1960: RU-38 putosi Mestaruussarjasta Kesä 1960 päättyi RU-38:n putoamiseen juuri putoamisviivan alapuolelta 17 pisteellä (TKT ja Drott takanaan). Vain yksi piste erotti RU-38:n 9. sijalla säilyneestä HJK:sta. Kauden 1960 Suomen Cup finaalissa RU-38 oli mukana häviävänä osapuolena. Tämä RU-38:n kauden 1960 pelaajakortti on mielenkiintoinen dokumentti kyseisen kauden tapahtumista. Kiitos nimimerkille Hucle tästä löydöstä - tarkempi julkaisulähde ei ole tiedossa. Mitähän lienevät olleet nuo kortin kommentteina mainitut kevään erimielisyydet? Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy kortista - RU-38:n alkukauden vakiomaalivahti Olavi Leskinen oli pelannut kaikki 10 ensimmäistä peliä. Sitten oli jotain tapahtunut - kortin mukaan HIFK-vierasottelussa 27.6.1960 RU-38:n maalivahtina pelasi Rainer Mäkelä (Kikuna lempinimeltään) - vasen puolustaja siis normaalipeleissä. RU-38 hävisi tuon pelin 0-6. Kyseisen pelin jälkeen RU-38:n uusi maalivahti Eero Salo hoiteli kakki loput ottelut. Nimilistan alin - Sjöberg (VIFK) - tarkoittaa kyseisen miehen tehneen Vaasan sinipaidoissa oman maalin porilaisia vastaan. Tämä RU-38:n 'cup-muistelo' on peräisin RU-38:n pelikauden 1963 käsiohjelmasta. Mainittakoon, että ohjelmalehtisen jutussa on PAINOVIRHE: Vuoden 1961 välieräottelu oli KPT - Pallo-Pojat 1-2, ei siis KTP, joka toisesta välierästä oli selvinnyt finaaliin kaatamaan Pallo-Pojat 5-2. RU-38 menetti cup-mestaruuden viimeisillä minuuteilla: Vuoden 1960 cup-finaalissa RU-38 oli johtanut Hakaa vastaan 1-0 vielä kaksi minuuttia ennen peliajan päättymistä. Jatkoajan jälkeen taululla oli lohduton lopputulos porilaisille 1-3. Putoaminen Suomisarjaan ja kahden minuutin 'cup-katkeruus' - siinä katkeria porilaismuistoja kaudelta 1960. RU-38:n tie cup-finaaliin: 1) LPM-RU-38 2-4, 2) KPV-RU-38 2-4, 3) RU-38-TKT 5-0, 4) RU-38-OPV (Oulu) 7-1 ja 5) semi-finaali MiPK-RU-38 1-2. Juhani Peltonen, Hakan mestaripelaaja, muisteli kirjassaan (1971) kauden 1960 cup-finaalia RU-38:a vastaan seuraavasti: Loppuotteluun Hakan ei tarvinnut matkustaa yksin. Vuorineuvos Walden pestasi VR:n ylimääräisen junan kuljettamaan valkeakoskelaiset pääkaupunkiin. Eikä tuossa kaikki: Simpeleeltä, Jämsänkoskelta, Kaipolasta ja Valkeakoskelta lähti lisäksi väkeä yli 20 linja-autollista kannustamaan Hakaa. Kun junassa matkusti 1500 ihmistä, teki Helsinkiin vähintään 2500 Hakan kannattajaa maihinnousunsa. Monet eivät selvinneet Messuravintolaa lähemmäksi stadionia, mutta kannustusta silti riitti. Vastustajamme oli Rosenlewin Urheilijat-38 Porista. Heidän valmentajansa sanoi ottelun jälkeen: - Teitä oli tuhansia, meitä vain yksitoista. Silti olimme ottelussa tiukalla. Emme aliarvioineet vastustajaamme, mutta olimme altavastaajan pahassa asemassa. Kun Esko Malm ampui rangaistuspotkun ohi, lamaannuimme hetkeksi. Puoliajalla tilanne oli maaliton. Toisella puoliajalla junnasimme, mutta tuloksetta. Sitten RU-38:n Viljo Vainio ampui ylärimaan, ja vanha kettu Toivo Johansson työnsi pallon verkkoon. Ottelusta oli silloin 12 minuuttia jäljellä. Katsomo huusi ja koskilaiset hermostuivat. Minuutit kuluivat, porilaiset taistelivat, ja tappio häämötti. Mutta tahtomme ei ollut hävinnyt kiitävien sekuntien myötä. Ja sitten ... Markku Kumpulampi oli tällä kertaa päässyt pääkaupunkiin saakka, hän sai pallon laidallaan, juoksutti sen läpi porilaispuolustuksen ja laukaisi keskelle. Keijo Airolan röyhkeä olemus välähti ruuhkassa. Siilitukkainen mies ryntäsi eteenpäin ihmettelevässä porilaisjoukossa: pallo livahti verkkoon. Peliaikaa oli jäljellä vain runsas minuutti. Jatkoajalla kovaluinen tukimies Pentti Niittymäki näytti kanuunansa katsomolle: 2-1, ja Airola ampui loppunumeroiksi 3-1. Cupjuna ei tullut turhaan Helsinkiin. Porin Karhut syntyi kaudelle 1960 uutena fuusioseurana (=PoPa ja Kärpät): Porin Karhut aloitti Suomensarjan länsilohkossa - sijoittui kolmanneksi. Vasemmalla: Jari-Juha Kivini lähetti (2012) kuvan Porin Karhujen edustusviiristä - kiitos. Porin KARHUT selvisi ensimmäisenä kesäkautenaan Suomen cupissa aina 4. kierrokselle asti: 1) TuWe-Karhut 2-4, 2) Karhut-TaPa 3-1, 3) Karhut-Sudet 6-2 ja 4) Karhut-TP-47 (Tornio) 1-2. PPT pelasi Maakuntasarjassa, mutta putosi Aluesarjaan. PPT jäi viimeiseksi Maakuntasarjan lohkossa #4 ja putosi Aluesarjaan. Fuusioitunut Porin Kärpät ei jatkanut pelaamistaan (luovutti). TUL erotti PPT:n jääkiekkoratkaisun takia (liittyi v.1963 TUK-liittoon). Erottamisen jälkeen PPT-peruspelaajien 'joukkopako'. Vuosi 1960 oli PPT:lle raskas , sillä seuran yleinen kokous oli päättänyt ilmoittaa seuran jääkiekkojoukkueen valtakunnallisen Jääkiekkoliiton sarjaan - seurauksena TUL erotti PPT:n välittömästi liitostaan (PPT liittyi myöhemmin - vuonna 1963 - TUK-liittoon). Edelliskauden PPT-miehistöstä oli jääkiekkojoukkueen kohdalla sattuneen 'kriisin' takia tapahtunut joukkopako. PPT pelasi kauden 1960 Maakuntasarjassa (lohko IV), mutta nuorella joukkueella sarjapaikka menetettiin. Suomen cup-kilpailussa Lukko (Rauma) pudotti PPT:n kolmannella karsintakierroksella Porissa 0-5. Toisella karsintakierroksella PPT oli voittanut Porin Vedon maalein 2-1. Kauden 1960 historikkia PPT:n myöhemmässä 'juhlakirjassa' (PPT:n 1960 cup-otteluista on historiikissa epätarkkuuksia). TUL-liitosta erottaminen oli aiheuttanut PPT:n peruspelaajien siirtymisen pois seurasta. Ylläolevan tekstin mukaan iso osa PPT-pelaajista siirtyi nimenomaan 'PUT'-nimiseen seuraan, josta en tiennyt enkä muistanut mitään ennen kuin Jari-Juha Kivini ystävällisesti lähetti asiasta lisätietoja: (Jari-Juha Kivini, sähköposti 10.2.2012): Porin Urheilu-Toverit eli PUT perustettiin erinäisten tuolloisten sisäisten linjanvetojen kautta kilpailemaan sieluista ja pelivermeistä. Aika vähän tuosta PUT:sta on kirjauksia historian hetteikössä. Uusi Aika-lehdessä seuran syntyä hahmoteltiin aikoinaan seuraavasti: Referaatti - Uusi Aika, 1960: "Mitä tulee porvari-työläisurheiluseura PUT:hin, joka perustettiin johtajapaikkojen puutteessa … PUT anoi piiriltä sarjapaikkaa maakuntasarjasta -59 luovuttaneen Kaskisten Vedon paikalle. PPT/A siirtyi lähes kokonaisuudessaan PUT:iin. Veikko Tranberg oli perustamassa PUT:ta edustaen seuraa aktiiviuransa loppuun. Myös johtokunnassa." Kesäksi 1960 perustettiin 'työväenrintamalle' uusi seura: Porin Urheilu-Toverit (PUT) Poliittisesti porilainen jalkapalloilu eli sen 'vasemmalla laidalla' eli työväestön keskuudessa jännitteistä aikaa vuoden 1960 aikaan. PPT:n oli joutunut omissa linjanvedoissaan TUL:n kanssa tukkanuottasille ja seurassa tapahtui paha repeämä. 12.11.1959 perustettiin sekavassa tilanteessa uusi seura - Porin Urheilu-Toverit eli 'PUT', johon PPT-pakolaiset joukkoliikkeenä siirtyivät. PUT:n puheenjohtaja Aatos Olkkonen ja sihteeri Pertti Koski lähettivät 16.2.1960 SPL:n sarjavaliokunnalle anomuksen päästä kaudella 1960 pelaamaan maakuntasarjaan, johon oli Kaskisten Vedon luovuttaessa jäänyt (kirjeen kirjoittajien mukaan) paikka PUT:lle vapaaksi. Kirjeessä PUT-seuran johtomiehet perustelevat miehistönsä olevan varmasti maakuntasarjatasoa, sillä PPT oli edelliskaudella ollut maakuntasarjan lohkossaan viides ja nyt kyseisestä seurasta oli siirtynyt PUT-paitaan pelaajat Österlund, Juhani ja Pentti Laiho, Paltanen, Niittynen, Helin, Sulonen, Virtanen ja Perho. PPT:n A-juniorijoukkuuen kerrottiin siirtyneen PUT-seuraan lähes kokonaisuudessaan. Lisäksi Ruosniemen Visasta oli seuraan siirtyneet Osmo ja Onni Mäkinen. Jari-Juha Kivini lähetti (10.2.2012) tämän 'kopion' PUT-seuran johtomiesten SPL:n sarjavaliokunnalle 16.2.1960 lähettämästä kirjeestä. Kirjeessä seuran osoitteeksi on laitettu Säveltäjänkatu 2 C. PUT ilmestyi SPL:n viralisiin sarjasysteemeihin vasta kaudelle 1962, jolloin se pelasi Aluesarjassa. Kaudelta 1960 löytyy merkintä Suomen cupin ensimmäiseltä karsintakierrokselta, jolloin Porin Veto oli voittanut uuden PUT-seuran numeroin 5-0. Kauden 1962 Jalkapallokirja kertoo PUT-seuran yhteyshenkilön olleen nimeltään Anton Olkkonen. Kausilla 1960-61 PUT oli pelannut siis vain piirinsä sarjoissa. Pihlavan Työväen Urheilijat (PTU) Aluesarjassa (lohko #7): nousi Maakuntasarjaan. PTU voitti Aluesarjassa lohkonsa #7 ja nousi seuraavalle kaudelle 1961 Maakuntasarjaan. Porin Veto Aluesarjassa (lohko #7) ~ sijoitus: 3/6. PORIN VETO voitti Suomen cupin ensimmäisellä karsintakierroksella uuden piirinsarjatasolla aloittaneen porilaisseura PUT:n numeroin 5-0, mutta putosi toisella karsintakierroksella PPT:lle numeroin 1-2. Ruosniemen Visa Aluesarjassa (lohko #7) ~ sijoitus: 4/6. Porin junioreita tekniikkakilpailuissa: Juha Rantasila keskittyy kirjassaan Puolustaja (Teos, 2013) luonnollisesti enemmän jääkiekkoon, mutta hän muistelee myös omaa jalkapallouraansa Porissa (Kärpät ja Karhut) - sekin näytti lupaavalta: - Jalkapallo oli aluksi se suuri laji. Porin Kärppien C-juniorit voittivat piirimestaruuden vuonna 1959. Joukkueen huoltajana oli Esko Paltanen, josta myöhemmin tuli kiekkovalmentajamme Kärpissä ja sittemmin myös Karhuissa. - Jalkapallossa Porin Lyseo voitti vuonna 1961 Kesäpäivien mestaruuden kukistamalla Joensuun Lyseon. Oppikoulujen cupissa ei oikein menestytty, mutta Yhteislyseo voitettiin niukasti. - Kärppien B-junioreissa tuli piirinmestaruus ja maalikuninkuus 21 maalilla. Palloliiton tekniikkamestaruuskilpailuissa edustin Porin Karhuja, kun Kärpät ja PoPa olivat yhdistyneet. Sijoituin neljänneksitoista. Muistelen olleeni paras satakuntalainen sinä vuonna. - Kieliopinnot ja kesät ulkomailla pakottivat jättämään jalkapallon vähemmälle, kun olin parhaan peliajan poissa. Jalkapallo jäi kakkoseksi, ja se oli minun onneni. Edellytykseni eivät olisi riittäneet huippujalkapalloilijaksi. Onneksi tajusin puutteeni ja suuntasin jääkiekkoiluun. Olin kuitenkin vielä vuonna 1960 Pajulahdessa poikien jalkapallomaajoukkueleirillä toisen joukkueen keskushyökkääjänä vastassani itse Arto Tolsa, ikätoverini. - Suomisarjassa pelasin muutaman ottelun. Ei sen enempää.

