SALLA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 25.2.2016)

Salla:

A) Salla (vuoteen 1936 asti Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 3 493 ihmistä ja sen pinta-ala on 5 872,69 km2. Sallan naapurikunnat ovat Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio ja Savukoski.
Kunnan keskustaajama on Sallan kirkonkylä, jossa asuu 1 677 ihmistä (31.12.2016). Kirkonkylältä on matkaa Kemijärvelle 67 kilometriä, Kuusamoon 115 kilometriä ja Rovaniemelle noin 150 kilometriä. Venäjän Kantalahteen kirkonkylältä kertyy matkaa 214 kilometriä.
Suurimpia kyliä ovat Kursu, Salmivaara ja Saija, jotka olivat aikaisemmin taajamia. Kelloselässä sijaitsee Sallan kansainvälinen rajanylityspaikka. Salla on tunnettu matkailupaikkakuntana, mutta myös korkean työttömyyden alueena. Sallassa sijaitsee Sallatunturien matkailukeskus ja Poropuisto. Kunnan alueella sijaitsevat myös Oulangan kansallispuisto, joka ulottuu myös Kuusamon puolelle sekä Värriön luonnonpuisto, joka jatkuu Savukosken puolelle. Sallan alueen kautta kulkee myös valtakunnallinen UKK-retkeilyreitti.
Pääosa Sallan alueesta kuuluu Kemijoen vesialueeseen. Kunnan pohjoisosasta alkaa Vienanmereen laskeva Tuntsajoki. Sallan eteläosasta alkavat niin ikään Vienanmereen laskevan Oulankajoen latvapurot.

Kylät: Aatsinki, Aholanvaara, Ahvenselkä, Hautajärvi, Hietajärvi, Hirvasvaara, Isohalme, Kallunki, Kelloselkä, kirkonkylä, Kotala, Koutelo, Kursu, Käsmä, Naruska, Niemelä, Oulanka, Onkamo, Pahkakumpu, Paloperä, Saija, Salmivaara, Selkälä, Tuohikylä, Vallovaara, Varvikko ja Vittikko.

Luovutetun alueen kylät: Alakurtti, Korja, Kuolajärvi. Kuolajärvi (kirkonkylä), Lampela, Sallansuu, Sovajärvi, Tuutijärvi, Vuorijärvi, Vuosnajärvi, Yläkurtti.

Historia: Kuolajärvi oli turkisaluetta. Siellä oli 19 kotakuntaa vuonna 1555. Suuren Pohjan sodan jälkeen uudisasutus laajeni. Kuolajärvi kuului vuodesta 1776 osaksi Kemijärveä, vaikka oli aikaisemmin kuulunut Kuusamoon. Hankalien ja pitkien yhteyksien vuoksi kuolajärveläiset rakensivat oman kappelin 1828 ja anoivat 1824 oikeutta Kemijärven alaiseen kappeliseurakuntaan, mikä vahvistettiin vuonna 1857. Tätä itsenäisen seurakunnan alkamista pidetään kunnan perustamisvuotena.
Metsäteollisuus ja tukinajo toivat Kuolajärvelle sosialismin ajatuksen ja paikkakunnalla oli 1906 tukkityöläisten lakkoja. Muurmannin rata paransi Venäjän pohjois-etelä-yhteyksiä, minkä vuoksi Kuolajärvestä tuli sotatarvikkeiden kuljetusreitti Venäjälle. Vuonna 1922 Kuolajärvellä tapahtui Neuvostoliittoon siirtyneiden suomalaisten kommunistien järjestämä niin sanottu läskikapina.

Kunnan nimi muutettiin 1936 Sallaksi. Väkiluku lisääntyi niin, että vuoden 1860 asukasmäärä 1 479 kasvoi sadassa vuodessa lähes kymmenkertaiseksi: vuonna 1964 asukkaita oli 10 389.
1930-luvun mittaan Sallassa tehtiin niin sanottuja "autosavottoja", koska suuria ja hyvälaatuisia metsiä oli vedenjakajan itäpuolellakin. Savotoilta ajettiin tukit kuorma-autoilla Kemijoen vesistöön kuuluvien uomien varteen, josta ne uitettiin edelleen.
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 enemmistö siihenastisen Sallan alueesta pysyi Suomessa, mutta pinta-alaltaan suuri itäosa (Vanha Salla) siirtyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Kodittomaksi jäänyt osa sallalaisista asutettiin toimintaansa jatkaneen kunnan alueelle, jossa Märkäjärven kylästä tuli uusi kuntakeskus ja kirkonkylä. Keskukseksi harkittiin myös Kursua, jota saksalaiset eivät olleet polttaneet, mutta Märkäjärvi sijaitsee keskemmällä kuntaa.

