ROVANIEMI:
(Svala & Joutsi * maaliskuu 2011 ~ viimeisimmät lisäykset: 7.3.2012)

(Wikipedia,2011): Rovaniemi on Napapiirin tuntumassa sijaitseva Suomen pohjoisin kaupunki ja Suomen pohjoisimman maakunnan Lapin läänin pääkaupunki.
Rovaniemi sijaitsee, Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Rovaniemi on yliopistokaupunki, alueen kaupan keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemi on myös Joulupukin virallinen kotikaupunki. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 15. suurin kaupunki väestömäärältään ja Euroopan suurin kaupunki pinta-alaltaan.
Kaupunki on myös Pohjois-Suomen toiseksi suurin kaupunki heti Oulun jälkeen. Rovaniemellä sijaitsevat Lapin ilmatorjuntarykmentti ja Lapin lennosto.
Rovaniemen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kittilä ja Sodankylä, lännessä Kolari, Pello ja Ylitornio, etelässä Tervola, Ranua ja Posio ja idässä Kemijärvi ja Pelkosenniemi.
Sana 'rova' tarkoittaa metsäistä harjua tai harvapuustoista ylänköä. Sana on laina saamen kielestä, jossa 'roavvi' merkitsee vanhaa paloaluetta tai metsäistä vaaraa tai harjua.

Hotelli Pohjanhovi:

A) Rovaniemen Hotelli Pohjanhovi kuvattuna vanhassa postikortissa.

(Rita Landström, Elävä arkisto): Rovaniemen Pohjanhovin vaiheita arktisesta funkkishotellista kansainvälisesti tunnetuksi elämyshotelliksi.
Arkkitehtien Märta ja Pauli Blomstedtin suunnitteleman Pohjanhovin vihkiminen käyttöön syyskuussa 1936 oli merkkitapaus matkailun historiassa.
Pohjois-Euroopan suurimman hotellin tunnuksia olivat suuret lasiseinät, kattoa kannattavat pilarit, avotakat sekä näköalat Kemijoelle ja Ounasvaaralle.
Pohjanhovi saavutti maailmanmaineen lyhyessä ajassa kun ulkomaiset arkkitehdit ylistivät hotellin muotoja sankarifunkikseksi. Lehdet kuvailivat hotellin rakennusvauhtia ”amerikkalaiseksi” ja hotellia ”mannermaiseksi”. Harvinaista oli myös sähköistetty keittiö, jota mainostettiin Euroopan pohjoisimpana. Keittiön varusteisiin kuuluivat modernit laitteet, jotka tekivät mahdolliseksi tuoreen poronlihan ja Jäämeren antimien tarjoamisen kautta vuoden.
Sodan aikana hotellissa pidettiin neuvotteluja Suomen ja Saksan sotajohdon kesken. Tuolloin Pohjanhovissa vierailivat marsalkka C.G.E. Mannerheim, presidentti Risto Ryti, kenraalieversti Eduard Dietl, Hitlerin henkilökohtaisen esikunnan päällikkö Alfred Jodl ja Gestapo-päällikkö Heinrich Himmler. Vuonna 1941 hotelli toimi salaisen tiedustelupalvelun keskuksena.
Rovaniemen hävityksen aikaan lokakuussa 1944 Pohjanhovi räjäytettiin saksalaisten miinoitettua rakennuksen. Hotellista säilyi ainoastaan ensimmäisen kerroksen siipirakennus ja sen maanalainen kellari.
Rovaniemen jälleenrakennus aloitettiin heti sodan jälkeen. Täydellisen hävityksen kokenut kaupunki rakennettiin Alvar Aallon ja Markus Tavion suunnitelmien mukaisesti. Arkkitehti Aulis E. Hämäläisen suunnittelema uusi Pohjanhovi avattiin vuonna 1947.
1950-luvun alkupuolelta lähtien Pohjanhovin asiakkaina oli merkkihenkilöitä, muun muassa USA:n presidentin puoliso Eleanor Roosevelt. Hotelli oli myös taiteilijoiden ja elokuvantekijöiden kohtauspaikka. Reino Helismaan ja Kauko Käyhkön elokuvaa ”Rovaniemen markkinoilla” kuvattiin hotellissa vuonna 1951.
Presidentti Urho Kekkonen toi Pohjanhoviin monia eri maiden valtioiden päämiehiä seurueineen. Tunnettuja vieraita olivat mm. Belgian, Tanskan ja Alankomaiden kuningasparit sekä presidentit Josip Broz Tito ja Leonid Brežnev.
Pohjanhovin taantumuksen aikakausi alkoi 1960-luvun alkupuolella kun paikkakunnalle avattiin toinen hotelli. Rapistuneen Pohjanhovin usko loistavaan menneisyyteen ei enää riittänyt kun asiakkaat katosivat, myynti laski ja henkilökunnan motivaatio hiipui. Uusi nousukausi alkoi vuonna 1967. Hotelli saneerattiin, osa sen toiminnoista myytiin ja liiketoiminnassa keskityttiin ydintoimintoihin.
Pohjanhovia on vuosien myötä remontoitu, laajennettu, korjailtu ja ehostettu. Nykyään 70-vuotias Pohjanhovi on historiastaan tunnettu, lappilaiseen perinteeseen nojautuva elämyshotelli, joka palvelee asiakkaitaan jokaisena vuodenaikana eri aktiviteetein.


