|
|
Ruokolahti ~ kirkko:
Ruokolahden kirkko kuvattuna Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 (S&J) - lämpötila +4C!.
(Jukka Joutsi, 28.12.2013): Edelfeltin kuuluisan maalauksen 'tapahtumapaikka' sijaitsee - tästä kuvasta sanottuna - kirkon toisella puolella, kuvan vasemman puolen kivijalan kulmauksien luona.
(Wikipedia, 2013): Ruokolahden nähtävyyksiin kuuluu maankuulu Ernst Lohrmannin suunnittelema puukirkko (1854), ja sen välittömässä läheisyydessä oleva puinen paanukattoinen kellotapuli, jonka rakensi ruokolahtelainen kirvesmies Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen vuonna 1752. Molemmat sijaitsevat Ruokolahden kirkonmäellä. Muita kohteita kirkonmäellä ovat Kirkkopiha, kotiseutumuseo, Ruokolahti-talo ja ilmailumuistomerkki aivan kirkon lähellä.
Albert Edelfelt: Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887):
(Jukka Joutsi, 28.12.2013): On mielenkiintoista, miten Edelfelt on nimennyt teoksensa tapahtumapaikan tarkasti Ruokolahden kirkkomäelle, muttei kuitenkaan ole varsinaisesta Ruokolahden 33 vuotta aiemmin valmistuneesta kirkosta mahduttanut kuvaan mukaan kuin pätkän kivijalkaa nurkkineen.
Kuvassa eukot ovat omassa tulkinnassani päässeet kotipiiriensä eristyksistä kirkolle ihmisiä tapaamaan, eväitäkin on otettu mukaan. Jumalanpalveluksen alkua kai odotellaan ja vaihdetaan kuulumisia (=juoruja). Eukko vasemmalla kertoo uusinta uutta tietoa ilmeisesti jonkun isännän seikkailuista. Kolme kuuntelevaa naista ovat mitä ilmeisemmin yhtä perhekuntaa kolmesta eri sukupolvesta. Kolmikosta vasemmalla mummo on juorussa mukana koko vartalollaan, katsoo jopa kertojan suuhun sieltä kai ennakkoon jo kiinnostavan loppuratkaisun löytääkseen. Kuuntelijamummon Kämmenet pitkine sormineen ovat valahtaneet veltoiksi polvien eteen roikkumaan. Juorunkertojan suun taiteilija on hienotunteisesti kuitenkin maalannut kiinniolevana - kuin juorun tehostetauon aikana.
Kuuntelevan mummon oikealla puolella istuu tulkintani mukaan hänen tyttärensä, kohteliaisuussyistä esittää kuuntelevansa juorunkertojaa, mutta kehonkielellään (= ilme ja kädet torjuvasti suljettuna edessä) ilmaisee hieman paheksuntaansakin muiden asioiden repostelusta. Kolmikon nuorin oikealla ei edes näyttele kuuntelevansa vieraan eukon jaarituksia, hän on sen sijaan keskittynyt omiin ajatuksiinsa, ehkä mielessä on toive kirkkokäynnin aikana nähdä edes vilaukselta naapurikylän tietty nuorimies, posket ainakin siihen malliin rusottavat. Taustalla nuoret tytöt leikeissään nojailemassa kivijalkaan.
Kuva-alan oikeassa reunassa hämmentää ruskeatakkinen mieshenkilö, jonka taiteilija on rajannut kuvasta ulos aika raa'alla tavalla keskeltä vartalolinjaa jättäen oleelliset vartalo-osat (kasvot) ajan tyylitottumusten vastaisesti kylmästi pois. Edelfeltin kirjeistä mammalleen on myöhemmin selitys löydettävissä, raju rajauslinja keskeltä vartaloa saa taiteilijan mukaan katsojan konkreettisesti hahmottamaan tilan jatkumisen myös maalauksen kehyksien ulkopuolelle - samaa tekniikkaa hän käytti muutamissa muissakin teoksissaan.
Edelfelt käytti malleja teosta maalatessaan, heidän henkilöllisyytensä sukulaistaustoineen eivät tietenkään siis vastaa maalauksesta näkemääni, edellä kertomaani tulkintatarinaa.
(Marko Karjalainen, 6.3.2019): "Toinen oikealta on isoisoisoäitin Hilda, joka ei ole kenellekkään kuvassa olevalle sukua. Olisiko toinen vasemmalta ollut kansanparantaja Elli Jäppinen, jonka luona Edelfelt asui Ruokolahdella. Kahdesta muusta en löytänyt tietoa."
