Raaseporin kaupunki (Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistettiin 1.1.2009): A) Helsingin Sanomat, 8.11.2009 (Riitta Vainio): Raaseporilla voi olla loistava tulevaisuus. Tunnin junamatkan päässä Helsingistä ja Turusta. Nuoria yrittäjiä. Merenrantaa, historiallisia tehdasmiljöitä, vanhaa asutusta. Enemmän linnoja kuin Savonlinnassa. Mutta raaseporilaisilla on edessään kipeät ratkaisut. Vaihtoehtoja on kaksi: nostaa kunta jaloilleen omin voimin tai jättää ratkaisut ulkopuolisten tehtäväksi. Raaseporilla on kaksi vuotta aikaa. Ellei päätöksiä synny, uusi Raasepori on samassa jamassa kuin edeltäjänsä: kriisikunta, konkurssitilassa. Silloin tulevat valtion herrat ja ulkopuoliset. Selvittäjät eivät kunnioita kunnallista itsehallintoa. (Wikipedia, 11.11.2010): Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille. Huomattavia taajamia ovat myös Mustio, Pohjan kirkonkylä (Pohjankuru) sekä Fiskars. Tammisaaren alue: Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenkby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg ja Österby. Karjaan alue: Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Torsböle, Visanbacka, Västanby ja Österby. Pohjan alue: Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne) ja Åminnefors.

B) Raaseporin Linnanrauniot: Raaseporin linna sijaitsee Snappertunan kirkonkylässä, Raaseporin kaupungissa Läntisellä Uudellamaalla. (Raaseporin nettisivut, 2009): Raaseporinjoen partaalla, korkealla kalliolla sijaitsevat Raaseporin rauniot ovat jäänteitä ilmeisesti 1300-luvulla rakennetusta ja tuolloin vielä veden ympäröimästä linnasta. Ensimmäinen aikakirjoihin viety merkintä Raaseporin linnasta löytyy kirjeestä, joka on päivätty vuonna 1378. Raasepori on keskiajalle tyypillinen hieman vaatimattomampi linna, jonka rakentaminen kesti pitkään. Suomessa ei toista vastaavanlaista linnaa ole. Linnan läheisyydessä toimii Raaseporin kesäteatteri, jossa kesäisin esitetään suuren luokan musiikkiteatterituotantoja ruotsiksi. Näyttämö sekä ulkoilmakatsomo on Suomen suurimpia, istumapaikkoja löytyy yli 1200. Raaseporin linnassa ja linnan läheisyydessä järjestetään kesäisin Raaseporin juhlien puitteissa myös konsertteja, keskiaikahenkisiä tapahtumia, juhannusjuhlat sekä paikallisten yhdistyksien markkinatapahtuma. Raaseporista löytyy myös Suomen vanhin turistimaja, kahvila Slottsknektens stuga - Linnanvoudin tupa. Uusi retkeilymaja Snappertuna vandrarhem löytyy lyhyen kävelymatkan päässä (500 m) linnanraunioista. Raaseporin linnanraunioilta johtaa kaunis, noin 300 metrin mittainen "Rakkaudenpolku" metsän läpi Snappertunan talomuseoon, Forngårdeniin. Sen läheisyydessä löytyy Snappertunan puukirkko 1700-luvulta. Raaseporin linnan merkitys oli aikanaan ehkä ennen kaikkea kauppapoliittista laatua. Linna pystytettiin etelärannikolle suojaiseen paikkaan, ja sen tarkoituksena oli todennäköisesti puolustaa Ruotsin etuja menestyksellistä hansakaupunki Rääveliä (Tallinna) vastaan. Linnan keskeinen asema tukikohtana ilmenee jo siitä innokkuudesta, jolla sekä tanskalaiset että ruotsalaiset joukot - ja välillä myös sekalaiset merirosvolaivastotkin - taistelivat linnan herruudesta. Linnan pohjoispuolella sijaitsevalla ns Hirsipuumäellä (Galgbacken) teloitettiin joulukuussa 1520 piispa Hemming Gadh. Kyseessä oli Kristian II välienselvittely poliittisten vastustajiensa kanssa. Kun Kustaa Vaasa otti vallan ja Tammisaaresta 1528 tuli linnanläänin hallintokeskus, Raasepori menetti merkityksensä. Linna hylättiin 1550-luvulla ja oli autiona yli 300 vuotta. Loistonsa ajat linna koki 1400-luvun keskivaiheilla, jolloin Ruotsista karkotettu kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde piti linnassa hoviaan useaan eri otteeseen. Raaseporin linnanraunio on paitsi Raaseporin kaupungin (1.1.2009 lähtien) myös koko läntisen Uudenmaan ylväin historiallinen muistomerkki. Raunioita isännoi erityinen hallintokunta, johon kuuluvat mm. kaupungin ja museoviraston edustajat. Raaseporin linnanraunioiden ensimmäinen kunnostustyö alkoi vuonna 1890, ja sittemmin linnaa on restauroitu moneen otteeseen. Museovirasto, joka sai vuonna 1988 päätökseen kaksitoista vuotta kestäneen entisöinnin, on kieltänyt enemmät toimenpiteet. Viraston asiantuntijoiden mukaan linnaa ei ole mahdollista entisöidä alkuperäiseen asuunsa, koska ei ole tarkkaa tietoa siitä, miltä se aikoinaan on näyttänyt. Vuonna 2008 aloitettiin Tammisaaren maakuntamuseon toimesta tutkimus- ja kehittämisprojekti 'Kaikkien aikojen Raseborg', jonka tavoitteena on tietelliseltä pohjalta nostaa esille Raaseporin historia ja tehdä se tutuksi kiinnostavalla ja jännittävällä tavalla. Projektiin kuuluu myös arkelogisia kaivauksia, jotka jo heti alussa syyskuussa toivat uutta merkittävää tietoa linnan historiasta ja muinaisesta Tuna kauppapaikasta. Raaseporissa raunioden läheisyydessä järjestetään kesäisin juhannusjuhlat ja muinaismarkkinat sekä korkeatasoisia konsertteja ja teatteriesityksiä. Kulttuuritapahtumia koordinoi Raaseporin juhlat (Raseborgs Festspel).

