TAMPERE (sivu #13):

Lapinniemi * Lappi * Käpylä * Petsamo:

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 28.11.2020)

Tampereen kaupungin sivullemme #14.

Lapinniemi:

A) Lapinniemi ja Armonkallio ilmakuvassa 1958. Höyryputken jalustat jo valmiina odottamassa talven 1959 asennusta. Kuva; Tampereen museo

Lapinniemi Näsinneulasta nähtynä syyskuussa 2011. Kuvasi nimimerkki Leo-setä (Wikipedia, CC BY 2.0).

Lapinniemi on kaupunginosa Pohjois-Tampereella. Lapinniemen kaupunginosa muodostettiin Tampereen IX kaupunginosan pohjoisosasta vuonna 1989. Naapurikaupunginosia ovat Petsamo, Lappi ja Tampella. Tampereen keskustaan Lapinniemestä on noin kilometri, mutta linja-autolla Tammelan läpi siinä menee noin viisi minuuttia, Keskustorille 10 minuuttia. Linjaa käyttää muun muassa linja-auto numero 2. Lapinniemen alueelle valmistui vuonna 1899 Tampereen Puuvillateollisuus Oy:n kankaita ja lankoja valmistanut puuvillatehdas, joka liitettiin osaksi Tampellaa vuonna 1934. Tehdas oli toiminnassa 1980-luvun puoliväliin saakka. Lapinniemessä sijaitsee Rauhaniemen kansankylpylä, vanhaan puuvillatehtaaseen rakennettu kylpylähotelli Holiday Club Tampereen kylpylä sekä Koukkuniemen vanhainkoti. Lapinniemi oli asuntomessualueena vuonna 1990.


(Päivi Vasara, Aamulehti * 20.1.2019): Kauppaneuvos Arthur Sommer perusti Lapinniemen puuvillatehtaan vuonna 1897, ja tehdastoiminta alkoi kaksi vuotta myöhemmin. Tehtaan nimi oli Tampereen Puuvillateollisuus Oy. Aluksi tuotettiin pääasiassa värjäämätöntä lankaa ja kangasta. Vuonna 1910 aloitti työnsä oma mallipiirtäjä. Tuotevalikoimaan kuuluivat 1920-luvulla lankojen lisäksi paita- ja hame-, verho- ja patjakankaat sekä nenäliinat.

Lapinniemi * 1927.


Lapinniemen sairaalan alue:

Alun perin sairaala-alue oli kooltaan yli 35 hehtaaria – sisältäen muun muassa viljelysmaita ja sikalan. Sittemmin alue on pienentynyt kolmannekseen uusien kaupunginosien ja Länsiväylän tieltä. Alkuperäiset viljelysmaat ovat kadonneet, mutta puistossa on edelleen poikkeuksellisen rikas kasvilajisto, ja sen helmassa elää uhanalaisia lajeja, esimerkiksi kirvelilattakoi (Depressaria chaerophylli). Lisäksi puistoa reunustaa luonnonmukainen rantaviiva, ja puistossa on myös aktiivinen puistoviljelyalue. Rakennukset (sairaalan päärakennus, Venetsia-talo sekä alueen puutalot ja huoltorakennus) on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1994 Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n ahkeran työn tuloksena.
Puisto ja puutarha ovat alusta alkaen olleet tärkeässä osassa sairaalan potilashoidon historiassa. Puutarhan toipumista auttava vaikutus on tullut potilaiden kertomuksissa monesti esiin. Potilaat ovat myös vaikuttaneet Lapinlahden puistoon – osa Lapinlahden nykyisistä puista on entisten potilaiden istuttamia (Lapinlahden sairaalan historiaa, 2022).

Lappi * Käpylä:

B) Aaltotie Käpylässä Lapin kaupunginosassa Tampereella * syyskuu 2017. Kuvaaja: Tiia Monto (Wikipedia, CC BY-SA 4.0).

Lappi on kaupunginosa Tampereella lähellä Näsijärveä ja Kaupin puistoaluetta. Siellä asuu noin 700 henkilöä. Lapista puhuttaessa viitataan yleensä Lapinniemeen. Kaupunginosassa sijaitsee muun muassa Koukkuniemen vanhainkoti, joka on Euroopan suurimpia vanhainkoteja. Alueella toimii lisäksi pursiseuroja (mm. Tampereen Pursiseura) ja vuoden 1990 asuntomessuille valmistui kylpylä ja asuntoja vanhaan tehdasrakennukseen.
Lapin kaupunginosa on saanut nimensä Näsijärveen pistävästä Lapinniemestä. Nimi saattaa viitata varhaiseen lappalaisasutukseen. Osasta Lapin kaupunginosaa käytetään nimeä Käpylä, joka viittaa alueen ensimmäiseen asukkaaseen, vuonna 1915 sinne muuttaneeseen työmies August Käpyseen. Lapin asemakaava vahvistettiin vuonna 1933. Naistenlahden alue, joka muodostaa virallisesti Tampereen 9. kaupunginosan yhdessä Tampellan vanhan tehdasalueen kanssa, siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 1877, samaan aikaan, jolloin kaupunki osti Kyttälän alueen Hatanpään kartanolta. Naistenlahden nimen taustalla on tarina, jonka mukaan Teiskosta Messukylän kirkkoon matkalla olleet naiset nousivat täällä maihin jatkaakseen loppumatkan jalan. Useimmat tietävät Naistenlahden voimalaitoksen, Koukkuniemen vanhainkodin ja Rauhaniemen kansankylpylän. Monikaan ei tunne persoonallista, vanhaa pientaloaluetta - Lappia eli Käpylää, joka kohoaa kallioilla aivan niiden kupeessa.
Museovirasto on luokitellut Lapin pientaloalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Wikipedia, 2024).

