A) Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Rovaniemi on maakuntakeskus, yliopistokaupunki ja alueensa kaupan, hallinnon ja koulutuksen keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemi erotettiin kauppalaksi Rovaniemen maalaiskunnasta (siihenastisesta Rovaniemen kunnasta) vuonna 1929 ja vuonna 1960 Rovaniemen kauppalasta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 17. suurin kaupunki väestömäärältään (vuonna 2020), mutta Suomen sekä Euroopan suurin pinta-alaltaan. Kaupunki on myös Pohjois-Suomen toiseksi suurin kaupunki väkiluvultaan Oulun jälkeen. Rovaniemi on Suomen pohjoisin kaupunki, tosin Kemijärven keskustaajama on Rovaniemen keskustaajamaa pohjoisempi.
Rovaniemen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kittilä ja Sodankylä, lännessä Kolari, Pello ja Ylitornio, etelässä Tervola, Ranua ja Posio ja idässä Kemijärvi ja Pelkosenniemi.
Sana rova tarkoittaa metsäistä harjua tai harvapuustoista ylänköä. Sana on laina saamen kielestä, jossa roavvi merkitsee vanhaa paloaluetta tai metsäistä vaaraa tai harjua.

Jatkosota ja saksalaisvaruskunta: Jatkosodassa Rovaniemi toimi saksalaisten varuskuntakaupunkina. Alueella ei ollut nimeksikään sotilaskäyttöön sopeutuvaa rakennuskantaa: saksalaisten ja suomalaisten yhteinen esikunta oli kansakoulussa, saksalaisten upseerikerhona toimi lähes sata vuotta vanha maalaistalo ja niin edelleen. Tämän takia saksalaiset ryhtyivät laajamittaisiin rakennustöihin ja rakensivat tarpeisiinsa jatkosodan aikana 1941–1944 alueelle – muun muassa Viirinkankaalle ja Korkalovaaraan – runsaasti rakennuksia (kasarmeja, varikkoja, varastoja, katoksia, seurantalon, upseerikerhon ja niin edelleen) sekä maanrakennuskohteita (urheilupaikkoja, teitä, taisteluasemia ym.), jotka nopeasti muuttivat Rovaniemen ennen pieniä sirpalealueita lukuun ottamatta maalaismaisen kaupunkikuvan pikkukaupunkimaiseksi suhteellisen laajalla alueella nykyisessä keskustassa ja sen liepeillä. Rovaniemeläisten käyttämään nimistöön on tuolta ajalta jäänyt esimerkiksi Erwin Rommelin mukaan nimetty urheilukenttä, jonka saksalaiset sotilaat rakensivat. Saksalaiset raivasivat myös Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943; saksalaisarmeijan komentaja Eduard Dietl oli innokas laskettelija.

Sotatoimien loppuessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4. syyskuuta 1944, vaatimuksena oli saksalaisten karkottaminen 15. syyskuuta 1944 mennessä. Kauppalan ja maalaiskunnan asukkaat lähtivät saksalaisten avustamina evakkoon. Kauppalassa oli tuolloin 8 233 asukasta. Näistä 4 800 oli evakossa Ruotsissa, loput eteläisemmässä Suomessa.

Rovaniemen tuho 1944: Lapin sodassa saksalaisjoukot vetäytyessään käyttivät poltetun maan taktiikkaa. Rovaniemen kauppalassa saksalaisten omat parakit poltettiin 7. lokakuuta. Kauppalan muut rakennukset poltettiin tai räjäytettiin 10.–16. lokakuuta, ja tuhon täydensi 14. lokakuuta keskustassa rautatieasemalla ilmeisesti vahingossa räjähtänyt 400 tonnin ammusjuna. Samana päivänä räjäytettiin Suutarinkorvan ja Ounaskosken sillat. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen 16. lokakuuta saksalaiset sytyttivät polttopulloilla Rovaniemen kirkon palamaan. Kauppala tuhoutui täysin: rakennuksista arviolta lähes 90 prosenttia tuhoutui. Maalaiskunnan puolella saksalaiset tuhosivat noin 60 prosenttia rakennuskannasta.

Ounasjoki yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä. Kuva on vuodelta 1999. Kuva: Matti K.Sinisalo, lisenssi OK - CC BY-SA 3.0, Wikipedia): "Rovaniemen keskusta kuvattuna ilmasta Rovaniemen keskustan eteläpuolelta 6.10.1999 noin kello 17:00 iltapäivällä. Kuvassa etualalla virtaa Kemijoki, johon vasemmalla ylhäällä näkyvä Ounasjoki laskee. Rovaniemen keskusta jää Kemijoen vasemmalle puolelle. Kuvan alareunassa on Kemijoen ylittävä rautatiesilta, ylempänä Jätkänkynttilä-silta (kantatie 78) ja tästä hieman ylävasemmalle Ounasjoen ylittävä valtatie 4:n silta."