1961: RU-38 Suomensarjassa pudonneena ~ jäi toiseksi HIK:n taakse. RU-38 pelasi kauden 1961 pudonneena Suomensarjassa ja sijoittui lopulta toiseksi HIK:n taakse. Piste-eroa hankolaisiin oli kuitenkin ehtinyt syntyä peräti kolmetoista. SPL:n Jalkapallokirja 1961 esittelee RU-38:n Suomensarjan länsilohkon joukkueen seuraavasti: Rosenlewin Urheilijat-38 (RU-38) Pori. Y.Sundbäck - Mikonkatu 26 as. 9, Puheenjohtaja Ilmari Johansson, sihteeri J.Heinonen, valmentaja Matti Jokinen. Paita mustakeltaraitainen, housut mustat. Samaisen Jalkapallokirja 1961:n alkuperäinen omistaja on merkinnyt kirjaan tunnollisesti ylös seuraavat RU-38:n ottelutulokset - näistä peleistä olen kotiotteluista käynyt katsomassa varmasti suurimman osan: Kevätkierros: TPV-RU-38 1-4, RU-38-HPK 3-1, RU-38-RaPa 1-1, BK-46-RU-38 4-1, RU-38-ÅIFK 2-3, Lukko-RU-38 2-5, HIK-RU-38 5-3, RU-38-IKissat 5-1, RU-38-Karhut 3-2, RU-38-KalPo 3-1, TKT-RU-38 2-1. Syyskierros: RU-38-TPV 2-2, HPK-RU-38 0-5, RaPa-RU-38 0-4, RU-38-BK-46 0-0, ÅIFK-RU-38 5-2, RU-38-Lukko 2-0, RU-38-HIK 0-1, Karhut-RU-38 3-2, IKissat-RU-38 2-2, KalPo-RU-38 3-3, RU-38-TKT 2-1 (pelit pelatussa järjestyksessä 29.4. - 8.10.1961). RU-38 sijoittui toiseksi kuitenkin 13 pistettä nousija HIK:n (Hanko) takana. Karhut Suomensarjassa ~ pelastui pisteen turvin putoamisviivan yläpuolelle. SPL:n 'Jalkapallokirja 1961' esittelee Porin Karhujen Suomensarjan länsilohkon joukkueen seuraavasti: Porin Karhut (Karhut), Pori. Presidentinpuistokatu 22 B 12, Martti Laippala. Puheenjohtaja Olavi Ture, sihteeri Martti Laippala, valmentaja Olavi Ture, tilitykset R.Numminen, Isolinnankatu 5 B 60, Pori. Paita sinikeltaraitainen, kaulus sininen, housut valkoiset. Hallussani olevaan Jalkapallokirja 1961:n alkuperäinen omistaja (ostin käytettynä myöhemmin) on merkinnyt kirjaan tunnollisesti ylös seuraavat Karhujen ottelutulokset - näistä peleistä olen kotiotteluista käynyt katsomassa varmasti suurimman osan ja pelaillut muutamien kyseisten Karhujen kotipelien 'esiotteluissa' nappulaliigaakin (Aston Villan joukkueessa) - yksittäisiä Karhujen Suomensarjan otteluita en kuitenkaan tuloslistankaan avulla pysty muistamaan - kaikki lohkon seurat, pelit ja 'tunnelmat' Herralahdessa ovat yhä mielessäni mukavana, erittelemättömänä yhteiskokemuksena: Kevätkierros: Karhut-Lukko 2-1, KalPo-Karhut 2-2, ÅIFK-Karhut 1-1, Karhut-HIK 2-3, IKissat-Karhut 3-2, Karhut-TPV 4-2, Karhut-TKT 1-2, HPK-Karhut 1-0, RU-38-Karhut 3-2, RaPa-Karhut 3-4, Karhut-BK-46 5-0. Syyskierros: Lukko-Karhut 3-3, Karhut-KalPo 1-2, Karhut-ÅIFK 2-0, HIK-Karhut 7-1, Karhut-IKissat 5-2, TPV-Karhut 7-1, TKT-Karhut 2-1, Karhut-RU-38 3-2, Karhut-HPK 0-1, Karhut-RaPa 4-1 (varmisti sarjapaikan säilymisen), BK-46-Karhut 5-2 (pelit pelatussa järjestyksessä 30.4. - 8.10.1961). BK-46 ja HPK putosivat (yhden pisteen Karhujen takana vain molemmat) ja TPV (kolme pistettä Karhuista). PTU (Pihlava) Maakuntasarjassa (lohko #6): PTU pelasi kauden 1961 Maakuntasarjan lohkossa #6. Joukkueen puheenjohtajana toimi H.Kautonen, sihteerinä P.Aalto ja valmentajana E.Nurmi. Peliasu oli Jalkapallokirja 1961:n mukaan: Paita punavalkoraitainen, housut mustat. Mainittakoon, että myöhemmin (omana aikanani) Porissa PTU pelasi aina punaisessa paidassa ja valkoisissa housuissa. Hallussani olevaan Jalkapallokirja 1961:n alkuperäinen omistaja (ostin käytettynä myöhemmin) on merkinnyt kirjaan tunnollisesti ylös seuraavat PTU:n ottelutulokset: PTU-VaPS 7-1, PTU-Kraft 2-2, PTU-Mäntän Valo 4-6, PTU-Iirot 1-8 ja PTU-Unitas 2-2. Muut joukkueet olivat lisäksi Messukylän Toverit (MesTo) ja TK-V (kaikkiaan siis 8 joukkuetta). PPT Aluesarjassa (lohko #11) ~ nousu kariutui yhteen otteluun (RTU). PPT pelasi kauden 1961 Aluesarjassa lohkossa #11 ja nousu kariutui ratkaisuottelussa RTU:n kanssa pelattuun tasapeliin 0-0, PPT olisi tarvinnut noustakseen voiton. PPT:n edustusmiehistö muodostui lähes kokonaisuudessaan seuran omista A-junioreista. Lohkon kuusi joukkuetta olivat: PPT (Pori), RTU (Rauma), Noormarkun Koitto (Noormarkku - liitettiin Poriin 1.1.2010), Porin Veto (Pori), Ruosniemen Visa (Pori) ja Uotilan Työväen Urheilijat (Rauma). Jalkapallokirja antaa PPT:n yhteyshenkilöksi nimen J.Turunen. Ruosniemen Visa Aluesarjassa (lohko #11). Jalkapallokirja antaa Visan yhteyshenkilöksi nimen A.Lahtinen. Porin Veto Aluesarjassa (lohko #11). Tulipa yllätyksenä tämä Jalkapallokirja 1961:n antama tieto - en olisi tiennyt Porin Vedon pelanneen myös jalkapalloa mainittuina aikoina. Muistan Vedon vain kori- ja pesäpalloseurana sinivalkoisissa väreissään. Myöhemmin 60-luvulla Veto ei ainakaan enää (omina junnuvuosinani Porissa) jalkapalloa pelannut. Jalkapallokirja antaa Vedon yhteyshenkilöksi nimen T.Leino. (Markku Harell): "Itä-Saksassa järjestetyn Itämeri Rauhanmeren jalkapalloturnauksen ensimmäisen ottelun Satakunnan piirijoukkue pelasi Anklam nimisessä kaupungissa. Vastassa oli Puolalainen Arkonia Szczecin niminen joukkue. Satakunnan joukkue pelasi kokoonpanossa: Honkasalo, Roering, Harell, Wessman, Mäkelä, Syrjävaara, Vainio, Heino, Mäkinen, Perttunen ja Helin. Arkonia voitti ottelun 5-1." (Markku Harell): "Satakunnan piirijoukkueen matka - Porista lentokoneella Tukholmaan ja sieltä junalla Trelleborgiin. Klo 23 Malmössä vaihdettiin junaa ja jatkettiin Trelleborgiin ja siellä vaihdettiin Sassnitz-nimiseen laivalauttaan ja matka alkoi kohti Itä-Saksaa. Seuraavana aamuna kello viiden aikaan laiva oli perillä Sassnitz-nimisessä kaupungissa. Ja sitten taas linja-autoon ja kohti Rostockia. se matka kesti noin kolme tuntia. Siellä majoituttiin Inter nat der Sportschule-hotellin. Seuraavana päivänä oli ensimmäinen ottelu Puolalaista Arkonia nimistä joukkuetta vastaan." (Jukka Joutsi, 2019): Satakunnan piirijoukkueen 1961 maalivahtina kuvissa erottuu Onni-Juhani Honkasalo, jonka itse muistan Porin Karhujen joukkueesta 60-luvun alusta. Honkasalon maalivahtiura ei ollut kovinkaan pitkä: (s. 1939) - 1962 Karhut, 1963 ÅIFK, 1964 OPS, 1965 Karhut ja 1966 Turun Pyrkivä. (Markku Harell): "Vuosi on 1961 ja SPL:n Satakunnan piirijoukkue oli tänä vuonna valittu edustamaan Suomen jalkapalloilua Itä-Saksassa Rostockissa vietettävän ns. Itämeren-Rauhanmeren jalkapalloturnauksessa. Joukkueeseen kuului kaikkiaan 17 pelaajaa. Joukkue : Porin Karhuista J.Honkasalo, E.Harell , A.Roering, J.Heikkilä ja J.Koskinen. Ru-38:sta E.Wessman, V.Vainio, L.Häyhä, E.Salo ja T.Mäkelä. Rauman Pallosta: P.Mäkelä, Simo Syrjävaara, A.Mäkinen, P.Heino, P.Helin ja A.Mäkinen. Rauman Lukosta oli mukana E.Perttunen." (Jukka Joutsi, 2019): Koneen ovensuussa portailla Antero Lartola, Lasse Heikkilä ja Olavi Ture. Etuvasemmalla V.Vainio, Matti Granath (hattu päässä) ja Roering. Rappusten alapäässä L Häyhä ja E Wessman. Oikeassa reunassa pitkä mies Raumalta - Simo Syrjävaara, hänestä vasemmalle Timo Mäkelä. Eturivissä Erkki Harell ja hänen vasemmalla puolellaan Jukka Koskinen (tiedoista osa koottu Facebook-ryhmän kommenteista - 2019).

1962: RU-38 Suomensarjassa ~ sijoittui kolmanneksi. 'Jalkapallokirja 1962' esittelee RU-38:n seuraavasti: Rosenlewin Urheilijat-38 (RU-38), Pori. Mikonk. 26 as. 9, Y. Sundbäck. Puheenjohtaja Ilmari Johansson, sihteeri J.Heinonen, valmentaja M.Jokinen. Paita keltamusta, housut mustat. Samaisen alkuperäisomistajan huolellisiin tuloskirjaamisiin perustuen tuloksia (pelijärjestyksessä): RU-38-Iirot 4-3, RaPa-RU-38 3-3, RU-38-VaKP 3-0, RU-38-TuTeräs 2-3, I-Kissat-RU-38 1-5, RU-38-TKT 0-2, RU-38-TuTo 1-2, Karhut-RU-38 2-3, KalPo-RU-38 2-2, ÅIFK-RU-38 2-4, RU-38-Lukko 0-0, Iirot-RU-38 4-4, RU-38-RaPa 5-2, VaKP-RU-38 0-3, TuTeräs-RU-38 2-3, RU-38-I-Kissat 2-0, TKT-RU-38 3-2, TuTo-RU-38 2-3, RU-38-Karhut 3-2, RU-38-KalPo 0-3, RU-38-ÅIFK 0-5, Lukko-RU-38 1-8. __________________________________________ Karhut Suomensarjassa ~ putosivat Maakuntasarjaan 11. sijalta. Porin Karhut, Presidentinpuistok. 22 B 12, M.Laippala. Puheenjohtaja ja valmentaja: Olavi Ture, sihteeri Martti Laippala, tilitykset: R.Numminen, paita sinikeltaraitainen - housut valkoiset. Jalkapallokirjan 1962 alkuperäisomistajan (ostin käytettynä aikoinaan) huolellisiin tuloskirjaamisiin perustuen tuloksia (pelijärjestyksessä): Lukko-Karhut 2-0, Karhut-ÅIFK 4-2, TuTeräs-Karhut 4-0, TKT-Karhut 3-1, Karhut-KalPo 0-0, Iirot-Karhut 2-3, Karhut-RaPa 1-4, Karhut-RU-38 2-3, TuTo-Karhut 6-2, Karhut-I-Kissat 2-1, VaKP-Karhut 0-1, Karhut-Lukko 1-1, ÅIFK-Karhut 3-0, Karhut-TuTeräs 0-1, Karhut-TKT 2-0, KalPo-Karhut 3-1, Karhut-Iirot 3-1, RaPa-Karhut 3-2, Ru-38-Karhut 3-2, Karhut-TuTo 4-2, I-Kissat-Karhut 2-3, Karhut-VaKP 1-2. Maakuntasarjassa ei porilaisjoukkueita. PPT Aluesarjassa (lohko #11) ~ nousu Maakuntasarjaan. PPT pelasi kauden 1962 Aluesarjassa ja nousivat Pauli Virtasen johdolla kovalla ryminällä Maakuntasarjaan. Kymmenestä sarjaottelustaan PPT voitti yhdeksän. Kauden jälkeen PPT:n 'maalisuhde' oli huikea 45-7. Joukkue sai kaudelle uudet punakeltaiset pelipaidat. Suomen cupissa PPT hävisi heti ensimmäisessä ottelussaan PTU:lle (Pihlava). Pihlavan Työväen Urheilijat (PTU) ~ Aluesarjassa (lohko #11). Yhteyshenkilöksi 'Jalkapallokirja 1962' mainitsee: H.Kautonen, Pihlava 14. Jalkapallokirja 1962:n alkuperäinen omistaja (ostin kirjan käytettynä) on tehnyt huolellisia merkintöjä kirjaansa kauden aikana. Löytyipä erilliseltä muistiinpanosivuilta käsin kirjoitettuna seuraavat PTU-otteluiden tulokset porilaisten Aluesarjalohkosta #11 kaudella 1962 (PTU oli voittanut komeasti muut kahdeksan otteluaan, mutta hävinnyt molemmat PPT:lle, joka nousi): Kevätkierros: PTU-PPT 2-3, Koitto-PTU 0-2, Veto-PTU 2-5, PTU-Visa 4-0, PUT-PTU 0-3. Syyskierros: PPT-PTU 6-0, PTU-Koitto 11-2, PTU-Veto 3-0, Visa-PTU 0-5, PTU-PUT 4-1. Löysin kyseisestä kauden 1962 Jalkapallokirjasta merkintöjä ahkerasti tehneen oman nimikirjoituksenkin, siinä lukee Esa Kautonen eli sukunimi yhdistää PTU-seuraan. Porin Urheilu-Toverit (PUT) ~ Aluesarjassa (lohko #11). Yhteyshenkilöksi Jalkapallokirja 1962 mainitsee: A.Olkkonen, Säveltäjänkatu 2 c. Porin Veto ~ Aluesarjassa (lohko #11). Yhteyshenkilöksi Jalkapallokirja 1962 mainitsee: T.Leino, Varvinkatu 15 B 7. Ruosniemen Visa ~ Aluesarjassa (lohko #11). Yhteyshenkilöksi Jalkapallokirja 1962 mainitsee: J.Nieminen, Ruosniemi Noormarkun Koitto ~ Aluesarjassa (lohko #11). Yhteyshenkilöksi Jalkapallokirja 1962 mainitsee: J.Tuominen, Noormarkku k. 99. (liitettiin Poriin 1.1.2010).

