|
|
Petsamo:
C)
Nimimerkki "Cryonic07" kuvasi Kaupinkadulla Petsamon kaupunginosassa Tampereella kesällä 2008 (Wikipedia, CC BY-SA 3.0).
Petsamo on Tampereen kaupunginosa, jonka järjestysnumero on 21. Kaupunginosa on saanut nimensä Tarton rauhassa saadusta Petsamon alueesta. Samaan aikaan kun Neuvosto-Venäjä vuonna 1920 luovutti Suomelle Petsamon, eräät suuret tamperelaiset teollisuuslaitokset alkoivat rakennuttaa työväestölleen asuinaluetta kaupungin koilliskulmalle. Kun alue tuntui olevan kaukana keskustasta, kaupunginosan epävirallinen nimi syntyi mielikuvan tuloksena.
Petsamon naapurikaupunginosat ovat Kauppi, Kaleva, Liisankallio, Tammela, Osmonmäki, Lappi ja Lapinniemi. Petsamo rajoittuu pohjoisessa Kauppiin, idässä, Kauppiin ja Kalevaan, etelässä Ilmarinkatuun ja lännessä Tammelaan.
Petsamon sekä Kaupin kaupunginosissa sijaitsee vuonna 1922 perustettu Litukan siirtolapuutarha. Litukka-nimi juontuu alueelle Pirkkalasta 1800-luvun lopulla muuttaneista Vilhelmiina ja Erland Litukasta, jotka rakensivat pientilan Tampereen kaupungilta vuokraamalleen maalle. Ennen siirtolapuutarhaa Litukan alueelle perustettiin koululaisten kasvitarha. Vuonna 1989 valmistunut Tampereen itäinen ohitustie, Kekkosentie, halkaisee siirtolapuutarhan ja koko Petsamon kaupunginosan kahtia. Siirtolapuutarhan lisäksi alueella sijaitsee Kaupin vanha sairaala-alue, Kaupin tähtitorni, Kaupin vesitorni sekä Kaupin vanha vesitorni (Wikipedia, 2024).
Litukan siirtolapuutarha käsitelty Tampereen kaupungin sivullamme #14.
Historiaa:
Tampereen historiankirjoittajien mukaan Saukonmäessä on ollut Hatanpään kartanon torppa 1700-luvulla ja jonkin aikaa vielä vuosisadan vaihteen jälkeenkin. Arvellaan, että torpassa olisi asunut Saukko-niminen torppari, jonka mukaan sekä mäkeä että torppaa olisi ruvettu kutsumaan Saukonmäeksi. Näin kertoo muun muassa Uuno Sinisalo Tampereen kirjassaan. Myös eräät muutkin lähteet mainitsevat torpan, joka on ollut yksi kartanon vuokraviljelmiä. Selvitysten mukaan viimeisenä Saukonmäen torpparina olisi ollut Mylly-Kustaa, joka joskus 1830-luvun lopulla olisi muuttanut sieltä pois ja torppa sen jälkeen joko hävitetty tai siirretty muualle.
Sisällissodan tuhojen jäljiltä Tampereella oli pulaa asunnoista, jonka vuoksi muun muassa Tammelan itäpuolisen alueen suunnittelua jatkettiin ja uusi kaupunginosa suunniteltiin pelkästään asuntoalueeksi. Alustava suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 1920, mutta alueen asemakaava voitiin erilaisten kiistojen ja muutosten jälkeen hyväksyä lopullisesti vasta vuotta myöhemmin, alkuvuodesta 1921.
Kaupunki vuokrasi 3. elokuuta 1920 Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:lle (Tampella) 47 701 m²:n maa-alueen 172 asunnon rakentamiseen, josta sata piti rakentaa heti ja 72 viiden vuoden kuluessa. Ensimmäiset 14 taloa valmistuivat nopeasti, ensimmäiset perheet muuttivat jo seuraavana syksynä. Nämä Omakadun talot suunnitteli arkkitehti Harald Andersin. Myöhemmin, vuonna 1927 Harjukadun ja Omakadun varteen rakennetut 1-kerroksiset talot olivat arkkitehti Birger Federley käsialaa (Wikipedia, 2024).
|