Hotelli Pohjanhovin terassinäkymä vanhassa postikortissa.

Rovaniemen keskustan näkymiä entisinä aikoina:

B) Rovaniemen Koskikadun näkymä vanhassa postikortissa - ajankohta tai kuvaaja ei tiedossa.

Maakuntakadun ja Koskikadun risteys Rovaniemeltä 1957. Paikalla nykyisin 'Lordin aukio'. Vasemmalla kuvassa elokuvateatteri Kino, Aino Savolaisen kioski ja Sulo Antikaisen ruokatavarakauppa.

Rovaniemen Kurtinkadun (Palokadun), nykyisen Inapolun alku 1910. Kuva on otettu Maantiekadulta (Valtakadulta) Ounasvaaran suuntaan. Kuvassa oleva talo oli Kurtin, myöhemmin E.A. Tuiskun (kuva: postikortti / Lena Keinänen).

Färinranta Rovaniemellä, vuonna 1928 - taustalla Vanttauslaiva ja toisen proomun vieressä Lainas 2 -moottorivene. Rantatörmällä Yliruokasen kantatilan rakennuksia.

Rovaniemi urheilukaupunkina:

C) Reima Mukkala kuvasi kesällä 2011 Rovaniemen Lapinaukean urheilualueen, johon kuuluu kuvassa olevan jääkiekkokaukalon takana sijaitseva 'jalkapallohistoriallinen' Lapinaukean hiekkakenttä, jolla Rovaniemen Palloseura (RoPS) pelasi kevätkauden ensimmäisiä pelejään. Hiekkakenttä oli hyvin pienikokoinen ja ilman varsinaisia katsomoita. Yleisö seisoi rajakalkkiviivoilla ja tunnelma oli hyvinkin tiivis ja kiihkeä. Tämän kirjoittaja kävi katsomassa 1980-luvun alkupuolilla ko. kentällä ottelun RoPS-HJK.

Reima Mukkala kuvasi 14.8.2011 Lapinaukean urheilualueen - Lapinaukean kenttä on vielä jonkin aikaa olemassa, sen paikalle on kaavoitettu kerrostaloja. Tässä kuvassa näkyy Lapinaukean kenttää ja sen takana entinen 'Hotelli Lapinportti', joka on nykyisin vanhusten palvelutalo 'Kairaportti'. Nykyinen Rovaniemen keskuskenttä on noin 300 metrin päässä Lapinaukean kentästä.

Tämän kirjoittaja yöpyi Lapinaukean viereisessä hotelli Lapinportissa 3.6.2004, jolloin Keskuskentällä oli pelattu Veikkausliigaa (RoPS-MyPa). Hotelliravintolan keikkayhtye piti huolen, ettei hotellihuoneissa ennen neljää suotta nukuttu. Sen jälkeen jatkui sujuvasti taksiruljanssi alhaalla kadulla kailotuksineen viiteen saakka - aamujuna lähti etelään kuuden hujakoissa. Kysyinkin lähtiessäni - laskua maksaessani - receptionissa ala-aulassa, että saanko joskus tuonnempana tulla vielä samaiseen hotelliin yhden yön valvomaan samalla maksulla.

Reima Mukkala kuvasi Rovaniemen keskuskentän aluetta kauppakeskuksen parkkihallin ylimmältä tasolta 14.8.2011 klo 12:20. Jollakin 'sinisellä' joukkueella näkyy olevan harjoitukset menossa.

Rovaniemen jalkapallon historiikkisivullemme.

Ketjuveistos:

D) Tämä erikoinen 'ketjuveistos' sijaitsi aikoinaan Rovaniemellä eri paikassa kuin nykyään. Tämän kirjoittaja poseerasi ketjuveistoksen luona (kuvaaja: P.Joutsi) 12.7.1968 , jolloin ketjuteos oli vielä sijoitettuna nykyisen kaupungintalon/virastotalon kohdalle eli lähelle Rovaniemen teatteria. Ketjumuistomerkki on sittemmin siirretty Keskuskoulunpuistoon, joka on ihan Lapinaukean kentän vieressä.

Ounaskosken silta:

E) Yksi Rovaniemen 'maamerkeistä' eli Ounaskosken silta kuvattuna 12.7.1968 ('JJ').

Rovaniemen yhdistetty maantie- ja rautatiesilta P.Itkosen kuvaamana. Rautatiet toivat rautasillat Suomeen. Tämä kaksikerroksinen 389,25-metrinen Ounaskosken silta ylittää Kemijoen Rovaniemellä. Junat kulkevat sillan ylätasolla ja maantieliikenne alatasolla. Sillan keskellä näkyy Rovaniemen Kemijärven suunnan kaasuvilkkuesiopaste joka oli vielä 1980-luvun puolivälin tienoilla käytössä.

Rovaniemen rauttaieasema:

F) Rovaniemen rautatieasema Jussi Liimatan kuvaamana 27.9.2007 (kiitos käyttöluvasta).

Rovaniemen linja-autosema (1959):

G) Rovaniemen 'moderni' linja-autoasema valmistui v.1959 (Niilo Pulkka, Pekka Rajala ja Kaarlo Leppänen). Kuva on nettisivulta 'rakennusperinto.fi'.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.