Kunta eli vahvaa nousukautta aina 1960-luvun loppuun saakka, johon asti väkiluku kasvoi ja syntyvyys oli omaa luokkaansa. Sen jälkeen alkoi suuri muuttoliike enimmäkseen Ruotsiin. Vuonna 1966 kunnassa asui yli 11 000 ihmistä. Kiihkeimmän muuton vuosina monet kylät menettivät jopa puolet asukkaistaan ja kunnan väkiluku laski rajusti, lähes puolittuen muutaman vuoden kuluessa. Kunnan väkiluku on laskenut vuosi toisensa jälkeen siitä lähtien. Toinen suuren muuton aalto tuli 1990-luvulla, jolloin väkiluku myös jatkoi voimakasta laskuaan. Huomattavaa on se, että esimerkiksi Kemijärven väkiluku on ollut suuren muuton ajoista noususuuntainen joinain vuosina.

Sallan kirkonkylän koulukeskuksessa on sekä Kirkonkylän koulu vuosiluokille 1-6, Sallatunturin koulu luokille 7-9 että Sallan lukio. Lukiota on 2010-luvulla käynyt myös joukko venäläisiä oppilaita, mikä auttaa siihen että koulua kannattaa pitää näin pienessä kunnassa. 1960-luvulla Sallassa oli yli kymmenen tuhatta asukasta ja neljäkymmentä kyläkoulua.

Nähtävyyksiä: Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo, Aholanvaaran hiidenkirnut ja Oulangan kansallispuisto (Wikipedia, 2019).

Kelloselkä:

Kelloselän asemarakennus kuvattuna 1977 * kuva kirjasta Radan varrella, 2009 ~ Tapio Keränen. Asemarakennus erikoisessa asennossa ratasuuntaan nähden.

Kemijärvi-Salla-Kelloselän radalla ~ Porhan museojuna lähestymässä Kelloselän asemaa lounaasta Sallan suunnasta (8.12.2012 * Jyrki Längman * käyttölupa 2019-6-B, kiitos). Seuraavana päivänä "Sallan rata laitettiin kiinni".

Kelloselän rautatieasema (lyh. Kls, ratakm 1135+110) on rautatieliikennepaikka Sallan kunnan Kelloselän kylässä Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Laurila–Kelloselkä. Asemarakennus rakennettiin 1950-luvun alkuvuosina. Liikennepaikka on itäisin asema ennen Venäjän rajaa, käyttökelpoista rataa on vain noin 480 metriä itään ratapihan itäpäästä.
Liikennepaikka avattiin liikenteelle 31. maaliskuuta 1947. Henkilöliikenne asemalle lopetettiin 28. toukokuuta 1967. Kelloselkä sijoittui liikennepaikkana 8,1 kilometriä talvisodan jälkeisen uuden rajan länsipuolelle. Henkilöliikenne oli myös lakkautettuna vuosina 1945–1961. Kaikki liikenne Kelloselkään loppui 9. joulukuuta 2012 Isokylän itäpuolisen rataosuuden sulkemisen myötä. Ennen sulkemista Kelloselän asemaa käytettiin pelkästään ajoittaisiin puutavarakuljetuksiin (Wikipedia, 2019).

Jyrki Längman kuvasi Kelloselän ratapihaa 19.9.2009 * käyttölisenssi CC BY-SA 2.5 (Wikipedia).


Kemijärvi-Salla-Kelloselän radan päätepiste. Kelloselän asemalta on museojunana ajanut kolmen vaunun lättähattuletka (Porha) jatkanut muutamia satoja metrejä vielä eteenpäin radan päättävään toppariin asti (8.12.2012 * Jyrki Längman * käyttölupa 2019-6-B, kiitos).

Jukka Voudinmäki kuvasi 30.6.2012 Kelloselän päätepuskimella (käyttölupa 2015-12-L, kiitos).


Edellisen kuvan topparista ei pitkääkään matkaa rajavyöhykkeelle - kuva Jyrki Längman (käyttölupa 2019-6-B, kiitos).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.