Jälleenrakennus: Ensimmäiset, Suomen puolella evakossa olleet asukkaat palasivat aivan marraskuun lopulla. Posti avattiin rautatieaseman talossa 1. joulukuuta 1944. Maalaiskunnan tilapäinen kunnantoimisto avattiin 25. marraskuuta, kauppalan vastaava joulukuussa, samoin kun ensimmäiset kaupat. Ensimmäinen juna etelästä saapui 15. huhtikuuta 1945. Pääosa maalaiskunnan asukkaista oli palannut syyskuuhun 1945 mennessä, kauppalan asukkaista pääosa oli Rovaniemellä syksyllä 1946. Lääninhallituksen talo valmistui vuonna 1947, kauppalantalo 1948 ja uusi kirkko elokuussa 1950.

Sodan jälkeen Alvar Aalto suunnitteli uuden keskustan Poronsarvi-asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1947. Rovaniemen jälleenrakennus kesti noin kahdeksan vuotta, ja sen suorittaminen uskottiin Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasian osastolle KYMROlle. Merkittävin kansainvälinen avustusjärjestö jälleenrakennuksen aikana oli UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration), joka jakoi mm. elintarvikkeita, tekstiilejä, lääkkeitä ja taloustarvikkeita. Suurin osa avusta tuli Yhdysvalloista ja Ruotsista. Ruotsista saaduin varoin rakennettiin Kiirunan kaupunginosa Ounasvaaralle.

Julkisia rakennuksia:
Rovaniemen kaupunginkirjasto: Rovaniemen merkittävin julkisten rakennusten keskittymä sijaitsee Hallituskadun, Kemijoen, Jorma Eton tien ja Erottajan rajaamalla alueella. 1976 valmistuneessa Lappia-talossa (Jorma Eton tie 8 A), jonka on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto, sijaitsevat musiikkiopisto, kaupunginteatteri ja Yleisradion Lapin aluetoimitus. Lappia-talossa järjestetään myös konsertteja ja muita yleisötilaisuuksia. Aalto on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan, 1965 valmistuneen Rovaniemen kaupunginkirjaston (Jorma Eton tie 6), joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona. Kirjaston Lappi-osaston kokoelmat sisältävät Lappia, Pohjoiskalottia, Barentsin aluetta ja arktisia alueita käsittelevää aineistoa. Osastolla toimii Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja Grönlanti-kirjallisuuden Suomen keskuskokoelma. Kirjaston Lapponica-salissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Alueen kolmas talo on 1988 valmistunut kaupungintalo (Hallituskatu 7), jossa kaupunginvaltuusto pitää kokouksensa; sen on suunnitellut Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Lisäksi keskittymässä sijaitsee poliisilaitos (Hallituskatu 1 A) ja virastotalo. Valtakadun ja Ounaskosken välissä on 1947–1948 valmistunut rakennuskokonaisuus, joka käsittää toimistotalon, kolme kolmikerroksista asuintaloa sekä kaksikerroksisen rivitalon, jossa on ollut maaherran virka-asunto ja edustustilat. Alueella sijaitsee myös uittoyhdistyksen talo.

Kulttuuritalo Korundi: (Lapinkävijäntie 4) kunnostettiin vanhasta postiautovarikosta ja avattiin 2011. Korundi on erityisesti Lapissa esiintyvä kivilaji. Osa talosta on kuitenkin toiminut taidemuseona jo lokakuusta 1986; tilojen muuntamisen postiautovarikosta taidemuseoksi suunnitteli arkkitehti Juhani Pallasmaa. Kulttuuritalo sijaitsee keskustaa halkaisevan valtatien 4 vieressä. Siellä on tilat Lapin kamariorkesterille ja Rovaniemen taidemuseolle.

Ounasjoen rannalla sijaitsee 1992 avattu Arktikum-talo (Pohjoisranta 4), jossa toimivat Lapin yliopiston pohjoista tiedettä ja tutkimusta popularisoiva Arktinen keskus sekä Lapin maakuntamuseo. Arktikumissa toimii myös kaikille avoin kirjasto.
Rakennuksen vieressä sijaitsee tiedekeskus Pilke, jonka erikoisalue on pohjoinen metsätalous. Pöykkölässä, keskustasta noin 3,5 kilometriä kaakkoon on Lapin metsämuseo (Metsämuseontie 7) sekä Rovaniemen kotiseutumuseo (Pöykköläntie 4). Metsämuseo kuvaa Lapin suurten savottojen aikakautta 1870-luvulta 1960–1970-luvuille; museoalueella on savottakämppiä, metsätyövälineitä, uittokalustoa ja metsätyökoneita eri puolilta Lappia. Kotiseutumuseon päärakennus, puovi ja kaksi aittaa ovat 1800-luvulta ja kuuluivat aikoinaan Pöykkölän tilaan, ja museoalueelle on lisäksi siirretty 13 hirsirakennusta Rovaniemen alueelta. Museo kuvastaa sata vuotta vanhaa varakasta talonpoikaistaloa siihen kuuluvine rakennuksineen.

