|
Pornaisten kivikirkko:

A) Pornaisten kivikirkko vuodelta 1924. Kuvannut nimimerkki "Sir Vili" - lisenssi, OK.

Pornaisten kivikirkko Markku Ilari Mannisen kuvaamana 30.9.2017 (käyttölupa 2017-6-A, kiitos).
Pornaisten kirkon historia ulottuu 1720-luvulle asti. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1924 korvaten aikaisemman vuodelta 1833 peräisin olevan kirkon, jonka oli suunnitellut Carl Engel ja joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1918. Ilmari Launeen suunnittelema uusi kirkko on malliltaan pitkäkirkko ja istumapaikkoja on 300 (Muuka,com, 2017).

Pornaisten kirkon historiaa:
Kirkkopihan erottaa maantiestä kiviaita, jonka kivet ovat hakattu samasta kalliosta kuin kirkon seinät.
Kirkkopihassa on muistona toisen vuonna 1834 valmistuneen kellotapulin kiviperustus. Itse tapuli tuhoutui tulipalossa 10.1.1993 (kuvat ja teksti: Pornaisten srk, 2017)
Pornaisten kirkko on vuonna 1924 valmistunut kivikirkko Pornaisissa, Uudellamaalla. Sen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Kirkko on rakennettu pornaislaisesta graniitista ja se on kolmilaivainen. Erillinen, vuonna 1834 valmistunut kellotapuli paloi vuonna 1993, siitä on jäljellä vain kiviperustus.
Kirkko vihittiin käyttöön 5. lokakuuta 1924. Kirkon urut ovat 12-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat mekaaniset urut (Wikipedia, 2017).

Pornaisten kirkkomaalta löytyy tämä Bey Hengin suunnitelema muistelupaikka vuodelta 2008. Markku Ilari Manninen kuvasi 30.9.2017 (käyttölupa 2017-6-A, kiitos).
Pornaisten hautausmaan historia ulottuu vuoteen 1729, jolloin Pornainen sai kappeliseurakunnan oikeudet ja luvan perustaa oma kirkkomaa. Hautausmaalla on 73 sankariristiä vuosien 1939-1944 sodissa kaatuneitten pornaislaisten muistoksi. Osa sankarivainajista on siunattu kuolleiksi julistettuina kadonneina. Sankariristit ovat Ilmari Wirkkalan suunnittelemat. Lisäksi kaksi sankarivainajaa on haudattu sukuhautoihinsa.
Vuoden 1918 kansalaissodasta kertoo oma muistomerkkinsä. Vuosisatojen varrella hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen.
Syksyllä 2008 vihittiin käyttöön arkkitehti Bey Hengin suunnittelema, seitsemästä pystykivestä ja yhdeksästä vaakakivitasosta koostuva muistelupaikka. Muualla lepäävien lähimmäisten muistolle voi laskea muistokynttilän muistomerkin kivitasoilla tai korkeiden pystykivien juurelle.
Hautausmaalla on myös vuonna 1997 valmistunut aluekokonaisuus, joka sisältää uurnahauta-alueen ja muistolehdon. Vuonna 2014 otettiin käyttöön tuhkan sirottelualue.
Hautausmaalta voi löytää Suomen historiaan keskeisesti kuuluneiden henkilöiden hautamuistomerkkejä, mm. Regina Linnanheimon (Pornaisten srk, 2017).

Pornaisten kirkkomaalta - vasemmalla ensimmäisen kirkon muistokivi ja oikealla Karejalaan jääneiden muistomerkki. Markku Ilari Manninen kuvasi 30.9.2017 (käyttölupa 2017-6-A, kiitos).
|