdolta kolmea kovaa vahvistusta alkavalle pääsarjakaudelle, jotta edes sarjapaikan säilyttämiseen olisi ollut realistiset mahdollisuudet. Laine oli vaatinut uutta maalivahtia, topparia ja pääsatsauksena hyökkääjä Matti Mäkelän Ilves-Kissoista. TKT:n silloinen voimakaksikko Reino Järvinen-Unto Petäjistö kuitenkin ilmoitti, että TKT on Suomen paras kasvattaseura, eikä vieraaseen apuun tarvitse turvautua nytkään. TKT:n topparina joutui kauteen valmistautumaan Reijo Järvenpää, joka olisi kuitenkin ollut sopivampi puolustajaksi. Aivan SM-sarjan alkua ennen TKT pelasi vielä harjoitusottelun Tammelassa VIFK-seuraa vastaan ja valmentajan kauhuksi Reijo Järvenpäältä katkesi pelissä käsi. Kunnollista topparin rooliin sopivaa korvajaa ei TKT:n ringistä enää siinä vaiheessa löytynyt. Muutenkin TKT:n pelaajaringissä alkoi tapahtua loukkaantumisia ja turhautumisia. Jos talvella joukkueeseen kuului 25 miestä, niin sarjan edistyessä väki väheni loukkaantumisten myötä. Ne, joille ei talven aikana ollut tuntunut löytyvän peliaikaa SM-sarjassa, olivat häipyneet joukkueesta kevään myötä vähin äänin alasarjoihin. Syyskierroksella putoaminen takaisin Suomensarjaan alkoi näyttää ilmeiseltä ja seurassa järjestettin kriiisipalaveri. Valmentajakaksikko Paavo Laine-Veikko Forsblom siirsi kapteeninsa Erkki Lahtisen vaihtomieheksi ja tämä teki asiasta omat johtopäätöksensä ja erosi seurasta (edusti myöhemmin vielä TaPa:a SM-pronssimitalinkin saavuttaen). Kesällä 1960 TKT kohtasi 40-vuotisjuhlaottelussaan Tampereella N-Liitosta saapuneen Volgan Kalininin kaupungista ja hävisi 1-5. Volga vietti Suomessa pari viikkoa ja pelasi mm. Tampereen piirijoukkuettakin vastaan ja kävi pelaamassa myös Mäntässä. TKT-mies Paavo Marjamäen venäjänkielentaitoinen Valentina-vaimo toimi koko Volgan vierailun ajan tulkkina. Mainittakoon, että Paavo Marjamäen Pekka-poika tunnettiin myöhemmin Suomessa huipputason jääkiekkoilijana ja joka myös aloitti kiekkoilu-uransa TKT-nuorissa. Syksyllä 1960 TKT teki vastavierailun Kalininiin. Tulkkia ei matkalla kai katsottu tarvittavan, koska kesälomansa ennalta matkan ajaksi järjestänyttä Valentina Marjamäkeä ei matkalle kelpuutettukaan. TKT rahoitti Kalininiin matkaansa ajan henkeen - Matti-Trikoolta ostettiin 80 punaista slipooveria. jotka menivät katukaupassa N-Liitossa kuin kuumille kiville. TKT hävisi matkallaan kaikki pelit, mutta erikoisen kokemuksen tarjosi matkan eräs peli, jota oli seuraamassa peräti 38000 katsojaa. Suomensarja: TaPa, TPV ja Ilves-Kissat Suomensarjan pohjoislohkossa - TaPa nousi SM-sarjaan. Tampereen Palloilijat (TaPa) nousi historiansa aikana ensimmäisen kerran SM-sarjaan kaudelle 1961. Joukkue pelasi valkoisissa paidoissa ja punaisissa housuissa. Kokoonpanosta mainittakoon Matti Jansson ja Raimo Kilpiö, molemmat tunnettiin myös huipputason jääkiekkoilijoina ~ molempien tie vei kiekkoilijoina Tampereelta Poriin. Vasemmalta kuvassa - eturivissä: Aarne Salminen, Matti Katajisto, (mv) Risto Hannula, Risto Ylinen ja Matti Jansson. Takana vasemmalta Reijo Lahtinen, valmentaja Ensio Malin, Kalevi Somppi, Matti Pulliainen, Kalevi Salo, Erkki Aarnio, Raimo Kilpiö, Jorma Jokiharju, Simo Järvelä, Kyösti Halme, huoltaja Veikko Lieslehto ja Matti Vuorensyrjä. __________________________________________________________ Ilves-Kissat Suomensarjan pohjoislohkossa sijalla 6/11. __________________________________________________________ TPV Suomensarjan pohjoislohkossa sijalla 3/11. Maakuntasarja : Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) nousi Maakuntasarjasta Suomensarjaan kaudelle 1961: KalPo:n vihreissä paidoissa pelasivat vuosien varrella monet tunnetut tamperelaiset jääkiekkoilijat ~ tästä ryhmäkuvasta erottuvat Kalevi Numminen ja Jouni Seistamo. Nousijat vasemmalta: Hannu Avola, Kalevi Numminen, Juhani Palenius, Arto Lehtiö, Juhani heikkilä, Matti Kaski, Markku Pussinen, Jouni Seistamo, Jorma Saarinen, Raimo Kallio (kapteeni) ja Pertti Haataja. Joukkueessa pelanneet lisäksi Rauno Mäkinen, Jouni Koski, Matti Pitkänen ja Martti Pepponen. TKV * neljättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. Aluesarja (neljäs sarjataso): Lielahden Kipinä ~ viidettä peräkkäistä kautta Aluesarjassa. Messukylän Toverit (MesTo) * toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa - nousi. TPT ~ nousseena yhden kauden piirinsarjakäynnin jälkeen takaisin Aluesarjaan - putosi taas takaisin piirisarjoihin. .

1961: SM-sarja: TaPa nousijana SM-sarjassa - sijoittui kahdeksanneksi (säilyi). Suomensarja: TKT ~ pudonneena SM-sarjasta ~ sijoitus: 4/12. KalPo ~ Nousijana Suomisarjassa ~ sijoitus: 5/12. Ilves-Kissat ~ kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa ~ sijoitus: 7/12. TPV ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa ~ jäi viimeiseksi (12/12) - putosi Maakuntasarjaan. TPV joutui lähtemään vuoden 1961 Suomen sarjan länsilohkoon ilman seurasta eronneita Matti Haavistoa, Simo Lehmusvirtaa ja Aarno Niinimäkeä - heidän tilalleen oli nostettava omia junioreita kuten mm. vasta 16-vuotias Pekka Kuusisto (myöhemmin tunnettu jääkiekkoilija). Pertti Mäkipää jatkoi nuorten maajoukkueessa ja 18-vuotiaiden maajoukkueleirillä olivat Heikki Pohja ja Risto Pirhonen. Junioreiden piirijoukkeet pullistelivat tulevia aikuisten sarjojen pelimiehiä (jalkapallossa ja jääkiekossa), kuten Juhani Iso-Eskeli, Pekka Leimu, Jorma "Julma" Latosaari, Ahti Helen ja Tapio Nummela (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Maakuntasarja: TKV ~ viidettä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. MesTo ~ nousijana Maakuntasarjassa. Aluesarja: Lielahden Kipinä ~ kuudetta peräkkäistä kautta Aluesarjassa. Pispalan Tarmo ~ aloitti ensi kertaa Aluesarjassa. .

1962: SM-sarja: TaPa SM-sarjassa pronssimitaleilla. Suomensarja: Ilves-Kissat ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 2/12. TKT ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 4/12. TKT:n miehistö: Antti Kaivonen, Yrjö Kivistö, Kalevi Lilja, Olavi Luukila, Usko Lehto, Reijo Järvenpää, Aarno Niinimäki, Asser Salo, Erkki Lahtinen, Veikko Muro, Olavi Lilja, Raimo Eiranto, Eino Tuhkanen ja Simo Lehmusvirta. TKT teki kesäkuussa pelimatkan Ruotsiin, joukkuetta valmensi Paavo Laine. Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 2/12. Maakuntasarja: MesTo ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa - nousi Suomensarjaan. TPV ~ pudonneena Maakuntasarjassa (valmmentaja: Helge Terho). TPV joutui lähtemään vuoden 1962 Maakuntasarjaan vaikeassa tilanteessa, sillä putoaminen oli merkinnyt monen avainpelaajan siirtymistä muihin seuroihin: Pertti Mäkipää, Pekka Lax ja Olli Rajala. (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). TKV ~ kuudetta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. Aluesarja: Lielahden Kipinä ~ seitsemättä peräkkäistä kautta Aluesarjassa. Pispalan Tarmo ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa. Lamminpään Korpi ~ Kuuden piirisarjakauden jälkeen nousseena Aluesarjassa ~ nousi Maakuntasarjaan. .

