Entisaikojen Savonlinnaa: A) Savonlinnaa Olavinlinnasta kuvattuna vuonna 1890 (kuvaaja: Daniel Nyblin). Oikealla, kaupungintalon vieressä, kohoaa muista erottuva v. 1890 valmistunut lyseotalo, jonka on suunnitellut arkkitehti Jac. Ahrenberg. Taustalla häämöttää tuomiokirkko, ja keskellä kuvaa kohoaa v. 1870 rakennettu näkötornilla varustettu Hungerborg eli 'Nälkälinna'. Kaupungin keskipiste oli tuolloin vielä Haapasaaressa, vaikka kaupungin kirkko olikin rakennettu jo 'Uuden kaupungin' puolelle Savonniemeen. Etualalla on Tallisaari, jonka kautta kuljettiin Olavinlinnaan ('Postikortti #237', Daniel Nyblin, H:fors). Savonlinna 400-vuotisjuhlia varten 29.7.1875 otettu valokuva on vanhin yleiskuva kaupungista. Vasemmalla alhaalla näkyy ns. Juhlevskin talon kattoa. Salmen takana, Olavinkadun vasemmalla puolella aivan rannassa, on kauppaneuvos Johan Kolisin sivumyymälä eli 'Kolisin alakauppa'. Sen takana sijaitsee Johannus Paganuksen talo ja sitten ovat peräkkäin Stepan Schataloffin omistamat asuinrakennus ja liikerakennus. Olavinkadun oikealla puolella ovat ensiksi ylä-alkeiskoulu, ja sitten tyhjien tonttien takana Johan Kolisin kauppa ('yläkauppa') ja asunto ('Perinnealbumi' - 1981). Isontorin eli nykyisen Olavintorin ympäristö vuoden 1880 tienoilla. Torin päässä on ortodoksinen kirkko, nykyinen luterilaisen seurakunnan 'Pikkukirkko'. Viereisellä tontilla sijaitsee v.1868 rakennettu paloasema ('Perinnealbumi' - 1981). Savonlinnaa vuoden 1895 tienoilla. Haapasaari, joka sijaitsee kuvassa oikealla, alkoi jo 1890-luvulla käydä ahtaaksi, sillä kaupungin väestö lisääntyi nopeasti. Savonlinnalaisia oli v.1874 alle 1000 henkeä, vuonna 1880 jo 1424 ja v. 1900 peräti 2551 ('Perinnealbumi', 1981 - Aune Käyhkö). Savonlinnan uudempi ja vanhempi osa eli 'Talvisalon puoli' sekä 'Pitkäsilta' ja Haapasaari kuvattuna 26.9.1897. Hopea- eli Haapasalmessa lienee ollut silta jo keskiajalla, mutta kuvan kivisillan rakennutti kauppaneuvos Kolis v.1857 käyttäen apunaan mm. vankityövoimaa. Kuva on ilmeisesti otettu rakenteilla olleesta Piispanlinnasta tai sen lähettyviltä ('Perinnealbumi', 1981). Pitkäsilta ja Haapasaaren puoleinen osa Savonlinnaa v.1906. Ympäristön asukkaat pitivät siltaa luultavasti vesiliikenteen esteenä, sillä he halusivat sen poistamista 1870-luvulla. Olavinkatu oli tuolloin kaupungin vayraimpien liikemiesten kauppa-aluetta, ja heillä oli salmen rannoilla varastojaan. Postikorttikuvan otti v.1906 valokuvaaja F.B.Knifsund. Savonlinnan Pitkänsillan ympäristö vanhan kaupungin puolelta katsottuna 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vasemmalla on tyttölyseon rakennus, jossa toimi tuolloin myös 'Rakennusaineiden kauppa'. Äärimmäisenä oikealla näkyy piispanlinna. Sen rakennutti Savonlinnan hiippakunnan ensimmäinen piispa G.Johansson vuonna 1898 ('Perinnealbumi', 1981). Sama maisema kuin edellä Savonlinnasta vuodelta 1935. Kyseessä on jyväskyläläisen valokuvaamo TaitoFilmin kuvaama postikortti. Sillan molempiin päihin on ilmestynyt jo uusia rakennuksia. Vanhan kaupungin puolelle 'Pohjoismaiden Yhdyspankin' rakennus ja sillan toiseen päähän Talvisalon puolelle 'miljoonataloksi' kutsuttu liikerakennus. Miljoonatalon vieressä näkyy puutalo, missä sijaitsi Kuutin leipomo ja kahvila, joiden mukaan kulmaa sanottiin 'Kuutinkulmaksi'.

