Tampereen 'Kauppahalli': A) Tampereen perinteistä näkymää, mihin modernisoiva 'ajanhammas' ei vielä ole päässyt iskemään kiinni ~ kuvattu 2.8.2006 (kuva: 'S&J'). Kuvaa katsellessa voi aistia sitä eri tuoteryhmien ainutlaatuista yhteistä tuoksumaailmaa, mikä kauppahalleissa aina vallitsee. Erityisesti juuri Tampereen kauppahallissa ihastuttaa myös vaikuttava värimaailma. Tampereen taisteluissa kevättalvella 1918 kauppahalli tarjosi turvaa kaupungin siviiliväestölle, joka hakeutui rakennuksen turvallisten kiviseinien suojien valkoisten joukkojen lähestyessä ja tykkitulen karkaillessa keskikaupungillekin. Kauppahalliin ahtautuivat lähinnä naiset lapsineen, miesten oli vaarallista olla 'näkyvillä', vaikka edustivatkin kumpaa ajattelutapaa tahansa siviilitouhuissaan. Siviilien joukkoon 'piiloon' hakeutui myös taisteluväsymyksestä kärsiviä punakaartilaisia, joiden ei myöskään ollut hyvä tulla löydetyksi kyseisestä paikasta luimuilemasta. Punaiset katuvartijat pelkäsivät siviilien joukkoon luikahtaneiden 'vakoilijoiden' antavan pimennysverhojen lomitse valomerkkejä piirittäjille, joten varsinkin kerrostalojen ylimpiä kerroksia vahdittiin tästäkin syystä tarkasti: Maaliskuun 25. päivänä raportoitiin punaisten esikunnalle, että Simeliuksen ikkunasta näkyy valonvilkahduksia. Tuskastunut esikunta vastasi: 'Jos näkyy, niin ampukaa vaikka kanuunoilla'.

Tampere vuoden 1918 taisteluiden näyttämönä: B) Tampereen Tammelan kaupunginosa vuoden 1918 taistelujen jäljiltä. Tammela osui erityisesti idästä kaupunginvaltaukseen hyökänneiden valkoisten tykkitulen kohteeksi. Tulipalot tekivät selvää jälkeä puutalokortteleissa. Kuvan oikeassa etureunassa näkyy ns. 'espanjalainen ratsu' - hirsistä koottu etenemiseste (kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto). Lisää kuvia Tampereen sotavuodelta 1918.