1963: SM-sarja: TaPa SM-sarjassa - putosi Suomensarjaan 11. sijalta Suomensarja: Ilves-Kissat ~ viidettä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - voitti lohkonsa ja nousi SM-sarjaan. Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) ~ kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 2/12. TKT ~ kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 8/12. MesTo ~ nousijana Suomensarjassa - jäi lohkossa viimeiseksi ja putosi takaisin Maakuntasarjaan. Maakuntasarja: TPV ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan (valmentaja: ex-maalivahti Antti Kaivonen). TPV:n kausi 1963 oli noususta huolimatta sekava. Paljon kertoo kaudesta se, että TPV joutui käyttämään kauden 1963 aikana viittä eri miestä maalivahtina: Rauno Järvinen, Matti Peltonen, Jorma Mäkinen, (puolustaja) Pertti Ikävlko ja jopa huoltaja Väinö Toivola. Parhaat maalintekijät olivat Juhani Iso-Eskeli (18) ja Kalevi Toivonen (17). TPV - 1963: Jorma Mäkinen, Rauno Järvinen, Pertti Ikävalko, Olavi Jokinen, Kalevi Aaltonen, Martti Pepponen, Jaakko Nieminen, Reijo Lindroos, JOrma Serttilä, Kalevi Toivonen, Juhani Iso-Eskeli, Seppo Salminen, Heikki Pohja ja Risto Pirhonen. Lisäksi joukkueessa pelasivat mm .juniorit Jorma Kallio, Veikko Savolainen, Pekka Leimu, Ahti Helen, Pekka Kuusisto ja Seppo Lötjönen. Myös jo kertaalleen lopettamaan ehtinyt Simo Lehmusvirta kävi muutaman kerran kentällä vielä pelaamassa. TPV:n A-juniorit tekivät SM-cupissa hurjaa jälkeä: MesTo kaatui numeroin 13-0 ja KalPo vastaavasti 15-0 (Pekka Leimu teki 8 maalia!). Viidennellä kierroksella TPV kuitenkin joutui kohtaamaan KPV:n ja häviö merkitsi karsiutumista loppusarjasta (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). TKV ~ seitsemättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ putosi Aluesarjaan. Lamminpään Korpi ~ nousijana Maakuntasarjassa ~ putosi Aluesarjaan. Aluesarja: Lielahden Kipinä ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta Aluesarjassa. Pispalan Tarmo ~ kolmatta peräkkäistä kautta Aluesarjassa ~ putosi piirinsarjojen syövereihin. TPT ~ kahden piirisarjakauden jälkeen nousseena Aluesarjassa. Raholan Pyrkivä ~ ensi kertaa mukana Aluesarjassa. .

1964: SM-sarja: I-Kissat nousijana SM-sarjassa - sijoitus keskikastiin 7/12. Suomensarja: TaPa ~ pudonneena SM-sarjasta - voitti lohkonsa ja nousi takaisin SM-sarjaan. TKT ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 3/12. TPV ~ nousijana Suomensarjassa ~ sijoitus 9/12. Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 10/12 ~ putosi Maakuntasarjaan. Maakuntasarja: MesTo ~ pudonneena Maakuntasarjassa. TPT ~ nousijana Maakuntasarjassa. Aluesarja: TKV ~ pudonneena Aluesarjassa. Lamminpään Korpi ~ pudonneena Aluesarjassa. Lielahden Kipinä ~ yhdeksättä peräkkäistä kautta Aluesarjassa. Raholan Pyrkivä ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa ~ putosi piirinsarjoihin. .

1965: SM-sarja: Ilves-Kissat ja TaPa yhdessä SM-sarjassa: Ilves-Kissat seitsemäs - TaPa (nousijana) putosi 'jumbona' takaisin Suomensarjaan: Suomensarja: TPV ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 3/12. Valmentajat: Jaakko Nieminen ja Simo Lehmusvirta. . Puheenjohtakaksi valittiin Eero Lindholm, joka toimi ko. hommassa seuraavat 14 vuotta. Hänellä oli asema, josta jopa vitsailtiin - seuraa kutsuttiin sisäpiireissä nimityksellä "LiPa" eli "Lindholmin Pallo". TPV oli saanut Messukylän Tovereista vahvistuksekseen nopean ja lujaa laukovan laitahyökkääjä Juhani Salosen. Jussi oli patukkamainen, lyhyenläntä jässikkä, jonka värikkäitä esityksiä ikänsä Tammelassa asunut Pallo-Veikkojen kannattaja Arvo Lanne muisteli vielä 1990-luvullakin: "Istuin Ratinassa katsomassa Pallo-Veikkojen peliä Osmonmäen kuuluisan lihakauppiaan Tönningin Masan kanssa. Masa totesi ihan tyynesti, että Salosen Jussin peliä olisi mukava katsella, jos se näkyisi ruohon seasta" (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). TKT ~ viidettä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 3/12. Kesäkuun 16. päivä 1965 TKT kohtasi Suomensarjan länsilohkon ottelussaan RU-38:n Porissa. RU-38:n kokoonpanossa erottuvat TKT-taustaiset veljekset Kalevi ja Raimo Tuli, jotka pelasivat v.1968 runkopelaajina Porin Ässien SM-sarjajoukkueessa. Raimo Määttänen tunnettiin tuolloin paremmin Tampereelta ostettuna jääkiekkoilijana. TKT:n kokoonpanosta muistan hyvin isokokoisen keskushyökkääjän Eino Helmisen. Kuva on peräisin RU-38:n kyseisen ottelun käsiohjelmasta. Suomensarjan länsiohkon 1965 sarjatilanne ennen edellä mainittua kärkiottelua RU-38-TKT. Tamperelaisten vauhti ei riittänyt aivan loppusyksyyn asti, sillä SM-sarjaan nousi lopulta TPS, joka uusinnassa jätti RU:38:n Suomensarjaan seuraavallekin kaudelle. Maakuntasarja: Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) ~ pudonneena Maakuntasarjassa. MesTo ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. TPT ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. Aluesarja: Lielahden Kipinä ~ 10. peräkkäistä kautta Aluesarjassa ~ putosi piirinsarjojen syövereihin. TKV ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa. Lamminpään Korpi ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa. .

1966: Ilves-Kissat SM-sarjassa kahdeksantena: Suomensarja: TPV ~ kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa ~ länsilohkossa sijalla 4/12. Tampereen Palloilijat (TaPa) ~ pudonneena Suomensarjassa - sijoitus: 6/12. TKT ~ Suomensarjassa kuudetta peräkkäistä kautta - sijoitus: 10/12 ~ putosi Maakuntasarjaan. Maakuntasarja: Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) ~ toista peräkkäistä kauttaan Maakuntasarjassa * Kauden jälkeen KalPo:n taru päättyi (Tampellan Pallo). MesTo ~ kolmatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. TPT ~ kolmatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. Aluesarja: TKV ~ kolmatta peräkkäistä kautta Aluesarjassa ~ nousi Maakuntasarjaan. Lamminpään Korpi ~ kolmatta peräkkäistä kautta Aluesarjassa - putosi piirin sarjoihin. Pallo-62 ~ aloitti Aluesarjassa. .

1967: Ilves-Kissat SM-sarjassa viimeisellä sijalla - putosi Suomensarjaan kaudelle 1968: Kalevi Nupponen (s. 1942) siirtyi Tampereelle Lahdesta (Reipas) kaudelle 1967. Hän oli aloittanut Reipaassa kesällä 1960 ja käynyt kauden 1964 pelaamassa Ruotsissa Skellefteån joukkueessa. Ilves-Kissoja Nupponen edusti kaudet 1967-74, jonka jälkeen hän pelasi vielä kauden 1975 Ilveksessä ja kaudella 1977 jäähdytteli vielä Toijalassa 35-vuotiaana. Hän ehti urallaan pelata neljä A-maaottelua ja sai Manchester United Memory Cup-palkinnon vuonna 1961. Suomensarja: TPV ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa. Tampereen Palloilijat (TaPa) ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa. Maakuntasarja: Tampellan Pallo (TamPa) ~ Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) katosi kartalta ja Tampellan tukema joukkue aloitti sen paikalla Maakuntasarjassa. TKT ~ pudonneena Maakuntasarjassa - nousi heti takaisin Suomensarjaan. MesTo ~ neljättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. TPT ~ neljättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa. TKV ~ nousijana Maakuntasarjassa. Aluesarja: Pallo-62 ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa. .

1968: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. Suomensarja: Ilves-Kissat pudonneena Suomensarjassa - nousi takaisin SM-sarjaan kaudelle 1969. TPV. Tampereen Palloilijat (TaPa) - kauden jälkeen fuusio TamPa:n kanssa (uudeksi nimeksi: Tampellan Palloilijat).. TKT ~ nousijana Suomensarjassa - putosi heti takaisin Maakuntasarjaan. Maakuntasarja: Tampellan Pallo (TamPa) ~ toista peräkkäistä kauttaan Maakuntasarjassa - kauden jälkeen fuusio TaPa:n kanssa (uudeksi nimeksi: Tampellan Palloilijat). MesTo. TPT. TKV. Aluesarja: Pallo-62. .