1963: RU-38 Suomensarjassa ~ sijoittui kuudenneksi. Kesällä 1963 RU-38 vietti 25-vuotisjuhliaan pelaamalla Suomensarjan 12-joukkueisessa länsilohkossa sijoittuen kuudenneksi. Ylläoleva kuva on tuon kesän RU-38:n kotiotteluissa jaetun käsiohjelman kansilehdestä. Kyseinen käsiohjelma on Herralahden urheilukentällä 30.6.1963 klo 18.00 pelatusta ottelusta RU-38-TuPK (Turun Pallokerho). RU-38:n kauden 1963 joukkueen pelaajat kuvassa (muistiapua nimilistaan saatu 'aikalaisilta' Porista - kirjasessa nimiä ei ole mainittu): Ylärivissä vasemmalta: Valmentaja Matti Jokinen, Sakari Polviander, Reijo Bastman, mv. E. Leino (Eero?), Aulis Järvinen, Kari Kallio, Veikko Jokinen ja Olli Kunnas. Eturivissä vasemmalta: Viljo Vainio, Toivo Johansson, Ismo Mäenpää, Rainer Mäkelä (lempinimi 'Kikuna'), Esa Väre, Kalevi Tuli ja Väinö Leppäniemi. RU-38:n valmentaja kaudella 1963 oli Matti Jokinen, joka omalla pelaajaurallaan oli maalivahti. Hänen seuransa olivat: 1950-55 VIFK, Vaasa ja 1956-57 Pietarsaaren Drott. Hänen meriittilistallaan oli uran alkuvuosilta valinta 'Vuoden pelaajaksi' (6 A-maaottelua). RU-38:n jälkeen hän siirtyi aikanaan valmentamaan Pihlavan Työväen Urheilijoita (Porissa). Kuvan oikeaan yläkulmaan on joku kirjoittanut kommentin: Ei tää paras yhdistelmä ole. Tämä kyseinen ohjelmalehtinen on ilmeisesti katsomosta pelin jälkeen poimittu talteen, joten tekstin kirjoittaja ei ole tiedossa. Mieleen on jäänyt noina aikoina jonkin porilaisseuran käsiohjelmassa ollut 'luonnonsuojelullinen' kehoituslause: Älä jätä tätä kentälle ajelehtimaan. Tässä samasta edellämainitusta RU-38:n käsiohjelmasta poimittu 25-vuotisjuhlapuhe. Mielessä haikaillaan tuolloin jo tuoreeltaan RU-38:n huippuvuosia mestaruussarjassa kausina 1959 (hopeaa) ja 1960. Edelleen samasta kauden 1963 käsiohjelmasta RU-38:n seuraorganisaatiolistausta. Enpä voi sanoa montaakaan noista nimistä muistavani - tosin olin tuona kesänä vasta 9-vuotias ja aloittelevana nappulapelaajana edustin vielä paikallista kilpailevaa seuraa Porin Karhuja, joten RU-38:n organisaation yksityiskohdat eivät tainneet olla sitä kiinnostavinta 'tutustumiskohdetta' tuolloin. Paikallisjaoston jäsen ja nuorisotoiminnan vetäjä oli Seppo Pelkonen, jolla pelaajana oli vankka KuPS-tausta ja pelasi RU-38:ssa kunnianvuodet 1959-60 topparina ja hoiti rankkarien vetämiset kunniakkaasti - voimalla ylähirren kautta samasta kohtaa. Hän toimi myöhemmin myös RU-38:n valmentajana. Länsilohkosta nousi kauden päätteeksi I-Kissat (RU-38 jäi edelleen Suomensarjaan), itälohkosta HJK ja pohjoislohkosta GBK. Tämä RU-38:n käsiohjelmassa kesäkuun 1963 lopussa julkaistu "Kesätauolle" on antoisa tilaisuus saada lukea juuri tuon hetken tunnelmia Rosenlew-leirissä. Karhut pudonneena Maakuntasarjassa (lohko #3) ~ jäi nousukahinoissa TPV:n taakse. Porin Karhut pelasi Maakuntasarjassa (PPT:n ohella), muttei onnistunut nousemaan vielä TPV:n ohi Suomensarjaan. Tämän kirjoittaja oli kesällä 1963 kovasti innokas 9-vuotiaana seuraamaan 'oman seuransa' eli Karhujen edesottamuksia. Päästiinpä kerran jopa kaveripiirin 'suhteiden' avulla Karhujen edustusjoukkueen mukana bussikyydissä Raumalle seuraamaan Karhujen voittopeliä RTU-seuraa vastaan. ___________________ PPT nousseena Maakuntasarjassa ~ säilytti sarjatasonsa (neljäs sija). PPT pelasi kauden 1963 nousijana Maakuntasarjassa. Kevätkierroksella PPT voitti Karhut 2-0, samoin kaatuivat RTU (3-1) ja Uudenkaupungin Roima (3-0). Syyskierroksella PPT:n vauhti hyytyi ja PPT jäi neljänneksi - TPV nousi Suomisarjaan. Porin kaupunkijoukkueessa Raumaa vastaan pelasivat PPT-pelaajista Antero Laiho, Tapio Aro, Pekka Kulju ja Juhani Laiho. Aluesarjan lohkossa #7 neljä porilaisseuraa: PiTU nousi Maakuntasarjaan. Kauden 1963 Aluesarjan lohko #7 oli melkein kokonaan porilainen - vain Kortelan Ryhti tuli muualta. Porilaisseuroista mukana olivat: Niittymaan Urheilijat, Pihlavan Työväen Urheilijat, Porin Veto ja Ruosniemen Visa. Jalkapallokirja 1963:n mukaan myös Porin Urheilu-Toverit (PUT) olisi ollut Aluesarjan lohkossa #6 mukana, mutta PUT ei koskaan sarjaan pelannut - ainakaan loppuun. Jalkapallokirja antaa lisäsotkuna vielä Porin Vedolle ja Porin Urheilu-Tovereille (PUT) täysin samat yhteystiedot : Pori, Varvinkatu 15 B 7, T.Leino.

1964: RU-38 Suomensarjan länsilohkossa ~ sijoittui neljänneksi. (RU-38:n käsiohjelma, 1964): Arvoisa jalkapalloyleisö, porilaisten jalkapalloilijain ponnistelut mestaruussarjapaikan valtaamiseksi eivät vielä viime kautena tuottaneet tulosta. Kuluvana sarjakautena tulevat porilaiset palloilijat jälleen tekemään parhaansa, jotta kotikaupunkimme yleisö saisi nauttia jalkapallopelin hienouksista. Edustusjoukkueemme. joka ainoana porilaisena Suomen sarjan joukkueena 'etsii' paikkaa maamme valiojoukkueiden pariin, tulee tekemään kaikkensa, jotta nimi Rosenlew tulisi olemaan sarjamme kärkijoukkueiden parissa. Toivomme kotiyleisömme viihtyvän ottelujamme seuratessaan ja että otteluista muodostuu jännittäviä sekä rehtejä kamppailuja. Tässä yhteydessä haluamme kiittää tämän ohjelmalehtisen ilmoittajia, jotka ilmoituksen antamalla ovat tehneet meille mahdolliseksi lehtisen julkaisemisen. Samalla kiitämme myös kaikkia niitä, jotka ovat tukeneet työtämme jalkapalloilun parissa. Toivotamme lopuksi arvoisan yleisön sydämellisesti tervetulleeksi seuraamaan vuonna 1964 järjestämiämme jalkapallo-otteluita. Rosenlewin Urheilijat-38, palloilujaosto. Mainitusta vuoden 1964 ohjelmalehtisestä löytyy nimilistaa RU-38:n silloisesta johtoportaasta: puheenjohtaja B.Backström, sihteeri Y.Sundbäck, rahastonhoitaja J.Strang. Palloilujaosto: puheenjohtaja I.Johansson, varapuheenjohtaja S.Viljanen, sihteeri J.Heinonen, valmentaja Seppo Pelkonen, jäsenet: P.Forsten, A.Järvinen, M.Korhonen, O.Leskinen ja E.Wessman, var.hoitaja K.Koskinen. Valmentajat: A-nuoret - K.Kolehmainen, B-nuoret - V.Lehtonen, U.Saavalainen, C-nuoret - K.Rajala, K.Kallio, D-nuoret - H.Ahola, Arvo Läntinen. Seura harjoittaa jalkapalloilua, jääkiekkoilua, yleisurheilua, painia, hiihtoa ja pyöräilyä. RU-38:n otteluohjelma Herralahdessa 14.6.64 pelattuun kotiotteluun TuTo:a vastaan kertoi Suomensarjan länsilohkon sarjatilanteesta tuolloin (ennen peliä), ettei RU-38:n kausi ollut alkanut kovinkaan menestyksekkäissä merkeissä. TPS ja TaPa olivat karkaamassa ja TuWe oli vielä nollilla. Tämä kuvaesittely oli edellä mainitussa TuTo-pelin käsiohjelmassa. Kotiottelussa 14.6.1964 Porin Herralahdessa TuTo:a vastaan käsiohjelmassa on ennakoitu RU-38:n aloituskokoonpanoa seuraavasti: 1. Olavi Leskinen, 2. Erkki Harell, 3. Kalevi Tuli, 4. Raimo Tuli, 5. Veikko Jokinen, 6. Matti Unho, 7. Viljo Vainio 8. Toivo Johansson, 9. Sakari Polviander, 10. Timo Mäkelä ja 11. P.Uusitalo. RU-38:n maalivahti Olavi Leskinen oli pelannut vuodet 1952-57 pääsarjatasolla Valkeakosken Hakassa. Rosenlewin väreissä Porissa menivät vuodet 1958-64. Hänen viimeiseksi pelikaudekseen jäi vuosi 1965 HJK:n paidassa. Edusti Suomea yhdessä B-maaottelussa. Karhut Maakuntasarjassa (lohko #4) ~ nousi Suomensarjaan kaudelle 1965. Porin Karhujen onnistui nousta edelliskesän epäonnistumisen jälkeen takaisin Suomensarjaan kaudeksi 1965. Porin Karhut oli esitelty 'Jalkapallokirja 1964':ssa seuraavsti: Porin Karhut (Karhut), Presidentinpuistokatu 22 B 12 - sihteeri Martti Laippala, puheenjohtaja Olavi Ture, valmentaja Lauti Häyhä, tilitykset Raimo Numminen - pelipaita sinikeltainen, housut valkoiset. _______________________ PPT Maakuntasarjassa ~ sijoittui neljänneksi. PPT pelasi kauden 1964 juhlavuotenaan (30. toimintavuosi) Maakuntasarjassa edelleen - Pauli Virtasen johdolla oli juhlavuoteen satsattu kunnolla - kevätharjoituskaudella oli jopa leireilty Pajulahden urheiluopistolla. Kaudesta tuli kuitenkin 'tasapaksu' - nousu ei onnistunut, kauden 30-vuotisjuhlaottelu (samalla sarjaottelu) Rauman Lukkoa vastaan päättyi 1-1 (lähde: PPT:n juhlakirja). Porin Pallo-Toverit (PPT), Tiilinummi, Pori - puheenjohtaja Pauli Virtanen, sihteeri Martti Pirinen, Valmentaja Armas Käppi, pelipaita punakeltainen - housut valkoiset. _______________________ Pihlavan Työväen Urheilijat nousijana (PiTU) Maakuntasarjassa ~ sijoittui kuudenneksi. Pihlavan Työväen Urheilijat (PiTU), Pihlava 14, Pori - puheenjohtaja H.Kautonen, sihteeri M.Ouramo, valmentaja Matti Jokinen, tilitykset Grönroos (Teurastamo), pelipaita punainen - housut valkoiset. Aluesarjan lohkossa #6 neljä porilaisseuraa: Musan Salama nousi Maakuntasarjaan: Jalkapallokirja 1964: Musan Salama (MuSa), Pori 9, Friiisintie 15, J.Perkiömäki. Porin Veto ~ neljäs:: Varvinkatu 15 B 7, Tuure Leino. Niittymaan urheilijat (NiU) ~ viides:: Niittymaa, Pori - Seppo Kaukonen. Ruosniemen Visa ~ kuudes:: Ruosniemi, Pori - J.Nieminen.

1965: RU-38 Suomensarjan länsilohkossa (toinen sarjataso): nousi melkein SM-sarjaan. Karhut nousijana myös Suomensarjan länsilohkossa ~ sijoitus 8/12. RU-38: RU-38 pelasi kauden 1965 Suomensarjan länsilohkossa ja oli lähellä nousta SM-sarjaan kaudeksi 1966. Kesäkuun 16. päivä 1965 RU-38 kohtasi Suomensarjan länsilohkon kärkiottelussa TKT:n Tampereelta. RU-38:n kokoonpanossa näkyy jo kuusi pelaajaa, jotka pelasivat runkopelaajina Porin Ässien ensimmäisenä SM-sarjavuotena v.1968 sarjapaikan säilyttäen (Jokinen, Mäenpää, K. ja R.Tuli, Unho ja Mäkelä). Raimo Määttänen tunnettiin tuolloin paremmin jääkiekkoilijana. Toppari Erkki Harell (kahdeksan A-maaottelun mies) oli tuolloin jo 35-vuotias ja kyseisen kauden jälkeen hän siirtyi Pihlavan Työväen Urheilijoihin, missä pelasi vielä toisella sarjatasolla v. 1969. Kokoonpanossa RU-38:n oikea laitahyökkääjä Teuvo Laiho on pelaajana ainoa, josta mieleeni ei ole jäänyt minkäänlaista mielikuvaa (enkä löydä hänestä mitään tietojakaan). RU-38:n tuolloisen vastustajan TKT:n kokoonpanosta muistan vain isokokoisen keskushyökkääjän Eino Helmisen. Suomensarjan länsilohkon 1965 sarjatilanne ennen edellä mainittua kärkiottelua RU-38-TKT. Kausi huipentui syksyllä 1965 RU-38:n kannalta katsottuna katkerasti. Porissa pelattiin sarjan lopussa 17.10.1965 ratkaisupeli RU-38-TPS. 10.10.1965 oli pelattu Turussa varsinaisen sarjan viimeisellä kierroksella TPS-RU-38, jonka jälkeen joukkueet jäivät tasapisteisiin. Tarvittiin uusintaottelu, mikä pelattiin Porissa. Peli oli tasaista vääntöä - pitkään taululla oli lukemat 1-1, kunnes peli sai todella ikävän ratkaisun. RU-38:n toppari Erkki Harell kaatoi TPS-pelaaja Reima Nummilan rangaistusalueen rajan ulkopuolella, mutta tuomari vei pallon pilkulle - TPS voitti pelin kyseisellä rangaistuspotkulla 2-1 ja nousi SM-sarjaan. Seuraavan aamun Satakunnan Kansassa oli juuri oikealla hetkellä napattu lehtikuva, jossa näkyi Harell kaatamassa ja valkoinen kalkkiviiva näkyi selkeästi turvallisella puolella (kuvassa etupuolella). Tuo peli jäi ratkaisutavan vuoksi mieleeni (12-vuotiaana) yhtenä kaikkein ärsyttävimmistä. Porissa jäätiin vain katkerana tuijottelemaan Satakunnan Kansan lehtikuvaa. Protestistakin puhuttiin, muttei sitä oltu tehty teknisesti sääntöjen mukaisesti. Satakunnan Kansan lehtikuvaaja Antti Suominen lähetti (6.7.2011) tämän kuuluisan kuvan, jonka hän itse oli ottanut sunnuntaina 17.10.1965 pelatussa ratkaisuottelussa RU-38-TPS. Kuvasta paljastuu erittäin ratkaiseva tuomarivirhe kiistatta. Kuva on siis otettu RU-38:n puolustaman päädyn rajan takaa ja rangaistusaluetta on kalkkiviivan kuvaajan puolella eli kuvassa etualalla. Muistan jo katsojana huomanneeni heti, että taklaus tapahtui lähes metrin turvallisella puolella rangaistusalueen rajasta - olin tapahtumaan nähden hyvin linjalla kuvaussuuntaan nähden vasemman kenttäsivustan katsomossa. Kuvasta näkyy, miten yleisö kansoitti kentän ympärykset - paikalla oli peräti 5214 maksanutta katsojaa (ennätys jäi voimaan moniksi vuosiksi Porissa - Ässien SM-kausilla 1968-69 sitä ei rikottu). Päätuomari oli helsinkiläinen Wolf Karni, asiaan vaikuttanut rajamies oli helsinkiläinen Fjalar Åsten. Tarvittiin muutamia vuosikymmeniä ennen kuin turkulaiset paikalla olleet 'aikalaiset' alkoivat antaa periksi ja myönsivät hymyssäsuin itsekin katastrofaalisen tuomarivirheen avittaneen TPS:n mestaruussarjaan. (Antti Suominen - kuvan ottaja, sähköposti 6.7.2011): Kyseinen ottelu on jäänyt minunkin mieleeni ja monestakin syystä. Olin nimittäin paikalla ja otin tämän kuvan Satakunnan Kansaan. Tilanteen jälkeen porilaiset toimitsijat tulivatkin heti kyselemään: Saitkos kuvan? Vielä samana päivänä Eeles Landström ja Kalevi Eronen tulivat katsomaan, joko kuva on kehitetty ja mitä siitä näkyy. Protestia ei otettu käsittelyyn, koska sitä ei ollut tehty heti kentällä. Valitettavasti. Nykyisenä digiaikana se olisi ollut helpompaa. Tässä vielä kuvan tietoihin lisäämäni teksti: "Rangaistuspotku oli aiheeton RU-38 - TPS-ottelussa. Valokuva todisti. RU-38 - TPS 1 - 2, julk. 18.10.1965 (pelattiin edellispäivänä sunnuntaina). Turun Palloseura meni mestaruussarjaan uusintaottelussa, jossa erotuomari, helsinkiläinen Wolf Karni antoi TPS:lle rangaistuspotkun Rosenlewin ktm Erkki Harellin taklattua turkulaisten maaottelupelaajaa Reima Nummilaa aivan porilaisten rangaistusalueen tuntumassa. Vasemmalla RU:n Kalevi Tuli. Yleisö oli sitä mieltä, että taklaus tapahtui rangaistusalueen ulkopuolella. Rajamies oli kuitenkin toista mieltä. Valokuva paljastaa, että yleisö oli oikeassa, mutta RU:n protesti ei auttanut, sillä kyseessä oli tuomarin 'inhimillinen' erehdys". Sama kuva vielä 'seuraavan aamun' 18.10.1965 Satakunnan Kansassa (lehtikuvat lähetti Antti Suominen 6.7.2011). Polemiikkia riitti aiheesta muutenkin seuraavan aamun 18.10.1965 Satakunnan Kansassa _______________________ Karhut pelasi Suomensarjassa kaudella 1965 ~ sijoittui kahdeksanneksi. Karhut pelasi kauden 1965 Suomensarjan Länsilohkossa, missä mukana myös RU-38. Karhut sijoittui kahdeksannelle sijalle (sarjataulukko näkyvissä hiukan ylempänä RU-38:n kohdalla). PPT Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan kaudelle 1966. PPT pelasi kauden 1965 Maakuntasarjassa ja onnistui nousemaan kaudeksi 1966 Suomensarjaan. Joukkueen valmentajina toimivat pelaajat Heikki Kylänpää ja Kari Järvensivu (huoltajana Pauli Virtanen). Kausi alkoi komeasti Porin uudella stadionilla - lohkon yksi ennakkosuosikeista TPT kaatui luvuin 2-1. Tampereella PPT voitti samaisen TPT:n syyskierroksella peräti 7-2. Kahdeksan joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa PPT hävisi vain kerran (PTU) ja pelasi vain yhden tasapelin (KalPo) - loput 12 peliä voitettiin. Kauden 'maalisuhde' oli 50-17. Sarjanousu oli selkeä, eroa toiseksi tulleeseen joukkueeseen jäi peräti kahdeksan pistettä. PPT kruunasi hyvän kautensa voittamalla ensimmäisen I-luokan piirinmestaruutensa SPL:n yhteistyön aikana - suomensarjalaiset RU-38 ja Karhut kaadettiin ja MuSa:n kanssa pelattiin tasan. Piirinmestaruusfinaalissa kaatui RaPa Raumalla 3-1. Suomen cup-turnauksessa PPT kaatoi mm. ÅIFK:n komeasti 5-1 ja putosi jatkosta vasta neljännessä pelissään (lähde: PPT:n juhlakirja). PPT, edustusjoukkue 1965: Martti Toivanen (mv), Veikko Lehtonen (vm), Matti Helppolainen, Juhani Laiho, Pentti Kuusinen, Antero Laiho (kapt.), Pekka Kulju, Heikki Kylänpää (I-vaim.), Olli Salminen, Alpo Tall, Tapio Aro, Taisto Korkiamäki, Armas Käppi, Martti Pirinen, Tapio Peltorinne, Altti Rosnell ja Kari Järvensivu (II-valm.). PPT ei kyennyt huoltajien puutteen vuoksi asettamaan yhtään juniorijoukkuetta piirinsarjoihin. PPT:n seuramerkit no.2 ja No.3. Kakkonen otettiin käyttöön 60-luvulla, kolmonen FC Jazziin asti. _______________________ Pihlavan Työväen Urheilijat (PiTU) ~ Maakuntasarjan lohkossa #4 ~ sijoittui toiseksi. Musan Salama (MuSa) ~ nousijana Maakuntasarjan lohkossa #4 ~ sijoittui neljänneksi. Aluesarjan lohkossa #6 kolme porilaisseuraa: Porin Veto: Varvinkatu 15 B 7, Tuure Leino. Niittymaan urheilijat (NiU): Niittymaa, Pori - Seppo Kaukonen. Ruosniemen Visa: Ruosniemi, Pori - Veli Salminen. Lohkon sarjataulukko puuttuu toistaiseksi - lohkosta nousi kuitenkin Maakuntasarjaan Rauman Kisa-Veljet (RKV). Ruosniemen Visa ei pelannut Aluesarjassa seuraavalla kaudella 1966 (tilalle oli tuolloin ilmestynyt porilainen Harjunpään Tuisku).