Savonlinnan matkustajasatamassa (Haapasalmi): B) 'Puijo'-laiva Savonlinnan satamalaiturissa 14.5.2011 ('S&J'). Savonlinnan laivarannassa elokuussa 1982 ('S&J'). Savonlinnan laivarantaa 1900-luvun alussa. Savonlinnasta tuli ensimmäisen kylpylän valmistuttua vuonna 1896 vilkas matkailukaupunki, ja jo 1800-luvun lopulla sinne saapui kesävieraita Pietarista saakka. Sijaintinsa vuoksi Savonlinnasta muodostui myös laivaliikenteen keskus ('Perinnealbumi', 1981 - Aimo Paasanen). Savonlinnan laivarantaa 1930-luvun alussa postikorttikuvassa (kuvaajatiedot puuttuvat). Savonlinnassa oli tuohon aikaan kolme satamaa ja laivoja seuraavasti: 12 hinaajaa, kaljaasi, 185 lotjaa, 2 rahtilaivaa, 5 höyrylaivaa, 92 höyrylotjaa ja vielä muitakin alustyyppejä runsaanpuoleisesti. Savonlinnan matkustajasatamasta kolme 'panoraamakuvaa' länteen Haapasalmelle. Silta on 'Haapasalmenraitti' - Satamanpuistokatu laivojen takana. 14.5.2011 ('S&J'). Ensimmäisessä kuvassa näkyy Savonlinnan tuomiokirkko. 'Paul Wahl'-laiva Savonlinnan matkustajasataman laiturissa 14.5.2011 ('S&J'). Taaempana 'Punkaharju'-laiva, 'Paul Wahl' lähempänä Savonlinnan matkustajasatamassa 14.5.2011 ('S&J'). Yleiskuva edellisten satamaotosten alueelta Savonlinnan matkustajasatamasta 14.5.2011 ('S&J'). Savonlinnan matkustajasataman tyhjät laiturit Rantakadun suunnalta 14.5.2011 ('S&J'). Satamanpuistokatu kuvassa. Savonlinnan matkustajasatamaa ja Satamanpuistokatu 14.5.2011 ('S&J'). Motoristien suosima kioski. Vielä näkymä Savonlinnan matkustajasatamasta - Rantakadulta Haapasalmen yli tuomiokirkolle 14.5.2011 ('S&J').

Savonlinnan keskustan 'nykynäkymiä': C) 'Hotelli Tott' aivan Savonlinnan matkustajasataman välittömässä läheisyydessä - Satamakadun ja Tottinkadun kulmassa - 14.5.2011 ('S&J'). Yövyin viimeksi tässä Tott-hotellissa pari yötä 80-luvun alkupuolella koulutuspäivien yhteydessä. Muistaisin hotellin pian sen jälkeen olleen otsikoissa taloudellisten vaikeuksiensa johdosta. Kauppatorin kohdilla Olavinkadulla - Haapasalmen ylittävän sillan itäpenkoilla sijaitsee tämä rakenus, jossa kuvaushetkellä 14.5.2011 ('S&J') 'Savon Apteekki' ja optikkoliike. Alunperin rakennus tunnettiin 'Pohjoismaiden Yhdyspankin' rakennuksena. 'Kisalinna' - Savonlinnan teatteri - Olavinkadun itäpäässä~ 14.5.2011 ('S&J').