TAMPERE * 1969: Ilves-Kissat nousijana SM-sarjassa - kuudennella sijalla: Kauden 1969 leikekirjastani I-Kissojen osuutta (Joutsi). Alarivissä vasemmalta Pekka Patrikainen, Simo Piiparinen ja Pertti Peltonen. Omista vanhoista muistiinpanoistani löytyy merkintöjä, että näin kaudella 1969 I-Kissojen SM-peleistä ainakin seuraavat: (4.5.1969) I-Kissat-Reipas 5-1, (1.6.1969) I-Kissat-Ässät 6-0, I-Kissat-KuPS 1-2, I-Kissat-HJK 1-0 ja Ässät-I-Kissat 1-9. Lisäksi tulin olleeksi paikalla cup-ottelussa Raumalla: RaPa-I-Kissat 1-5. Laitahyökkääjä Semi Nuoranen (s. 1941) oli yksi noiden vuosien suosikkipelaajistani. Urallaan Semi Nuoranen pelasi 31 A-maaottelua. Hän aloitti uransa Lahden Reippaassa, missä pelasi pitkänhuiskeana ja poikkeuksellisen teknisenä taiturina laitahyökkääjää aluksi kaudet 1960-66 piipahtaen kaudella 1965-66 Skotlannissakin pelaamassa Patrick Thistle-seurassa. Kaudeksi 1967 Nuoranen siirtyi Ilves-Kissoihin, missä pelasi seuraavat viisi kautta. Vuonna 1972 Nuoranen jatkoi vielä Lahden Reippaassa kaksi kautta, kunnes alkoi jäähdyttelyvuodet. Vuonna 1976 hän pelaili vielä viidennellä sarjatasolla Kissalan Pojissa. Matti Mäkelä (s.1939) pelasi urallaan 32 A-maaottelua. Ilves-Kissoissa aluksi vuodet 1957-60, sitten 1961-65 TaPa, 1966-67 Upon Pallo (Lahti) ja 1968-72 taas Ilves-Kissoissa. Sitten Mäkelä seikkailikin vuosi per seura Tampereella uransa viimeiset vuodet: 1973 TaPa, 1974 I-Kissat, 1975 Ilves ja 1976 TPV. Aarno Rinne (s.1941) pelasi urallaan 8 A-maaottelua. Hän edusti koko uransa 1958-1973 Ilves-Kissoja. Ilves-Kissat hävisi 8.6.1969 Valkeakoskella Hakalle niukasti 0-1. Se oli Ilves-Kissojen johtokunnalle liikaa ja valmentaja Yrjö Asikainen sai riitaisissa tunnelmissa tylysti potkut, vaikka sarjataulukossa Ilves-Kissat oli vielä nousijalle kunniakkaalla 9. sijalla.Aamulehti uutisoi näkyvästi valmentajan erottamisesta ja Kalevi Nupposta ja Arto Lehtiötä spekuloitiin seuraavina valmentajakandidaatteina - kuten sitten myös tapahtuikin. Kauden 1969 aikana TPV, TaPa ja Ilves-Kissat perustivat Tampereen Jalkapallo Allianssi-nimisen yhdistyksen. Vuonna 1969 perustetun yhdistyksen (Allianssi) tarkoitus oli viedä tamperelaista jalkapalloilua eteenpäin yhteisvoimin. Lyhytikäiseksi jääneen Allianssin huomattavin saavutus oli 6.7.1969 Ratinassa pelattu ottelu kuuluisaa neuvostoliittolaista Kiovan Dynamoa vastaan. Moninkertainen Neuvostoliiton mestraijoukkue voitti Tampereen Allianssin puhtaasti 6-0. Tampereen Allianssi pelasi vuonna 1969 myös ruotsalaista Sikstuna IFK-seuraa vastaan ja voitti 2-1. TPV:n pelaajista Allianssissa olivat mukana Ahti Helen, Kalevi Salonen, Kalevi Toivonen, Jorma Latosaari, Tapio Nummela, Jorma Mäkinen, Timo Vuokivi, Pekka Kuusisto ja Tampio Nummela (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Tampereen Palloilijat ja Tampellan Pallo fuusioituivat: Uusi nimi Tampellan Palloilijat (lyhenne TaPa). TPV ja TaPa Suomensarjan länsilohkossa: TPV voitti lohkonsa, muttei noussut SM-sarjaan - TaPa kahdeksantena: Suomensarjan neljän lohkon voittajat TPV, Ponnistus, Into (Kemi) ja HIFK pelasivat kaksinkertaisen sarjan SM-sarjaan noususta. Kaksi karsintasarjan parasta joukkuetta pääsi seuraavalle kaudelle SM-sarjaan. Karsintasarja oli äärimmäisen tiukka ja jännittävä - HIFK ja Into nousivat (molemmilla 7 pistettä), TPV ja Ponnistus jäivät (molemmilla 5 pistettä) Suomensarjaan. Alkukaudella 1969 tulin nähneeksi seuraavat Suomensarjan ottelut, joissa oli mukana tamperelaisjoukkueita: PPT-TaPa 1-3, PTU-TPV 0-3, TPV-J.Ilves 0-1, TaPa-TPV 0-2 ja PPT-TPV 0-3 (muistiinpanojen teko on loppunut keskikesällä). Seuraavaksi kaudeksi 1970 toiseksi ylimmän sarjatason nimi muutettiin Suomensarjasta muotoon 2. Divisioona. TPV-miehistö kaudella 1969 (takarivi vasemmalta): Tapio Nummela, Ahti Helen, Kalevi Toivonen, Pentti Heikkilä, Mikko Hyvönen ja Pentti Kanerva. Eturivi (vas): Kalevi Salonen, Lauri Pitkänen, (mv) Sakari Hämäläinen, Risto Aulamo ja Veikko Savolainen. TPV nousi seuraavalla kaudella SM-sarjaan. TKT, TPT ja MesTo Maakuntasarjan 4. lohkossa: Maakuntasarjan 4. lohkossa pelasi tamperelaisjoukkueista kaudella 1969 Tampereen Kisa-Toverit (TKT), Tampereen Peli-Toverit (TPT) ja Messukylän Toverit (MesTo). Lohkon muut joukkueet olivat JYP, JyPK, Huima (Äänekoski), Pirkkalan Viri, Suolahden Urho ja Vammalan Palloseura. TKT Maakuntasarjan 4. lohkossa ~ 4. sijalla. MesTo Maakuntasarjan 4. lohkossa ~ 6. sijalla. TPT Maakuntasarjan 4. lohkossa ~ viimeisellä 9. sijalla ja putosi. Kesän 1969 aikana olin paikalla ainakin seuraavissa TPT:n otteluissa: TPT-Huima 1-4, TPT-Urho 3-2, TPT-JYP 1-7 ja TPT-TKT 0-0. TPT pelasi ottelunsa tuolloin sekä Pyynikillä että Tammelassa. Aamulehden antia TPT:n seikkailuista kesällä 1969. TPT pelasi valkoisissa paidoissa ja mustissa housuissa. Mieleen TPT-pelaajista jäi parhaiten hurja keskushyökkääjä "Vinka" Virtanen. Kautensa TPT aloitti alavireisesti, sillä ainakin kolme ensimmäistä ottelua päättyi tappioon. Aluesarja (neljäs sarjataso): Pallo-62 * neljättä peräkkäistä kautta Aluesarjassa ~ nousi Maakuntasarjaan. TKV * pudonneena Aluesarjassa. .