Tampereen työväentalo: C) Tampereen työväentalo, joka vuoden 1918 Tampereen piirityksen aikana näytteli suurta osaa punaisten joukkojen 'hermokeskuksena' muutamien muiden 'päämajojen' ohella. (Heikki Ylikangas, 'Tie Tampereelle' - 1993): Tampereelle perustettiin sotilaallisin muodoin operoiva järjestyskaarti elokuussa 1917. Se muuttui punakaartiksi lokakuussa ja sille laadittiin säännöt. Viimeistään lokakuussa aloitettiin sotilaalliset harjoitukset. Opeteltiin tähtäystä, kiväärin purkamista ja puhdistusta. Tampereen työväentalo ('Taiston talo'), jonka liepeillä harjoitukset järjestettiin, sai näin sen perusluonteen vastaisesti kasarminomaisia piirteitä. Kaartin järjestäytyminen ja vähittäinen aseistautuminen tuottivat välittömän seuraamuksen: Tampereen suojeluskunnan. Kangasniemeltä Länsi-Savosta viitisenkymmentä vuotta sitten Tampereen Epilään työn perässä muuttanut Viljo Häkkinen poseeraa kuvassa Tampereen työväentalonedustalla lehtikuvassa, joka on päivätty 30.4.1998. (Viljo Häkkinen, sähköposti 15.12.2009): Olen ollut Tampereen 1918 tapahtumista kiinnostunut jo vuosikymmeniä. Täällähän on ns. Tamperepäivän kiertoajelut aina lokakuun alussa. Me poikien kanssa jo kolmisenkymmentä vuotta sitten ideoitiin ja myös toteutettiin ns. 'Punainen kierros', jossa näytettiin ja kerrottiin mm. pahimmat teloituspaikat j.n.e. Osallistujilla oli usein silmät pystyssä, että onko tällaista voinut tapahtua. Kumma kun ei ole kukaan kertonut. Mm. juuri tällä paikalla, jossa asumme Epilässä oli ollut kovat taistelut keväällä 1918. Esimerkiksi naapuritalomme oli silloin ollut hirsiseinäinen ja siinä vieläkin asuva leskivaimo kertoi, että ennen kuin talo vuorattiin, niin Lamminpään puoleinen seinä oli tikan hakkaama, kun ilmeisesti valkoisten kuularuiskun suihkut olivat sitä rapanneet. Tilanteen rauhoituttua oli mm. heidän puutarhastaan löytynyt venäläisen sotilaan ruumis. Em. rouvan mies puolestaan kertoi pikkupoikana katsoneensa, kun Pispalan työväentalon seinää vasten punikkeja teloitettiin. Olemme asuneet täällä Epilässä kohta 50-vuotta, joten kyllä kertomista olisi. Mainittakoon, että tämän sivuston kangasniemeläinen ylläpitäjä ja Viljo Häkkinen aloittivat muutamia vuosia sitten yhteistyönsä Viljon synnyinseutujen eli Kangasniemen Ruokomäen (Haukiselän) perinnetallennuksien yhteydessä - tulokset löytyvät seuraavat linkistä: Viljo Häkkisen kotiseutumuistelmia Kangasniemeltä. Erikoista on, että joulukuussa 2009 muun 'tiedonvaihdon' yhteydessä meiltä löytyi Tampereeltakin Viljon kanssa 'yhteinen tuttu': Arvo Auvinen. Tampereen kunnallispolitiikassa pitkään vaikuttanut Arvo Auvinen oli Viljolle pitkäaikainen järjestötoveri, tämän kirjoittajalle taas äitini siskonmies. Arvo Auvinen puhumassa keväällä 1971 metallialan lakon aikana Tampereen jäähallissa (kuvan lähettäjä: Viljo Häkkinen, 27.12.2009). (Viljo Häkkinen, sähköposti 19.12.2009): Tampellan sorvari Arvo Auvinen oli vuosikymmenien aikainen järjestötoverini. Oli SDP:n ns. paikallista työmiessiipeä. Hän oli valtuuston jäsen vuosikymmeniä ja oli myös kaupunginhallituksenkin jäsen. Oli myös kunnallistoimikunnassakin kuinka ja kauan. Taisipa olla piiritoimikunnassakin. Arvo pysyi verstaalla loppuun saakka. Viimeiset vuotensa hän vaimonsa kanssa asui rivitalossa Haukiluoman esikaupungissa lähellä Ylöjärven rajaa. Hänen poikansa Esa on Tampereen kaupungin vapaa-aikaosaston isännöitsijä eli vastaa ymmärtääkseni kiinteistöistä, kuten mm. jäähalleista. Tampereen työväentalo kuvattuna 2.7.2010 ('S&J'). Lisää tietoja ja kuvia Tampereen työväentalosta.

Hämeenpuiston näkymiä: D) Hämeenkadun länsipäässä sijaitsee poikittain etelä-pohjoissuunnassa Hämeenpuisto. Mainittujen väylien risteyskulmaan valmistui 1920-luvulla 'Tuulensuu'-niminen kuusikerroksinen asuin- ja liiketalo. Kuvasi rakennusvaiheessa kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer. Tuulensuun liike- ja asuinrakennus juuri valmistunut 1920-luvulla, jonka klassista tyyliä julkisivut edustavat - kuvasi Bertel Strömmer kirkon tornista. Hämeentien länsipäästä erottuu seuraavia liikemainostekstejä: Helsingin Osake-Pankki - M.Tolkin (?) Vaatetusliike - Y.Kivisen Vaatetusliike - Kahvila. Hämeenkadun päässä näkyy siis vielä vanha rautatieasema. Kuvanveistäjä V. Rich. Rautalin viimeistelemässä Tuulensuun räsytäskonsoleita - kuva: Bertel Strömmer.

