Ennen vanhaan Rantasalmella: A) Hiljaiselta vaikutti kirkonkylän keskusta 1920-luvulla. Kellosepänliike Thilin taitekattoisen talon edessä pyörittää vannetta pienokainen ja taaempana Kasperin kotileipomon ja kahvilan kohdalla lönkyttelee hevonen, joka on tulossa kohti kätilö Reinikaisen vaaleaa taloa. Raitin päässä vasemmalla näkyvät nahkurin talot ('Perinnealbumi' -1981, Saima Hokkanen). (Wikipedia, 2010): Rantasalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnan väkiluku on 4 014 henkilöä, ja sen pinta-ala on 925,85 km2, josta 366,62 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 7,18 asukasta/km2. Rantasalmen kirkonkylästä on sekä Varkauteen että Savonlinnaan matkaa 40 kilometriä. Rantasalmen naapurikuntia ovat Joroinen, Juva, Savonlinna, Sulkava ja Varkaus. Kirkon suunnitteli alun perin J. Stenbäck 1904, salamasta aiheutuneen tulipalon jälkeen Carl-Johan Slotte 1989. Rantasalmella asui fiktiivinen henkilö, Pekka Lipponen. Tämän vuoksi kunnassa on ollut monia Pekka Lipposen tarinoista juontuvia liikkeiden nimiä, kuten S-Market Lipposka ja hotelli-ravintola Rinssi Eversti. Rantasalmi muistetaan myös Eddie Stenbergin ohjaamasta elokuvasta 'Rantasalmen sulttaani'. Maailmanlaajuisesti kuuluisin Rantasalmella syntynyt lienee arkkitehti Eliel Saarinen. Suomen aikanaan vanhin ihminen Jussi Leskinen asui Rantasalmella. Samaa raittia nahkurin puoleisesta päästä elokuussa 1928. Oikealla olevassa matalassa talossa toimi Niirasen Nahkuriliike. Samassa talossa on isoisänsä työtä jatkanut Niirasen pojantytär tehden suutarintöitä ('Perinnealbumi' -1981, Niilo Eronen). Vaalea rakennus perunapenkkien päässä oli aikoinaan 'kirkkokahvila', jossa käytiin kahvilla kirkonmenojen jälkeen. Siellä tavattiin tutut ja kuultiin jutut. Samalla tontilla oli nahkamakasiini, jossa naapurissa asuva nahkuri säilytti nahkojaan. Kuva on 1920-luvulta ('Perinnealbumi' -1981, Saima Hokkanen). Talvinen kuva Rantasalmen kirkonkylän raitilta 1920-luvulla - liikenne oli vielä hiljaista ('Perinnealbumi' -1981, Erkki Kämäräinen). E.Brask kuvasi tämän Rantasalmen kirkonkläkuvan v.1927. Etualalla vasemmalla puiden varjossa on Osuusliike Työnvoiman rakennus, joka paloi myöhemmin ('Perinnealbumi' -1981). E.Brask kuvasi Rantasalmen työväenyhdistys Sovinnon talon vuonna 1925. Talo oli valmistunut v. 1913. Oravin ja Kolkon kylillä oli myös omat työväenyhdistyksensä ('Perinnealbumi' -1981). Rantasalmen vanha kunnantalo kuvattuna ilmeisesti 1920-luvulla. Talossa toimi 18 vuotta Säästöpankki (vuodesta 1874), talo oli valmistunut jo vuonna 1840. Talossa on myöhemmin ehtinyt olla mm. kirjasto, kansalaiskoulu ja 1980-luvulla rakennus toimi nuorisotalona ('Perinnealbumi' -1981, Anna-Liisa Kostia). Rantasalmen vuonna 1926 valmistunut uusi kunnalliskoti kuvattuna vihkiäispäivänään. ('Perinnealbumi' -1981, Kerttu Pasanen). Vanha kunnalliskoti oli palanut vuonna 1921 ja väliaikaisesti kunnalliskoti sijaitsi völivuodet 1921-26 Kolkonniemessä. Uusi kuvassa oleva rakennus tehtiin Rauanrantaan. Rantasalmen kunnansairaala aloitti toimintansa v.1913. Rakennus oli tehty vuonna 1906 puretun puukirkon hirsistä. Kuva on vuodelta 1942 ('Perinnealbumi' -1981, Leo Kinnunen). Vanha kunnalliskoti oli palanut vuonna 1921 ja väliaikaisesti kunnalliskoti sijaitsi völivuodet 1921-26 Kolkonniemessä. Uusi kuvassa oleva rakennus tehtiin Rauanrantaan. Entinen Kuninkaankartano 'Lankila' Erolanniemellä vuonna 1934. Kartano on olut Skogin, Vegesackin, Brunoun, Gummeruksen ja Baggen sukujen hallussa. Bagget ostivat tilan vuonna 1916 ('Perinnealbumi' -1981, E.Uotinen). Helsingin Sanomat julkaisi 29.12.2010 palstallaan 'HS 100 vuotta sitten' yllä olevan kuvan, jonka kuvateksti oli seuraava: Vaalilautakunta valvomassa vuonna 1910 Rantasalmella Mikkelin läänin kansanedustajien vaalia. Etualalla vaaliuurna. Äänestysliput olivat suuria, eikä niihin kirjoitettu numeroa, vaan vedettiin punainen viiva halutun nimen sisältävään ruutuun. Kuva kirjasta 'Keisarin Suomi'.