1970: Ilves-Kissat SM-sarjassa - säilyi nipin napin kymmenentenä: 2. divisioona (uusi nimitys): TPV seitsemättä peräkkäistä kautta toisella sarjatasolla ~ nousi nyt 2. divisioonasta SM-sarjaan kaudelle 1971. Kaudelle 1970 toiseksi ylimmän sarjatason nimi muutettiin Suomensarjasta muotoon 2. Divisioona . Kaudelle 1973 synnytettiin SM-sarjan ja 2. Divisioonan väliin uusi toiseksi ylin sarjataso eli 1. Divisioona , jolloin 2. Divisioona muuttuikin kolmanneksi korkeimmaksi sarjatasoksi. Tampellan Palloilijat (TaPa) ~ 2. divisioonan länsilohkossa 4. sijalla: Entinen Maakuntasarja nyt nimellä 3. divisioona (kolmas sarjataso): MesTo ~ 3. divisioonan lohkossa #4. Pallo-62 ~ nousijana 3. divisioonan lohkossa #4 ~ putosi heti takaisin (4. divisioonaan). TKT ~ 3. divisioonan lohkossa #4. Entinen Aluesarja nyt nimellä 4. divisioona (neljäs sarjataso): TPT * pudonneena 4. divisioonan lohkossa #7: Kesällä 1970 olin katsomassa Tampereen Tammelassa 4. divisioonan ottelua TPT-Korkeakosken Kisa-Urhot (KKU, Juupajoki). TPT johti peliä vielä 2 minuuttia ennen loppua 4-3, mutta hävisi kuitenkin 4-5. Kuvassa TPT:n "Vinka" Virtanen johtamassa nuupeata joukkuettaan pukusuojaan hävityn ottelun jälkeen. Tammelassa oli tuohon aikaan kaksi erillistä kenttää vierekkäin - poikittaisessa asennossa nykyiseen nähden. Silloinen nurmikentän puukatsomo kentän itäsivulla on siis nykyään kentän päätykatsomona. Peli pelattiin Tammelassa 21.6.1970 - samana päivänä kun Brasilia löi Italian 4-1 MM-kisojen finaalissa. Jalkapallokirja 1970: Tampereen Peli-Toverit (TPT), puheenjohtaja: Kalevi Virtanen, sihteeri: Eero Kandelin, valmentaja: Esko Kettunen, paita valkoinen - housut mustat. ____________________________ Pispalan Tarmo 4. divisioonan lohkossa #7 (palasi piiritasolta kuuden vuoden tauon jälkeen SPL-sarjoihin) - putosi ja "katosi" fuusiossa. Jalkapallokirja 1970: Pispalan Tarmo (PisTa), puheenjohtaja: Martti Jääskeläinen, sihteeri ja valmentaja: Veikko Savolainen, paita punainen - housut valkoiset. Pispalan Tarmo oli yksi kolmesta seurasta, jotka fuusioituivat kauden 1970 aikana uudeksi seuraksi Tampereen Peli-Pojat-70 (PP-70). Kaksi muuta seuraa olivat Lielahden Kipinä ja Lamminpään Korpi. Jalkapallokirja 1970 puhuu vain Pispalan Tarmosta, uusi nimitys PP-70 ei ole kirjassa vielä esillä lainkaan. Tampereen Kilpa-Veljet (Koo-Vee) 4. divisioonan lohkossa #7: Jalkapallokirja 1970 : Tampereen Kilpa-Veljet (Koo-Vee), puheenjohtaja: Aarne Ylinen, valmentaja: Orvo Petäjistö, paita keltainen - housut mustat. Tampereen Peli-Pojat-70 (PP-70) perustettiin fuusioseurana 11.3.1970. Pispalan Tarmo, Lamminpään Korpi ja Lielahden Kipinä olivat päättäneet alkukeväällä 1970 fuusioitua yhdeksi jalkapalloseuraksi, jonka juuret viittasivat vahvasti Tampereen länsiosiin. PP-70 perustettiin silloisella Harjun Yhteiskoululla. Uuden seuran taival kulki mutasarjoissa aina vuoteen 1984 asti, jolloin seuran kauan odotettu nousujohteinen kausi alkoi. .

1971: Ilves-Kissat ja TPV SM-sarjassa ~ molemmat putosivat 2. divisioonaan: Ilves-Kissat ~ kolmatta peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ putosi suoraan viimeiseltä sijalta. TPV (nousijana) ~ runkosarjassa karsijasijalle (11.) ja putosi myös 2. divisioonaan. TPV:n talviharjoittelua SM-sarjaa ennen veti ent. Ilves-Kissojen maajoukkuesentteri Yrjö Asikainen. Ideana oli harjoitella ja pelata mahdollisimman paljon ulkona. Kevätttalveen kuului kuusi talvisarjan peliä ja 16 tavallista harjoitusottelua. Erikoisin harjoituspeleistä oli Eerikkilän urheiluopistolla pelattu TPV:n Suomen maajoukkuerenkaan välinen ottelu - TPV hävisi 0-4. Kun SM-sarja alkoi TPV:n valmennuksesta vastasi Erkki Hyytiäinen apumiehenään ehkä jääkiekkomaalivahtina paremmin tunnettu Esko Niemi. Pelaajapuoelle oli tullut muutamia vahvistuksia: Maalivahti Raimo Kilpinen Hämeenlinnasta, Tapio Raatikainen (KPV) - oli edellisvuonna valittu maamme parhaaksi nuoreksi pelaajaksi, Jukka Gustafsson (Turun Pyrkivä), Pentti Kilpi (KalPo) ja Esko Ranta (Voikkaan Pallo-Peikot). TPV:n kausi alkoi huonosti, avausootelussa Valkeakoskella Haka voitti 5-2 ja Ahti Helen loukkaantui vakavasti päästen takaisin kentälle vasta myöhään syksyllä. TPV otti nesimmäisen voittonsa neljännessä pelissään (3-0 * MiPK). Kevätkierroksen jälkeen TPV oli 13 pelistään saanut 12 pistettä ja syyskierroksella katsottiin olevan kaikki mahdollisuudet turvata ainakin sarjapaikka. Toisin kävi, syyskierros meni loppua kohden aivan pieleen - kuudesta viimeisestä pelistä tuli vain yksi piste laariin - ja sijoitus #11/14 ajoi TPV:n karsimaan sarjapaikastaan 2. divisioonan lohkovoittajien kanssa. Ilves-Kissat putosi suoraan - ja TPV karsintasarjasta putoajien joukkoon. TaPa nousi samaisesta karsinnasta SM-sarjaan. TPV * 1971 (suluissa pelatut kauden SM-sarjaottelut): Raimo Kilpinen (26), Esko Ranta (26), Jukka Gustafsson (26), Tapio Nummela (26), Tapio Raatikainen (16), Kalevi Salonen (26), Mikko Hyvönen (25), Lauri Pitkänen (23), Kalevi Toivonen (22), Veikko Savolainen (21), Pentti Heikkilä (19), Pertti Kilpi (13), Jorma Latosaari (13), Pentti Kanerva (8), Seppo Nurmi (8), Ahti Helen (4), Pekka Kuusisto (4), Sakari Hämäläinen (1), Risto Aulamo (1) ja Juha Railo (1). Joukkueen paras maalintekijä on Tapio Raatikainen 10 maalillaan. Mikko Hyvänen teki kuusi ja Tapio Nummela viisi. Raatikaiselle tuli kauden 1971 aikana kaksi A-maaottelua, Esko Rannalle kolme. Huonon tamperelaiskauden 1971 jälkeen Tampellan Palloilijat lähestyi ja sai TPV-johdon suostumaan yhteistyösopimukseen. TamPa toimi tuolloin pitkälti suoraan Tampella Oy:n suoran taloudellisen tuen turvin. Tampellan Palloilijat (TaPa) oli syntynyt kauden 1968 jälkeen Tampellan Pallon (TamPa) ja Tampereen Palloilijoiden (TaPa) fuusioiduttua. Tampellan Palloilijat eli "uusi" TaPa oli noussut kaudelle 1972 SM-sarjaan TPV:n ja I-Kissojen sieltä pudotessa. Tampellan johto ehdotti, että SM-sarjaan nousseeseen TaPa:n joukkueeseen yhdistettäisiin TaPa:n ja TPV:n parhaat pelaajat ja TPV:n nimellä 2. divisioonassa pelanneeseen joukkueeseen koottaisiin molempien seurojen lahjakkaimmat nuoret pelaajat (akatemiaksi sitä olisi kutsuttu vuosikymmeniä myöhemmin). Tampellan johto lupasi vastata kummankin seuran kuluista ja vastata myös TPV:n junioritoiminnasta nuoremmissakin ikäluokissa. TaPa lupasi huolehtia myös TPV:n kontolle aiemmin kertyneistä velkataakoista. Esitys otettiin TPV:n johdossa vastaan ristiriitaisin tuntein. Osa TPV:n johdosta pelkäsi, että TaPa:n tarkoituksena saattaisi olla vain koko TPV:n toiminnan lakkauttaminen ja kerätä vain parhaat pelaajat omaan seuraansa. TPV:n toimiva johto päätti esittää asioiden tarkan punnitsmeisen jälkeen seuran johtokunnalle, että Tampellan Palloilijoiden kanssa todellakin solmitaan yhteistyösopimus. Niin sitten myös tapahtuikin. Kun yhteistyö julkaistiin tiedoitusvälineissä, asia kerrottiin yksioikoisesti niin että Pallö-Veikot oli fuusioitunut TaPa:n kanssa. Tosiasiassa TPV oli edelleen rekirsteröity yhdistys, jonka jäsenistöllä oli vuosikokouksessa täysin itsenäine päätösvalta seuraa koskevissa asioissa. Seuraavassa vuosikokouksessa TPV:n jäsenistö käytti päätäntävaltaansa ja määräsi seuraan liittymismaksuksi 500mk. Se oli niin iso raha, että sillä suljettiin mahdollinen TPV:n valtaus ja lakkauttaminen (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). 2. divisioona (toinen sarjataso): Tampellan Palloilijat (TaPa) 2. divisioonasta mukaan SM-karsintasarjaan TPV:n kanssa: Tampellan Palloilijat nousi karsintasarjasta SM-sarjaan kaudelle 1972. Tampellan Palloilijoiden (TaPa) Mestaruussarjaan kaudeksi 1972 noussut miehistö kuvattuna Ratinassa. Kuva vuoden 1972 Jalkapallokirjasta. 3. divisioona (kolmas sarjataso): MesTo. TKT. 4. divisioona (neljäs sarjataso): TP-T. PP-70 (Tampereen Peli-Pojat-70). Pallo-62. A-Pallo. .