Hämeenkadun näkymiä: E) Impressionistinen Bertel Strömmerin pulavuonna 1929 ottama kuva Hämeentien länsipäästä itään syyssumun aikaan. Hämeensilta on ilmeisesti vielä rakenteilla (valmistui juuri samana vuonna). Hämeenkadun varrelle rakennetun Hjorthin talon tyylin määräsi sen vuonna 1935-36 rakennettu ensimmäinen osa (kuva: Bertel Strömmer). Kuvan liikemainosteksteistä erottuvat seuraavat: Helsingin Osake-Pankki - Hjorth - Husqvarna - Kuusinen - Petit.

Tampereen Keskustori: F) Tampereen Keskustori ja Hämeenkatua kuvattuna länteen postikortissa, joka on lähetetty Muhokselle 6.2.1936. Kuvaan on lähettäjä mustekynällä kirjoittanut tekstit: 'Hämeen katu', 'Tämä on kaup talo' ja 'asumme täällä päin'. Etualan linja-auton kyljessä lukee: 'Tampere-Vehmainen-Kangasala'. Bussin oikealla puolella näkyy kortissa sen kuvaajan ( 'Kuvaamo Atelier Laurent, Tampere' ) oma tunnusteksti. Rakennuksista erottuvat mainokset ja kyltit:'Tampereen Pukimo', 'Ensimäinen Apteekki' (nimenomaan näin kirjoitettuna) ja 'Niels Rasmussenin valokuvaamo-ateljee' (perustettu 1886). Karl Hjorthin liike kauppatorin varrella - kuva 'Erä'-lehdestä. (Pekka Suuronen, 'Erä'-lehti): Kielitaitoinen ja lyseota käynyt Karl Hjorth (1857-1919) muutti Eurajoelta Tampereelle v. 1881. Hän perusti Kauppatorille sekatavarakaupan, jonka nimi oli Hjorth & Co. / Hjorth & Kumpp. Kauppa lähti liikkeelle suotuisien tuulien saattelemana. Vuonna 1895 haulitehtaan omistaja, väri- ja tapettitehtailija Rudolf Winter ja kauppias Karl Hjorth ryhtyivät kimppaan ja perustivat yhtiön nimeltä Tampereen Haulitehtaan Osakeyhtiö. Haulitorni sijaitsi Pyynikillä. Tamperelainen paikallisbussi Hämeentorilla 31.3.2012 - kuvasi Elias Uotinen (kiitos käyttöluvasta).

Tampereen teatteritalo: G) Tässä vanhassa postikorttikuvassa esittäytyy Tampereen teatteritalo 1918 vuoden sodan aikoihin. Hämeensillan kupeella oleva teatteritalo oli koko sisällissodan ajan punaisten joukkojen majoitustilana. Naiskaartilaisiakin majoittui sinne tilapäisluontoisesti Tampereen taistelujen aikana. Tunkeutuessaan rakennukseen 4.4.1918 valkoiset törmäsivät siellä naiskaartilaisten tiedustelupartioon (tiedot Hopun kirjasta 'Tampereen naiskaarti'). Laskevan auringon valaiseman Tampereen teatteritalon edustalla terassikansa turisemassa 6.8.2006 (kuva: 'S&J'). Noin 88 vuotta aiemmin teatteritalon torin puolen ikkunoista valkoiset tulittivat konekiväärein torin vastalaidalla punaisten viimeistä 'linnaketta' eli kaupungintaloa. Tampereen teatteri kuvattuna Koskipuistosta - Tammerkosken itärannalta - molemmat kuvattu 2.7.2010 ('S&J').

Tampereen Hämeensilta (valmistui 1929): H) Helsingin Sanomat julkaisi (29.1.2011) tämän kuvan Tampereen Hämeensillalta vuodelta 1952, jolloin Tampereen katuja jyräsivät vielä trolley-bussit eli 'rollikat'. Omat Tampereen vierailuni (Porista) alkoivat 50-luvun loppupuolella ja ko. busseilla ajelu kuului jokaisen käynnin pakolliseen ohjelmaan. Itse bussin sisällä ei eroa tavalliseen linjuriin juurikaan huomannut, muistan auton katolta kuitenkin kuuluneen jonkinlaista ajoittaista 'rätinää'. Kuvan haltijaksi merkitty 'Tampere-Seura'. Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer kuvasi paljon Tampereen eri rakennusvaiheita. Tässä Hämeensilta, joka valmistui v.1929 kaupungin 150-vuotisjuhliin. Sillan molemmin puolin pystytettiin Wäinö Aaltosen veistokset, jotka toteutettiin kauppaneuvos Rafael Haarlan lahjoituksen turvin.