Rantasalmen kirkonkylän näkymiä nykypäivänä: B) Rantasalmen kirkonkylän keskusraittia - kuvattu 12.3.2011 ('S&J'). Asuin- ja liikerakennus Rantasalmen keskustassa, kuvattu 12.3.2011 ('S&J'). 'Maalaistori Kahvio' Rantasalmen keskusväylän varrella (edellisen kuvan rakennuksessa) - 12.3.2011 ('S&J'). Samassa rakennuksessa mielenkiintoinen 'ovi-ikkunaluukku'-systeemi, kuvattu 12.3.2011 ('S&J').

Rantasalmen kirkko: C) Rantasalmen tiilinen, goottilaistyylinen kirkko rakennettiin vuosina 1901-04 arkkitehti J.Stenbäckin piirustusten mukaan. Vanha puukirkko purettiin vuonna 1906 ('Perinnealbumi' -1981, Soini Punnonen). Rantasalmen komea tiilikirkko - molemmat kuvattu 12.3.2011 ('S&J'). Rantasalmen kirkon torniosa - 12.3.2011 ('S&J'). Rantasalmen kirkon suurikokoinen pyöröikkuna - 12.3.2011 ('S&J').

Rantasalmen rautatieasema: D) Rantasalmella oli rautatie ja asemarakennus jo Venäjän vallan aikana. Virallisesti Rantasalmen asema avattiin 1.11.1914 ('Perinnealbumi' -1981, Anna-Liisa Kostia). Rantasalmen asema sijoitettiin Rantasalmen kirkolta Sulkavalle kulkevan tien risteykseen, seitsemän kilometrin päähän kirkolta. Asema rakennettiin harvaan asutulle seudulle Thure Hellströmin piirustusten mukaan v.1913. Henkilöliikenne lakkautettiin keväällä 1988 Huutokosken ja Savonlinnan väliltä. Ratapiha muutettiin kauko-ohjatuksi v. 2009. Rantasalmen asema sijaitsee n. 60km Pieksämäeltä ja n. 40km Huutokoskelta kaakkoon Savonlinnaan ja Parikkalaan johtavalla radalla. Risto Hirvonen kuvasi (25.12.2008) Rantasalmen aseman lumisena Joulupäivänä 2008. Katolta näyttäisi kadonneen mielenkiintoiset pyörökaari-ikkunat. Kiitos luvasta käyttää tätä kuvaa sivullamme. Rantasalmen rautatieasema kuvattuna 12.3.2011 ('S&J'). Ratapihalla kiskot täysin lumeen hautautuneina. Rantasalmen rautatieaseman luoteispääty kuvattuna lauantaina 12.3.2011 ('S&J'). Kuvaushetkillä radiossa uutisoitiin Fukushiman ydinvoimalan räjähdyksestä Japanissa. Kuvassa Rantasalmen asema kuvattuna 1920-luvulla, jolloin kunnan alueella oli 35 km rautateita ja sen varrella neljä 'pysähdyspaikkaa': Rantasalmi, Parkumäki, Hiltula ja Kolkontaipale ('Perinnealbumi' -1981, E.Kosunen). Rantasalmen