(Wikipedia, 2013): Raisio (ruots. Reso) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 24 661 ihmistä ja sen pinta-ala on 50,06 km2. Raision naapurikunnat ovat Masku, Naantali, Rusko ja Turku. Ensimmäinen maininta Raisiosta kirkkopitäjänä on vuodelta 1292. Raisiosta tuli kauppala vuonna 1966 ja kaupunki vuonna 1974. Kaupungin väkiluku on noussut 1900-luvulla vajaasta 2 000 hengestä noin 24 000:een, pääosin palvelualan ja teollisuuden ansiosta. Raisio sijaitsee Turun ja Naantalin välissä. Turusta Porin ja Vaasan kautta Ouluun johtava valtatie 8 leikkaa Turun ohikulkutien eli kantatie 40:n Raisiossa, josta johtaa myös tie Naantaliin. Raision kautta kulkee myös Turun ja Uudenkaupungin välinen rata, ja Raision asemalta johtaa haararata Naantaliin. Matkustajaliikenne radalla lakkasi vuonna 1992, mutta rataa käytetään yhä säännöllisesti rahtikuljetuksiin. Historia: Vanhimmat tunnetut kirjalliset tiedot Raisiosta ovat vuodelta 1292 olevasta testamentista jossa Raisio mainitaan Elaus-nimisen papin kotipaikaksi. Tämä tarkoittaa, että Raisiossa on jo tuolloin ollut järjestäytynyt seurakunta. Arkeologisia löytöjä Raisiossa on jo kivikaudelta. Rautakautisia löytöjä on runsaasti ja niitä esitellään Raision kulttuurikeskus Harkon arkeologisessa näyttelyssä. Kansanrunon mukaan jättiläiset Killi ja Nalli rakensivat Raision kirkon. Laajalti tunnettu ja epiteetinomainen ilmaisu ”rahaisesta Raisiosta” löytyy Topeliuksen kansallisromanttisesta, kansakuntaa luovasta Maamme-kirjasta, ja liittyy Raision kirkon rakentamiseen. 1970-luvulle asti alue oli erittäin maanviljelyspainotteinen. Turku pakkolunasti ja liitti itseensä pieneltä kunnalta alueita, ja sen koko olemassaolo oli vaakalaudalla, kunnes Raision Tehtaat (nyk. Raisio Oyj) alkoi menestyä. Kunnasta tuli teollisuuskeskus, mikä sysäsi väkiluvun valtavaan kasvuun – koko 1900-luvun aikana se 11-kertaistui. Kasvuun on vaikuttanut myös Turun välitön läheisyys. Vuonna 1966 Raisiosta tuli kauppala ja 1974 kaupunki. Sotien jälkeen raisiolaisuuteen kuului olennaisena osana se, että sinne oli muuttanut työn perässä ihmisiä eri puolilta Suomea. 1970-luvulla Raisio sai uuden kaksitasoisen keskustan, jossa betoni oli hallitsevassa asemassa. Myöhemmin tätä alettiin pitää arkkitehtonisena virheenä, ja keskusta uudistettiinkin 2000-vuosikymmenen alussa. Raision nimi johtuu kunnan läpi virtaavasta Raisionjoesta, jonka nimen vanhin muoto on tiettävästi ollut Raisajoki. "Raisa" lienee alkujaan virolainen sana – esimerkiksi Virossa on Raesa-niminen kylä. "Raisnik" puolestaan tarkoittaa viron kielessä suoniittyä. Näin ollen Raisiojoki tarkoitti luultavasti alun perin 'suojokea', mikä muinaisen jokisuun laajojen vesijättöalueiden perusteella on osuva nimitys.

