Saarijärven kirkko: A) Saarijärven kirkko kuvattuna 10.10.2010 ('S&J'). ('Finnica', 2010): Saarijärven nykyisen kirkon rakensi Jaakko Heikinpoika Kuorikoski vuonna 1849, intendentinkonttorissa C. L. Engelin kaudella laadittujen piirustusten mukaan. Puukirkko on muodoltaan tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Ristivarret ovat satulakattoiset. Kirkon kahdeksankulmaista keskiötä kattaa kattolyhtyyn päättyvä suuri kupoli. Empiren klassinen muotokieli hallitsee julkisivuja. Kuoripäätyä lukuun ottamatta kirkkosalia kiertää yhtenäinen etureunastaan puolipyöreä lehteri. Auringonvalo siivilöityy kattolyhdyn ikkunoista kirkon sisätilaan. Kirkon ensimmäinen laajempi peruskorjaus tehtiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan. Tuolloin kirkkoon asennettiin mm. sähkövalot ja kupolin valoaukko peitettiin, myös saarnastuolin muotoa muutettiin. Toisen peruskorjauksen vuodelta 1961 suunnitteli arkkitehti Veikko Leisten. Kolmas laaja kunnostus valmistui vuonna 1998 seinäjokelaisen arkkitehti Aulis Jääskeläisen toteuttamana. Kunnostuksen yhteydessä umpeenlaudoitettu kupoli avattiin ja uusi saarnastuoli tehtiin kirkon ensimmäisen saarnastuolin pohjalta. Saarijärven ensimmäinen kirkko oli ehkä vuodelta 1593. Toinen kirkko vuodelta 1628 oli pitkäkirkko. Kolmas kirkko rakennettiin vuonna 1694. Kaikki yhdeksän ylläolevaa kuvaa Saarijärven kirkosta ovat kuvatut 10.10.2010 ('S&J'). Nämä kolme kuvaa Saarijärven kirkkoa ympäröivältä kirkkomaalta ovat kuvatut 10.10.2010 ('S&J').

Kuvia Saarijärven keskustasta: B) Saarijärven kirkkotapuli ja urheilukenttä sen vieressä - kuvattu 10.10.2010 ('S&J'). (Wikipedia, 2010): Saarijärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 10 591 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 422,86 km2, josta 170,64 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 8,46 asukasta/km2 ja se sijaitsee noin 60 km Jyväskylästä pohjoiseen. Saarijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski. Pylkönmäen kunta (915 asukasta) liitettiin Saarijärveen vuoden 2009 alussa. Saarijärvellä sijaitsevat muun muassa Mahlun Maapallopatsas, Puuhapuisto Veijari, Ahvenlammen leirintäalue, Pyhä-Häkin kansallispuisto ja Kivikauden kylä. Kyliä: Linna, Hännilä, Kolkanlahti, Kalmari, Konttimäki, Kuoppala, Tarvaala, Rahkola, Lannevesi, Mahlu, Leuhu, Pajupuro, Kekkilä, Häkkilä, Lehtola, Koskenkylä, Muittari, Kohmu, Heinäpohja ja Peltokylä. Saarijärven kaupunki on perustettu vuonna 1986. Alueella on kuitenkin ollut asututusta jo yli 8000 vuotta sitten kivikautena, josta muistona Saarijärven kivikauden kylä. Alueen tunnettu asutus alkoi vuonna 1628 kun alueelle perustettiin Rautalammen kappeli joka muuttui seurakunnaksi 1629. Nämä kolme kuvaa ovat otetut 10.10.2010 ('S&J') Saarijärven urheilukentän välittömästä läheisyydestä.