Tammerkosken partaalla: I) Frenckellin paperitehtaan rakennuksia Tammerkosken partaalla. Tehtaassa oli vuoden 1918 sisällissodan alla reilut 1500 työntekijää. Tehtaan aktiivisimmat naistyöläiset olivat avainasemassa Tampereen naiskaartia perustettaessa (kuva: H.Rantakallio, tietolähde: T.Hoppu - 'Tampereen naiskaarti'). Näkymä 'keskiputouksilta' - taustalla Tampella, keskellä edessä myllyrakennus. Aivan yläreunassa taustalla Pellavatehtaanmäki (Massunmäki), josta erottuu 'Ristipytinki'. Kyseinen rakennus on ollut kartoissa jo v.1867. Tämän kuvan ajoitus on hankala tapaus. Toimitusjohtajan talo 1890-luvulla keskellä, vasemmalla Tampellan torni (Tampereen museot). Vanhoja rakennuksia Tampellan alueella. Kuva lienee otettu Pellavatehtaan katolta. Taustalla näkyy Porin radan sillat (Tampereen museot). Tämä kuva on 'Massunmäki'-kirjasta (Tampereen museot): Tampellan rantaa 1900-luvun alussa. Tamperelaiset tehtaat omistivat tuohon aikaan tonttinsa itse. Massunmäki oli tehtaan aluetta eikä kuulunut kaupunkeihin. Siellä ei ollut kunnallista vesijohtoa pesutupaa ja yhtä taloa lukuunottamatta, sähkö taloihin tuli Tampellan voimalaitoksesta. Jos oikein tätä kuvaa tulkitsen, kuvauspaikka olisi lähinnä Näsinlinnaa ja suunta itään, Porin radan sillat vielä puuttuvat. Huomaa päiväkävelyllä oleva mieshahmo etupuistossa. Tammerkosken partaalla - 'Koskipuistossa' 6.8.2006 (kuva: 'S&J'). Taustalla vielä Finlaysonin logo, tehdashallit muutettu kulttuurin monitoimitiloiksi useine ravintoloineen ja elokuvateattereineen. Samaa aluetta kuvattuna kahdesti 2.7.2010 ('S&J'). Hämeensilta ja Tammerkoski vasten laskevaa aurinkoa iltahämyssä - Teatteritalo ~ 6.8.2006 ('S&J'). Tammerkosken rantaa - vanhaa teollisuusyhteisöä säilytetty osaavasti. Taustalla 'Ilves'-hotelli ~ 6.8.2006 ('S&J'). Frenckellin ja Finlaysonin entiset tehtasrakennukset Tammerkosken partaalla uusiokäytössä (Media 54) ~ 6.8.2006 ('S&J').

Tampereen Koskipuistossa: J) Tampereen Koskipuisto on alue, mikä rajoittuu länsipuoleltaan Tammerkoskeen, eteläpuoleltaan Hämeenkatuun (Hämeensiltaan) ja pohjoisessa Satakunnankatuun ja sen siltaan. Idässä Koskipuisto rajoittuu Rongankatuun ja Pellavatehtaankatuun. Kuvattu Cumulus-hotellin ikkunasta 2.7.2010 ('S&J') Alueella on nurmialueita, puistoteitä ja leikkipuisto, mikä aikoinaan rakennettiin 'Pikkukakkosen' katsojien ehdotusten perusteella. Nuoriso ja vähän varttuneemmatkin ovat ottaneet Koskipuiston illanviettopaikakseen kesäiltoina ja aamulla puistotyöntekijöillä riittää siivoustöitä. Ambulanssit ja poliisit yrittävät iltaisin estää vakavimmat vahingot. Kaikki ylläolevat kuvat Koskipuistosta otettu 2.7.2010 ('S&J'). Tämä bussimaailman kaunokainen oli parkkeerattu hotelli Cumuluksen eteen 6.8.2006 ('S&J').