1966: RU-38, Karhut ja PPT porilaisista joukkueista Suomensarjan länsilohkossa. Kaikki porilaisjoukkueet säilyttivät sarjapaikkansa Suomensarjan länsilohkossa. RU-38 paras porilaisista ~ sijoittui kolmanneksi. RU-38:n käsiohjelman mukaan (kotiottelu 19.6.1966 TuTo:a vastaan) peruskokoonpano oli seuraava: 1. Matti Korhonen, 2. Veikko Jokinen, 3. Kalevi Tuli, 4. Raimo Tuli, 5. Timo Mäkelä, 6. Raimo Määttänen, 7. Teuvo Laiho, 8. Raimo Kilpiö, 9. Sakari Polviander, 10. Matti Unho ja 11. Ilpo Lindberg. (Jalkapallokirja 1966): Rosenlewin Urheilijat-38 (RU-38), Pori, Mikonkatu 26 as. 9 (Sundbäck), puheenjohtaja Matti Korhonen, sihteeri Reino Aalto, valmentaja Aimo Sommarberg, pelipaita kelta-musta, housut mustat. __________________________________________ PPT nousijana Suomensarjassa ~ sijoittui seitsemänneksi. PPT:n valmentajana toimi edelliskauden nousun jälkeen edelleen Heikki Kylänpää (huoltaja: Pauli Virtanen). Pelaajamiehistössä ei tapahtunut suuria muutoksia ja kauteen suhtauduttiin odottavin mielin. Ennen kautta pelattu piirinsarja ei luvannut hyvää, edelliskauden mestaruus vaihtui nyt Porin lohkon jumbosijaksi. Kauden aikana PPT jäi Suomensarjassa seitsemänneksi, mikä nousijajoukkueelle oli varmasti tyydyttävä suoritus (lähde: PPT:n juhlakirja). (Jalkapallokirja 1966): Porin Pallotoverit (PPT), Tiilinummi - sihteeri Pauli Virtanen, puheenjohtaja Taisto Tuomi, valmentaja Heikki Kylänpää, paita punainen - housut siniset. Kauden 1966 tapahtumia PPT:n suomensarjakaudelta nousun jälkeen (PPT:n juhlakirja). Vuosikatsauksen kirjoittaneelle tuntuu tärkeintä olleen voitot paikalliskilpailijoista (RU-38 ja Karhut). __________________________________________ Karhut Suomensarjassa ~ sijoittui kahdeksanneksi. (Jalkapallokirja 1966): Porin Karhut (Karhut), Presidentinpuistokatu 22 B 12, sihteeri Martti laippala, puheenjohtaja Olavi Ture, valmentaja Lauri Häyhä, tilitykset Numminen - pelipaita sinikeltainen, housut valkoiset. Maakuntasarjan 1966 lohko #5 ~ porilaisjoukkueina PiTU ja MuSa Pihlavan Työväen Urheilijat (PiTU) ~ Maakuntasarjan lohkossa #5 ~ sijoittui kolmanneksi. Musan Salama (MuSa) ~ nousijana Maakuntasarjan lohkossa #5 ~ sijoittui viidenneksi. Ilmeisesti juuri tältä kaudelta on peräisin muistamani polkupyöräreissu Ulvilan Pesä-Veikkojen pesäpallo-otteluun ja sieltä takaisin suoraan Porin Urheilukeskukseen MuSa-Mäntän Valo (klassisesti aidan yli). Aluesarjan lohkossa #6 aloitettaessa kolme porilaisseuraa: Niittymaan urheilijat (NiU) ~ viides:: Niittymaa, Pori - Seppo Kaukonen. Harjunpään Tuisku ~ seitsemäs:: Raatimiehenkatu 24, R.Astokari. Muistaakseni punainen pelipaita ja mustat housut. Porin Veto ~ keskeytti: Varvinkatu 15 B 7, Tuure Leino. Ilmeisesti Porin Vedon jalkapalloharrastus päättyi tähän kauden 1966 keskeyttämiseen kokonaan? Muistankin koripalloseurana.

1967: Porin Ässät perustettiin vuoden 1967 aikana. Ässät syntyivät Porin Karhujen ja Rosenlewin Urheilijat-38:n fuusiossa: RU-38 nosti uuden fuusioseuran (Porin Ässät) mestaruussarjaan kaudeksi 1968. Lohkovoittajana RU-38 selvisi nousukarsintasarjaan, johon osallistuivat porilaisjoukkueen lisäksi itälohkon voittaja Helsingin Ponnistus ja pohjoislohkon voittaja OTP (Oulu). RU-38:n nousu varmistui 25.10.1967 Oulussa pelatussa ottelussa, jonka porilaiset voittivat 4-0. Viimeistä peliä Ponnistus-OTP ei enää turhana pelattu lainkaan. RU-38:n paluu Oulusta Poriin oli niin riehakasta, että seuraavana aamuna kolme pelaajista heräsi Porin poliisiaseman putkassa (tieto yhdeltä kyseisen kolmikon jäseneltä tämän kirjoittajalle - 1988). RU-38 nousi siis SM-sarjaan kauden 1967 päätteeksi. Jo kauden aikana oli tullut julkisuuteen RU-38:n ja Karhujen fuusioituminen seuraavalle kaudella Porin Ässät-nimen alle. Oli siis erikoinen tilanne, kun loppukaudella kaksi seuraa samassa sarjalohkossa pelasi tulevan uuden seuran puolesta. RU-38:n ja Karhujen keskinäisistä otteluista jälkimmäinen oli varsinainen farssi (alempana tarkemmin). RU-38:n valmentajana sen viimeisenä pelikautena 1967 toimi Toivo Johansson (s.1928), joka pelasi itse RU-38:ssa hyökkääjänä pitkän uran 1947-65. "Topi" Johansson jatkoi myös Ässien valmentajan SM-sarjassa seuraavina kahtena kautena - ja joutui vielä loukkaantumissuman pakottamana jopa kentällekin yli 40-vuotiaana. RU-38:n käsiohjelma kotiottelusta 30.6.1967 HPK:a vastaan kertoo RU-38:n odotetuksi aloituskokoonpanoksi seuraavan: 1. Jouko Karttunen, 2. Ismo Mäenpää, 3. Kalevi Tuli, 4. Timo Mäkelä, 5. Veikko Jokinen, 6. Juhani Ahokas, 7. Markku Peltola, 8. Raimo Tuli, 9. Reijo Bastman, 10. Matti Unho ja 11. Ilpo Lindberg. (Wikipedia): RU-38 eli Rosenlewin Urheilijat-38 oli vuonna 1938 perustettu porilainen urheilu- ja voimisteluseura. Seuran syntyminen liittyy aikakauteen, jolloin suomalaiset suurteollisuusyritykset tukivat aktiivisesti työntekijöidensä urheilutoimintaa. Seuralla oli toimintaa muun muassa jalkapallossa, jääkiekossa, yleisurheilussa, jääpallossa ja painissa. Seuran jalkapallo- ja jääkiekkotoiminta yhdistyivät vuonna 1967 Porin Karhujen kanssa Porin Ässiksi. Jääpallossa seura pelasi yhden kauden pääsarjassa vuonna 1951. Porin Ässien synty julkistettiin kesäkuun lopulla 1967. Nimen seuralle keksi Vilho Santala, joka oli valittu Ässien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Vesa Antikainen suunnitteli seuran patalogon. ____________________ Karhut fuusioitumassa ja auttamassa RU-38:n nousua SM-sarjaan yhteisen Ässät-nimen alle. Karhut sijoittui Suomensarjassa kahdeksanneksi. Kesän 1967 aikana Karhut ja RU-38 pelasivat samassa suomisarjan lohkossa, vaikka seurojen tuleva fuusio oli jo yleisessä tiedossa. RU-38 saavutti lohkossa karsintapaikan ja nousun mestaruussarjaan. Ottelu Karhut-RU-38 loppukaudesta oli yhtä sirkusta, kun kaksi joukkuetta pelasi samaan maaliin - silti maalit saatiin aikaiseksi vasta myöhään toisella jaksolla - Karhujen Jukka Koskisen piti lopulta vetää omiin 1-0, kun aika alkoi uhkaavasti lähestyä loppua. Peli päättyi 2-0 - harvoin on jalkapallokatsomossa peli itsessään herättänyt niin paljon hilpeyttä kuin tämä klassikko. Veikkaus tuskin olisi päästänyt peliä pelilistoilleen? Lopulta RU-38:n onnistui voittaa lohko ja nousta kaudeksi 1968 SM-sarjaan Karhujen kanssa yhdessä uuden seuran Porin Ässien tunnuksien alle. Kausi ennen Karhujen ja RU-38:n fuusiota syksyllä 1967 - Karhujen käsiohjelman esipuheesta ei vielä löydä merkkejä sisäpiirien neuvotteluista kahden seuran fuusioitumisesta. Samassa lohkossa pelasi lisäksi kolmantena porilaisjoukkueena PPT. Mainitun käsiohjelman mukaan Porin Karhujen puheenjohtaja oli v.1967 Vilho Santala, sihteeri Martti Laippala, jalkapallojaoston puheenjohtaja Olavi Ture ja nuorten jaoston puheenjohtaja oli myöhemmin jääkiekkopiireissä tunnettu Esko Paltanen. Porin Karhujen valmentaja kaudella 1967 oli Lauri Häyhä ja apureinaan Olavi Ture ja Uolevi Erlin. II-joukkuetta valmensi Karhujen jääkiekkomies Antti Heikkilä. Tässä Porin Karhujen pelaajalistausta kaudelta 1967. Muistan heistä pelaajina melkein kaikki vielä yli 40 vuoden takaa. Jääkiekkoilijoina Porin Karhuissa heistä olivat voittaneet Suomen mestaruuden keväällä 1965 Anto Virtanen, Kaj Matalamäki ja Keijo Koistinen. Keijo Koistinen ehti pelata vielä (jalkapalloa) seuraavana kesänä -68 uuden fuusioseura Porin Ässien SM-sarjajoukkueen kevään peleissä, mutta heinäkuussa1968 Keijo Koistinen hukkui Kuopion seudulla. Koistinen voitti KuPS:ssa jalkapallon SM-kultaa kesällä 1966, jolloin hän edusti sitä harvinaista ryhmää pelaajia, jotka olivat voittaneet SM-kultaa sekä jalkapallossa että jääkiekossa. Koistisen jälkeen tuossa tempussa on onnistunut mitä ilmeisimmin vain Timo Nummelin TPS:ssa. Etuoikealla Karhujen ykkösvalmentaja Lauri Häyhä vetämässä ilmeisesti varhaiskeväällä metsälenkkiä. Kuva on Karhujen käsiohjelmasta (1967) Jonossa pelaajat Kaj Matalamäki, Jorma Murto ja (mv) Esa Vironen. Neljäs jonossa melko varmasti Mikko Niinikoski, hänen perässään Kalervo Sandberg. Loppujonosta tunnistan vielä männynrungon oikealta puolelta Jukka Koskisen ja Olli Salmisen. Tämä kuva on kauden avausottelusta Porin Pallokentältä. Huhtikuun 23. päivänä 1967 Porin Karhut kohtasi Suomensarjan länsilohkon ottelussaan Turun Toverit (TuTo) ja kotijoukkue kuvatekstin mukaan voitti. Porissa varhaiskevään pelit pelattiin useimmiten juuri tällä Pallokentän pienehköllä hiekkakentällä, jonka pohjoisella pitkällä sivulla sijaitsi melkein kiinni sivurajassa kuvassa takana näkyvä huoltorakennus. Avoin ovi kuvassa johti jonkinlaiseen kanttiiniin. Yleisö seisoi siis Pallokentän peleissä yhtenä tiiviinä muurina kirjaimellisesti sivurajan kalkkiviivalla. Aktiivisin - kulttimaineeseen noussut iäkäs järjestysmies (kutsumanimeltään 'Jäylä') yritti ainoana turhaan vellovaa ihmismassaa saada kalkkiviivalta metriä taaemmaksi - 'me-e-e-tri, kuului hänen ikimuistoinen äkäinen hokemansa. Talvisin samainen järjestysmies esti meitä pikkupoikia menemästä monojen kanssa vastajäädytetylle kentälle vakiokiellolla: Luistelmakengät! Kuvassa TuTo:lla punavalkoraidallinen pelipaita ja siniset housut (vasemmalla TuTo:n pelaajista Reima Koski) - Karhujen pelipaita oli alkuaikoina sinikeltaraidallinen ja housut valkoiset. Myöhemmin Karhujen paidat ehtivät (ilmeisesti) muuttua kokonaan keltaiseksi? Karhujen pelaajat kuvassa siis Matti Lahtinen ja Keijo Koistinen (hukkui seuraavana kesänä). Näitä pelejä ei juuri koskaan jätetty väliin, Karhujen keltaisen jäsenkortin kanssa pääsi portista ilmaiseksi - Karhujen peleihin ei tarvinnut mennä klassisesti aidan yli. Toinenkin kuva kauden avausottelusta Karhut-TuTo (23.4.1967), jonka Karhut voitti 1-0 (katsojia 277). Kuvat tästä pelistä ovat saman kauden Karhujen käsiohjelmasta. Pallokentän itäisen maalipäädyn lankkuaidan takana sijaitsi poikittain Porin legendaarinen ulkojääkiekkokaukalo Juhannuslehto ja sen takana taas itäänpäin oli 50-luvun RU-38:n hopeisten SM-vuosien nurmikkokenttä Herralahti, jossa oli ajanhengen mukainen, romanttisen pieni, puinen katettu pääkatsomo. Alue on kovasti muuttunut sitten noista päivistä, kuten seuraava porilainen päivitys kertoo: (PJ, sähköposti 15.7.2009): Pallokentän alue on täysin muuttunut - hiekkaista jalkapallokenttää ei enää ole lainkaan. Paikalla on rakennuksia, mm. Expert-kodinkoneliike ja Uusi Aika-lehden toimitalo. Herralahden vanha pääkatsomo on purettu jo vuosia sitten. Herralahdessa on vielä pari vanhaa putkikatsomoa, osin ilmeisesti 60-luvulta. Vanhan pääkatsomon vastapuoli on vain nurmikoitunutta penkkaa. Juhannuslehdon portin pari pylvästä on yhä paikallaan, ei juuri muuta. Juhannuslehdon puoleisessa päässä oli Pallokentällä iso puukatsomo, mikä melkein lahosi ja rikottiin niin vaaralliseksi, että se purettiin joskus 50-luvun lopun, ehkä jopa 60-luvun alun puolella kokonaan pois. Pallokenttä tuli tutuksi pelimielessä kuitenkin Porin lyseon liikuntatunneilla. Entinen Juhannuslehdon jääkiekkokentän kohta oli tuolloin jo täysin villiintyneen horsmikon peitossa. Sinne ex-HJK/Karhut-kiekkoilijana muistettu opettajamme Ossi Valtonen pahimmat pukariporukat usein ajoikin säheltämään keskenään erilleen muista. Pentti Nikula hyppäsi kyseisellä Pallokentän hiekka-areenalla toukokuussa 1963 seipään Euroopan ennätyksen, mitä muistan olleeni paikalla todistamassa. Yli viisi metriä, tarkemmin en muista tulosta - tasan viisi metriä Nikula oli edelliskesänä hypännyt kolmantena maailmassa. Pallokentällä tai Herralahdessa ei juniorijoukkueet 60-luvulla koskaan pelanneet tai edes harjoitelleet (ainakaan Karhut tämän kirjoittajan aikana). Tiilimäelle oli tullut uudet harjoituskentät urheilukeskukseen, jonne toiminta oli siirtynyt kokonaan. Uusi stadion vihittiin valmiina käyttöön upeine pääkatsomoineen syksyllä 1965. Tämän kirjoittaja vietti noina vuosina paljon laatuaikaansa urheilukeskuksen eri toiminnoissa mukana ollen - pelaten tai sivusta seuraten. Ei ollut ihme, että osuin polkupyöräni kanssa sattumalta paikalle, kun Porin stadionin pääkatsomon rakentamisen aloitusseremoniat olivat käynnistymässä. Umpiautoja ja juhlapukuiisa herroja oli kentän viereinen niitty mustanaan. Tulevan katsomon perustaan heitti pikkulapiolla ensimmäiset betonikokkareet silloinen eduskunnan puhemies Kauno Kleemola, joka oli ollut ministerinä monissa Kekkosen hallituksissa. Kleemola upotti betoniin myös jälkipolville metallisen lieriön, johon oli tallennettu jälkipolville ajan dokumentteja. Kauno Kleemola kuoli diabetekseen 12.3.1965, joten pääkatsomon rakentamisen aloittamisen ajankohdan määrittämiseen se ainakin antaa ehdottoman takarajan. Tämän kirjoittajalla on myös sellainen muistikuva, että kesäkauden 1965 päätteeksi myöhään syksyllä pidettiin uuden stadionin viralliset vihkiäiset (pääkatsomokin siis valmistuneena), jolloin muiden juhlallisuuksien viimeisenä ohjelmanumerona oli silloisten D-junioreiden välinen ottelu RU-38-Karhut, jossa itse olin mukana hölkyttelemässä. Paikalla muistan olleen paljon valokuvaajia - ja filmiryhmiäkin. Uudella urheilukeskuksen nurmikentällä oli kuitenkin varmuudella pelattu jo ainakin kaudella 1964, kun paikalla ei ollut vielä mitään huolto- eikä katsomorakennuksia. Muistan esim. Uudenkaupungin Roiman pelaajien noituneen olosuhteita silloisella uudella kentällä, heidän pukusuojanaan kun oli kentän vierelle raijattu tavaravaunua muistuttava puuparakki. Tämä kuva on 15.5.1967 pelatusta ottelusta Karhut-VaKP (Valkeakosken Kosken-Pojat). Pelipaikkana on Porin uusi stadion. VaKP:n pelipaita oli vihreä - Karhujen tasavaalea peliasu hämää tässäkin kuvassa. Juniorit pelasivat loppuun asti sinivalkoraitaisissa paidoissa. Kuva Karhujen käsiohjelmasta. Karhujen ja RU-38:n fuusioituminen kaudelle 1968 Ässiksi pisti tietenkin edustustasolla Porin jalkapalloilun vanhat arvot täysin sekaisin ja yleisesti oltiin aika skeptisiä siitä, miten vanhojen kilpailevien seurojen pelaajat ja varsinkin johtomiehet (eri junioritasojen valmentajat) onnistuvat sopeutumaan uuteen hämmentävään tilanteeseen. Edustustason pelaajat löysivät itselleen sopivan joukkueen ilmeisesti melko vaivattomasti, mutta junioripuolella kahden eri vihollisleirin pelaajien ja valmentajien yhteensovittaminen ei niin helppoa sitten ollutkaan. Mieleen on jäänyt yksi esimerkkitilanne, josta kuvastuu tämän vaikean vaiheen syvällä sykkineitä jännitteitä. Ässien tarinahan alkoi siten, että heti jalkapallokauden 1967 päätyttyä syksyllä alkoi Porin Ässien ensimmäinen jääkiekkokausi, jolloin kahden eri seuran junioritkin ensi kertaa sulautettiin samoihin harjoituksiin (hyvin monet jalkapallojuniorit pelasivat tuolloin myös jääkiekkoa). Satuin näkemään tapauksen (vaikka en jääkiekkoa pelannutkaan), kun eräs iäkkäämpi, entinen Karhujen puolen valmennuspuolen mies pyysi entisiä Rosenlewin puolen kiekkolupauksia illaksi jakamaan Ässien edustusjoukkueen jääkiekkopeliin ohjelmalehtisiä. Juniorikiekkoilijat eivät heille oudon johtomiehen ehdotukselle lämmenneet ja elekielellä sen myös tälle selvästi osoittivat. Pyytäjän vastareaktiosta kuvastui ajan jännitteet: Vai ei herroille työ maistu!. ___________________ PPT Suomensarjassa viidentenä ~ naapuriseurojen tuleva fuusio hämmensi. PPT pelasi kauden 1967 Suomisarjassa seuraten sivusta RU-38:n ja Karhujen fuusiopuuhia. Lainaus kaudesta PPT:n 40-vuotiskirjasta: Suomisarjassa jalkapallon edustusjoukkueemme aloitti voitokkaasti. TPV kaatui 1-0, HPK 4-1, PS-44 taisteli tasapelin 0-0. Voitot tulivat Pyrkivästä 3-2 ja TaPa:sta 1-0. Hävisimme TuTo:lle 1-3 ja RU-38:lle 0-3. Joukkueemme taisteli lohkovoitosta sinnikkäästi, mutta onni ei ollut myötä. Seuraavana vuonna pelattiin edelleen Suomensarjassa. PPT:n edustusjoukkuetta valmensi edelleen Heikki Kylänpää. Suomen cupissa PPT:n taival päättyi heti ensimmäiseen otteluun (SePS, 1-2). Kakkosjoukkuetta vetivät Armas Käppi ja Reima Leino. Porin uudella stadionilla 7.5.1967 pelattu porilainen paikallisottelu Karhut-PPT. Lopputulos ei ole tiedossa. Keskellä Karhujen Keijo Koistinen - vasemmalta kengänpohjan nappuloilla akillesjänteelle kurottaa (ilmeisesti) Matti Helppolainen, oikealla PPT:n Tapio Aro. Karhujen Keijo Koistinen hukkui seuraavana kesänä heinäkuussa Kuopiossa. PPT:n pelipaita oli punainen, housut siniset. Karhujen pelipaita näyttää olevan tässä kuvassa kokokeltainen - housut valkoiset. Kuva Karhujen käsiohjelmasta. PPT:n Tapio Arosta muistuu mieleen tarina, missä hänen kerrottiin ennen erästä pelikautta lyöneen vetoa siitä, että hän tekee maalin heti pelin alussa, kun oma joukkue aloittaa - vieruskaveri siirtää alkupotkun hänelle ja varsinkin Porin lyhytmittaisella Pallokentällä hänen oli tarkoitus heti syötöstä laukaista pitkä leijapotku vastustajan vielä alkuvalmisteluissaan keskittymättömän maalivahdin yli verkkoon. En tiedä, olivatko tarinat vedonlyönnistä totta vai ei, mutta muistan nähneeni hänen kikkaa muutaman kerran yrittävän - maalia ei kaiketi saatu kuitenkaan aikaiseksi? PTU (Pihlava) nousi Maakuntasarjasta (lohko #4) Suomensarjaan kaudelle 1968 ~ MuSa putosi. Pihlavan Työväen Urheilijat nousivat Maakuntasarjasta (kolmas sarjataso) Suomensarjaan kaudelle 1968. PTU:n riveissä aloitti tällä kaudella edustusjoukkuetasolla uransa hyökkääjälupaus Miikka Toivola (s. 1949), joka herätti 'alasarjassakin' nopeasti valtakunnallista huomiota ja hänet ostettiin jo kaudelle 1969 TPS:n SM-sarjajoukkueeseen. TPS-paidassa Toivola pelasi vielä kesän 1972 ja siirtyi sitten HJK:n eturiviin kausiksi 1973-80 (kaikki SM-sarjassa). Kausilla 1983-84 Toivola jäähdytteli vielä Vantaan Pallo-70:ssa. SM-sarjassa Toivola teki kaikkiaan 69 maalia ja uransa aikana hän pelasi peräti 61 A-maaottelua Melkoiset 'kasvattajameriitit' siis pienelle pihlavan kaupunginosajoukkueelle. ___________________ MUSAN SALAMA putosi Maakuntasarjan lohkosta #4 Aluesarjaan. Aluesarja 1967 * lohko #6: Kolme porilaisjoukkuetta sarjan viimeisinä: Kolme joukkuetta Raumalta ja Harjavallan Työväen Urheilijat (HTU) jättivät Aluesarjan lohkossa #6 tylysti kolme porilaisjoukkuetta sarjan viimeisille sijoille. NIITTYMAAN URHEILIJAT (NiU) - sijalla 5/7. HARJUNPÄÄN TUISKU (Tuisku) - sijalla 6/7. MÄNTYLUODON KIRI - putosi Aluesarjan uutena tulokkaana heti takaisin Piirisarjan labyrintteihin.

