Puumalan kirkolla 2.5.2010: 1. A) Puumalan kirkko kuvattuna sateisena Vapun jälkeisenä sunnuntaiaamuna 2.5.2010 ('S&J'). (Puumalan seurakunta, nettisivut 2010): Puumalan seurakunta perustettiin vuoden 1616 tienoilla ja silloin täällä oli jo oma kirkko. Ei tiedetä, rakennettiinko se seurakunnan perustamisen yhteydessä vai jo 1500-luvulla. Se joutui ison vihan aikana v 1712 jälkeen venäläisten hävittämäksi. Kun köyhä seurakunta ei kyennyt korjaamaan kirkkoaan, se rappeutui ajan myötä lisää. Lopulta tilalle oli rakennettava uusi kirkko, joka valmistui 1751. Se koki 1789-91 käydyn Kustaan sodan seurauksena saman kohtalon kuin edeltäjänsä vuosisadan alkuvuosikymmeninä. Kolmannen, nykyisen kirkon rakentamisesta puhuttiin yhäkin köyhässä seurakunnassa pitkään, ja Gustav Wilhelm Vikstenin laatimat ja Suomen intendentinkonttorin päällikön Charles Bassin vahvistamat piirustukset valmistuivat 1823. Rakentamiseen päästiin 1829 ja kirkko vihittiin juhannuksena 1832. Siitä ei tullut täysin Vikstenin ja Bassin suunnitelmien mukaista, sillä töitä johtanut tunnettu kirkonrakentaja, savitaipalelainen Taavetti Rahikainen mm. korotutti seiniä ja teetti ikkunoista kaksikerroksiset. Kirkkoa on jouduttu korjaamaan useaan kertaan. Mittava peruskorjaus tehtiin arkkitehti Heikki Havaksen johdolla v 1961-62. Silloin Kirkko palautettiin mahdollisimman alkuperäisen näköiseksi ja sen penkit mitoitettiin 1200 sanankuulijalle. Viimeisin peruskorjaus tehtiin 2006-2007 arkkitehti Jaakko Merenmiehen johdolla, jolloin kirkkoon mm. uusittiin sähköt, valaistus-, äänentoisto- ja hälytysjärjestelmät, vanhat maalikerrokset poistettiin ja kaikki maalatut pinnat maalattiin uudelleen maalarimestari Aslak Sarren laatimien suunnitelmien mukaisesti. Kirkko liitettiin vesi- ja viemäriverkkoon ja sinne rakennettiin nykykaikaiset wc-tilat. Puumalan kirkko on sisältä varsin koruton. Alttaritaulun "Kristus ristillä" maalautti ja lahjoitti Puumalassa syntynyt sahanhoitaja Johannes Luukkonen v 1878. Urkujen fasadi on peräisin Zachariassenin urkutehtaan v 1898 valmistamista uruista. Nykyisin sen takana ovat Kangasalan urkutehtaan v 1962 valmistamat 36-äänikertaiset urut. Kirkon ja kellotapulin välissä on sankarihauta-alue, jossa lepää 231 v 1918 ja v 1939-44 sodissa kaatunutta. Sankarimuistomerkki "Tulevaisuus" on kuvanveistäjä Armas Tirrosen käsialaa vuodelta 1959. Kellotapuli valmistui v 1806. Sen rakennutti ja mahdollisesti suunnittelikin savitaipalelainen Jussi Salonen. Tapulin paanukatto uusittiin 1999 ja tapuli maalattiin ja korjattiin kirkon peruskorjauksen yhteydessä 2006. Tapulissa on kaksi kelloa, joista pienemmän valmistumisaikaa ei tiedetä. Suurempi on valettu Tukholmassa v 1801 ja sen kyljessä on nykyistäkin kirkossa kävijää puhutteleva teksti: "Tulkaa tänne lapset, kuulkaat minua minä opetan teille Herran pelvo, Ps 34,12". 2. Kaikki tämän kuvaruudun kuvat Puumalan kirkolta ovat päivämäärältä 2.5.2010 ('S&J'). 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16.