Aaltotiellä helmikuussa 2012 * Kuvaaja: nimimerkki "Methem" (Mikko J. Putkonen) - (Wikipedia, CC BY 3.0).

Petsamo:

C) Nimimerkki "Cryonic07" kuvasi Kaupinkadulla Petsamon kaupunginosassa Tampereella kesällä 2008 (Wikipedia, CC BY-SA 3.0).

Petsamo on Tampereen kaupunginosa, jonka järjestysnumero on 21. Kaupunginosa on saanut nimensä Tarton rauhassa saadusta Petsamon alueesta. Samaan aikaan kun Neuvosto-Venäjä vuonna 1920 luovutti Suomelle Petsamon, eräät suuret tamperelaiset teollisuuslaitokset alkoivat rakennuttaa työväestölleen asuinaluetta kaupungin koilliskulmalle. Kun alue tuntui olevan kaukana keskustasta, kaupunginosan epävirallinen nimi syntyi mielikuvan tuloksena.
Petsamon naapurikaupunginosat ovat Kauppi, Kaleva, Liisankallio, Tammela, Osmonmäki, Lappi ja Lapinniemi. Petsamo rajoittuu pohjoisessa Kauppiin, idässä, Kauppiin ja Kalevaan, etelässä Ilmarinkatuun ja lännessä Tammelaan.
Petsamon sekä Kaupin kaupunginosissa sijaitsee vuonna 1922 perustettu Litukan siirtolapuutarha. Litukka-nimi juontuu alueelle Pirkkalasta 1800-luvun lopulla muuttaneista Vilhelmiina ja Erland Litukasta, jotka rakensivat pientilan Tampereen kaupungilta vuokraamalleen maalle. Ennen siirtolapuutarhaa Litukan alueelle perustettiin koululaisten kasvitarha. Vuonna 1989 valmistunut Tampereen itäinen ohitustie, Kekkosentie, halkaisee siirtolapuutarhan ja koko Petsamon kaupunginosan kahtia. Siirtolapuutarhan lisäksi alueella sijaitsee Kaupin vanha sairaala-alue, Kaupin tähtitorni, Kaupin vesitorni sekä Kaupin vanha vesitorni (Wikipedia, 2024).

Litukan siirtolapuutarha käsitelty Tampereen kaupungin sivullamme #14.

Historiaa: Tampereen historiankirjoittajien mukaan Saukonmäessä on ollut Hatanpään kartanon torppa 1700-luvulla ja jonkin aikaa vielä vuosisadan vaihteen jälkeenkin. Arvellaan, että torpassa olisi asunut Saukko-niminen torppari, jonka mukaan sekä mäkeä että torppaa olisi ruvettu kutsumaan Saukonmäeksi. Näin kertoo muun muassa Uuno Sinisalo Tampereen kirjassaan. Myös eräät muutkin lähteet mainitsevat torpan, joka on ollut yksi kartanon vuokraviljelmiä. Selvitysten mukaan viimeisenä Saukonmäen torpparina olisi ollut Mylly-Kustaa, joka joskus 1830-luvun lopulla olisi muuttanut sieltä pois ja torppa sen jälkeen joko hävitetty tai siirretty muualle.
Sisällissodan tuhojen jäljiltä Tampereella oli pulaa asunnoista, jonka vuoksi muun muassa Tammelan itäpuolisen alueen suunnittelua jatkettiin ja uusi kaupunginosa suunniteltiin pelkästään asuntoalueeksi. Alustava suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 1920, mutta alueen asemakaava voitiin erilaisten kiistojen ja muutosten jälkeen hyväksyä lopullisesti vasta vuotta myöhemmin, alkuvuodesta 1921.
Kaupunki vuokrasi 3. elokuuta 1920 Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:lle (Tampella) 47 701 m²:n maa-alueen 172 asunnon rakentamiseen, josta sata piti rakentaa heti ja 72 viiden vuoden kuluessa. Ensimmäiset 14 taloa valmistuivat nopeasti, ensimmäiset perheet muuttivat jo seuraavana syksynä. Nämä Omakadun talot suunnitteli arkkitehti Harald Andersin. Myöhemmin, vuonna 1927 Harjukadun ja Omakadun varteen rakennetut 1-kerroksiset talot olivat arkkitehti Birger Federley käsialaa (Wikipedia, 2024).

Tampereen kaupungin sivullemme #14.

Tampereen sivustomme hakemistoon (etusivu).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle