|
|
C) Seinäjoen rautatie-elämää:
Vasemmalla Seinäjoen asemarakennus kuvapostikortissa (n. 1920?). Oikealla jopa komeampia ravintola- ja majoitusrakennuksia. Kuva kirjasta Radan varrella (2009).
Panu Breilin: "Dm4-kiitojuna sekä lättähattu Seinäjoen asemalla 50-luvun loppupuolella. Vasemmalla hotelli- ja ravintolarakennuksia. Kuva 1959 julkaistusta teoksesta "Seinäjoki – vauraan Etelä-Pohjanmaan keskus". Kuvan vuosiluku ei ole tarkka. MK 56 Seinäjoen asemalla. (S. kirjapaino, 1959). Kirjassa sanotaan, että mv-kuvia kerättiin valokuvauskilpailulla kesällä 1959. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kansa on tullut uutta ihmettä katsomaan. Aikataulukirjan (Turisti) mukaan tämä oli nopein junayhteys Helsinkiin. Vain 5 ja puoli tuntia!" (kiitos - käyttölupa 2017-11-A).
Panu Breilin: "Seinäjoen ratapihaa 50-luvun lopulla nähtynä uusien veturitallien kohdalta pohjoiseen. Vasemmalla vanhat veturitallit ja henkilöasema. Kuva 1959 julkaistusta teoksesta "Seinäjoki – vauraan Etelä-Pohjanmaan keskus". Kuvan vuosiluku ei ole tarkka." (kiitos - käyttölupa 2017-11-A).
Reino Kalliomäen kokoelmista: "19.12.1958 Paketeista päätellen, Joulu lähestyy. Postikortti, painettu, ei kulkenut. Voisiko olla 1958. Kiinnostus on melkoinen." (kiitos - käyttölupa 2015-11-B).
(Eljas Pölhö, 2015): "Veturia vuokrattaessa sekä Nohab että VR:n konetoimisto huomauttivat, että A1A-A1A pyörästöinen veturi ei vastaa VR:n asettamia vaatimuksia raskaalle diesellinjaveturille. Asiakirjoista ei ilmene, miksi Rh kuitenkin vaati kyseisen mallin. Tehoa näissä oli moottorivaihtoehdoista riippuen 1425, 1750 tai 1950 hv. Suomessa kävi suuritehoisin. Nohab tuli ajoon Helsingin ja Seinäjoen välille vähän ennen joulua 1958, joten sikäli kuva voi olla myös vuodelta 1958.
Tämä yksilö päätyi seuraavaksi Ruotsiin koeajettavaksi ja sieltä Norjaan. Norjassa tarpeettomaksi käytyään tämä yksilö lahjoitettiin Kosovoon, jossa se on edelleen. Norjassa oli kolme tällä pyörästöllä olevaa Nohabia, kaikki alkujaan Suomeen ajateltuja. Nohabilla oli viisi veturia valmisteilla Suomeen, mutta kaksi muuta ehdittiin muuttaa Co'Co' pyörästöisiksi.
Päivän saa haarukoitua kahteen päivään, 18/12 ja 19/12. Jotenkin pitäisin jälkimmäistä todennäköisempänä, koska on valoisaa. Tässä perusteet:
Nohab saapui Tornioon 10.12.1958. Sen pyörien painaminen ulos VR:n raideleveydelle vaati ajan 10.12-17.12.1958. Veturin vuokra-aika alkoi 18.12.1958. Silloin varmaan oli lähtö Torniosta. Seinäjoella ei välttämättä oltaisi valoisaan aikaan. Siksi 19.12.1958 on suosikkini. Seuraavana päivänä sen olisi pitänyt lähteä pimeän aikaan ehtiäkseen ensimmäiseen Helsingin lähtöön.
Helsingistä Nohab lähti 20.12.1958 klo 19:00 junassa P65 ja saapui seuraavana aamuyönä (21.12) n. 3:40 Seinäjoelle. Takaisin se lähti pimeän aikaan junassa P62 (olikohan se 6:50) ja saapui Helsinkiin 14:00. Sieltä se lähti taas junassa P65 ja palasi seuraavana aamuna (22.12.1958) P61:ssä.
22.12.1958 P65:ssä oli Hr1 1021. Mutta vaikka Nohab oli lähtenyt millä, mihin olisi ehtinyt, niin käännös Seinäjoella olisi ollut pimeän aikaan. Luultavasti ei käynyt Seinäjoella. 23.12.1958 Nohab lähti jälleen P65:ssä, mutta sen jälkeen olikin joulupakettien aika ohi.
Joku Seinäjoen tai Vaasan seudun sanomalehti noilta päivin ehkä kertoisi, milloin veturi oli näytillä Seinäjoen asemalla. Tehtävä sikäläisille.
Nyt löysin Nohabin papereista, että luovutusprotokolla tehtiin Kemissä 18.12.1958. Koska veturin siirto Kemi-Kokkola välin keveällä kiskotuksella on tapahtunut pienellä nopeudella, ei veturi ole sinä päivänä voinut olla valoisaan aikaan Seinäjoella. Näissä oli kaksi polttoainetankkia kehyksen alapuolella telien välissä. Kumpaankin tankkiin oli täyttöputket helman lävitse suoraan tankkeihin. Siis huomattavasti alempana ja keskemmällä kuin mitä tässä kuvassa täytetään."