1972: SM-sarja: Tampellan Palloilijat nousijana SM-sarjassa (TPV-yhteistyö oli tuonut seitsemän pelaajaa) - TaPa säilyi sarjassa (sijoitus: 8/12). Tamepllan Palloilijoiden ja TPV:n solmittu yhteistyö mahdollisti seitsemän TPV:n "parhaimmistoon kuuluneen" pelaajan siirtymisen TaPa:n SM-sarjamiehistöön: Esko Ranta, Veikko Savolainen, Jukka Gustafsson, Kalevi Salonen, Mikko Hyvönen, Tapio Nummela ja Tapio Raatikainen. Kaikki TPV:n edustuspelaajat, joita pyydettiin siirtymään TaPa:n lipun alle, eivät hyväksyneet yhteistyöhön johtaneita menettelytapoja. Esimerkiksi TPV:n ehdottomaan parhaimmistoon kuulunut laitapuolustaja Lauri Pitkänen ei siirtoonsa suostunut - hän jäi mieluummin pelaamaan TPV:n tunnusten alle sarjatasoa alemmas (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). 2. divisioona (toinen sarjataso): Ilves-Kissat nousi 2. divisioonasta suoraan SM-sarjaan kaudelle 1973. Ilves-Kissat nousi kaudelle 1973 SM-sarjaan 2. Divisioonan Länsilohkosta. TPV ~ pudonneena 2. divisioonassa - sijoitus 6/12, mutta käytännössä putosi sarjaportaan alemmaksi uuden 1. divisioonan takia. Seitsemän TPV:n parhaimmistoon kuuluneen pelaajan siirtyminen TaPa:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen myötä seurasta pois, TPV joutui 2. divisioonaan kokoamaan omista ja TaPa:n "jäljelle jääneistä" miehistä joukkueen, jonka mahdollisuuksia alkavassa sarjassa oli vaikea ennalta arvioida: Kari Silius,Jorma Mäkinen, Hannu Heinonen, Jorma Pihlajasaari, Pentti Heikkilä, Ahti Helen, Markku Helenius, Tuomo Virtanen, Pentti Kanerva, Jukka Asikainen, Kalevi Toivonen, Harri Hirvonen, Harri Heinilä, Markku Malin, Jukka-Pekka Savikkomaa, Hannu Kuisma, Terho Kivimäki, Lauri Pitkänen, Antti Lehto, Pekka Törönen, Risto Aulamo, Kari Mattila, Pertti Seppälä ja Jarmo Virtanen. Joukkuetta valmensi vanha kettu Kalevi Toivonen. Kalevi "Kile" Toivonen - pitkän TPV-peliuran jälkeen jatkoi pitkään TPV-valmentajakin. TPV:n nimissä ei kaudella 1972 ollut lainkaan A-juniorijoukkuetta - kaikki TPV-nuoret siirrettiin TaPa:n nimiin. Yhteistyön alusta asti kaiken takana kyti kuitenkin pahaa enteilevää kyäilyä varsinkin TPV:n puolella. Hyvänä esimerkkinä tästä mainittakoon, että TPV:n nuori naisjoukkue ei päässyt lainkaan yhteisymmärrykseen TaPa.n vastaavan kanssa, jolloin TPV-neitoset erkanivat omaksi seurakseen ja ottivat käyttöön nimen "Paltsarit" (nimelle tuli miestenkin puolella vielä käyttöä myöhemmin) (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). Kaudelle 1973 oltiin aloittamssa uutta 1.divisioonaa SM-sarjan ja entisen 2. divisioonan väliin (12 joukkuetta). Tästä kauden 1972 toisen sarjatason lohkosta pääsivät sijoille 2-4 tulleet seurat (PoPS, SePS ja RPallo) uuteen tulevaan toisen sarjatason 1. divisioonaan. Käytännössä mainitut kolme seuraa kuitenkin siis vain säilyttivät toiseksi ylemmän sarjatasonsa. Tässä kauden 1972 länsilohkossa sijoille 5-10 sijoittuneet seurat käytännössä putosivat yhden pykälän kauemmaksi SM-sarjasta eli pelasivat kaudella 1973 edelleen 2. divisioonan länsilohkossa , joka kuitenkin olikin jo kolmas sarjataso. HUOM! - sarjataulukossa näkyvä Hangon AIK (= HAIK ~ Hangö Arbetarnas Idrootsklubb, Hanko) ei ole se tutumpi Hangon IK ( HIK ~ Hangö Iddrottsklubb, Hanko). Tässä kauden 1972 länsilohkossa sijoille 11-12 sijoittuneet seurat (VaKP ja IFK Marienhamn) pudotettiin suoraan 3. divisioonaan eli jo neljännelle sarjatasolle. Käytännössä siis kahden sarjatason pudotus. 3. divisioona (kolmas sarjataso): TKT ~ sarjataso säilyi uudistuksenkin jälkivaikutuksissa. MesTo ~ sarjataso putosi yhdellä uudistuksen jälkivaikutuksissa. PP-70 (nousijana) ~ sarjataso putosi kuitenkin yhdellä uudistuksen jälkivaikutuksissa. 4. divisioona (neljäs sarjataso): Pallo-62 ~ sarjataso putosi kuitenkin yhdellä uudistuksen jälkivaikutuksissa. A-Pallo ~ sarjataso putosi kuitenkin yhdellä uudistuksen jälkivaikutuksissa. TKV ~ palasi SPL-sarjatasolle - jäi lohkossaan viimeiseksi. .

1973: Ilves-Kissat ja Tampellan Palloilijat molemmat SM-sarjassa: Ilves-Kissat säilyi nipin napin 10. sijallaan Tampellan Palloilijat sarjassa viimeisellä sijalla - putosi 1. Divisioonaan. Yhteistyösopimus TPV:n kanssa purettiin. Uudessa 1. Divisioonassa ei mukana tamperelaisjoukkueita. Uudessa 2. Divisioonassa (nyt kolmas sarjataso) mukana TPV ja TKT (Länsilohko). TPV oli edelliskaudella pelannut toisella sarjatasolla (eli vanhassa 2. Divisioonassa) ja sijoittunut kuudenneksi, mutta joutui silti tälle kaudelle putoamaan kolmannelle sarjatasolle eli uuteen 2. Divisioonaan. Sijoitus lohkossa nyt viides. Kalevi Toivonen jatkoi valmentajana. Kauden jälkeen - TaPa:n pudottua SM-sarjasta - yhteistyö Tampellan ja TPV:n välillä purettiin kokonaan. TKT oli pelannut kaudella 1972 silloisessa 3. Divisioonassa, jossa seura oli paikkansa säilyttänyt. Nyt samaa kolmatta sarjatasoa kutsuttiin siis 2. divisioonaksi - sijoitus nyt lohkossa kahdeksas. Kyseisestä TKT:n joukkueesta muistan pelaajista parhaiten: Eino Helminen (s. 1946) - isokokoinen keskushyökkääjä - pelasi neljä poikien maaottelua. TKT:ssa suomensarjaa 1964-65 ja yhden kauden vierailu ylimmällä sarjatasolla Lahdessa 1966 (Reipas), jonka jälkeen paluu TKT-paitaan. Pelasi seurassa vielä vuonna 1982 nelosdivaria. Uusi 3. divisioona (nyt neljäs sarjataso): MesTo ~ putosi edelleen yhtä sarjatasoa alemmaksi seuraavalle kaudelle (4.. divisioona). PP-70. Uusi 4. divisioona (nyt viides sarjataso): TP-T. Pallo-62. A-Pallo. Tahmelan Vesa. Raholan Pyrkivä. .

1974: Tampereen kahden kärkijoukkueen putoaminen synnytti fuusiohankkeen (Ilves): Ilves-Kissat SM-sarjassa - putosi sarjan viimeiseltä sijalta - kauden jälkeen mukana Ilves-fuusiossa. 1. divisioona (toinen sarjataso): Tampellan Palloilijat (TaPa) ~ pudonneena - putosi edelleen 2. divisioonaan ~ kauden jälkeen mukana Ilves-fuusiossa. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ Tampellan yhteistyösopimus oli purettu - sijoitus kuudes (Kalevi Toivonen valmentajana). TPV:n pelaajaluettelo kaudelta 1974 kertoo, että TaPa:ssa poikenneet palloveikkolaiset olivat nyt palanneet kotiin: Sakari Hämäläinen, Markku Helenius, Martti Räsänen, Kalevi Salonen, Veikko Savolainen, Pentti Kanerva, Kari Nikkilä, Tuomo Virtanen, Jukka Asikainen, Martti Raittila, Mikko Hyvönen, Jarmo Virtanen, Jukka Gustafsson, Terho Kivimäki, Olavi Wallendahl, Tapani Telenius, Ahti Helen, Juhani Lehmusvirta ja Jari Niinimäki. Huomattavaa on, että TaPa:sta yhteistyön alussa (1972) tulleet monet TaPa-pelaajat jäivät TPV:hen, vaikka yhteistyö oli virallisestikin päättynyt (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). TKT - putosi. 3. divisioona (neljäs sarjataso): PP-70. 4. divisioona (viides sarjataso): MesTo. Pallo-62. Tahmelan Vesa. Raholan Pyrkivä. .