Monet Rovaniemen merkittävät julkiset rakennukset ovat Ferdinand Salokankaan suunnittelemia, persoonallisia sekä omintakeisia ja valmistuneet jälleenrakennuksen aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi nykyään hotellina toimiva kauppalantalo (valm. 1949, Valtakatu 18), paloasema (1949, Koskikatu 61), Ounaskosken yläaste[52] (tunnetaan myös nimellä kansalaiskoulu, 1954, Maakuntakatu 3-5, puretaan 2022), keskustan koulu (1954, Pohjolankatu 23), opettajien asuintalo (1954, Rovakatu 4), Rantavitikan koulun opettajien asuintalo (1950, Eteläranta 2) sekä entinen ammattikoulu ja sen asuntola (1961, Korvanranta 50).

Linja-autoasema (valm. 1959, Lapinkävijäntie 2) on arkkitehtonisesti merkittävä liikenneyhteyksien solmukohta, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala (arkkitehtitoimisto Aili ja Niilo Pulkka). Sen rakennustaiteellisena kantavana ideana on kaupungin identiteettiä kuvaava tunturin muoto kattorakenteissa ja sisääntulokatoksessa; samaa teemaa sovelsi Alvar Aalto myöhemmin Lappia-talossa. Asemarakennus ja asemapiha toteutettiin arkkitehtikilpailun tuloksena, ja vastaavaa matkustajapalveluja kokoavaa kiinteistöyhtiön mallia ja arkkitehtonisen laadun tavoitetta seurattiin myöhemmin saman arkkitehtitoimiston suunnittelemilla Sodankylän ja Kemijärven linja-autoasemilla.

Muurolan rautatieasema puolestaan edusti hyvin sodanjälkeistä pohjoisen rautatierakentamista. Aseman yhtenäisen kokonaisuuden muodostivat asemarakennus sekä kaksi asuintaloa talousrakennuksineen. Asemarakennus tuhoutui tulipalossa joulukuussa 2014.

Rovaniemen kirkko Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Se sijaitsee kaupungintalon eteläpuolella, junaradan toisella puolen. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herätti kummastusta ja keskustelua pitkään kirkon valmistumisen jälkeenkin. Nykyään risti valaistaan punaisilla led-valoilla.

Entinen rautatieasemarakennus (Poromiehentie 1) valmistui vuonna 1909. Uuden Kemijärven radan valmistuttua vuonna 1934 vanhasta asemasta tuli rautatieläisten asunto; vuonna 1935 valmistui Rovaniemelle toinen asema­rakennus Kemijärven rataa varten suunnilleen nykyisen kaupunginkirjaston kohdalle, mutta se tuhoutui 1944. Sodan jälkeen rakennus on toiminut esim. postitoimistona, väliaikaisena rautatieasemana, naisten työtupana, Lapin maakuntamuseona ja Rovaniemen kuvataidekouluna. Nykyisin rakennus on tyhjillään.

Asemapäällikön talo (Poromiehentie 6) sijaitsi aikoinaan ratapihan vieressä (nykyään entisen ratapihan paikalla on valtatie 4, joka on kaivettu maan sisään). Talossa toimii nykyään päiväkoti.

Vuonna 1935 valmistuneen rautatieaseman asemaravintola (Hallituskatu 9) oli sotien jälkeen pitkään Rovaniemen teatterin käytössä. Talo purettiin 1980-luvulla. Nykyisin paikalla sijaitsee ruohokenttä ja joukko lipputankoja.

Veistoksia, taideteoksia ja muistomerkkejä: Rautatieaseman vieressä rinteessä sijaitsee kaupunkilaisten Pulututkan nimellä tuntema Lapin jälleenrakentamisen muistomerkki 1944–1955; sen on tehnyt kuvanveistäjä Kari Huhtamo, ja se paljastettiin 1981. Kaupungintalon edessä on Kain Tapperin veistos Vuorten synty, joka valmistui 1988. Alvar Aallon Aurora Borealis -veistos Koskikatu 18–20:ssä sijaitsevan kerrostalon seinässä esittää revontulia ja hyppäävää lohta, ja on vuodelta 1962.