rautatieaseman tavaramakasiini kuvattuna lauantaina 12.3.2011 ('S&J'). Rantasalmen rautatieaseman luoteispuolen asuinrakennus 12.3.2011 ('S&J'). Vanhaa VR-rakennuskantaa. Rantasalmen rautatieasema kuvattuna 25.6.2007 (kuvaaja: Jari Kuusinen, 'junalauta.net' - kiitos käyttöluvasta). Rantasalmen rautatieasema Jussi Liimatan kuvaamana 8.7.2009 (kiitos käyttöluvasta).

Rantasalmen asemakylän rakennuksia: E) Rantasalmen rautatieasemalle johtavan kylätien ylittää aseman läheisyydessä entinen (?) ratalinja, josta talon läheisyydessä olevat liikennemerkit varoittavat. Kuvattu 12.3.2011 ('S&J'). Tien ylittänyt ratalinja oli täysin lumen alle hautautunut, joten sen toimintakunnosta oli vaikea tehdä arvioita. Minneköhän ratalinja johti? Kartassa on asemanseudun kohdilla paikannimi Kohisevanlampi. Rakennuksesta kiinnittää myönteisesti huomiota yläkerran päätyikkunassa mielenkiintoisesti tehty ruutujako. 'Radan varrella'-kirjassa puhutaan Rantasalmen kohdalla v.1945 perustetusta sahalaitoksesta: Sahan raide suljettiin ratapihan muutostöiden yhteydessä 2008 ("Sahalaitos" = Rantasalmi Oy hirsitalotehdas). Henkilöliikenne koko rataosuudella oli lopetettu v.1988. Kirjassa 'Radan Varrella' on Kimmo Pyrhösen vuonna 1990 Rantasalmen aseman ratapihalta ottama valokuva, josta käy hyvin ilmi mainitun sivuraiteen kaartuminen etelään. Kuvan vasemmassa reunassa erottuu hyvin valkoinen puurakennus, jonka luota ylempi kuva on otettu reilut 20 vuotta myöhemmin. Samaa paikkaa Rantasalmen aseman liepeillä Tapio Keräsen kuvaamana 18.3.1988 (Vaunut-org). Osuuskaupan makasiinit näkyvät juuri ja juuri kuvan oikeassa laidassa tavaravaunujen takana. Dv12 2539-veturi teki vaihtotöitä Rantasalmella ja on tässä kuvassa vaunujen kanssa sahan raiteella. Veturin etupään oikealla puolella näkyy asematalon päätyä tavaramakasiinin takana. Raideyhteys sahalle katosi rataremontin yhteydessä vuoden 20098 tietämillä. Samainen rakennus, jonka toiseen päätyyn oli tehty vastikään laajennusremontti (12.3.2011 - 'S&J'). Rantasalmen asemakylän rakennus aivan aseman kulmilla (12.3.2011 - 'S&J'). Edellisen rakennuksen kohdilta kadun jatkoa asemalta poispäin (12.3.2011 - 'S&J').