1975: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. 1. divisioona (toinen sarjataso): Ilves ~ Ilves-Kissojen ja TaPa:n fuusioseura aloitti 1. divisioonassa ja säilytti sarjapaikkansa. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ kolmatta peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla - valmentajana jatkoi Kalevi Toivonen - sijoittui toiseksi. Ilves-Pallo - Ilves-fuusion "kakkosjoukkue" jatkoi TaPan sarjapaikalla - putosi 3. divisioonaan. 3. divisioona (neljäs sarjataso): PP-70. TKT. 4. divisioona (viides sarjataso): MesTo. Pallo-62. Ikurin Vire ~ ensi kertaa mukana. Raholan Pyrkivä ~ putosi. Piirisarjat: Kissalan Pojat: I-Kissat jatkoi fuusion jälkeen uuden Ilveksen sisarseurana jalkapalloa alasarjoissa nimellä Kissalan Pojat ~ nousi. .

1976: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. 1. divisioona (toinen sarjataso): Ilves ~ toista peräkkäistä kautta 1. divisioonassa ~ säilytti sarjapaikkansa. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ neljättä peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla (Kalevi Toivonen jatkoi valmentajana) - sijoittui toiseksi. Vuonna 1976 sattui ikävänmakuinen tapaus. Eräs TPV:n juniorivalmentaja oli vaihtanut seuraa naapuri Ilvekseen ja houkutellut mukaansa kahdeksan lahjakkainta B-junioria (mm. Jari Lemivaara) TPV:sta Ilvekseen. Seurojen johtomiehet (TPV:n Eero Lindholm ja Ilveksen Pekka Terho) kävivät tapauksen johdosta pitkälliset neuvottelut ja syksyllä 1977 allekirjoitettiin sopimus,jossa molemmat osapuolet lupautuivat olemaan ottamatta toisesta seurasta pelaajia, jotka edelliskaudellakaudella olivat pelanneet kyseisen seuran edustusjoukkueessa tai A-junioreissa. Siirto seurasta toiseen voitiin toki tehdä molempien seurojen erityissuostumuksella. Sopimusta kutsuttiin "hyökkäämättömyyssopimukseksi" (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). 3. divisioona (neljäs sarjataso): PP-70. TKT. Ilves-Pallo ~ pudonneena. 4. divisioona (viides sarjataso): MesTo. Pallo-62 ~ putosi ja "katosi". Kissalan Pojat ~ nousijana (Ilves-Kissoista Ilves-fuusion jälkeen muodostunut "jatke" ~ Ilveksen sisarseura). .

1977: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. 1. divisioona (toinen sarjataso): Ilves ~ kolmatta peräkkäistä kautta 1. divisioonassa ~ säilytti sarjapaikkansa. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ viidettä peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla - Kalevi Toivonen edelleen valmentajana - sijoittui kuudenneksi. Kaudelle 1977 TPV oli saanut historiansa ensimmäisen ulkomaalaisvahvistuksen. Puolalainen 34-vuotias Piotr Suski liittyi TPV:n pelaavaan kokoonpanoon kyseiselle kaudelle. Hänellä oli tilillään 22 Puolan A-maaottelua ja vuosi ammattilaisena Irlannissa. Hänestä oli aiottu aluksi lähinnä Kalevi Toivoselle valmennusapua, mutta kun hänen pelitaitonsa ja -käsityksensä havaittiin "tamperelaisesta nälökulmasta" katsottuna olevan kuin eri planeetalta, hänet laitettiinkin pelaajaksi vakiokokoonpanoon. TPV:n junioreita hän suostui myös pelaamisensa ohessa valmentamaan. Suskin taidot huomattiin, TPV-vierailu kesti vain yhden kesän, OTP värväsi hänet valmentajakseen seuraavalle kaudelle 1978 (tietolähde: TPV - mestarien kasvattaja 1930-2000, Olli Helen). 3. divisioona (neljäs sarjataso): PP-70 ~ putosi. TKT. Ilves-Pallo. 4. divisioona (viides sarjataso): MesTo ~ nousi. Raholan Pyrkivä ~ nousijana. Kissalan Pojat. Tampereen Rautatieläisten Raittiusyhdistys (RRR) ~ ensimmäinen esiintyminen ~ putosi ja "katosi". .

1978: Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa. 1. divisioona (toinen sarjataso): Ilves ~ neljättä peräkkäistä kautta 1. divisioonassa ~ nousi SM-sarjaan! 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ kuudetta peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla - Kalevi Toivonen edelleen valmentajana - sijoittui neljänneksi. 3. divisioona (neljäs sarjataso): MesTo ~ putosi. TKT. Ilves-Pallo. 4. divisioona (viides sarjataso): PP-70 ~ pudonneena. Raholan Pyrkivä ~ nousijana. Kissalan Pojat. TP-T ~ palasi piirinsarjoista neljän kauden tauon jälkeen - ja hävisi taas pitkäksi ajaksi. .

1979: SM-sarja Tampereen Ilves jäi nousijana SM-runkosarjassa 10. sijalle - säilyi karsintasarjan kautta. 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ seitsemättä peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla ~ valmentajaksi Kalevi Toivosen seuraajana Paavo Järvenpää - kahdeksas sija. 3. divisioona (neljäs sarjataso): MesTo. PP-70 ~ nousijana. TKT. Ilves-Pallo. 4. divisioona (viides sarjataso): Raholan Pyrkivä ~ keskeytti sarjan - ja "katosi". Kissalan Pojat. Universtas (Tampereen Yliopiston Urheiluseura) ~ ensi kertaa SPL-sarjoissa. .

1980: SM-sarja: Ilves ~ toista peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ yläloppusarjassa 6. sijalle: 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla ~ putosi 3. divisionaan. 3. divisioona (neljäs sarjataso): MesTo ~ putosi. PP-70. Ilves-Pallo. 4. divisioona (viides sarjataso): Kissalan Pojat. Universtas. (Tampereen Yliopiston Urheiluseura) ~ putosi. TKT. Rautsun Reipas. Hervannan Sanomat 25.7. 2018. .

1981: SM-sarja: Ilves ~ kolmatta peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ yläloppusarjassa 5. sijalle: 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 3. divisioona (neljäs sarjataso): TPV ~ pudonneena 3. divisionassa. PP-70 ~ putosi. Ilves-Pallo ~ nousi. 4. divisioona (viides sarjataso): Kissalan Pojat. TKT. Rautsun Reipas. Epilän Esa ~ ensi kertaa - putosi. MesTo ~ pudonneena. .

1982: SM-sarja: Ilves ~ neljättä peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ yläloppusarjassa 7. sijalle: 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): Ilves-Pallo ~ nousijana - putosi. 3. divisioona (neljäs sarjataso): TPV ~ nousi. 4. divisioona (viides sarjataso): Kissalan Pojat ~ nousi. TKT ~ nousi. Rautsun Reipas. MesTo ~ putosi - 10 kaudeksi pois SPL-arjoista. PP-70 ~ pudonneena. .

1983: SM-sarja: Ilves ~ viidettä peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ Suomen mestaruus! 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ nousijana. 3. divisioona (neljäs sarjataso): Ilves-Pallo ~ pudonneena. Kissalan Pojat ~ nousijana. Veikko Hovivuori (s.1948) pelaili kaudet 1983-85 Tampereen piirin 4. divisioonan Kissalan Pojat-seurassa. Pääsarjatasolla hän oli pelannut kaudet 1970-71 ja 1973-74 Ilves-Kissoissa. TKT ~ nousijana. 4. divisioona (viides sarjataso): Rautsun Reipas. PP-70. Epilän Esa ~ nousseena - putosi ja "katosi". Hervannan Urheilijat ~ nousseena (ensimmäinen esiintyminen SPL-sarjoissa). .

1984: SM-sarja: Ilves ~ kuudetta peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ kuudes sija. 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV . 3. divisioona (neljäs sarjataso): Ilves-Pallo ~ putosi. Kissalan Pojat. TKT. 4. divisioona (viides sarjataso): Rautsun Reipas ~ nousi. PP-70 ~ nousi. PP-70:ssa otti valmennusvastuun Heikki Hyysalo, joka nostikin seuran vuosi per sarja 2. divisioonaan saakka. Hervannan Urheilijat ~ putosi. Tohlopin Tiikerit ~ nousseena (ensimmäinen esiintyminen SPL-sarjoissa). .