Kuvia Puumalasta vuosikymmenten takaa: B) Puumalan kirkonkylän maisemia aivan 1900-luvun alusta. Vesien pitsittämät rannat, saaret ja niemet antavat Puumalalle sen ainutlaatuisen yleisilmeen, joka puuttuu useimmilta muilta kunnilta. Vesistön merkitys on ollut ratkaiseva Puumalan taloudellisellekin kehitykselle ('Perinnealbumi' - 1981, Saara Klén). Puumalan kirkko ja tapuli näkyvät aivan kuvan oikeassa reunassa. Vuonna 1995 valmistuneen uuden sillan paikka puolestaan sijoittuu aivan kuvan vasemman reunan tietämille satama-alueen kupeeseen. Samainen Puumalan kirkonkylän maisema 1920-luvulla. Tällöin pitäjässä oli runsaat 6500 asukasta. Vuodesta 1925 lähtien on maaltapako vähentänyt myös Puumalan asukaslukua ja vetänyt nuoret ihmiset kaupunkien tehdashalleihin ('Perinnealbumi' - 1981, Ensio Korhonen). Puumalan vanhastaan keskeinen sijainti Puumalansalmen pohjoisrannalla on antanut sille tärkeän aseman sisävesiliikenteessä. Puumalan rantaan on tämäkin meloja lipumassa 1910-luvulla ('Perinnealbumi' - 1981, T.Kietäväinen). Vasemmalla näkyy Puumalan kirkko. Tämän kuvan oikeassa reunassa erottuu VPK:n talo näkötorneineen, josta kaksi ylläolevaa yleisnäkymäkuvaa aikoinaan otettiin. Puumalan kirkonkylää kuvattuna VPK.n talolta vuodelta 1923. Taustalla Puumalansalmi. VPK:n taloa alettiin Lammasvuorelle rakentamaan vuonna 1904 ('Perinnealbumi' - 1981, Nestor Summanen). Puumalansalmen nykyistä v.1995 valmistunutta siltaa edelsi lossi, jota puolestaan edelsi sodan aikana kuvassa näkyvä ponttonisilta. Sillan päässä mäellä näkyy VPK:n talo näkötorneineen ('Perinnealbumi' - 1981, E.Korhonen).

Puumalan nykyisiä keskustan näkymiä: C) Puumalan kunnantalo kuvattuna 2.5.2010 ('S&J'). Puumala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 541 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 237,83 km2, josta 443,21 km2 on vesistöjä, kokonaispinta-alasta jopa 36 prosenttia. Väestötiheys on 3,20 asukasta/km2. Kunnan tärkein tie on kantatie 62 (Mikkeli–Imatra). Keskustaajamassa sijaitsee Puumalansalmen silta, jonka alitse kulkee Saimaan syväväylä. Puumala on suosittu kesämökkipitäjä. Kesän aikana on useita eri vapaa-ajan tapahtumia, joista yksi on Siltakemmakat. Puumalan suurimman hiekkarannan, Pistohiekan, ympäristö on kesäisin hyvin suosittu, ja siellä järjestetään kesäisin lavatansseja. Mikkelin, Puumalan ja Imatran välillä kulkee suora linja-auton vakiovuoro lähes samassa matka-ajassa Mikkeli–Imatra-junayhteyksien kanssa. Puumalan lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 60-70 kilometrin välimatkojen päässä Imatralla ja Mikkelissä. Puumalassa on Suomen kunnista myös eniten losseja. Puumalan naapurikuntia ovat Juva, Mikkeli, Ristiina, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava, Suomenniemi ja Taipalsaari. Puumalan keskustalle antaa erityisluonteensa taustalla näkyvä Puumalansalmen silta - 2.5.2010 ('S&J'). 'Kahvila Kuittinen' vasemmalla - 2.5.2010 ('S&J'). Oikeanpuoleisimmassa keltaisessa talossa 'Väri ja Vapaa-Aika Tiusanen Oy' ja 'Puumalan Muoti Puoti' - 2.5.2010 ('S&J'). 'Väri ja Vapaa-Aika Tiusanen Oy' - 2.5.2010 ('S&J'). 'Puumalan Muoti Puoti' - 2.5.2010 ('S&J'). Samainen Tiusasen ja muotipuodin rakennus - 2.5.2010 ('S&J'). 'Video- ja Valokuvaus * Valtonen Ky' - 2.5.2010 ('S&J'). 'Puumalan konepiste' ja ylempänä valokuvausliike - 2.5.2010 ('S&J'). 'Löytöluhti Ky - Taidekehystys * Kankaat - langat' - 2.5.2010 ('S&J'). Puumalansalmen silta antaa oman erikoisen lisämausteensa Puumalan rakennus- ja pihanäkymiin - 2.5.2010 ('S&J'). 'Kulta-Seppo' - kuvattu kahdesti 2.5.2010 ('S&J'). P.Ilkan 'Puku- ja Sekatavarakauppa * Käspuoti' - kuvattu kahdesti 2.5.2010 ('S&J'). 'Hautaustoimisto * Kukka- ja hautauspalvelu - Auvinen Ky', lisäksi vieressä asiayhteydessään hyvinkin 'syvällisiä' ajatuksia antava kyltti: 'Matkahuolto * Asiamies' - 2.5.2010 ('S&J').