(Wikipedia, 2013): Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1887 ja yksi hänen pääteoksistaan. Maalaus on myös tunnetuimpia hänen naturalistisista maalauksistaan, toinen tunnettu on Lapsen ruumissaatto. Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä noudattaa 1800-luvulle ominaista pyrkimystä aidon kansan tunteista vapaaseen realistiseen kuvaamiseen. Siinä naiset ovat rentoutumassa kirkonmäellä ulkona luonnonvalossa.
Edelfelt matkusti 1877 Itä-Suomessa keräten materiaalia Harper’s New Monthly Magazinen tilaamaan Suomesta kertovaan artikkeliin. Hän matkaili myös Ruokolahdella, jossa luonnosteli maalausta kirkonmäellä. Hän ei ollut tyytyväinen hahmoihin, joten hän lainasi kotiin lähtiessään ruokolahtelaisten vaatteet, jotka olivat myös haikkolaisten mallien päällä työn jatkuessa. Edelfelt suosi uusmaalaisia rannikon ihmisiä osin vastustaakseen epäsuorasti venäläistämispyrkimyksiä. Pohjoiset kansankuvaukset vetosivat lisäksi ulkomaisten ostajien alkuperäisyyden kaipuuseen, joten mallit olivat osin haikkolaisia.
Ruokolahden kirkon luona on maalaukselle omistettu muistomerkki nimeltään "Ruokolahden eukot Kirkonmäellä". Ruokolahdella lisäksi valitaan joka toinen vuosi Ruokolahden Eukko.
~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tällä otoksellani pääsin lähimmäksi Edelfeltin vuoden 1887 maalauksen aitoa tapahtumapaikkaa 126 vuoden jälkeen Ruokolahden kirkolla (26.12.2013 - S&J).
(Jukka Joutsi, 28.12.2013): En ollut ennen Tapaninpäivän 2013 käyntiäni vieraillut Ruokolahden kirkkomäellä, joten luonnollisesti ikitutun maalauksen tapahtumapaikalle meno oli ennalta ajateltuna hyvinkin säväyttävä juttu. Tiesin kirkon olevan saman (oli valmistunut 33 vuotta ennen Edelfeltin maalausta) ja olin jo rakentanut selkeän mielikuvan, millaiselta maalauspaikka nykyisin voisi näyttää ja tuntua.
Sateisessa ja hämärässä aamussa kirkko ja sen ympäristö näytti sitä lähestyessäni aika harmaalta ja pienimuotoiseltakin. Varsinainen maalauspaikka oli odotetusti helppo tunnistaa (paikalle oli tehty muistomerkkikin). Vastoin odotuksiani en paikan päällä - kaikkien vuosien jälkeen - kuitenkaan päässyt täysin maalauksen maailmaan ja henkeen mukaan. En saanut juoruista enää kiinni, tutut kirkkoväen edustajat eivät enää olleetkaan paikalla. Löysin itseni lähinnä vertailemassa maalauksen ja oikean kirkon kivijalan kivien muotoja - meni palapelien osien vertailuksi 126 vuoden aikavälillä. Vuosikymmenten aikana mielikuvitukseni oli luonut todellisesta tapahtumapaikasta eli Ruokolahden kirkon ja kirkkopihan kulmauksesta jotenkin dramaattisemman, isomman ajassa ja tilassa - korkeuseroja ja perspektiivisiä jännitteitä. Nurmialueen loskaisissa vesilammikoissa kahlaaminen ei ollut sittenkään omiaan edesauttamaan henkisen aikamatkan tekemisessä.
Toinen verrokkikuva Edelfeltin maalauksen tapahtumapaikalle hiukan eri rajauksella - 26.12.2013 (S&J). Maalauksen muistomerkkikivet näkyvissä.
Ruokolahden kirkkomaan jykevä sankarivainajien muistoportti ja taustalla puinen paanukattoinen kellotapuli (Suikkanen, 1752). Kuvattu 26.12.2013 (S&J). Kyseinen, yli 400 vuotta vanha hautausmaa ympäröi aikoinaan Ruokolahden kolmea ensimmäistä kirkkoa.
Ruokolahden kirkkomaalla 26.12.2013 (S&J) ~ sotien 1939-45 Ruokolahden veteraanien muistomerkki ja taustalla arvatenkin vanha pappila (?).
Yksityiskohta Ruokolahden kirkkomaalta 26.12.2013 (S&J).
Ruokolahden kirkolla - ja kirkkomaalla Tapaninpäivänä 26.12.2013:
1. 
Otokset # 1-13 ovat Tapaninpäivältä 26.12.2013, jolloin lämpötila oli ajankohdalle outo +4C.
2. 
3. 
4. 
5. 
6. 
7. 
8. 
9. 
10. 
11. 
12. 
13. 
|