Raisionjoen läppäsiltaonnettomuus vuonna 1933: A) Turun Raisionjoella tapahtui junamiehen hengen vaatinut erikoislaatuinen nostosiltaonnettomuus vuonna 1933. (JL, 30.7.2008): Kyseessä on Raisionjoen ylittävä silta, Turun öljysataman raiteella. Kyseinen onnettomuus tapahtui 12.8.1933 kun satamasta tulossa ollut järjestelyjuna ajoi avatulle sillalle. Yksi junamies kuoli. Kyseinen veturi saatiin pois sillalta vasta kahdeksan päivän kulttua. Sillalta puuttui asianmukainen esisignaalilaitos semaforeineen. Rautatiehallitus totesi että kyseinen silta on hyväksytty vain tasosillaksi. Sillan koneisto poistettiin 1975 ja vastapainorakenne 1980-livun alussa. Lähde Resiina 2/1996 sivu 11, artikkeli 'Avattavat kiskoliikennesillat'. (Turun Sanomat 1.3.2009, Jukka Saarinen): Läppäsiltaturmasta tuli aikansa nähtävyys: Turkulaisella Kari Alholla on muistona valokuvia setänsä Väinö Alhon hengen vieneestä veturionnettomuudesta. Raisionjoen läppäsillan erikoinen veturionnettomuus vuonna 1933 on saanut turkulaiset kaivelemaan vanhoja valokuva-albumejaan. Onnettomuudesta kerrottiin Turun Sanomien Extrassa tammikuussa, kun lukijamme pyysi tapahtumasta lisätietoja 'Jukka vastaa' -palstalla. Raisionjoen ylittävä avattava rautatiesilta jouduttiin nostamaan ylös virallisesti ensimmäistä kertaa lauantaina elokuun 12. päivänä vuonna 1933 telakalle korjattavaksi tulevien suurten veneiden vuoksi. Juuri kun siltaa alettiin laskea takaisin paikalleen, lähestyi siltaa Pansiosta tyhjiä vaunuja noutamaan lähetetty veturi vaunuineen. Takaperin liikkuneessa veturissa ei huomattu ylösnostettua siltaa. Niinpä veturi porhalsi suoraan siltakannelle. Sieltä veturi rysähti alas vetämiensä tyhjien vaunujen päälle. Veturi vaunuineen jäi sillalle useiksi päiviksi turkulaisten ja lähiseudun asukkaiden ihmeteltäväksi. Onnettomuudessa sai surmansa junamies Väinö Alho ja neljä muuta miestä loukkaantui. Turkulainen Kari Alho on aina ollut kiinnostunut vanhoista tapahtumista. Maailmaa koskettavien isojen katastrofien tutkimisen lisäksi hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti Turun historiaan ja urheiluun liittyvät asiat. Raision läppäsillan veturionnettomuus on kiinnostanut häntä varsinkin siksi, että onnettomuudessa surmansa saanut oli hänen setänsä. - Väinö Alholta jäi leskivaimo ja kolme alaikäistä lasta. Isästäni tuli heidän asiainhoitajansa. Setänsä jäämistöstä on Kari Alhon kansioihin jäänyt kolme valokuvaa, joissa onnettomuuspaikkaa on kuvattu eri etäisyyksiltä. - Saattavat olla viranomaiskäyttöön otettuja tutkimuskuvia, hän arvelee. Julkisuudessa kerrottiin, että huonon onnen veturi 313 kiskoi sillalle saapuessaan kahta tyhjää öljyvaunua ja paria tavaravaunua. Kari Alho on kuvia tutkiessaan kuitenkin huomannut, että öljyvaunuja olikin vain yksi, mutta tavaravaunuja jopa kymmenkunta. Alho arvelee, että erikoinen läppäsiltaonnettomuus oli aikanaan melkoinen nähtävyys, jota tultiin katsomaan kaukaakin. Onnettomuudessa surmansa saaneen Väinö Alhon pojat eivät isänsä kohtalosta säikähtäneet, vaan hakeutuivat aikuisina myös VR:n palvelukseen. Kari Alhon valokuvien lisäksi ainakin naantalilaisella Timo Merimaalla on hallussaan kolme isokokoista valokuvaa Raision onnettomuudesta. Merimaan käsityksen mukaan takaperin vetäneen veturin perässä oli säiliövaunun lisäksi tyhjiä tavaravaunuja 3-4. - Tenderin (polttoaine- ja vesivaunu) päällä ei kuvissa näy olevan enää halkoja, joiden kerrottiin aikanaan olleen veturimiehille näköesteenä. Lienevät pudonneet törmäyksessä, Timo Merimaa miettii. Myös Inga Haaristo lähetti isänsä jäämistöstä löytyneestä kuvasarjasta jyhkeän valokuvan onnettomuudesta. Turkulainen rikosylikonstaapeli Jyrki Eskola sanoo, että myös Varsinais-Suomen rikosteknisen yksikön pienessä museokokoelmassa on onnettomuudesta neljä valokuvaa. Museokokoelmaa säilytetään Varsinais-Suomen poliisilaitoksella. Aikoinaan Turussa asuneella Harri Laverilla on omakohtaisia muistoja onnettomuudesta. - Kävin 2,5 -vuotiaana katselemassa läppäsillan veturia isäni tekemissä kärryissä. Aikoinaan puhuttiin, että sillasta tehtiin nouseva sen takia, kun Rostedtin veneveistämö vaati vapaata kulkua Raisionjoesta ulos Pohjoissalmeen. Joku vääräleuka kyllä sanoi, etteivät