(Wikipedia, 2024): Pyhtää (ruots. Pyttis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaakson maakunnassa. Kunnan asukasluku on 5 027. Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta ja myös Kymenlaakson ainoa kaksikielinen kunta , mistä syystä se kuuluu Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Seutukuntajaossa se kuuluu Kotka–Haminan seutukuntaan ja on sen läntisin kunta. Pyhtään naapurikunnat ovat Loviisa, Kotka ja Kouvola. Entinen naapurikunta on Loviisaan vuonna 2010 liitetty Ruotsinpyhtää.
Maantiede: Pyhtään kunta sijaitsee mantereen puolelta kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa kokonaan kunnan alueella. Kunnan eteläosissa on viljelysmaisemaa Siltakylänjoen varrella, Heinlahdessa, Purolassa ja Pyhtäänhaaran varrella, sekä pohjoisessa Hirvikosken kylässä. Pienen Siltakylänjoen vesistöalue jää Kymijoen suuhaarojen väliin. Pohjoisessa on laajoja suoalueita, jotka kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon. Eteläisen Kymenlaakson suurimman järven Tammijärven itäosa kuuluu Pyhtääseen. Muuten järviä on vähän, niihin kuuluvat Länsikylänjärvi, Huutjärvi ja Kärsäjärvi.
Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat vain kapeiden salmien mantereesta erottama Munapirtti ja ulompana merellä sijaitseva Kaunissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Merialueita kuntaan kuuluu 446 km².

Historia: Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsalaisten Suomen rannikon kolonisaatiota. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, mitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää. Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle. Pyhtääseen liitettiin lakkautetusta Ruotsinpyhtään kunnasta Haaviston ja Vastilan kylien alue vuonna 2010 tehdyssä Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kuntaliitoksessa.

Talous: Vuonna 2016 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Intermarketing, lääkärikeskus ATA-Diagnostiikka ja toimitiloja vuokraava Tuusulan Yrityskeskus. Suurin työnantaja on paperin jatkojalostusta tekevä Pyroll, alkujaan Pyhtään Paperi Oy.
Pyhtää on kaksikielinen, 88,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 7,8 prosenttia ruotsia. Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voittopuolisesti suomenkielisiä. Suurimmat väestökeskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue.
Pyhtään tärkein tieväylä on Valtatie 7 eli Eurooppatie 18, joka Pyhtään osalta valmistui moottoritieksi vuonna 2014. Ennen sen valmistumista tärkein tie oli vanha valtatie 7 eli nykyinen seututie 170, joka kulkee kunnan läpi etelässä lähellä rannikkoa. Seututie 170 noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja myös kunnan tärkeimmät taajamat ovat kehittyneet tämän tien varrelle. Stockforsin sähkörautatie liikennöi Pyhtäällä vuosina 1905–1971.
. Stockforsin historiallinen tehdasalue on saanut alkunsa vuonna 1902, kun Ole Nerdrum ja Olaf Bulow perustivat alueelle sillä hetkellä Suomen suurimman puuhiomon. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimii nyt monipuolisen yritys- ja tapahtumatoiminnan näyttämönä. Alueella sijaitsee pakkausmuseo, lintuhoitola ja karting-rata. Kaarihallissa on järjestetty myös tanssitapahtumia.

Kylät ja taajamat: Ahvenkoski (Abborrfors), Alakylä (Nerbyn), Haavisto, Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Stensnäs/Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Mutankylä (Mudasbyn), Pirtnuora (Pörtnor), Purola (Svartbäck), Roones (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Vastila, Ylikylä (Uppbyn).

Taajamat: Pyhtään taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken: 1. Siltakylä (2 861), 2. Pyhtään kirkonkylä (671) ja 3. Purola (249).

Murre: Pyhtään alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Suomen kielessä Pyhtään puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Pyhtään murre kuuluu kaakkoishämäläiseen Iitin ryhmään. Pyhtään ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän itä-uusimaalaisiin murteisiin.
Ruokakulttuuri: Pyhtään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohikeitto, suolasilakat ja klimppisoppa.

Pyhtään vanhin urheiluseura on monilajiseura Pyhtään Yritys, joka on perustettu vuonna 1909. Pyhtään Yritys, Hirvikosken Vilpas, Heinlahden Kipinä ja Purolan Kiri perustivat vuonna 1948 keskusseuraksi Pyhtään Kisan. Pyhtään keskeisiä urheilupaikkoja ovat Kirkonkylän urheilukenttä ja Siltakylän urheilukenttä sekä sisälajeissa Huutjärven koulun liikuntasali.