Raaseporin rautatiehistoriaa: C) Tapio Keränen kuvasi tämän upean kuvan 3.11.1967 Raaseporissa Karjaan-Hangon radalla: Veturinkuljettaja Talvitie tunsi veturinsa ja osasi kiihdyttää sen turhia sutimatta huippuvauhtiinsa mahdollisimman nopeasti. Pysähdyksiin tultiin lähes hätäjarrutuksella. Lämmittäjä Villför seuraa matkustajien purkautumista junasta ja taas päästään jatkamaan matkaa. Tämä kuva Raaseporin asemasta on otettu 1920-luvulla. Kuva on peräisin 'Radan varrella'-kirjasta, johon se oli päässyt J.Katajiston vanhojen rautatieaiheisten kuvien kokoelmasta. ('Radan varrella', 2009): Tammisaaren alainen Raaseporin laiturivaihde avattiin harvaanasutulle seudulle, paikkaan, jossa Snappertunasta ja Raaseporin linnasta tuleva maantie yhtyi Tammisaaren maantiehen. Pysäkki olikin lähimpänä Snappertunan kirkonkylää. Raaseporin laiturirakennus rakennettiin monien Hangon radan asemien tapaan Platformskjul I-tyypin piirustuksilla, jotka oli laatinut Bruno Granholm. Vuonna 1903 rakennettua asemaa laajennettiin 1939. Raasepori muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1957 ja seisakkeeksi tavaraliikenteen loputtua 1968. Henkilöliikenne lopetettiin 1984 ja liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Liikennepaikkarakennus on purettu. Juha Niemisen 27.6.2009 ottama kuva : Krause & Co.:n valmistama höyryveturi (Nr. 2517/1891) museoituna Fiskarsin ruukkialueella Raaseporissa. 30 hevosvoiman veturilla vedettiin kuormia Pohjankurun satamaan ja takaisin aina 1950-luvulle asti. Pohja * Pohjankuru * Fiskars: Pohjankurun rautatieasema kuvattuna 9.8.2009 (kuva: Wikipedia ~ 'eelisp'). (Wikipedia, 2011): Pohjankurun rautatieasema (lyh. Pku, ruots. Skuru järnvägsstation) on rautatieasema Pohjankurussa Raaseporin kaupungissa rataosalla Helsinki–Turku. Rautatieasemaa ei enää käytetä henkilöliikenteessä, mutta Pohjankurun satamasta kulkee tavaraliikennettä. Siellä on Suomen ensimmäinen rautatietunneli, 156 metrin pituinen ja rakennettu vuosien 1896–1897 aikana. Sen lähellä on sekä rantaradan nykyinen tunneli että erkanemisvaihteesta satamaan menevä tunneli. 'Kapearaiteinen matkustajajuna' Fiskarsin radan Pohjankurun päässä tekemässä lähtöä Ruukille. Tuntematon kuvaaja, ajankohta vuoden 1930 tietämillä. Tupakkaosasto on huomaavaisesti sijoitettu ilmanvirtausten mukaisesti peräpäähän. Kuvan lähetti S.Virtanen. ('JR', 25.2.2011): Kuva on Pohjankurusta eli Skurusta ja matkustajajunan suuntana on Fiskars. Tuollaisia katettuja ja sivuverhoin säältä suojattuja avomatkustajavaunuja lienee yhtiöllä ollut alkujaan viisi kappaletta, kuvassa on kolme. Tilapäisin penkein varustettuja avovaunuja on käytetty suurten tapahtumien liikenteessä lisänä. Kyseessä on varmasti jonkin toimihenkilöjärjestön tutustumismatka ruukille. On tultu juuri Helsingin-Turun pikajunasta ja matka kohteeseen on alkamassa. Näkymä Fiskarsista - kapearaiteinen rautatie (Pohjankuru - Ruukki/Fiskars). Kuvan ajankohta ei tiedossa - huomaa utelias lapsilauma taustalla. Kuvan lähetti S.Virtanen. ('JR'. 14.4.2010): Tuo rataa reunustava kivipengerrys on osittain vielä jäljellä. Suosittelen myös käymään kellotornirakennuksessa sijaitsevassa Fiskars 1649 -näyttelyssä. Näyttelyn pienoismalleista saa hyvän kuvan siitä, miten raiteet ovat risteilleet ruukkialueella.

Tammisaari: D) Tämä kuva Tammisaaren vanhan kaupunginosan idylliseltä kadulta on peräisin kirjasta 'Suomen kaupungit' (1958 - Matti Poutvaara). Viihtyisä pihamiljöö vanhasta Tammisaaren puutalokorttelista - 'Suomen kaupungit' (1958 - Matti Poutvaara). Kesäisen Tammisaaren puistomaisemaa uimarantoineen - 'Suomen kaupungit' (1958 - Matti Poutvaara).

Karjaa: E) Karjaan rautatieasema kuvattuna postikortissa ilmeisesti 1950-luvulla. Höyryvetureiden 'kiihdytysajot' Karjaan asemapihalla 2.9.1989 - kuvasi Jorma Rauhala (Vaunut.org).