Tampereen rautatieasemat (vanha ja uusi): K) Tampereen vanha rautatieasema kuvattuna tässä 1910-luvun loppupuolen asussaan. Tampereen kaupunki oli perustettu Tammerkosken länsirannalle jo vuonna 1779, rautatiet saavuttivat kaupungin Hämeenlinnasta 22.6.1876. Rauatieaseman suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander. Asema muistutti paljon Lahden, Toijalan ja Vaasan 'tuon ajan' asemia (Vaasan asemarakennus ainoa säilynyt). Tampereen ensimmäinen rautatieasema palveli vuoteen 1936 asti, jolloin samalle paikalle valmistui monumentaalista funktionalismia edustanut uusi tiilinen asemarakennus (Otto Flodin ja Eero Seppälä). Tässä Tampereen rautatieasema kuvattuna vuonna 1886. Tässä vuoden 1905 postikortissa Tampereen rautatieasema - hempeästi värikäsiteltynä jopa. Tämän Tampereen rautatieaseman kuvan ajankohdaksi on arveltu vuotta 1920. Tämän Tampereen ratapihalta otetun kuvan ajankohdasta tai kuvaajasta ei ole tietoa (lähetti 'AR' 19.12.2011). Taustalla ortodoksinen kirkko ja oikella Haarlan tehdasrakennus ja piippu. Etualalla 'Mobiloilin' bensapumppu portin kupeessa. Silloinen rautatieasemarakennus jäisi ymmärrykseni mukaan juuri sivuoikealta kuvasta pois? Taidettu kuvata laiturikatoksen päältä (vrt. edellinen kuva). Pellavasäkkejä lastataan Tampereen rautatieasemalla v.1921, niitä ollaan viemässä varastoon. Auton lasti oli 3000 kiloa kerralla. Kuljettaja on Viljami Kiviaho, apumiehinä Boman ja Lindberg (Tampereen museot). Auton lavan kyljessä lukee 'Tampereen Pellava-Tehdas'. Tampereen v.1936 valmistunut uusi rautatieasema. Muistan aikoinani kävelleeni rakennusmestari-isäni kanssa Tampereella kyseisen aseman ohi ja isäni kertoneen kuvan oikeassa reunassa näkyvästä julkisivun ainoasta pikkuikkunasta tarinan, jonka mukaan alunperin ikkuna oli piirustuksista puuttunut, mutta Tampereen tuolloinen asemapäällikkö olisi kyseisen ikkunan työhuoneeseensa vaatinut. Kuinka paljon jutussa oli totta ja kuinka paljon 'keksittyä' - se jääköön lukijan ratkaistavaksi. Tämän upean kuvan vuodelta 1972 on ottanut aikoinaan J.Katajisto. Kuva on julkaistu kirjassa 'Radan varrella, 2009'. Vanha kunnon höyryveturi puuskuttaa lähtölämpöjään - vasemmalla 'Lättähattu'. Kuvan äärioikealla - tavaravaunujen takana sijaitsevat vieläkin ratavarsivarastot, joissa vuoden 1918 Tampereen valtauksen jälkeen valkoiset järjestelmällisesti ruotsalaisjoukkojen johdolla teloittivat punavankejaan (Heikki Ylikangas: 'Tie Tampereelle'-kirja). Tampereen rautatieasemalla leppoisaa matkustustunnelmaa - 1.7.2010 ('S&J'). LINKKI: Lisää kuvia Tampereen rautatieasemalta. Näinkin pääsi tapahtumaan Naistenlahden rantalaitureilla ilmeisesti 1950-luvulla (Tampereen museot).