1985: SM-sarja: Ilves ~ seitsemättä peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ neljäs sija. 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ kolmatta peräkkäistä kautta 2. divisioonassa ~ nousi 1. divisioonaan. 3. divisioona (neljäs sarjataso): Kissalan Pojat. TKT. Rautsun Reipas ~ nousijana. PP-70 ~ nousijana - ja nousi edelleen. 4. divisioona (viides sarjataso): Ilves-Pallo ~ pudonneena. Tohlopin Tiikerit. Paltsarit ~ ensimmäinen esiintyminen SPL-sarjoissa. .

. 1986: SM-sarja: Ilves ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ kuudes sija. 1. divisioona (toinen sarjataso): TPV ~ nousijana 1. divisioonassa. 2. divisioona (kolmas sarjataso): PP-70 ~ nousijana. 3. divisioona (neljäs sarjataso): Kissalan Pojat ~ toiminnan päätös ~ seuraavalle kaudelle mukana Ilves-Kissojen uudelleenperustamisessa. TKT ~ neljäs peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. Rautsun Reipas ~ toinen peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. 4. divisioona (viides sarjataso): Ilves-Pallo ~ viimeinen toimintakausi ~ seuraavalle kaudelle mukana Ilves-Kissojen uudelleenperustamisessa. Paltsarit ~ toista peräkkäistä kautta 4. divisioonassa. Hervannan Urheilijat ~ palasi. Tohlopin Tiikerit. Universtas ~ palasi kolmen kauden jälkeen SPL-sarjoihin.

1987: SM-sarja: Ilves ~ yhdeksättä peräkkäistä kautta SM-sarjassa * Valmentajana Harri Holli ~ neljäs sija (4/12). (3.5.1987 * Ratina, Tampere * Mestaruussarja): Ilves-RoPS 1-0. 1. divisioona (toinen sarjataso): TPV ~ toinen peräkkäinen kausi 1. divisioonassa. 2. divisioona (kolmas sarjataso): PP-70 ~ toinen peräkkäinen kausi 2. divisioonassa. 3. divisioona (neljäs sarjataso): Ilves-Kissat ~ uusi alku Kissalan Poikien sarjapaikalla. Vanhat Ilves-Kissojen veteraanit halusivat perustaa seuran uudestaan.: Syksyllä 1986 entiset Ilves-Kissojen pelaajat ja tukijat halusivat perustaa uudelleen Ilves-Kissat-seuran, joka oli vuonna 1974 kadonnut jalkapallokartalta seuran fuusioituessa Tampellan Palloilijoiden kanssa Tampereen Ilves-nimeä käyttäneeksi seuraksi. Vanha Ilves-Kissat jatkoi fuusion jälkeen Ilveksen sisarseurana alasarjoissa nimellä Kissalan Pojat, mutta sekin katosi vähin äänin sittemmin. Uudelleen perustetun seuran nimi kuului nyt virallisessa muodossaan: Tampereen-Viipurin Ilves-Kissat. Uusi Ilves-Kissat seura aloitti v.2004 räväkän nousun Tampereen piirin 6. divisioonasta ylöspäin nousten kesäksi 2011 jo 2. divisioonaan. TKT ~ viides peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. Rautsun Reipas ~ kolmas peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. 4. divisioona (viides sarjataso): 4. divisioonat siirtyivät (1987) SPL:n vastuulta piirien järjestettäviksi ~ tiedot monista piireistä kadonneet lopullisesti. Kaudesta 1987 alkaen 4. divisioonat siirtyivät SPL:lta piirien järjestettäväksi. Käytännössä se merkitsi lähes täydellistä tiedonkulun katkeamista valtakunnallisella tasolla - media ei ollut lainkaan kiinnostunut alimmista sarjatasoista - ja valitettavasti monien piirien toiminnassa näkyi uskomatonta leväperäisyyttä. Muutot, siivouksiin liittyneet kaatopaikkakuormat, tulipalot ja vesivahingot tuhosivat muutamista piireista dokumentit ilmeisesti lopullisesti. Vuosikymmenten jälkeen tietojen esiinkaivaminen on ollut lähinnä satunnaisten aikalaispelaajien omien muistitietojen ja leikekirjojen varassa. .

1988: SM-sarja: Ilves ~ kymmenettä peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ neljäs sija. 1. divisioona (toinen sarjataso): TPV ~ kolmas peräkkäinen kausi 1. divisioonassa ~ putosi 2. divisioonaan. 2. divisioona (kolmas sarjataso): PP-70 ~ kolmas peräkkäinen kausi 2. divisioonassa - putosi 3. divisioonaan. 3. divisioona (neljäs sarjataso): Ilves-Kissat ~ toinen peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. TKT ~ kuudes peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. Rautsun Reipas ~ neljäs peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. 4. divisioona (viides sarjataso): Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa kaudesta 1987. .

1989: SM-sarja: Ilves ~ 11. peräkkäinen kausi SM-sarjassa ~ kuudes sija. 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ pudonneena 2. divisioonassa. 3. divisioona (neljäs sarjataso): PP-70 ~ pudonneena 3. divisioonassa. Ilves-Kissat ~ kolmas peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. TKT ~ seitsemäs peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. Rautsun Reipas ~ viides peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. 4. divisioona (viides sarjataso): Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa kaudesta 1987. .

1990: Futisliiga (nimi muuttunut): Ilves ~ 12. peräkkäinen kausi ylimmällä sarjatasolla ~ runkosarjassa 9. sijalla - play-offsien ulkopuolelle - säilyi. 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa. 3. divisioona (neljäs sarjataso): PP-70 ~ toinen peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. Ilves-Kissat ~ neljäs peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. TKT ~ kahdeksas peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. Rautsun Reipas ~ kuudes peräkkäinen kausi 3. divisioonassa ~ nousu ja nimen muutos seuraavalle kaudelle (FC Tampere). Tohlopin Tiikerit. 4. divisioona (viides sarjataso): Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. .

1991: Futisliiga (nimi toista kautta käytössä - seuraavalle kaudelle taas nimimuutos - Veikkausliigaksi): Ilves ~ 13. peräkkäinen kausi ylimmällä sarjatasolla ~ kuudes sija. 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TPV ~ kolmatta peräkkäistä kautta 2. divisioonassa ~ nousi 1. divisioonaan. FC Tampere (FCT) ~ entinen Rautsun Reipas - nousijana ~ putosi takaisin 4. divisioonaan. 3. divisioona (neljäs sarjataso): PP-70 ~ kolmas peräkkäinen kausi 3. divisioonassa. Ilves-Kissat ~ viides peräkkäinen kausi 3. divisioonassa - putosi. TKT ~ yhdeksäs peräkkäinen kausi 3. divisioonassa ~ nousi 2. divisioonaan. Tohlopin Tiikerit ~ putosi 4. divisioonaan. Paltsarit ~ putosi 4. divisioonaan. 4. divisioona (viides sarjataso): Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. .

1992: Veikkausliiga (nimitys käytössä ensimmäistä kautta): Ilves ~ 14. peräkkäinen kausi ylimmällä sarjatasolla ~ kahdeksas sija. 1. divisioona (toinen sarjataso): TPV ~ nousijana 1. divisioonassa - ja nousi suoraan Veikkausliigaan! 2. divisioona (kolmas sarjataso): TKT ~ nousijana 2. divisioonassa - putosi heti takaisin 3. divisioonaan. 3. divisioona (neljäs sarjataso): PP-70 ~ neljäs peräkkäinen kausi 3. divisioonassa ~ nousi 2. divisioonaan. FC Tampere (FCT) ~ pudonneena. 4. divisioona (viides sarjataso): Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. .

1993: Veikkausliiga: Ilves ~ 15. peräkkäinen kausi ylimmällä sarjatasolla ~ pysyi Veikkausliigassa nipin napin karsintasarjan viimeiseltä säilyjän paikalta. TPV ~ nousijana Veikkausliigassa - yläloppusarjaan ja 6. sijalle. 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): PP-70 ~ nousijana 2. divisioonassa. 3. divisioona (neljäs sarjataso): TKT ~ pudonneena 3. divisioonassa. FC Tampere (FCT) ~ toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa - nousi 2. divisioonaan. Tohlopin Tiikerit. Paltsarit. 4. divisioona (viides sarjataso): Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. 5. divisioona (kuudes sarjataso): Valitettavasti tiedot puutteellisia ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. Tammer-Futis (TamFu). Nekalan Pallo. FC Python. Pispalan Ponnistus (PiPo). .