Saarijärven urheilukenttä: C) Saarijärven juhannuskisoistaan kuulu urheilukenttä - kuvattu 10.10.2010 ('S&J'). (Jorma Rahkonen - 'Keski-Suomalainen', 24.6.2008): Saarijärvi ilman Juhannuskisoja - ei kai sentään: Pikkupoikana ja vähän isompanakin opin siihen, että maailman yleisurheilutähtiä tulee kilpailemaan viiden kilometrin päähän kotoa joka juhannus. Kipchoge Keinon, Steve Ovettin, Valeri Borzovin ja muiden silloisten tai tulevien olympiavoittajien näkeminen oli hohdokasta, mutta samalla jotenkin itsestään selvää. Saarijärven Juhannuskisat olivat oikeasti yksi Suomen yleisurheilukesän merkittävimmistä tapahtumista. En osannut ihmetellä, miksi juuri Saarijärvelle saatiin kilpailemaan maailmantilaston kärkinimiä - myöhemmin sain tietää, että taitavien kisajärjestäjien lisäksi myös ruskeilla rahakirjekuorilla oli osuutensa asiaan. Nyt nuo ajat ovat pelkkiä muistoja vain, sillä vaarana on Juhannuskisojen loppuminen. Huomasin, että nostalgiset ajatukset nousivat monen muunkin mieleen viime lauantaina, kun Saarijärven Juhannuskisat järjestettiin 72. kerran. Parasta kisoissa olikin vanhojen tuttujen näkeminen, sillä ukkoskuuro pilasi kisat. UKKOSKUURO ON ennenkin pilannut Juhannuskisat; 1980-luvun lopulla ukkonen rikkoi kesken tapahtuman sähköiset ajanottolaitteet ja pudotti Saarijärven lopullisesti pois Eliittikisasarjasta. Mutta ukkoskuurosta ei ole tuoreimpien kisojen vaisuuden selitykseksi. Tulostaso olisi jäänyt vaisuksi paremmallakin kelillä, vaikka mukana oli yksi maailmanmestarikin, Viron Andrus Värnik, jonka noin seitsemänkymppiset keihäänkaaret eivät pahemmin innostaneet. YLI NELIKYMPPISTEN, huippuvuodet nähneiden juhannuskisakävijöiden nostalgia on melkoisen pysyvää laatua, mutta pelkällä nostalgialla kisat eivät enää elä. Saarijärven urheilukenttä on huonossa kunnossa ja järjestäjäjoukko näyttää pelottavasti supistuvan. Juoksuradat ja kenttälajien suorituspaikat uusittiin vuonna 1984. Uusi katsomo ja pientä kohennusta tehtiin vuosituhannen vaihteessa. Urheilukentän remontti maksaisi arviolta 300 000-400 000 euroa. Summa on Saarijärven kaupungille täysin mahdoton investointi. Henkilöstöä on lomautettu, eikä vanhusten vaipoista ja monesta muusta pakollisesta voi oikein säästää. Ilman kenttäremonttia juhannuskisaperinne kuitenkin katkeaa lähivuosina. Vuodesta 1929 lähtien järjestetyt kisat on jätetty väliin vain pari kertaa 1930-luvulla ja 1940-luvun alun sotavuosina sekä vuonna 1999, jolloin legendaariselta Saarijärven Pullistukselta loppui usko asiaan. Vuoden tauko herätti kuitenkin saarijärveläiset huomaamaan, että juhannuksesta puuttui tärkeä osa. Juhannuskisat olivatkin pirteä tapahtuma 2000-luvun alkuvuosina. TUNGOSTA SAARIJÄRVEN kenttäremontin ulkopuolisiksi rahoittajiksi ei ole. Tekee kuitenkin mieli huutaa: tulee apuun Ilpo! Saarijärveläislähtöinen pörssimiljonääri Ilpo Kokkila on halunnut edistää Saarijärven asiaa monin keinoin. Miten olisi saarijärveläistaustaisen rahoittajaryhmän kokoaminen pelastamaan urheilukenttä ja Juhannuskisat? Periaatteeksi voisi ottaa, että kaupunki maksaisi jotain, mutta kenttä pantaisiin kuntoon yksityisellä rahalla. Vai annetaanko Suomen kauneimpiin kuuluvan kentän rappeutua rauhassa? Saarijärven urheilukenttä - kuvattu 10.10.2010 ('S&J'). Olen käynyt Saarijärven juhannuskisoissa vain kerran - kesällä 1968. Latvialainen (tuolloin vielä siis 'neuvostoliittolainen') Janis Lusis heitti keihään maailmanennätyksen 91,98m. Paremmin hän heitti myöhemmin vain Tukholmassa v.1972 (93,80m). Tuon kesän juhannuskisoissa väkeä oli paljon, paikkakunnan silloinen matkustajakotikin oli tupaten täynnä - yhden hengen huoneisiin ahdettin kolmekin kisavierasta sulassa sovussa, eri seurueistakin.