Reino Kalliomäki kuvasi 8.8.1972: "Vaihtotöissä Seinäjoen ratapihalla. Heitto on tulossa, käsi on valmiina jarrulla"(kiitos - käyttölupa 2015-11-B).
Ville Hautamäki kuvasi 4.7.2014: "Pendolino 44 Vaasasta Helsinkiin, Tampereen kautta, pysähtyy raiteella 1." (kiitos - käyttölupa 2016-1-F).
Seinäjoen rautatieasema (lyh. Sk) on rautatieasema, joka sijaitsee Seinäjoen keskustassa Valtionkatu 1:ssä. Nykyinen asemarakennus valmistui 1969, ja se sijaitsee samassa rakennuksessa kuin linja-autoasema. Rakennus oli valmistuessaan tilavuudeltaan Suomen toiseksi suurin rautatieasemarakennus Helsingin rautatieaseman jälkeen. 2000-luvulla rakennus peruskorjattiin nykyaikaiseksi matkakeskukseksi.
Seinäjoki on merkittävä risteysasema, josta on yhteys sekä Helsingin, Oulun, Vaasan, Jyväskylän ja Kaskisten suuntaan. Radalla Kaskisiin ja sen satamaan on ainoastaan tavaraliikennettä.
Asemarakennuksen etupuolella sijaitsee rautatieläisaiheinen patsas Tuolta se tulee, tuolta se tulee.
Seinäjoen rautatieasema sijoitettiin vuonna 1883 liikenteelle avatun Vaasan radan varteen lähelle Östermyran ruukkia Seinäjoen kylään. Varhaisen teollisuuden ansiosta Seinäjoesta oli jo 1860-luvulla muodostettu oma kuntansa ja kappeliseurakuntansa. Ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjernan kerrotaan vaikuttaneen ratkaisevasti rautatien saamiseen paikkakunnalle. Ensimmäinen asemarakennus valmistui IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan samanlaisena kuin Vilppulan ja Alavuden asemat; Oulun radan suunta ei ollut vielä tässä vaiheessa selvillä. Ratapihan itäreunaan rakennettiin 10-paikkainen veturitalli, joka laajennettiin myöhemmin 17-paikkaiseksi. Tavararatapihan laajennuttua veturitalli on jäänyt keskelle ratapiha-aluetta. Rautatieaseman nimenä oli vuoteen 1892 saakka Östermyra ja sen jälkeen vuoteen 1897 Seinäjoki/Östermyra.
Seinäjoen aseman kohtalo muuttui nopeasti avaamisensa jälkeen. Vanha suunnitelma Oulun radan suunnasta muuttui ja sen lähtöasemaksi vaihtui Myllymäen sijasta Seinäjoki. Oulun rata valmistui vain kolme vuotta Vaasan radan jälkeen ja Seinäjoesta tuli tärkeä risteysasema, jossa lisäksi yöpyivät Oulun suunnan junat. Myös Vaasaan matkustaneet viettivät yönsä Seinäjoella, koska illalla saapuneiden junien vaihtoyhteys lähti vasta seuraavana aamuna. Matkustajat yöpyivät aseman tuntumassa sijainneissa kahdessa rautatiehotellissa, joista toinen oli tarkoitettu II luokan ja toinen III luokan matkustajille.
Seinäjoesta tuli neljän radan risteysasema vuonna 1911, jolloin Suupohjan rata valmistui Perälän asemalle saakka. Rataosat Perälän asemalta Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin valmistuivat vuonna 1913. 1900-luvun alkupuolella Seinäjoen asemanseutu kasvoi nopeasti teollisuus- ja asutuskeskukseksi. Asemanseudusta muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1921 ja se erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi kymmenen vuotta myöhemmin. Seinäjoen maalaiskunta yhdistettiin kauppalaan vuonna 1959 ja Seinäjoki muuttui kaupungiksi vuoden 1960 alussa.
Henkilöliikenne Suupohjan radalla lopetettiin vuonna 1968ja rataosuus Perälän asemalta Kristiinankaupunkiin poistettiin käytöstä vuonna 1982.
Uusi rataosuus Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle avattiin vuonna 1971. Tämän jälkeen Seinäjoelta oli henkilöliikennettä neljään suuntaan ja rautatie viiteen suuntaan. Uusi alikulkutunneli asemalaitureille rakennettiin vuosina 1993–1994. Asemarakennuksen omistaa VR-Yhtymä, muut asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.
Museovirasto on luokitellut Seinäjoen aseman lähiympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
Seinäjoen lipunmyynti on loppunut vuoden 2016 alusta.
Junien lähtöraiteet:
Raiteelta 1 liikennöidään pääasiassa Oulun suuntaan, mutta myös osa Helsingin junista ja pari Vaasan iltajunaa lähtevät sieltä.
Raiteelta 2 liikennöidään osa Helsingin junista sekä myös yksi Vaasan aamujuna.
Raiteelta 3 liikennöidään Jyväskylään, myös kolme Vaasan junaa kulkevat siitä.
Raiteelta 4 liikennöi muutama Vaasaan kulkeva juna (Wikipedia, 2017 - REadan varrella, 2009).
Nimimerkki "Junafani" kuvasi Seinäjoen nykyisen Matkakeskuksen kesällä 2008 (lisenssi OK, GNU Free Documentation License).
Arttu uusitalo kuvasi Seinäjoen asemalla 19.3.2010: "Perjantaina 19.3.2010 S 61/62 korvattiin yhdellä Sm4:lla" (kiitos - käyttölupa 2015-12-I).
|