1994: Veikkausliiga: TPV ~ toinen peräkkäinen kausi Veikkausliigassa - yllätyksellinen Suomen mestaruus! Ilves ~ 16. peräkkäinen kausi ylimmällä sarjatasolla ~ pysyi Veikkausliigassa viimeiseltä säilyjän paikalta (12. sija). 1. divisioona (toinen sarjataso): ei tamperelaisjoukkueita. 2. divisioona (kolmas sarjataso): PP-70 ~ toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa ~ nousi 1. divisioonaan. Arto Uimosen valmentama PP-70 nousi ensimmäisen kerran historiansa aikana 1. divisioonaan. Seura oli perustettu vuonna 1970 kolmen seuran fuusiossa (Pispalan Tarmo, Lamminpään Korpi ja Lielahden Kipinä). PP-70 pelaili vuoteen 1984 asti mutasarjoissa, kunnes valmentaja Heikki Hyysalo nosti seuran vuosi per sarja-tahtia Kakkoseen. Sen välkeen seuran valmentajina ehtivät toimia mm. Matti Mäkelä, Pertti Mäkipää ja Risto Salonen. 3. divisioona (neljäs sarjataso): TKT ~ toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa - nousi 2. divisioonaan. FC Tampere (FCT) ~ nousijana 2. divisioonassa - putosi 3. divisioonaan. Tohlopin Tiikerit. Paltsarit. 4. divisioona (viides sarjataso): Valitettavasti tiedot puuttuvat tai ovat kovin puutteellisia ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. 5. divisioona (kuudes sarjataso): Valitettavasti tiedot puuttuvat tai ovat kovin puutteellisia ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. 6. divisioona (seitsemäs sarjataso): Valitettavasti tiedot puuttuvat tai ovat kovin puutteellisia ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. 7. divisioona (kahdeksas sarjataso): Ilves-Kissat ~ 7. divisioonassa. Valitettavasti tiedot puuttuvat tai ovat kovin puutteellisia ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. .

1995: Veikkausliiga: TPV ~ hallitsevana mestarina toista kautta peräkkäin Veikkausliigassa - jäi 12. sijalle ja putosi suoraan 1. Divisioonaan. Ilves ~ 17. peräkkäinen kausi ylimmällä sarjatasolla ~ 7. sijalla. 1. divisioona (toinen sarjataso): PP-70 ~ nousijana 1. divisioonassa - jäi sarjassa viimeiseksi ja putosi 2. Divisioonaan. 2. divisioona (kolmas sarjataso): TKT ~ nousijana 2. divisioonassa. 3. divisioona (neljäs sarjataso): FC Tampere (FCT) ~ pudonneena 3. divisioonassa (kauden jälkeen yhteistyösopimus: FC Tampere + FC Cupola = FCT Hervanta). FC Cupola ~ nousijana (kauden jälkeen yhteistyösopimus: FC Tampere + FC Cupola = FCT Hervanta). Tohlopin Tiikerit (ToTii). Tammerfors Bollklub (TBK) ~ nousi 2. divisioonaan.. 4-7. divisioona: Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. .

1996: Veikkausliiga: Ilves ~ 18. peräkkäinen kausi ylimmällä sarjatasolla ~ putoamissarjaan - jäi 10. sijalle ja putosi suoraan 1. Divisioonaan. 1. divisioona (toinen sarjataso): TPV ~ pudonneena ~ pohjoislohkossa ~ 2. sijalla (ei nousukarsintoihin). 2. divisioona (kolmas sarjataso): PP-70 ~ pudonneena. TKT ~ toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa. Tammerfors Bollklub (TBK) ~ nousijana 2. divisioonassa putosi (ja katosi?).. 3. divisioona (neljäs sarjataso): FCT Hervanta ~ fuusio: FC Tampere + FC Cupola = FCT Hervanta). Tohlopin Tiikerit (ToTii). 4-7. divisioona: Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. .

1997: Veikkausliiga: Ei tamperelaisjoukkueita ylimmällä sarjatasolla - ensimmäisen kerran sitten kauden 1978!. 1. divisioona (toinen sarjataso): TPV ~ toista peräkkäistä kautta 1. divisioonassa - ylemmässä loppusarjassa (ei noussut). Ilves ~ pudonneena 18 pääsarjakauden jälkeen 1. Divisioonassa - jäi alempaan loppusarjaan (ei pudonnut) 2. divisioona (kolmas sarjataso): PP-70 ~ toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa. TKT ~ kolmatta peräkkäistä kautta 2. divisioonassa. 3. divisioona (neljäs sarjataso): FCT Hervanta (seuraavalla kaudella nimenä FC Tampere) 4. divisioona: Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. 5. divisioona: Tammer-Futis. Ilves-Kissat. Valitettavasti tiedot puuttuvat tai ovat puutteellisia ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. .

1998: Veikkausliiga: Tamperelaisjoukkueita ei Veikkausliigassa. 1. divisioona (toinen sarjataso): TPV ~ kolmatta peräkkäistä kautta 1. divisioonassa - nousi Veikkausliigaan. TPV pudotti karsintapeleissä FinnPa:n ja nousi Veikkausliigaan kaudelle 1999. Ilves ~ toista peräkkäistä kautta 1. divisioonassa - säilytti sarjapaikkansa - kauden jälkeen syntyi Tampere United. 2. divisioona (kolmas sarjataso): PP-70 ~ kolmatta peräkkäistä kautta 2. divisioonassa. TKT ~ neljättä peräkkäistä kautta 2. divisioonassa. 3. divisioona (neljäs sarjataso): FC Tampere (edelliskaudella nimenä FCT Hervanta). 4. divisioona ja sitä alemmat: Valitettavasti tiedot puuttuvat ~ piirit alkoivat järjestää 4. divisioonaa ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987. .

1999: Veikkausliiga. TPV nousijana Veikkausliigassa (erilleen luikahtaneena Tampere United-fuusiosta) ~ putosi suoraan jumbosijalta takaisin 1. Divisioonaan. Ykkönen. Uusi seura Tampere United voitti Ykkösen ja nousi suoraan Veikkausliigaan Tampere United piti olla Ilveksen ja TPV:n fuusioseura, mutta TPV oli viime hetkillä luikahtanut erilleen - ylimmälle sarjatasolle. Tampere United perustettiin vuonna 1998 heinäkuun viimeisenä päivänä, kun seurat Ilves ja Tampereen Pallo-Veikot yhdistyivät. Tampere United peri tällöin Ilveksen paikan Ykkösessä. Seuraavana vuonna 1999 TPV kuitenkin irtautui uudesta seurasta, sillä kauden 1998 aikana TPV oli saavuttanut Ykkösestä nousupaikan Veikkausliigaan ja pelaaminen fuusioseuran muodossa ei enää kiinnostanutkaan. Seuravaana vuonna (2000) perustettiin jo vuonna 1992 perustetun tamperelaisseuran DPR FC ympärille uusi jalkapalloseura, joka otti nimekseen paljon lisäsotkuja aiheuttaen nimen "Ilves". Tämä Ilves pelasi kaudella 2001 jo 2. divisioonan länsilohkossa. Ensimmäisellä kaudellaan 1999 Tampere United nousi Veikkausliigaan värikkäiden vaiheiden jälkeen. Seuran valmentajana oli Harri Kampman. United voitti tuolla kaudella Ykkösen alkulohkonsa. Loppusarjassakin se oli maalierolla ensimmäinen, mutta tasapisteissä täytyi pelata uusintaottelu Atlantis FC:tä vastaan. Sen Tampere United voitti 2–0 ja nousujuhlat alkoivat. Samalla kaudella Ykkösen maalipörssin voitti Unitedin pelaaja Dionísio, joka teki kaikkiaan 17 maalia. Suomen cupissa United eteni heti ensimmäisellä kaudellaan puolivälieriin eli kahdeksan parhaan joukkoon. Suomen cupissa se voitti tuolloin muun muassa liigajoukkue FC Hakan. Tämän kirjoittaja näki TamU:n pelaavan Kampmanin johdolla Ykkösen sarjapelinsä Mikkelissä kokovihreissä kakkosasuissaan - ei näyttänyt silloin TamU olevan menossa Veikkausliigaan - FC Mikkeli voitti puhtaasti 4-0. Kakkonen (kolmas sarjataso): PP-70 ~ neljättä peräkkäistä kautta 2. divisioonassa. TKT ~ viidettä peräkkäistä kautta 2. divisioonassa. Kolmonen (neljäs sarjataso): FC Tampere * seura ei tällä nimellä esiintynyt enää seuravaalla kaudella. Duck Park Rangers (DPR) ~ 1993 perustettu seura - nimessä Tampereen Sorsapuistoa ja Englannin QPR-seuraa. Nelonen ja sitä alemmat: Tohlopin Tiikerit (ToTii) - nousi Kolmoseen. Broilers. Valitettavasti tiedot Nelosesta ja siitä alemmaksi puuttuvat / ovat kovin puutteellisia. Piirit alkoivat järjestää Nelosta ja sitä alempia tasoja valtakunnallisesti kaudesta 1987 alkaen - ja dokumentit useissa piireissä eri syistä kadonneet. .