A) Rautalammin puukirkko kuvattuna 4.12.2010 ('S&J'). Pääsisäänkäynnin yläpuolella olevassa kyltissä lukee: 'HM Keisari Nikolai I:sen Hallituksen aikana wuonna 1844 Rakenti M.Tolpo.'

(Wikipedia, 6.12.2010): Rautalammin 1200 istumapaikkainen kirkko on valmistunut vuonna 1844, ja sen on todennäköisesti piirtänyt Carl Aleksander Engel, Carl Ludvig Engelin poika. Rakennusmestarina vuonna 1840 alkaneella työmaalla toimi Mauno Tolpo. Arkkitehtuuriltaan kirkko on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, mutta sitä on pidetty myös lyhytvartisena ristikirkkona.

(Wikipedia, 6.12.2010): Rautalampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 486 ihmistä ja sen pinta-ala on 761,98 km2, josta 222,99 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 6,47 asukasta/km2. Rautalammin naapurikuntia ovat Hankasalmi, Konnevesi, Pieksämäki, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto.
Rautalammin suurpitäjä itsenäistyi Sysmästä vuonna 1561. Silloinen emäpitäjä ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin puolelle ja käsitti Keski-Suomen läänin pohjoisosan aina Jyväskylää myöten. Myöhemmin jopa 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.
Rautalampi ulottui lännessä Keski-Pohjanmaalle, pohjoisessa Kivijärvelle. Nykyinen Rautalampi sijaitsee entisen suurpitäjän itälaidalla Jyväskylän ja Kuopion puolivälissä. Historiallinen Vaasan–Kuopion poikkitie kulkee Rautalammin halki ja yhtyy Suonenjoen Koskelossa Kuopion–Jyväskylän valtatiehen.
Kyliä: Hanhitaipale, Hankamäki, Ihalaiskylä, Kerkonkoski, Kuuslahti, Rautalampi, Sonkarinsaari, Toholahti, Vaajasalmi, Koipiniemi, Kiesimä, Myhinpää ja Pukkiharju.
Rautalammin historia: Rautalammin pitäjän tai nykyisen kunnan historia alkaa vuodesta 1561, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi määräyksen Rautalammin hallintopitäjän muodostamisesta. Kruunun virkamiehenä alueella toimi nimismies. Pitäjän alkuperäinen pinta-ala oli lähes entisen Uudenmaan läänin kokoinen. Samassa yhteydessä muodostettiin Rautalammin seurakunta, jonka ensimmäiseksi kirkkoherraksi nimitettiin 17. toukokuuta 1561 Laurius Laurentii (Lauri Laurinpoika) Jentze.
Hallintopitäjän muodostamisen tavoitteena oli laajentaa Ruotsin valtapiiriä Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjois- ja koillispuolelle tukemalla erämaiden asuttamista hallinnollisin toimin. 1550-luvusta alkaen asuttamista oli tuettu jo mm. verovapaudella.