1968: Porin Ässät säilyi nipin napin mestaruussarjassa kauden 1968 päätteeksi: Ensimmäinen mestatuussarjakausi 1968 sujui Ässiltä kohtuullisesti, lopulta Ässät kuitenkin jäi 12 joukkueen sarjassa sijalle 10 - juuri putoamisviivan yläpuolelle. Neljä pistettä erotti Ässät pudonneesta Helsingin Ponnistuksesta, joten merkitykselliseksi muodostui Olympiastadionilla näkemäni Ässien vierasvoitto Ponnistuksesta. Porin Ässien pelipaita oli tummanpunainen, housut valkoiset ja sukat tummanpunaiset. Tämä Ässien kauden 1968 'pelaajakortti' on mielenkiintoinen dokumentti kyseisen kauden tapahtumista. Kiitos nimimerkille 'Hucle' tästä 'löydöstä' (credit: M.Kasila) - tarkempi julkaisulähde ei ole tiedossa. Ässien Keijo Koistinen hukkui heinäkuussa 1968 kotiseudullaan Kuopiossa. Olin Valkeakoskella katsomassa 'seuraavaa' Ässien ottelua (28.7.1968) - surunauhat Ässäpaitojen hihoissa ovat jääneet mieleen. Porin Ässien mestaruussarjavuosien runkopelaajia, joiden terveinä ollessa Ässät pystyi kilvoittelemaan minkä tahansa SM-sarjajoukkueen kanssa tasavertaisesti. Hyökkäyskaksikko Matti Unho-Ilpo Lindberg oli erityisesti kauden 1968 aikana huippuvireessä ja oli ihme, ettei kumpikaan päässyt kokeilemaan taitojaan A-maajoukkueessa (Unho valittiin A-maajoukkueleirille). Matti Unho (s. 1945) tuli teatteriperheestä (isä ~ elokuvaohjaaja Ilmari Unho 1906-1961, äiti ~ näyttelijätär Salli Karuna 1902-1987 ja veli ~ ohjaaja-näyttelijä Turo Unho). Matti Unhon seurat: 1962-63 Karhut, 1964-67 RU-38, 1968-69 Ässät, 1970-72 Honka ja 1973-77 Maunulan Pallo. Ilpo Lindberg (s.1942) tuli Kymenlaaksosta ja sinne hän myös Porin vuosiensa jälkeen palasi: 1965 PaPe, 1966-67 RU-38, 1968-70 Ässät, 1971-74 PaPe ja 1975-76 Jäntevä. Hän on MyPa-legenda Janne Lindbergin setä. Pertti Kekki (s.1943) oli hurjimpiakin tilanteita pelkäämätön toppari, joka aloitti uransa PoPa:ssa ja MuSa:ssa, jatkoi Karhuissa 1964-66, vierailu RU-38:n paidassa kaudella 1967 ja päätti uransa Ässissä 1968-70. Veikko Jokinen (s.1941) oli myös kovaluinen toppari, joka Kekin kanssa muodostikin Ässien puolustuksen peruskiven, jonka varaan koko systeemi voitiin rakentaa - hyökkäyspäässä vastaava peruspari oli Unho-Lindberg. Veikko Jokinen aloitti PPT:ssa 1962 ja edusti RU-38:a vuodet 1963-67. Ässissä hän pelasi 1968-69, mutta jalkavamma lopetti hänen pelaajauransa kesken kautta 1969. Se oli kiistatta Ässien syöksykierteen pahin takaisku, josta ei mitenkään selvitty. Porilainen jalkapalloilu eli pitkästä aikaa täysin purjein menestyksen aikaa - ainakin sikäli, että pääsarjatasolla oli seitsemän vuoden tauon jälkeen porilainen seura ja lisäksi toisella sarjatasolla eli Suomensarjassa pelasi yhtäaikaa kolme joukkuetta! Tämän kirjoittaja oli tuolloin Ässien kahden SM-sarjakauden aikana 15-16-vuotias ja kävin katsomassa kaikki Ässien kotiottelut noina kahtena vuotena. Ässien vieraspelejäkin näin lukuisia, joskin 'matkustusinto' alkoi kyllä laskea jälkimmäisen kauden syöksykierteessä. Suomensarjan länsilohkossa kolme porilaisjoukkuetta: PiTU (7/10), PPT (8/10) ja Karhut (10/10 ~ putosi). ____________________ Karhut vielä Ässien kakkosjoukkueena Suomensarjassa - jäi viimeiseksi: Ässät-fuusion jälkeenkin Porin Karhut jatkoi vielä yhden kauden jonkinlaisena Ässien kakkosjoukkueena. Karhut sijoittui lohkossaan viimeiseksi ja tie olisi vienyt Maakuntasarjaan, mutta Ässien johdossa katsottiin, ettei kakkosjoukkuetta tarvita ja Porin Karhut-nimi poistui Suomen jalkapallokartalta (ainakin toistaiseksi). Kaudella 1968 Porin Karhujen joukkueessa pelasivat ainakin Kimmo Nokikuru ja Pentti Kilkku, jotka nostettiin Ässien SM-sarjamiehistöön kaudella 1969. Porin Karhut ei jalkapallovuosinaan (perustettu v.1960) koskaan ehtinyt pelailla ylimmällä sarjatasolla, vaan pelaili toisella ja kolmannella sarjatasolla (=suomisarja ja maakuntasarja). Porin Karhujen peliasu jalkapallossa oli alunperin: sinikeltaraidallinen paita, valkoiset housut ja siniset sukat (myöhemmin kokonaan keltainen paita). Porin Karhut jäi suomalaiseen urheiluhistoriaan voitettuaan sensaatiomaisesti jääkiekon Suomen mestaruuden keväällä 1965. Jari-Juha Kivini lähetti (12.2.2012) käyttöömme ylläolevan mielenkiintoisen dokumenttikopion, joka on päivätty 13.6.1968. Paperi on seurasihteeri Martti Laippalan Suomen Palloliitolle osoittama. Siinä Laippala ilmoittaa SPL:n ja Veikkauksen tietoon, että 'seuramme yleiset kokoukset ovat vahvistaneet seurallemme uuden nimen, uusi nimi tulee olemaan 'Porin Jokerit' ja nimenmuuttoanomus on rekisteriviranomaisilla, jonka nimen muuton liitto huomioinee veikkauslistoja suunnitellessaan.' Porin Karhut-nimeä yritettiin siis vielä - kauden jo alettua - vaihtaa Porin Ässät-nimen korttipakkateeman mukaisesti kyseiseen Porin Jokerit-muotoon, mutta projekti kaatui mahdollisesti siihenkin seikkaan, että Helsingin Jokerit oli perustettu juuri edellisvuonna. Ässät ei sittemmin enää kakkosjoukkueeseensa satsannutkaan, joten toiminnan loppuessa kauden 1968 päätteeksi nimikysymys oli jo merkityksetön. __________________________________________ PTU (Pihlava) nousijana Suomensarjan länsilohkon seitsemäntenä: Pihlavan Työväen Urheilijat (PTU) selvitti kautensa nousijana hyvin Suomensarjassa sijoittuen 7. sijalle ja ollen kolmesta lohkosta pelanneesta porilaisjoukkueesta paras. __________________________________________ PPT sijoittui Suomensarjan länsilohkossa 8. sijalle: Porin Pallo-Toverit pelasi kauden 1968 Suomen sarjan länsilohkossa sijoittuen turvallisesti kahdeksanneksi. TUK valitsi kaudella 1968 liittojoukkueeseensa PPT:n moottorimiehen Kari Järvensivun ja varmanäppisen maalivahdin Martti Toivasen, jotka pelasivat liitto-ottelunsa Romaniassa. Antero Laiho kelpuutettiin puolestaan TUK:n liittojoukkueeseen, joka pelasi ottelunsa Hollannissa (lainaus PPT-juhlakirjasta). PPT:n kausi alkoi Suomensarjan lohkossa tasapelillä Finströmiä vastaan, mutta sitten seurasi synkkä neljän tappion putki, jonka jälkeen kauden loppu olikin vain keskittymistä sarjapaikan säilyttämiseen, jossa onnistuttiinkin lopulta. Parasta PPT:n toimintakaudessa oli se, että nyt piirinsarjoissa pelasi täydet juniorijoukkueet (A, B, C ja D). PPT:n edustuspelaajia kesäkaudelta 1968 - Ari Niemenmaalle kiitos materiaalin välittäisestä. Maakuntasarjassa ei ollut lainkaan porilaisjoukkueita. Aluesarja - lohko #6 - kolme porilaisjoukkuetta ~ NiU putosi Piirisarjaan: Musan Salama sijoittui kolmanneksi, Harjunpään Tuisku kuudenneksi ja Niiittymaan Urheilijat viimeiseksi eli seitsemänneksi - putosi Piirinsarjan kuvioihin. MUSAN SALAMA: puh.joht. ja valmentaja: Jukka Leino - paita valkoinen, housut mustat. HARJUNPÄÄN TUISKU: puh.joht ja valmentaja: Reino Astokari - paita punainen, housut mustat. NIITTYMAAN URHEILIJAT: puh.joht. ja valmentaja: Seppo Kaukonen - paita sinivalkoinen, housut siniset.

1969: Porin Ässät putosi SM-sarjasta 1969 heikon kauden jälkeen ~ viimeinen sija. Ässät joutui säälimättömään loukkaantumisten kiroukseen, josta ei pelastusta ollut. Toinen mestaruussarjakausi 1969 muodostui Ässille katastrofiksi. Loukkaantumissuma söi muutenkin kapean materiaalin - jopa yli 40-vuotias valmentaja Toivo Johansson joutui Helsingissä HJK-pelissä kentälle pelaajien loputtua tyystin. Tuloksena murskaava 10-1 tappio. Ässät ja KTP putosivat - molemmilla vaivaiset kuusi pistettä. Kuvassa kesän 1969 otsikoita. Pelaajat kuvissa Veikko Jokinen (vas) ja Ilpo Lindberg (oik). Jokisen ura loppui kokonaan tuon kauden loukkaantumiseen, Lindberg jatkoi kesään 1976 asti Kymenlaaksossa (Jäntevä ja PaPe). Jalkapallokirja 1969 kertoo Ässien pelaajasiirroista kaudelle 1969: Uudet pelaajat: Kimmo Nokikuru (Karhut), Reijo Mustonen (Karhut), Jarmo Manninen (Karhut), Pentti Kilkku (Karhut), Uolevi Erlin (Karhut), Matti Harju (Ruosniemen Visa), Markku Silver (Ruosniemen Visa), Antti Raesola (Niittymaan Urheilijat) ja Lasse Honkanen (PPT). Pois seurasta olivat siirtyneet: Erkki ja Pertti Lehtonen (PTU), Timo Mäkelä (PPT), Ari Oras (PPT) ja Gösta Eklund. Lisäksi Markku Peltola siirtyi kaudelle 1969 PoPS-paitaan kolmannelle sarjatasolle. Porin Ässien kokoonpano kauden 1969 alussa (ennen loukkaantumissuman alkua): Maalivahdit: Esa Vironen ja Seppo Sairanen. Puolustajat: Kalevi Tuli, Ismo Mäenpää, Markku Saarela, Kimmo Nokikuru ja Pentti Kilkku. Tukimiehet: Veikko Jokinen, Pertti Kekki, Esa Furuholm, Raimo Tuli ja Heikki Saine. Hyökkääjät: Olli Salminen, Jarmo Manninen, Matti Unho (kapteeni) ja Ilpo Lindberg. Ässien loukkaantuneitten pelaajien tilalle ei löydetty vielä omista junioreista tarpeeksi 'kypsiä' korvaajia, vaikka A-junioreissa muhikin 'tulevaisuuden pelaajia'. Ässien A-juniorit voittivat v.1970 Suomen mestaruuden, mutta kesällä 1969 heistä ei vielä ollut mestaruussarjaan edustusjoukkuetta pelastamaan. Jos 'kutsu' olisikin tullut heille vuoden tai varsinkin kahden päästä, tilanne olisi ollut jo aivan toinen. Nyt kävi kuitenkin köpelösti. Kun lahjakas nuorten pelaaja-aines olisi pari vuotta myöhemmin ollut valmis astumaan ylimmälle sarjatasolle, olikin Ässät pudonnut jo rymisten alempiin kerroksiin. Parhaassa iässä olleet nuorukaiset jäivätkin täysin ilman kunnollisia jatkomahdollisuuksia ainakin omassa kaupungissa. Valmentajana toimi edelliskauden tapaan Toivo Johansson, joka joutui loukkaantumissuman pyörteissä itsekin vielä Helsingissä SM-sarjan HJK-ottelussa kentälle 40-vuotiaana! Ässät hävisi Olympiastadionilla 1-10. Valmentaja Johanssonilla oli keinot vähissä kauden aikana muutenkin - vain yksi voitto siunaantui joukkueelle. Muistan, miten tämän kirjoittajalle alkoi kesän puolivälin paikkeilla väistämätön totuus tulevasta tuhosta selvitä. Ässille oli arpa heittänyt cup-vastustajan Maakuntasarjasta - vieraspeli Lapualla Virkiää vastaan sopi omiin matkustusohjelmiin ja tarkoitus oli saada nähdä sille kesälle harvinaista nähtävää eli Ässien voitto. Koko Ässien tilanteen uinuva katastrofaalisuus paljastui tuossa pelissä. Ässät ajoi pakon sanelemana sisään junioreitaan - ja 40-vuotias valmentaja Toivo Johansson kirmasi pelaajana mukana kentälle. Virkiä voitti 8-2 (2-1)! Harvoin olen jalkapallo-ottelusta kesken pois lähtenyt, mutta silloin piti sekin temppu tehdä. Vain masokisti olisi sellaista nöyryytystä pystynyt loppuun asti katselemaan. Tuon kokemuksen jälkeen en Ässiltä enää mitään odottanut - edessä oli vain yksi tie alaspäin mustaan aukkoon. 