Savonlinnan rautatieasema: D) Savonlinnassa ovat mielellään vierailleet myös Suomen päämiehet ja muut korkean tason henkilöt. Kuvassa savonlinnalaiset ovat vastaanottamassa presidentti Ståhlbergia, joka saapui junallaan asemalle 20.8.1920 klo 9.30 ('Perinnealbumi', 1981 - Aimo Paasanen). Savonlinnan rautatieasema kuvattuna 14.5.2011 ('S&J').Savonlinna oli alkujaan Elisenvaarasta rakennetun, helmikuussa 1908 avatun poikittaisen radan läntinen pääteasema. Asemarakennus rakennettiin Bruno Granholmin jugendia ja kansallisromantiikkaa henkivien piirustusten mukaan, ja se valmistui vuonna 1907. Rakennuksen ulkoasuun on kuitenkin vuosien saatossa tehty muutoksia. Asemalle avattiin 1930-luvulla kahvila, joka toimi vuoteen 1988 saakka (tiedot: 'Radan varrella'). Savonlinna asema jouduttiin sijoittamaan kaupungin länsipuolelle, Talvisaloon, sillä pienelle saarelle sijoittuneen kaupungin alueelle ei mahtunut ratapihaa. Jo ennen rautatien tuloa kaupunki oli alkanut laajentua Haapasalmen länsirannalle, Savonniemen alueelle, jonka merkitys kasvoi, kun alue jäi keskustan ja aseman väliin. Rautatien tultua kaupunkiin asutus jatkoi leviämistään myös satamaradan ja aseman länsipuolelle, jonne syntyi 1900-luvun alkupuolella Heikinpohjan kaupunginosa (tiedot: 'Radan varrella'). Savonlinnan rautatieasema kuvattuna 14.5.2011 ('S&J'). Pieksämäeltä rakennettiin poikittainen ratayhteys Savonlinnaan tammikuussa 1911 annetun keisarillisen käskyn perusteella. Rata avattiin yleiselle liikenteelle marraskuussa 1914. Toisen maailmansodan jälkeen pääosa Savonlinnan matkustajavirroista kulki Pieksämäen suuntaan, kun ratayhteys Elisenvaaraan katkesi. Vuonna 1947 valmistui kuitenkin uusi yhdysrata Parikkalaan, ja Savonlinnaan voitiin jälleen liikennöidä molemmista suunnista. Savonlinnan ratapihaa muutettiin 1965, jolloinn valmistui uusi rata Pieksämäen suuntaan vanhan pohjoispuolelle, pengerrettynä järven rantaan. Ratapihaa uusittiin myös 1970-luvun lopussa, ja uusi satamarata Haislahteen avattiin 1983 (tiedot: 'Radan varrella') - 14.5.2011 ('S&J'). Savonlinna rautatieaseman edustan ratapihaa kuvattuna 14.5.2011 ('S&J'). Taustalla näkyy uuden pengertien työmaa. Taustalla näkyvät saaret ovat nimiltään Sireenisaari (ennen Pieni Vasikkasaari) ja Sulosaari (ennen Suuri Vasikkasaari). Niiden takana piilossa Myhkyrä, Ilokallio ja Hirsipuunsaari (ennen Hirsisaari). Savonlinna rautatieasemalta näkymä kaupunkiin päin 14.5.2011 ('S&J'). Kuvan vasemmanreunan puuston paikkeilta 'vasemmalle' on sijainnut sahalaitos. Savonlinnasta tuli henkilöliikenteen pääteasema 1988, kun kiskobussien poistuttua liikenteestä Savonlinnasta Pieksämäen suuntaan kulkeneet matkustajajunavuorot lakkautettiin. Savonlinnan aseman oma tavaraliikenne lopetettiin 2002, kun kaupungin tavaraliikennetoiminnot keskitettiin Pääskylahden asemalle. Liikennepaikka on kuitenkin edelleen tavarajunien kohtauspaikka. Haislahden satamarata purettiin 2006. Savonlinnan asema muutettiin kauko-ohjatuksi 2007, ja samalla aseman lipunmyynti lopetettiin. Aseman ratapiha saatetaan purkaa kaupungin ohittavan maantien alta, jolloin ratapihatoiminnot siirrettäisiin Pääskylahteen (tiedot: 'Radan varrella', 2009). Kuvaushetkellä Savonlinnasta pääsi henkilöjunalla Parikkalaan. Juhani Katajiston rautatieharrastajien sivulle liittämä kuva Savonlinnan rautatieasemalta - kuvattu 6.6.1968. Katajiston kuvateksti vuodelta 2006: Halko-Hv 782 on tuonut aamujunan Parikkalasta Savonlinnaan ja on tässä matkaamassa talleille. Samaan kuvaan "änkesi" puoliväkisin VR:n Sisu-kuormuri myös matkalla varikolle. Silloin harmittelin Sisua ja leikkasin sen valmiista leffasta pois. Nythän se on hyvä asia ja rikastuttaa kuvaa. Ette taida arvaa, milloin tätä ennen maassamme on ollut tällainen halkopolttoinen Hv3 ajossa? Tämä 782 oli tuolloin tiläpäisesti vain kolmisen viikkoa joka päivä henkilöjunaliikenteessä. Seitsemän edellä olevaa kuvaa Savonlinnan rautatieasemalta - kaikki 14.5.2011 ('S&J').