Kemiläisen kuvanveistäjä, professori Ensio Seppäsen (1924–2008) veistoksia on Rovaniemellä kolme kappaletta. Yksi niistä on vuonna 1981 valmistunut Jääkäriliikkeen muistomerkki (Jääkäripuisto, Lapinkävijäntie 31 vastapäätä). Veistoksen nimi on Katkenneet kahleet ja se kuvaa Suomen irrottautumista Venäjän alaisuudesta. Vaalea, pystyssä oleva kivi keskellä kuvaa itsenäistä Suomea, vapauttajaa joka on katkonut kahleet entisestä isännästään, Venäjästä. Muut Ensio Seppäsen suunnittelemat veistokset Rovaniemellä ovat Rovaniemen seurakunnan jäsenten muistolle pystytetty Ruotsin evakossa kuolleiden muistomerkki vuodelta 1965 joka sijaitsee Rovaniemen toisella hautausmaalla sekä Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku, joka valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa.

Muistomerkkeinä on myös muitakin kuin taideteoksia. Rautatieaseman vieressä Ratakadun varressa on rautatietoiminnan muistomerkkinä vanha höyryveturi. Someroharjulla Norvatien varressa on ilmapuolustuksen muistomerkkinä Folland Gnat-hävittäjäkone ja kaksi ilmatorjuntatykkiä.

Deutscher Soldatenfriedhof Norvajärvellä: Norvajärvellä, keskustasta noin 20 kilometriä pohjoiseen, sijaitsee saksalaisen veteraanijärjestön aloitteesta vuosina 1959–1963 rakennettu punagraniittinen, saksalaisen arkkitehti Otto Kindtin suunnittelema kappeli Deutsche Soldatenfriedhof, joka toimii toisen maailmansodan aikana pohjois-Suomessa kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkkinä ja hautausmaana. Sen eteisaulassa on Ursula Qernerin veistos ”Äiti ja poika”, hallissa on kahdeksan kalkkikiviriviä, joissa lukee hallin alla olevaan kellariin haudattujen noin 3 000 saksalaissotilaan tiedot.[62] Norvajärvellä sijaitsee myös talvisotaan vapaaehtoisina osallistuneiden ja siinä kaatuneiden norjalaisten hautausmaa.

Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye Lordin vokalisti ja perustaja Tomi ”Mr. Lordi” Putaansuu on kotoisin Rovaniemeltä. Joulukuussa 2006 Rovaniemelle avattiin Lordi-ravintola, Lordi’s Rocktaurant. Ravintola suljettiin kesällä 2011 ja sen tiloissa toimii nykyään uusi ravintola.

Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, Ounasvaaran alueella on ollut virkistystoimintaa vuodesta 1927 alkaen. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.

Tunnettuja rovaniemeläisiä: Antti Erkinjuntti, jääkiekkoilija * Annikki Kariniemi, kirjailija * Martti Kuusela, jalkapallovalmentaja * Hannu Manninen, yhdistetyn hiihdon urheilija * Mr. Lordi (Tomi Putaansuu), muusikko * Pirjo Muranen, hiihtäjä * Harri Olli, mäkihyppääjä * Tanja Poutiainen, alppihiihtäjä * Jani Raappana, näyttelijä * Janne Ryynänen, mäkihyppääjä * Jari Tervo, kirjailija * Antti Tuisku, laulaja.

Osa kaupunginosista on entisen maalaiskunnan kyliä, ja pisimmillään matka kaupunginosasta keskustaan voi olla lähes sata kilometriä:
Alakorkalo • Alanampa • Auttinseutu • Hirvas • Jaatila • Juotasniemi • Karvonranta • Katajaranta • Kauko • Kiiruna • Kivitaipale • Kolpene • Korkalovaara • Koskenkylä • Lehtojärvi • Leipee • Lohiniva • Marrasjärvi • Marraskoski • Meltaus • Misi • Muurola • Narkaus • Niesi • Nivankylä • Nivavaara • Norvajärvi • Oikarainen • Ojanperä • Olkkajärvi • Ounasrinne • Paavalniemi • Patokoski • Pekkala • Perunkajärvi • Petäjäinen • Pisa • Pullinranta • Pöykkölä • Rantaviiri • Rautiosaari • Ruikka • Saarenkylä • Sinettä • Santamäki • Sonka • Syväsenvaara • Tapionkylä • Tennilä • Teollisuuskylä • Tiainen • Tuhnaja • Vaarala • Vanttausjärvi • Vanttauskoski • Vennivaara • Viiri • Vikajärvi • Välijoki • Ylikylä • Ylinampa.

.