29.6.1969 Ässät kohtasi Porissa SM-sarjan 10. kierroksella Hakan. Peli oli 58. peliminuutin jälkeen 0-5 Hakalle. Jotain porilaisissa jalkapallojännäreissä tapahtui: Satakunnan Kansan urheilutoimittaja 'Lare' kirjoitti seuraavan aamun lehdessä: Eilinen peli oli yksi porilaisten heikoimpia kautta aikojen. Iäkäs mieshenkilö poistui jo ennen puoliaikaa katsomosta. Askeleet suuntautuivat kohti porttia ja ulos urheilupyhätöstä. Hän katsoi kerran taakseen, painoi päänsä kumaraan ja kiirehti pois. Tämän menneitten vuosien ansiokkaan jalkapalloilijan poistuminen katsomosta ei sinänsä olisi ollut mikään merkkitapaus, ellei se olisi tapahtunut liikuttuneessa mielentilassa. Hän ei peitellyt kyyneleitten kastelemia silmiä, hän ei yrittänytkään pyyhkiä niitä pois. Ne olivat surun kyyneleitä porilaisen jalkapalloilun puolesta. Kuinka selvästi tämän paljon nähneen vanhuksen liikuttuminen paljastikin kotijoukkueen Ässien peliesityksen. Ilmeistä oli, ettei hän halunnut olla todistamassa Ässien vieläkin tuntuvampaa romahdusta. Hänelle riitti se, mitä hän oli 30 minuutin aikana nähnyt. Ja se ei totta vie ilahduttanut. Erehdyn tuskin suurestikaan todetessani eilisestä katselijoista lähes 99 prosentin menettäneen toivonsa nähdä mestaruussarjatason jalkapalloilua ensi vuonna Porissa. Pelaajien loukkaantumisongelmien alkuvaiheessa puolustukseen etsittiin jääkiekkoilijoiden leiristä Kaj Matalamäki apuun. Hän oli jo Tampereen aikoinaan pelannut jalkapalloa TaPa:ssa (1962-65) ja Poriin muutettuaan hän palloili Karhuissa vuodet 1966-67. Loukkaantumissuman myötä korvaajia etsittiin omista nuorten joukkueista. Loppukaudesta olivat enemmän tai vähemmän mukana edustusjoukkueen epätoivoisessa 'kuolinkamppailussa' ainakin seuraavat, SM-sarjan kyytiin vielä liian kokemattomat nuorukaiset: Tapio Furuholm, Reijo Kostiainen, Jukka Sulamäki, Jorma Mäntylä, Juha Granath ja Esa Dahl. Muitakin ehkä oli. Kaudella 1969 Ässät teki SM-sarjassa 22 ottelussa 19 maalia: Jarmo Manninen 6, Tapio Furuholm 5, Raimo Tuli 3, Esa Furuholm 2, Matti Unho 2 ja Kai Matalamäki 1. Nuoren Tapio Furuholmin tekemät viisi maalia oli erityismaininnan arvoinen, sillä tulihan nuorukainen SM-kuvioihin mukaan vasta kesken kautta. Tämä kuva on kauden 1969 SM-sarjaottelusta Elo-Ässät (4.5.1969). Peli oli toisella kierroksella - Elo voitti 5-0. Tuolloin sen selitti itselleen vielä 'työtapaturmana' - vaikka patoon olikin tullut jo heti vakava murtuma. Elolla oli punainen pelipaita, Ässät joutui pelaamaan kakkosasussaan - vihreä paita, jossa punainen numero. Kuva on peräisin kyseisen kauden syksyltä Ässien käsiohjelmasta. PPT ja PTU Suomisarjan länsilohkossa (1969): PPT sijoittui seitsemänneksi. Nämä lehtiotsikot ja -jutut ovat PPT:n suomisarjan kaudelta 1969 (länsilohko). Kuvissa vasemmalla pelaajavalmentajana toiminut Kari Järvensivu, keskellä Hannu Haanpää ja oikealla Ässien mestaruussarjajoukkueessa edelliskaudella 1968 kunnostautunut Timo Mäkelä, joka oli vuonna 1967 voittanut jo Suomen jääkiekkomestaruuden RU-38:n riveissä. Valmentaja Kari Järvensivun apulaisina toimivat Veikko Heinonen ja Erkki Heino. Mainittakoon, että siviilityönään valmentaja Järvensivu toimi Porin kauppahallissa pikasuutarina. Pelaajarinkiin kuuluivat myös maalivahti Salminen, Esko Tammi, Aarnio, Jorma Murto, Kari Lumme, Esa Hulpio, Peltorinne, Esa Malmberg, Matti Röppänen, Matti Helppolainen ja kaudella 1967 Porin Karhuissa pelannut Jukka Koskinen. Jalkapallokirja 1969 keroo PPT:n pelaajaliikenteestä: uudet: Timo Mäkelä (Ässät), Pauli Rosenberg (R.Visa), Jorma Murto (Karhut), Pertti Jokinen (Karhut), Keijo Salminen (Karhut) ja Ari Oras (Ässät). Poislähtijät: Lasse Honkanen (Ässät) ja Lasse Lehtonen (PiTU). Näin loistavissa liejuolosuhteissa pelattiin keväällä 1969 SM-sarjaan valmistautuvan Ässien ja suomensarjalaisen PPT:n välillä piirinsarjan finaali Porin Pallokentällä. Vasemmalla PPT:n Matti Röppänen ja oikealla Ässien Esa Furuholm. Ankeat olot sotkivat ottelussa molempien suunnitelmat ja peli meni kuraleikeiksi, joista kertovat ottelun loppunumerotkin: 4-4. PPT:n Esko Tammi teki hattutempun ja PPT:n avausmaalin teki Matti Helppolainen. PPT ehti johtaa jo 2-0 ja 3-1. Kuvan Esa Furuholm teki Ässien maaleista kaksi. Uusintaottelussa SM-sarjan Ässät näytti sitten kaapin paikan ja voitti PPT:n peräti 10-1. PPT:n ainokaisen teki Matti Helppolainen. Ässät oli tähän peliin laittanut parhaan miehistönsä, sillä edessä oli pian SM-avaus Kokkolan Pallo-Veikkoja vastaan Porin Pallokentällä. Mainittakoon, että uusintaottelun alku viivästyi puoli tuntia, koska molemmat joukkueet olivat saapuneet paikalle 'kakkospaidoissaan' (vihreä paita, punaiset numerot). Ässien ykköspaidat (punaiset) jouduttiin viime hetkellä hakemaan paikalle ongelman ratkaisuksi. Satakunnan Kansan lehtikuva Suomensarjan länsilohkon ottelusta PPT - PS-44 , jossa PPT oli tukalan sarja-asemansa takia ottanut mukaan alkukauden huilanneet vanhat tietäjät: Antero Laiho, Alpo Tall ja Tapio Aro. Temppu toi toivottua tulosta, PS-44 kaatui Porissa heti 1-0. Alpo Tall palkittiin kotijoukkueen parhaana. Kuvassa PPT-maalivahti Salminen haroo pallosta ohi, mutta puolustajat (vas.) Malmberg, Aarnio ja Helppolainen hoitavat tilanteen. Yhdeksän pelikierroksen jälkeen PPT oli lohkossaan kolmanneksi viimeisenä 6 pisteellä, takana olivat vain Sisu ja PiTU. Kauden aikana PPT murskasi PTU:n 7-0 ja Seinäjoen Sisun 9-1. Antero Laiho (s. 1938) oli pelannut urallaan RU-38:ssa vuodet 1958-62 ja vuodesta 1963 asti PPT:ssa. Alpo Tall (s.1935) oli pelannut ensimmäiset pelinsä PPT:ssa jo v.1956, kaudet 1957-60 menivät hopeamitalien merkeissä RU-38:ssa, kaudet 1961-64 ÅIFK:ssa ja paluu PPT-seuraan kaudeksi 1965. Alpo Tallin isä Kelpo oli tuttu näky monet vuodet PPT-kannattajien katsomon osassa. Hän sai kerran lippumiehen heilutuksista tarpeekseen, nousi ylös penkiltään ja huusi: Jätä Kaukonen se lippu siihen tai mää tulen. Porin Pallo-Toverit säilytti sarjapaikkansa, vaikka peliesitys ei ollutkaan niin voimakasta kuin edelliskaudella (lainaus PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta). Kauden 1969 PPT:n maalintekijät: Tapio Aro 15, Kari Järvensivu 8, Jorma Murto 2, Esa Hulpio 1, Jukka Joskinen 1, Kari Lumme 1, Timo Mäkelä 1, Pauli Rosenberg 1, Alpo Tall 1 ja Esko Tammi 1. Tämä Satakunnan Kansan lehtikuva on Suomensarjan länsilohkon porilaisjoukkueiden paikallisottelusta PPT-PTU Porin stadionilla. Tätä peliä olin itsekin katsomassa - päättyi ympäripyöreästi 0-0. Tummissa (punasiniset) PPT ja valkoisissa PTU. Merkinnöistäni päätellen olin katsomassa kaudella 1969 PPT:n otteluista alkukaudella ainakin seuraavia: PPT-PTU 1-0 (piirisarja), Ässät-PPT 10-1 (piirisarja) ja Suomensarjassa PPT-TaPa 1-3, PPT-PTU 0-0, PPT-TPV 0-2 ja PPT-VIFK 2-2. Muistiinpanopapereitteni sivu 2 onkin vuosikymmenten varrella kadonnut, joten myöhemmät tiedot puuttuvat. PPT kohtasi Suomen cupin ensimmäisellä varsinaisella kierroksella (64 joukkuetta jäljellä) kotonaan GBK:n - vieraat voittivat 2-3. PTU (Pihlava) nousijana 2. divisioonan länsilohkossa ~ sijalle 9/10 - putosi takaisin Maakuntasarjaan. PTU:n tähtipelaaja Miikka Toivola siirtynyt SM-sarjaan TPS-paitaan. PTU (tai PiTU) eli Pihlavan Työväen Urheilijat pelasi kaudella 1969 nousijana Suomensarjan länsilohkossa. Menestystä ei tullut riittävästi ja joukkue sijoittui toiseksi viimeiseksi (9. sijalle) ja putosi seuraavalle kaudelle 1970 takaisin Maakuntasarjaan. Miikka Toivolan siirtyminen ylimälle sarjatasolle TPS-paitaan oli joukkueelle ilmiselvästi liian kova suonenisku. PTU:ssa pelasi kaudella 1969 kaksoisveljekset Pertti ja Erkki Lehtonen, jotka olivat RU-38:n kasvatteja ja olivat kaudella 1968 olleet Ässien kirjoilla SM-sarjamiehistössä 'reserveissä'. Ajan omituista henkeä kuvasi se, että veljekset saivat Ässistä siirtyessään 'karanteenin' mukaansa Pihlavaan. Myös Ässien Lasse Lehtonen siirtyi Pihlavaan, samoin Reposaaren Kunnon Pertti Fredriksson. PTU-miehistöä kaudella 1969: (mv) Timo Salo, (mv) Raimo Kaukola, Tapio Valtanen, Pertti Peltonen, Pentti Joensuu, Martti Tomberg, Kalevi Peltonen, Lasse Lehtonen, Seppo Ljungman, P.Lengman, Martti Peltonen, Martti Nylund, Pentti Fredriksson, Boris Tomberg, Ari Westerlund, E.Rinne, Pasi Joensuu, Erkki Harell ja J.Pihlavisto. PTU:n maalintekijät kaudella 1969: Pentti Lehtonen 7, Tapio Valtanen 4, Matti Nylund 2, Martti Peltonen 2, Erkki Lehtonen 1 ja Seppo Ljungman 1. PTU:n otteluista kaudella 1969 kävin katsomassa ainakin: PTU-PPS 3-3 (harjoitusottelu), PPT-PTU 1-0 (piirisarjaa), Suomensarjassa PTU-TPV 0-3, PPT-PTU 0-0 ja PTU - PS-44 2-4. Pihlava sijaitsee Porin keskustasta n. 15km Meri-Porin suuntaan - melko lähellä jo Yyterin hiekkarantoja. Maakuntasarjassa (3. sarjataso) ei porilaisjoukkueita (1969): Porin Karhut luovutti eli lopetti ~ ei käyttänyt Maakuntasarjan sarjapaikkaansa. Kolmannella sarjatasolla eli Maakuntasarjassa ei kaudella 1969 Karhujen lopettamisen jälkeen pelannut yhtään porilaisjoukkuetta. Lähimmät olivat Raumalta Hakrit ja Eurasta EuPa. Aluesarjassa (4. sarjataso) kolme porilaisjoukkuetta (1969): PoPS, MuSa ja Tuisku. Uusi porilaisseura PoPS nousi heti Maakuntasarjaan. Aluesarjan lohkoon #6 (=alin 4. sarjataso ennen piirisarjoja) oli ilmestynyt kesäksi 1969 uusi tulokas Porin Palloseura ('PPS' ~ alussa 'PoPS'), jossa pelaili erityisesti entisiä syrjäytyneitä RU-38:n ja Ässien pelureita ja myös muutamia Porin tunnettuja jääkiekkoilijoita (kuten maalivahti Jorma Valtonen). Ennen kautta paikallislehti kirjoitti: Aluesarjan lohkon voittajasuosikki on Porin Palloseura, joka on saanut Ässiltä vahvistuksia. Joukkuetta on valmentanut