Rantasalmen Kolkontaipaleen rautatieasema ja asemakylä: F) Asemamies Otto Laamanen (Rantasalmen) Kolkontaipaleen asemalla 1930-luvulla. Kolkontaipaleen asema sijaitsi Rantasalmelta runsas 10 kilometriä luoteeseen Pieksämäen suuntaan ('Perinnealbumi' -1981, Kaisu Purhonen). Juha Kutvonen kuvasi 24.7.1994 Kolkontaipaleen asemarakennuksen. Aika oli jo ajanut asemasta ohi. Kuvaajan Isoisänisä Aleksanteri Kutvonen asui ja toimi Kolkontaipaleella suutarina ennen muuttoaan sieltä Joroisiin. Kiitos luvasta käyttää tätä kuvaa sivullamme. Rantasalmen Kolkontaipaleen rautatieasema kuvattuna 12.3.2011 ('S&J'). Myöhäistä jugendia edustava Kolkontaipaleen laiturirakennus rakennettiin Thure Hellströmin piirustusten mukaan 1913 rataosan muiden asemien tapaan. Rakennusta laajennettiin myöhemmin. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi v.1972 ja henkilöliikenne lopetettiin koko rataosalla v.1988. Viimeisinä vuosina liikennepaikkaa käytettiin lähinnä raakapuun kuormauksessa. Viimeinen jäljellä oleva sivuraide oli käytössä vuoteen 2007, jolloin liikennepaikka lakkautettiin. Sivuraide purettiin seuraavana vuonna. Laiturirakennus olisi 'Radan varrella'-kirjan mukaan sen ilmestyessä v.2009 asuinkäytössä, mutta kuvausaikaan maaliskuussa 2011 paikka näytti kyllä totaalisen autioilta. Kolkontaipaleen asemarakennus kuvattuna 12.3.2011 ('S&J'). Kolkontaipaleen ratapihaa lumen alle hautautuneena - 12.3.2011 ('S&J'). Kuvaussuunnassa Huutokoski ja Pieksämäki. Kolkontaipaleen autioituneen ratapihan ympäristössä riittää postilaatikkorivin perusteella vielä 'savuja'. Takana näkyy aseman tavaramakasiini - 12.3.2011 ('S&J'). Rantasalmen Kolkontaipaleen asemakylää - 12.3.2011 ('S&J'). Entinen kaupparakennus asemakylän 'loistoajoilta' melkein lumeen hautautuneena. Samainen entinen kaupparakennus aseman suunnasta kuvattuna - 12.3.2011 ('S&J'). 'Maantie päättyy'-kyltti erottuu muutamia kymmeniä metrejä ennen Kolkontaipaleen asemaa - 12.3.2011 ('S&J'). Rantasalmen Kolkontaipaleen asemakylää - molemmat 12.3.2011 ('S&J').

Rantasalmen Lautakankaan seisake: G) Rantasalmen kunnan alueella sijainnut Lautakankaan seisake - kuva: Eljas Pölhö, 27.5.1988. Seisake toiminnassa 1.3.1946 - 29.5.1988. Sijainti alle neljä kilometriä Rantasalmen asemalta Parikkalan suuntaan.

Rantasalmen lentokentältä: H) Rantasalmen lentokenttä täytti 70 vuotta kesällä 2010. Sodanajan lentokenttänä Rantasalmi jätti oman lukunsa sotahistoriaamme. Tässä kuvassa Lentolaivue 24:n varapäällikkö luutnantti I.Törrönen (oikealla) mekaanikkonsa kanssa poseeraa Brewster BW-385-koneen edessä Rantasalmen kentällä heinäkuun kopulla 1941. Kuva kirjasta 'Suomen ilmavoimien historia 1' (Apali Oy - 1995). Venäläisten ilmatorjunta ampui tämän koneen alas 3.12.1941 Lotinanpellon suunnalla. Brewster sai osuman, syttyi palamaan ja syöksyi maahan räjähtäen. Ohjaaja H.Elfving sai surmansa. Tässä samainen 4/LeLv. 24:n kone BW-385 Rantasalmella heinäkuussa 1941 luutnantti I. Törrösen nimikkokoneena.