PYHÄRANTA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 15.12.2024)

Pyhäranta:


Nimimerkki "EskoG" kuvasi Pyhärannan kivikirkon kesällä 2010 (Wikipedia, CC BY-SA 3.0).

Nykyinen Josef Stenbäckin suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustava Pyhärannan kivikirkko valmistui vuonna 1909. Samalla paikalla on aiemmin ollut kaksi kirkkoa, vuosina 1690 ja 1758 valmistuneet Pyhärannan puukirkot (WEikipedia, 2024).


(Wikipedia, 202): Pyhäranta (aik. Pyhämaan Rohdainen) on Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 1 929 ihmistä. Pyhärannan naapurikunnat ovat Laitila, Rauma ja Uusikaupunki.
Pyhäranta oli vuonna 2015 Varsinais-Suomen maakunnan pohjoisin ja eteläisen Manner-Suomen läntisin kunta. Pyhärannan kirkonkylässä Rohdaisissa sijaitsee muun muassa kauppa, ravintola, kukkakauppa, terveysasema ja leirintäalue. Selkämeren kansallispuisto sijoittuu Pyhärannan, Kustavin, Uudenkaupungin, Rauman, Eurajoen, Luvian, Porin ja Merikarvian vesille.
Pyhärannan Natura-kohteita ovat Uudenkaupungin saaristo, Kulju-Taipaleenlahden salmimainen kaksiosainen sisälahti, joka erottaa Pyhämaan mantereesta, ja Otajärvi, joka on yksi Suomen parhaista lintuvesistä lajimoninaisuudeltaan ja parimäärältään.

Kylät: Hirslahti, Ihode, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Polttila, Radansuu, Reila, Reitula, Rihtniemi (Verknäs), Rohdainen, Santtio (Sandnäs), Valkama (Vitby), Varhokylä ja Ylikylä (Överby).
Taajamat: Vuoden 2017 lopussa Pyhärannassa oli 2 077 asukasta, joista 874 asui taajamissa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.
Nykyinen Pyhärannan kunta muodosti Pyhämaan alueen kanssa yhden kunnan 1800-luvulta aina vuoteen 1908 asti, jolloin tuolloinen Pyhämaan Rohdainen, siis oikeastaan pitäjän mannerosa, ja Pyhämaan Luoto eli Pyhämaa erosivat omiksi kunnikseen. Pyhämaa liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1973.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tukkukauppa Hallikallio, ikkunoita valmistava Saint-Gobain Glass Finland Oy ja AMH-Systems, joka suunnittelee ja toteuttaa paperi- ja elintarviketeollisuudelle järjestelmäratkaisuja materiaalien käsittelyyn ja liikuttamiseen.

Tunnettuja pyhärantalaisia: Anna Eriksson (s. 1977), laulaja * Reijo Paavilainen (s. 1946), kuvanveistäjä ja mitalien muotoilija * Laura Ruohola (s. 1970), toimittaja.

Kulttuuri * murre: Pyhärannan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Pyhärannan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään. Pyhärannan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla raastetusta perunasta tehty pannukakku (riivat pannkakko) ja lipeäkalakeitto (livekalasoppa). Pyhäranta on myös makean saaristolaisjuuston aluetta Ahvenanmaalta tulleiden asukkaiden myötä.
Reilan alueella sijaitsee vuodesta 1969 toiminut Reilan harjoitus- ja ampuma-alue, jota käyttää Puolustusvoimat. Leirialue oli vuoteen 2009 asti myös pitkälti Lounais-Suomen Partiopiirin ja sitä edeltäneen Varsinais-Suomen Partiopiirin käytössä. Alueesta luovuttiin vuoden 2015 alussa[ . Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Pyhärannassa oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista kolmanneksi eniten henkilöautoja, 650 autoa tuhatta asukasta kohden.

Partioleiri Pyhärannan Reilassa * "Inka-intiaaneja" selittämässä koruntekoa Lounais-Suomen Partiopiirin Reila-suurleirillä. Taustalla Selkämeren saaristoa. Nimimerkki "LPfi" kuvasi kesällä 2009 * (Wikipedia, CC BY-SA 3.0).


Nimimerkki "Hotarju" kuvasi Pyhärannan kirkon sankarihautausmaan muistomerkin kesällä 2012 (Yrjö Rosola) (Wikipedia, CC BY-SA 3.0).


Pyhärannan kunnantalo ja paloasema * Poutvaara, Matti, kuvaaja 1960 (CC BY 4.0 ).

Pyhärannan satamaranta:

Tämän kirjoittaja Pyhärannan kirkonkylän satamarannassa 26.5.1968 (Joutsi).

Pyhärannan liikenteestä:

Pyhärannan Linja-auto Oy:n 11 linja-autoa Pyhärannan urheilukentällä 1950-60-lukujen vaihteessa (Uudenkaupungin museo * public domain).

Suomen sivumme hakemistoon.