takavuosien maajoukkuemaalivahti Matti Jokinen, joka vuonna 1955 valittin vuoden parhaaksi jalkapalloilijaksi Suomessa. Muistan uuden seuran nimeen liittyneen mielenkiintoisen episodin: seurajohto oli tehnyt ensimmäisen virallisen nimipäätöksen muotoon Porin Pirut, mutta se oli SPL:n johdossa katsottu liian ronskiksi. Kieltopäätöksestä kai äkämystyneenä uuden seuran johto oli tehnyt toisena nimiehdotuksena ääritylsän Porin Palloseuran. Nämä kuvat PoPS:n kautta 1969 edeltävistä harjoituksista Porin Urheilukeskuksessa julkaistiin paikallisessa 'Satakunnan Kansassa'. PoPS:n valmentaja Matti Jokinen yläkuvassa toinen vasemmalta. Hän valmensi RU-38:n Suomensarjamiehistöä vuonna 1963 ja valmensi myöhemmin myös Pihlavan Työväen Urheilijoita. Kun kevätkierros oli saatu päätökseen kuuden joukkueen aluesarjalohkossa, PoPS johti yhdellä pisteellä pahimpaan kilpailijaansa eli Musan Salamaan: RTU-PoPS 0-2, PoPS-HTU 6-2 (katsomassa), Tuisku-PoPS 0-3 (katsomassa), MuSa-PoPS 2-2 (katsomassa) ja PoPS-RKV 7-0 (katsomassa). Sarjatilanne 'puolivälissä' (5 peliä) 1) PoPS 9 pistettä, 2) MuSa 8p, 3) Rauman Työväen Urheilijat 6p, 4) Rauman Kisa-Veikot 4p, 5) Harjavallan Työväen Urheilijat 3p ja 6) Harjunpään Tuisku, Pori 0 pistettä. Syyskierrokselta tuloksia: PoPS-RTU 4-1 (katsomassa) ja PoPS-MuSa 5-3 (katsomassa - ratkaisupeli). Kauden 1969 aikana olin katsomassa Porin Herralahden perinteikkäällä nurmikkokentällä Suomen cupin alkukierrosten ottelua, missä PoPS kohtasi yhtä sarjatasoa ylempänä olleen Närpiön Kraftin. Varsinaisen peliajan päätyttyä tasalukemiin 1-1, pelattiin illan jo pimennyttyäkin peräti kaksi jatkoaikaa, joilla ei kummallakaan maaleja enää tehty. Valitettavasti silloisista muistiinpanoistani ei käy selville (enkä enää muista), miten 'ongelma' tuolloin ratkaistiin. Uusintaottelu myöhemmin ehkä. Rangaistuspotkukilpailuja silloin ei (muistaakseni) vielä käytetty. Kurkkasin Jalkapallokirjasta 1970, selviäisikö sieltä edelliskauden cup-kierrosten tuloksia, mutta kyseinen kirja aloitti tiedonjakamisen vasta ensimmäiseltä varsinaiselta kierrokselta, jolloin 64 joukkueen joukossa ei enää ollut PoPS eikä Kraft. Saman kauden aikana olin katsomassa myös ystävyysottelut PTU-PoPS 3-3 ja PoPS-Luvian Veto 13-0. Kauden päätteeksi PoPS siis nousi Maakuntasarjaan seuraavaksi kaudeksi. PoPS:n kokoonpanoksi on jonkun pelin yhteydessä kaudella 1969 ilmoitettu seuraava: Jorma Valtonen, V.Leppänen, R.Mäkelä, Matti Päivinen, Tuomo Peltola, Juhani Ahokas, Johannes "Jussi" Karttunen, Markku Peltola, Tapio Aalto, P.Uusitalo ja Kiviholma. Toisista lehtijutuista löytyy PoPS-miehistöön muutama lisänimi: Kalevi Raitanen ja Sarpela. PORIN PALLOSEURA (PPS): puh.johtaja Raimo Juhola, valmentaja Matti Jokinen - pelipaita mustapunaraitainen, housut mustat. _______________________ Musan Salamat Aluesarjassa kaudella 1969 ~ sijoitus 3/6. Musan Salama pelasi kaudella 1969 Satakunnan piirin aluesarjassa jääden lopulta kolmanneksi. MuSa 1969: (mv) Pekka Laaksonen (15-vuotias), Seppo Vironen, Jukka Vihlman, Veli-Pekka Metelinen, Timo Mattila, Antti Rosenqvist, Juhani Perkiömäki, Jorma Melanen ('Tärrä'), Rainer Koski, Markku Visavuori, Harri Mäkelä ja Tapio Mattila. MUSAN SALAMA (MuSa): puh.johtaja Matti Virtanen, sihteeri Juhani Perkiömäki, valmentaja Lauri Häyhä - valkoinen paita, mustat housut. Tämä MuSa:n joukkuekuva Porin stadionilta menee ainakin aika lähelle kautta 1969. ______________________ Harjunpään Tuisku Aluesarjassa ~ jäi viimeiseksi (6/6) ja putosi Piirisarjoihin. Harjunpään Tuisku pelasi kaudella 1969 Satakunnan piirin aluesarjassa (PoPS:n ja MuSa:n kanssa). Pelaajista en muista kuin erotuomarinakin esiintyneen Levolan (Pentti?). Harjunpää on Porin kaupunginosa noin viisi kilometriä keskustasta pohjoiseen, Ruosniemen läheisyydessä. Harjunpäässä oli eksoottinen pikkukenttä, missä kävin katsomassa ko. kaudella aluesarjan peleistä ainakin seuraavat: Tuisku-PPS 0-3 ja Tuisku-MuSa 1-4. HARJUNPÄÄN TUISKU (HaTu): puh.johtaja ja valmentaja Reino Astokari - pelipaita punainen, housut mustat. Piirisarjassa (5. sarjataso) eri luokissa porilaisseuroja: Kalaholman Kajo (Pori) Kaudelle 1969 Porin alueen piirisarjoihin (viides sarjataso tuolloin) ilmestyi uusi seura nimeltään Kalaholman Kajo, jolla muistaisin peliasuna olleen mustaoranssiraitainen paita ja mustat housut. Kajo oli sijoitettu III-luokan lohkoon #1. Kalaholman Kajon pelaajalistaa tuolta kaudelta 1969: Esko Jokinen, Ossi Lindroos, Ari Nummi, Juha Harttila, Jukka Lahtiranta, Kalevi Peltoniemi, Lasse Järvinen, Raimo Nieminen, Reijo Bastman, Erkki Kitunen, Harri Peltomaa, Timo Kankaanpää, Kalevi Raitanen ja Ismo Karimaa. Tuon ajan muistiinpanojeni mukaan olin katsomassa cup-ottelua, missä Kalaholman Kajo kohtasi tuolloin sarjatasoa ylempää eli silloisessa aluesarjassa (neljäs sarjataso) pelanneen Musan Salaman Porin Pallokentällä. Kajo hävisi 2-4. Myöhemmin Kajon kotikenttänä toimi Herralahden perinteikäs areena. Peli oli Kajon ensimmäinen virallinen ottelu ja sitä mainostettiin paikallisessa Satakunnan Kansassa: Kajon harjoitukset alkoivat Sakari Polvianderin johdolla jo tammikuussa, toteaa seuran jalkapallojaoston puheenjohtaja Juha Harttila. Joukkueemme keski-ikä on 20-21 vuotta. Kokemusta edustaa joukkueessamme lähinnä Reijo Bastman, Joukkue on pelannut kolme harjoitusottelua seuraavin tuloksin: Kajo-Ässät A-jun. 5-2, Kajo-PiTU 1-6 ja Kajo-PPS 3-4. Kajo on käynnistänyt myös junioritoiminnan ja ilmoittanut kolme juniorijoukkuetta (B-, C- ja D-nuoret) piirisarjoihin. Kajon tunnetuin pelaaja tuolloin oli Reijo Bastman, joka vuosia aikaisemmin oli muuttanut Poriin RU-38:n maaleja tekeväksi keskushyökkääjäksi Vaajakoskelta. Kalaholman Kajo muutti 1970-luvulla nimensä muotoon Porin Kajo (Kalaholma on yksi Poria halkovan Kokemäenjoen varrelle muodostuneista kaupunginosista). Vuonna 1977 Kajo löytyi vielä 4. divisioonasta, muttei enää v.1979. Satakunnan jalkapallokirja 1989 mainitsee seuraluettelossa vielä Porin Kajon, joka pelasi tuolloin 6. divisioonassa. Muita porilaisseuroja Satakunnan piirin eri luokissa (1969): Piirisarjan II-luokan lohkossa #2 pelasi edelliskaudella Aluesarjasta pudonnut Niittymaan Urheilijat (NiU tai NU). Niittymaa on Porin kaupunginosa Raumalle vievän maantien varrella n. 10 km kaupungista. Niittymaan Urheilijat pelasivat paidoissa, joissa oli vihreävalkoinen viistojako (junioreilla ainakin). Seuran taustalta löytyi porilainen jalkapallomies Seppo Kaukonen. Niittymaan Urheilijoiden 'tähtipelaaja' oli Antti Raesola, joka kaudeksi 1969 oli juuri siirtynyt SM-sarjatasolle Ässiin. Piirisarjan II-luokan lohkossa #2 pelasi myös Isojoenrannan Mahti (IsoM), jonka 'kotiseudut' löytyivät Kalaholman Kajon tapaan Kokemäenjoen varrelta kaupungista hiukan itään. Mahti on ollut pitkäikäinen seura, mutta ei ole pystynyt alasarjoista nousemaan 'päivänvaloon'. Vuoteen 2008 asti IsoM pelasi Satakunnan piirissä (viimeiset kaudet 5. sarjatasolla), mutta katosi sitten kaudella 2009 piiritoiminnasta edustustasolla ainakin. Reposaaren Kunto on sitkistellyt aina nykypäiviin asti Satakunnan piirin alatasoilla (kaudet 2006-2011 kuudennella sarjatasolla). Kaudella 1969 ReKu pelasi II-luokan lohkossa #1. Seuran peliasu oli (noina vuosina ainakin) vihreä paita, jossa oli punaiset 'henkseliraidat' ja valkoiset housut. Omina juniorivuosinani Reposaaren Kunnolla oli aina joukkue mukana ja oli vaikuttava kokemus käydä pelaamassa Reposaaren merenrantakentällä, kun rantatyrskyjen kohina kuului jatkuvana ääniefektinä taustalla. Reposaaren kentästä on jäänyt muistiini sellainen erikoisuus, että jalkapallokentän pelialueen sisällä oli kaistale juoksurataa ja pituushyppypaikka alastuloa varten möyhennettyine hiekkakasoineen. Se piti osata pelisysteemeissä ottaa huomioon. Yyterin Pallo pelasi myös kaudella 1969 II-luokan lohkossa #1. Yyterin Pallo ('YPa' tai 'Y.Pallo') pelasi muistaakseni sinisissä paidoissa. YPa:n kotikenttänä oli Levon urheiluleirialueen kenttä, jota kutsuttiin meriporilaisten keskuudessa 'Hornankattilaksi'. Yyterin Pallo pelaili vielä 2000-luvullakin yhden kauden (2004) kuudennella sarjatasolla, mutta sitten on edustustasolla ainakin ollut hiljaista. Pihlavan Kisa-Veikot (PKV) aloitti myös kaudella 1969 II-luokan lohkossa #1, mutta keskeytti pelaamisen kesken kautta. PKV-seurasta itselläni ei ole juuri minkäänlaisia taustatietoja - jokin kaukainen 'muistikuva' ehdottelisi pelipaidaksi mustavalkoraitaista paitaa, mutta en ole lainkaan varma. Yksi puuhamiehistä taisi olla Karhut-taustainen Esko Selin? Tähän yhteyteen voidaan ottaa mukaan vielä Ahlaisten Urheilijat, vaikka se tällä nimenomaisella kaudella 1969 ei vielä ollutkaan porilainen seura, sillä Ahlainen liitettiin Porin kaupunkiin vasta v. 1972. AU:n pelaajista vanha lehtileike kyseiseltä vuodelta mainitsee nimeltä kaksi 'pallotaituria': Matti Kyynäräinen ja Kalevi Viklund. Ahlaisten Urheilijat ei ole enää 2000-luvulla ainakaan edustustasolla esiintynyt Satakunnan piirin toiminnassa mukana. Itselläni ei ole seurasta mitään taustatietoja tai 'muistikuvia'. Kaudella 1969 'AU' kuitenkin pelasi vielä II-luokan lohkossa #2. Kaudella 1969 ei mukana edustusjoukkuetasolla vielä näy olleen sellaiset myöhempien vuosien alempien sarjatasojen perusporilaisseurat kuin Toejoen Veikot, Ruosniemen Visa ja Mäntyluodon Kiri. Mäntyluodon Kiri oli piipahtanut toki Aluesarjassa kaudella 1967. Kaudella 1969 Satakunnan piirisarjoissa pelasi paljon porilaisseurojen kakkos- ja kolmosjoukkueita, joita tässä yhteydessä ei ole kuitenkaan tarve sen tarkemmin 'noteerata'. Piirisarjojen porilaisjoukkueet eri tasoilla saivat vastustajia oman kaupunkinsa ulkopuolelta lähinnä sellaisilta paikkakunnilta kuin Nakkila, Harjavalta ja Luvia. Raumalaiset pelasivat omissa lohkoissaan ja kohdattiin vasta, jos/kun sarjasysteemit edellyttivät lohkovoittajien ratkaisupelejä. Mäntyluodon Kirin edustusjoukkueen kuvia - tarkat vuosiluvut ei tiedossa (kuvat seuran Facebook-sivuilta ~ kiitos).