Puumalansalmen silta: D) Puumalansalmen silta kuvattuna sateisena sunnuntaiaamuna 2.5.2010 ('S&J'). Puumalansalmen silta on Suomen neljänneksi pisin maantiesilta ja se vihittiin käyttöön vuonna 1995. Siltatornin hissi kuljettaa kävijän näköalatasanteelle lähes 30 metrin korkeuteen. Sillalla sijaitsee myös näköalakahvila, josta kaunista järvimaisemaa pääsee ihailemaan jopa 37 metrin korkeudesta. Puumalansalmen silta - kuvattuna neljästi 2.5.2010 ('S&J'). Talvinen kuva Puumalan sillasta julkaistiin marraskuussa 2010 Itä-Savo-lehdessä oheisen jutun yhteydessä. Kuvaajan nimeä ei mainittu. (Itä-Savo-lehti, 29.11.2010): Savonlinna ja Puumala liitosneuvotteluihin: Puumalan kunnanvaltuusto valitsi maanantaina kunnan mahdolliseksi liitoskumppaniksi Savonlinnan kaupungin. Ratkaisu jakoi kunnan luottamusjohdon liki tasan kahtia, sillä neuvottelukumppanin valinta oli äänestyspäätös. Savonlinna voitti Mikkelin äänin 11–10. Lähes tunnin mittaisessa keskustelussa voittanut kanta perusteli Savonlinnaa ennen muuta matkailuelinkeinon näkökulmasta. Puumala laskee, että osana Savonlinnaa Puumalan matkailutoimi pääsee osalliseksi itäsavolaisten visioimasta Saimaan saaristokaupungista. Mikkelin puoltajat taas katsoivat, että Mikkeli pystyy kasvavana talousalueena turvaamaan Savonlinnaa paremmat kehityksen edellytykset. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine sanoo, että kaupunki käy Puumalan kanssa liitosneuvotteluihin nöyrin mielin ja toivoo osoittautuvansa saamansa luottamuksen arvoiseksi.

Puumalan satama-alue - 'sillan katveessa': E) Puumalan satama sijaitsee lähes Puumalansalmen sillan alla. Moderni 'Satama'-ravintola jää sillan mittakaavassa pieniksi - 2.5.2010 ('S&J'). Satamaravintolan moderni arkkitehtuuria - takana perinteisempää ('Kulta-Seppo') - kuvattuna 2.5.2010 ('S&J'). Puumalan satamaa kuvattuna neljästi 2.5.2010 ('S&J').

Henkilökuvia Puumalasta: F) Puumalalaiset Hemmi Loikkanen, Ilmi Montonen, Mirjami Siren ja Aili Myyryläinen muotivaatteissaan 1940-luvulla. Muodin levittäjinä olivat tuolloin lähinnä sanoma- ja aikakausilehdet. Ne tarjosivat lukijoilleen myös vaatteiden valmistusohjeita ja malleja. Topatut olkapäät, taaksekammatut hiukset ja päälaella oleva hattu olivat tuolloin muotia ('Perinnealbumi' - 1981, A.Penttinen). Vasemmalla olevassa kuvassa kolme nuorta miestä muotilippalakkiensa kanssa 1930-luvulla Puumalassa - vasemmalta Jukarainen (etunimi ei tiedossa), Viljo Kiljunen ja Veikko Mäntynen ('Perinnealbumi' - 1981, Veikko Mäntynen). Oikealla olevassa kuvassa seisoo maanviljelijä Kustaa Pietikäinen poikansa Saulin (vasemmalla) ja veljenpoikansa Oton kanssa Puumalan kirkolla 1920-luvulla. Kustaa ja Saul asuivat Haapalammen tilalla Aution kylässä ('Perinnealbumi' - 1981, Mikko Pietikäinen).