|
|
Sulkavan kirkko:

B)
Kirkkomestari Matti Salosen vuonna 1822 rakentama Sulkavan kirkko. Vuosien kuluessa kirkon ulkonäkö on muuttunut lukuisten korjausten myötä. Vuonna 1921 kirkkoon laitettiin peltikatto ('Perinnealbumi', 1981 - Siiri Summanen).

Sulkavan kirkko ja kellotapuli kuvattuna lauantaina 14.5.2011 ('S&J').
(Wikipedia, 2010): Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 955 ihmistä, ja sen pinta-ala on 769,33 km2, josta 184,54 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 5,05 asukasta/km2. Sulkavalla, kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa, on runsaasti kesäasutusta. Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti.
Sulkava kuuluu saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2009 nämä ovat 650 000 euroa, 2010 puolestaan 1,1 miljoonaa euroa. Kunnassa pitkään suunniteltu Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla merkitsisi parannuksia liikenneyhteyksiin, mutta myös saaristokuntastatuksen ja sen mukanaan tuomien taloudellisten tukien menettämistä.
Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Punkaharju, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna. Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan keskustaan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa.
Pisamalahden rannalla sijaitsee tunnettu Sulkavan Linnavuori, joka on eräs Suomen arvokkaimmista muinaislinnoista. Linnavuoren laella löytyvät 1100-luvulta peräisin olevat puolustusvallin jäännökset. Linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.
Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Se on muodoltaan ristikirkko. Interiööri on valoisa ja pelkistetty. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Pihassa sijaitsee paikalta puretun kirkon hirsistä Pistolekors-suvun hautakammio. Kaunis kellotapuli on vuodelta 1770 ja tiettävästi Sulkavan vanhin rakennus.
Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on viehättävä retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.
Vilkaharju on kaunis, neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin. Harjua on verrattu maisemien kauneudessa Punkaharjuun.
Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsee Sarsuinmäen tykkipatteri, joka on osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Telataipaleen kanava on yksi Suvorovin sotakanavista, jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.
Saimaan vesistön Partalansaaren kiertävät jokakesäiset Sulkavan Suursoudut tuovat kunnalle runsaasti julkisuutta.
Kylät: Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki ja Ylisenauvila.
Kyläkouluja on toiminnassa vielä kaksi: Kaipolan koulu ja Lohilahden koulu. Viimeisimpänä on lakkautettu 1.8.2007 lukien Kaartilankosken koulu ja Rahkolan koulu. Kyläkauppoja on jäljellä kaksi, yksi Lohilahdella sekä yksi Kaartilankoskella.

Sulkavan kirkko ja kellotapuli kuvattuna Uitonvirran vastarannalta 19.3.2011 ('S&J').

Sulkavan seurakunta pystytti v.1972 tämän muistomerkin kirkon kupeelle. Muistolaatan teksti: Niitten sukupolvien muistolle jotka - tässä kirkkomaassa lepäävät. - Tällä paikalla sijaitsivat v.1653 ja - v.1753 rakennetut kirkot. Kuvattu 14.5.2011 ('S&J').

Sulkavan kirkon yksityiskohta - takaosan portaikko - 14.5.2011 ('S&J').
|