Tampereen Hämeenkadun asemanpää: L) Bauerin talon tontille valmistui Bertel Strömmerin ja Heikki Tiitolan suunnittelema Suomen suurin hotellirakennus, Hospiz Emmauksen talo, vuonna 1936. Kuvassa aseman tunnelin rakentaminen ratapihan alitse jatkuu - kuvannut Bertel Strömmer. Kuvattu siis rautatieaseman suunnalta. Puolimatkankadun (vuodesta 1957 Itsenäidyydenkadun) ja Hämeenkadun yhdistävää alikulkutunnelia rakennetaan vuonna 1936 - kuvasi Bertel Strömmer kulman Hospitz-hotellista. Alikulkuaukko näkyy jo - sen yläpuolelle tuli asemaravintola. Alikulkutunnelin tilat toimivat talvisodassa pommisuojina.

Tampereen 'Koskikeskus': M) Tampereen modernia arkkitehtuuria - 'Koskikeskus' ~ kuvattu 2.8.2006 (kuva: 'S&J'). Tampereen 'Koskikeskuksen' sisänäkymiä: kauas ihmisestä on etäännytty, jos verrataan näitä kuvia nykyajan 'markkinapaikkana' vaikkapa entisajan idyllisiin kauppahalleihin. Kehitys kehittyy (kuvat: 'S&J' ~ 2.8.2006).

Sambakarnevaalit alkamassa 2.8.2006 * Sorin aukio, Tampere: N) Tampereen uudempaa arkkitehtuuria - vasemmalla 'Koskikeskus' ja taustalla Tampereen eräänlainen 'uusi maamerkki' Sokos-hotelli Ilves. Kuvauspäivänä 2.8.2006 Tampereella järjestettiin sambakulkue, jota seuraamaan tulleet ihmiset kansoittivat Hatanpään valtatien reunoja odottaessaan kulkueen lähtöä Hämeentielle Koskikeskuksen läheisyydestä Sorin aukiolta (kuva: 'S&J'). Sambakulkueen osaanottajia valmistautumassa karnevaalimarssilleen halki Tampereen 2.8.2006 Sorin aukiolla - taustalla Aleksanterin kirkko (kuva: 'S&J'). Lisää sambakulkueen karnevaaliväkeä kuvattuna 2.8.2006 Tampereen Sorin aukiolla (kuvat: 'S&J'). Yleiskuva Tampereelta vuodelta 1866, näkymä samaiselta Sorinahteelta kaupunkiin. Etualalla kuvassa on Kyttälän puutaloja. Ollaan siis rautatien ja Tammerkosken välisellä alueella - kuva etelästä pohjoiseen (rautatie aikoinaan oikealla, Tammerkoski kuvasta vasemalle).l Matala vaalea rakennus kuvan oikeassa reunassa keskivaiheilla on Hatanpään mylly, sen takana vasemmalla olevat vaaleat rakennukset kuuluivat Finlaysonille. Näiden oikealla puolella on Masuunin ja Pellavatehtaan rakennuksia. Kuva ja tiedot 'Massunmäki'-kirjasta. Juuri tästä suunnasta v.1918 valkoisten pääjoukot lähestyivät punaista Tamperetta ankarin taisteluin.

Tampereen 'Nalkalantori': O) Nalkalantorilla (Ratinaa vastapäätä) myydään mm. kuuluisaa tamperelaista mustaa makkaraa (Tapola) ~ kuvattu 6.8.2006 ('S&J'). Syököön ken pystyy - mustamakkara herättää ainakin tunteita ~ kuvattu 6.8.2006 ('S&J'). Uteliaanrohkeita käsiä. Nalkalantorin rantanäkymää virkistää satamalaiturin laivat - takana 'Kehräsaari' ja 'Koskikeskus ~ 6.8.2006 ('S&J').

Tampereen laivaliikennettä: P) Tämä kuva höyrylaiva 'Laineesta' on julkaistu 'Massunmäki'-kirjassa ilman tarkempia selvityksiä. Asiayhteydestä voisi päätellä, että laiva olisi rakennettu Tampellan Konepajalla, jossa rakennettiin ainakin seuraavat höyrylaivat Näsijärvelle ja Pyhäjärvelle: Ahti (1858), Laukko (1859), Ilmarinen (1863), Elias Lönnrot (1865), Wanaja (1866) ja Roine (1868).