ne Rostedtin sumput pysy edes pinnalla sillalle asti. Erityisen kiinnostunut veturionnettomuuden vanhoista valokuvista on turkulainen Markku Varnila. - Olen kerännyt historiallisia valokuvia Pansion alueelta. Otoksia on kertynyt kolmisensataa. Haaveenani on pystyttää niistä Pansio-näyttely. Hyvä ajankohta voisi olla vuosi 2011. Siksi olen kovasti kiinnostunut myös Raisionjoen läppäsiltaonnettomuudesta. Inga Haaristo oli lähettänyt Turun Sanomille edesmenneen isänsä N. Wirénin kokoelmasta kuvia Raision läppäsiltaonnettomuudesta vuodelta 1933. Raision rautatiekultturia: Raision rautatieasema Jussi Liimatan kuvaamana 20.9.2009 - kiitos käyttöluvasta. Raision rautatieasema (lyh. Rai, ruots. Reso järnvägsstation) on rautatieasema Raision kaupungissa Varsinais-Suomessa. Raision rautatieasema perustettiin vuonna 1923 Turku-Naantali maantien varteen, pari kilometriä Raision kirkonkylästä. Asemarakennus valmistui samana vuonna. Aseman seudulle ei muodostunut uutta asutusta, sen sijaan teollisuutta sen lähistölle nousi runsaasti, kun esimerkiksi Raision tehtaiden edeltäjä Oy Vehnä Ab:n mylly perustettiin sen läheisyyteen. Raision rautatieasema oli myös radan merkittävin väliasema, sillä siellä haarautuvat Uudenkaupungin rata ja Naantalin rata. Vaikka Raisio laajeni, ei rautatien käyttö kasvanut samassa tahdissa. Aseman lipunmyynti suljettiin 1.10.1988 ja henkilöliikenne loppui kokonaan vuoden 1993 alussa, koko Uudenkaupungin radan henkilöliikenteen lakkauttamisen myötä. Asema palvelee enää ainoastaan tavaraliikennettä, jonka ansiosta asema säilyi miehitettynä aina vuonna 2008 käyttöön otettuun kauko-ohjaukseen asti. Huonokuntoiseksi päässyt asema lähirakennuksineen siirtyi ensin Senaatti-kiinteistöjen myyntikohteeksi 2007 ja lopulta yksityisomistukseen kesäkuussa 2010. Itse asemarakennus yhdessä viereisen asuinkasarmin kanssa on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, jonka vuoksi asemarakennuksia ja asemapuistoa tulee hoitaa Museoviraston ohjeiden mukaisesti "kulttuurihistoriaa ja hoitoperinteitä vaalien". Myös itse asemarakennuksen käyttöön virasto asettaa rajoituksia, sillä sen huonejakoa tai kiinteitä kalusteita ei saa muuttaa. Kokonaisuudessaan asema-alueen pinta-ala on noin kuusi hehtaaria ja sillä sijaitsee itse aseman lisäksi viisi muuta rakennusta: sauna, asuinrakennus ja kolme ulkorakennusta. Osa tontista on Raision tehtaiden pysäköintialuetta (Wikipedia, 2017). Nimimerkki "Tve4" kuvasi heinäkuussa 2008 Raision asemalla. Lisenssi, OK. public domain, Wikipedia). Pauli Ruonala kuvasi 6.9.1997 retkijunan Raision asemalla. Käyttölupa "2017-1-C", kiitos. Ari-Pekka Lanne kuvasi 24.6.2014 Raision tehtaan teollisuusradalla. Käyttölupa "2015-12-J", kiitos. Ihala: Mika Vähä-Lassilan piirros Ihalan asemarakennuksesta. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos. Ihalan seisake (lyh. Iha, ratakm 204+400), alkuperäiseltä nimeltään Lehtimäen laiturivaihde on Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu seisake. Se perustettiin Raision kirkolta Artukaisten kartanolle vievän tien varteen vuonna 1923. Jarl Ungernin suunnittelema laiturirakennus valmistui paikalle jo edellisenä vuonna. Liikennepaikan nimi muutettiin kuitenkin Pansion laiturivaihteeksi jo 1. kesäkuuta 1925, sen eteläpuolella sijaitsevan Pansion kylän mukaan. Kun Pansion alueesta tuli osa Turkua vuonna 1930, muutettiin liikennepaikan nimi Ihalaksi 1. lokakuuta 1945, sillä aikaisempi Ihala-niminen liikennepaikka oli jäänyt luovutetun Karjalan alueelle. Seisakkeelta rakennettiin vuosina 1956–1957 teollisuusrata Naantalin Viheriäisten niemessä sijaitsevalle Nesteen Naantalin öljynjalostamolle. Rata Viheriäisten ratapihalle asti valmistui yhtä aikaa jalostamon kanssa. Ihalan laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi, kun tavaraliikenne siellä loppui vuonna 1972. Kuitenkin vielä 1980-luvun lopulla Kyllästämön sivuraiteella kuormattiin tavaravaunuja. Laiturirakennus purettiin vuonna 1980 ja henkilöliikenne seisakkeelta lakkautettiin kahta vuotta myöhemmin, toukokuussa 1982. Tämän jälkeen liikennepaikka toimi vielä Viheriäisten erkanemisvaihteena, kunnes sekin purettiin vuonna 1991 uuden vaihteen valmistuttua (Wikipedia, 2017).