1970: PPT ja SM-sarjasta pudonnut Ässät samassa 2.div.-lohkossa porilaisjoukkueina 1970: Porin ykkösjoukkueena PPT lähellä nousua (kolmas): Nousujatkokarsintaan pääsy kariutui TuTo:a vastaan toisen jatkoajan rangaistuspotkuun: Kaudelle 1970 toisen sarjatason nimi Suomensarja oli muutettu muotoon 2. divisioona. Kaudelle 1973 SM-sarjan ja 2. divisioonan väliin rustattiin vielä uutuus '1.divisioona', mutta siitä myöhemmin lisää. PPT:n valmennuksesta vastasi kaudella 1970 Antero Laiho huoltoapunaan Simo Suominen. PPT aloitti kautensa 2. divisioonan länsilohkossa (1970) erittäin hyvin - ensimmäinen tappio tuli vasta 12. ottelussa ÅIFK:lle. Aiemmat pelit olivat päättyneet seuraavasti: TuTo 3-2. HPK 2-1, ÅIFK 2-2, VaKP 1-1, PS-44 1-1, IFFK 0-0, Pyrkivä 2-0, Ässät 2-1, TaPa 2-0, RaPa 2-0 ja TPV 2-2. Syyskierroksellakin jatkuivat pelit hyvin: TuPK 5-1, PS-44 3-0, TPV 2-1, TaPa 2-1, RaPa 3-0, Pyrkivä 3-3 ja Ässät 1-1. Yksi häviö ÅIFK:lle esti PPT:n suoran nousun SM-sarjaan: 2. divisioonan länsilohkon voitti kaudella 1970 siis pisteen erolla TPV, joka nousi suoraan seuraavalle kaudelle 1971 SM-sarjaan. Kun sarjan kakkonen silloisen systeemin mukaan pääsi jatkamaan vielä karsintapeleihin (SM-sarjan joukkueiden määrää oltiin korottamassa vuoden 1970 kahdestatoista kaudelle 1971 neljääntoista), tultiin sarjataulukossa kauden päätteeksi tilanteeseen, missä TuTo ja PPT olivat samoissa pisteessä kakkossijalla TPV:n takana - tarvittiin uusintaottelu, mikä pelattiin puolueettomalla pelipaikkakunnalla eli Tampereella. Karsintapelin varsinainen peliaika päättyi 0-0, myös jatkoaika päättyi 0-0. Toinen jatkoaika oli tasaista aivan sen viimeisille minuuteille asti, kunnes PPT:n omalla rangaistusalueella tuomari Taisto Enckell näki porilaisen pelaajan käsivirheen ja osoitti kylmästi pilkkua. Tuomitun rangaistuspotkun ampui maaliin Juha Söderman. Myöhemmissä karsinnoissa TuTo ei kuitenkaan saanut lunastetuksi SM-sarjapaikkaa - SM-sarjaan nousivat kaudelle 1971 TPV, MiPK, OTP ja VPS. SM-sarjasta olivat pudonneet Kemin Into ja Kuopion Elo. PPT:n miehistöon kuuluivat TuTo-karsintaottelussa: mv. Martti Toivanen, Matti Helppolainen, Pasi Aarnio, Kari Järvensivu, Antero Laiho, Esa Malmberg, Jukka Koskinen, Heikki Salminen, Tapio Aro, Alpo Tall ja Esa Hulpio. Vaihtomiehinä olivat mv. Seppo Mäkinen, Jorma Murto, Pauli Rosenberg, Kalevi Virtanen ja Pertti Hautalahti. PPT:n ohjelmalehtisen antama joukkueen kokoonpano kaudelle 1970 sisälsi hieman erilaisiakin pelaajanimiä vielä: Martti Toivanen, Seppo Mäkinen, Kari Lumme, Kalle Virtanen, Matti Helppolainen, Esa Malmberg, Pasi Aarnio, Pauli Rosenberg, Heimo Järvenpää, Kari Järvensivu, Jukka Koskinen, Veikko Aromaa, Esa Hulpio, Alpo Tall, Tapio Aro ja Jorma Murto (yhden pelaajan nimi sivulta jäi epäselväksi). Jalkapallokirja 1970 kertoo PPT-paitaan siirtyneen ennen kautta vain yhden pelaajan: Heikki Salminen (Luvian Vedosta). PPT:sta poistuneita olivat: Timo Mäkelä (PoPS), Esko Tammi (MuSa) ja Keijo Salminen (JyP). Tällä kyseisellä kaudella 1970 olin paikalla monissa PPT:n kotipeleissä (tarkkaa 'ylöskirjausta' en ole etsinnöistä huolimatta löytänyt) - vierasotteluista on jäänyt mieleen paikallaolo PPT:n vierasottelussa 'eksoottisissa' olosuhteissa Ahvenanmaan Finströmissä, missä IF-FK ja PPT nuhjasivat 0-0 tasapelin. Paikalla oli porilaisfaneja kaksi täyttä 'Passe' Forstenin linja-autollista ja pelin jälkeen toinen busseista ei suostunut enää käynnistymään. Paluumatkalle Finströmistä Maarianhaminan satamaan kaikki porilaismatkaajat ahdettiin toiseen ehjään autoon - tunkua piisasi. P.Forsten itse kuskina pelkäsi poliisiratsiaa ylikuormasta. Tämän kirjoittaja liittyi porilaisten 'bussipelimatkaan' mukaan vain Ahvenanmaan osuuksilla, kun niin hyvin Maarianhaminasta Finströmiin kyyti oli tarjolla muun lomareissailun ohessa. Tämä kuva on 2. divisioonan länsilohkon ottelusta IFFK-PPT 0-0 (lauantai 18.7.1970 - kuva 'P&J') Ahvenanmaalla, Finströmin nurmikentällä. Punapaitainen joukkue kuvassa on kotijoukkue IFFK, porilaisvieraat pelasivat 'kakkosasussaan' keltaisissa paidoissa ja sinisissä housuissa. Viereinen PPT:n johtoryhmien jäsenluettelo on PPT:n käsiohjelmasta kaudelta 1970. Seuran puheenjohtaja oli tuolloin Eero Virtanen. Johtokunnan jäsenistä erottuvat Heikki Kylänpää ja edustusjoukkueen valmentaja ja pelaaja Antero 'Setori' Laiho. Näillä herroilla oli yhteistä kokemusta jo SM-sarjasta RU-38:ssa kausina 1959-60. Kuumat paikallisottelut PPT:n ja Ässien välillä kulminoituivat kaudella 1970 PPT:n veteraanitoppari Setori Laihon (s.1938) ja Ässien nuoren hyökkääjälupauksen Tapio Furuholmin (s.1952) hirmuisiin yhteenottoihin. PPT:n voitti kauden paikallisderbyistä toisen 2-1, toinen päättyi tasan 1-1. Jalkapallokirjasta 1971 löytyy PPT:n maalintekijät (49) kaudella 1970: Tapio Aro 17, Heikki Salminen 10, Alpo Tall 6, Esa Hulpio 5, Kari Järvensivu 5, Jukka Koskinen 3, Jorma Murto 2 ja Antero Laiho 1. Kokemusta löytyi myös PPT:n A-juniorien valmentajalta - Erkki Harell (kuvassa) pelasi kaudet 1949-57 RU-38:ssa, kauden 1958 TPS:ssa ja kauden 1959 PoPa:ssa (jolloin RU-38 voitti siis SM-hopeaa), Karhuissa Harell pelasi vuodet 1960-62, P-Iiroissa kauden 1963 ja palasi RU-38:aan kausiksi 1964-65. Kaudet 1966-69 Erkki 'Nyskä' Harell pelasi Pihlavan Työväen Urheilijoissa ja kaudelle 1 siistyi siis valmentamaan PPT:n A-junioreja. (Ari Niemenmaa, sähköposti 7.9.2014): Nyskä Harell tosiaan valmensi PPT:n A-junnuja kesällä 1970 ja vaikka minä ja Virtasen Risto oltiin B-junnuikäisiä (valmentajana oli Esko... en nyt muista sukunimeä .. Viljamaa?) niin Rikun kanssa pelattiin myös kaikki A-junnujen matsit Nyskän opein. Rikuhan lähti sitten jossain välissä TPS:ään pelaamaan. Ei tuo PTU ollut Nyskän viimeisin seura pelata, hän pelasi vielä ainakin yhden kauden 70-luvulla Harjunpään Tuiskun paidassa. Olin jo silloin siirtynyt ToVeen ja pelasimme vastakkain. Ei hän tietysti enää kovin vetreä ollut, mutta sai puhumalla minut välillä “unohtamaan” pelin jäämällä juttelemaan kanssaan. Siinä oli vielä taitava - iloiset kasvot. PPT joutui v.1970 lopettamaan taloudellisten vaikeuksien takia seuransa jääkiekkotoiminnan. Maakuntasarjassa pelannut joukkue oli ollut kannattamaton yritys taloudellisessa mielessä jo pitkään. Suurin osa PPT-kiekkoilijoista siirtyi pelailemaan suoraan Musan Salamaan. Henkiin herätetty PPT:n kakkosjoukkue Porin Pallo-Pojat (PPP) voitti piirin III-luokan mestaruuden ja pääsi nousukarsintaotteluun noususta 4. divisioonaan Yyterin Pallon kanssa. Yyterin Pallo voitti PPP:n vasta uusintaottelun jatkoajalla. SM-sarjasta pudonnut Ässät vaisuna 2. divisioonan länsilohkossa ~ vasta seitsemäntenä. Ässien pelaajaliikennenttä kaudelle 1970 (Jalkapallokirja 1970:sta): uusia: Markku Peltola (PoPS), Erkki ja Pertti Lehtonen (PiTU). Poislähtijöitä: Matti Unho (Honka), Esa Dahl (MuSa), Pekka Rautakallio (Musa) ja Pertti Riitahaara (PoPS). Jalkapallokirjasta 1971 löytyy Ässien maalintekijät (58) kaudella 1970: Markku Peltola 22, Tapio Furuholm 10, Jarmo Manninen 10, Esa Furuholm 3, Erkki Lehtonen 3, Kalevi Tuli 3, Raimo Tuli 3, Juha Granath 1, Pertti Kekki 1, Reijo Kostiainen 1 ja Jukka Sulamäki 1. PoPS ensimmäistä kauttaan 3. divisioonassa - ja nousi heti 2. divisioonaan. PoPS:n pelipaita oli punamustaraitainen ja housut mustat. PTU (Pihlava) pudonneena 3. divisioonassa (ei noussut takaisin). MuSa 4. divisioonassa ~ nousi 3. divisioonaan. MuSa nousi 4. divisioonan lohkostaan (neljäs sarjataso) voittamalla kaikki kymmenen otteluaan. Seuralla oli alkamassa huima nousukausi. Yyterin Pallo (YPa) varmisti paikkansa 4. divisioonassa uusintaottelun jatkoajalla. Porin Pallo-Pojat (PPP) ja Yyterin Pallo pelasivat nousukarsintaottelun 4. divisioonan paikasta seuraavalle kaudelle. Yyterin Pallo voitti PPP:n vasta uusintaottelun jatkoajalla. Ässien A-juniorijoukkue voitti Nuorten Suomen mestaruuden: Liiankin pienelle huomiolle porilaisessa jalkapallon historiankirjoituksessa on jäänyt Ässien A-junioreiden kaudella 1970 saavuttama A-juniorien (eli 'Nuorten') Suomen mestaruus. Aikakirjoissa saavutus nousee näin 40 vuoden aikaperspektiivin jälkeen katsottuna merkittäväksi suoritukseksi ja eräänlaiseksi optimismin palauttamiseksi kaupungin jalkapalloelämään. Oli harmi, että Ässien edustusjoukkueen mestaruussarjavaihe oli juuri ehtinyt totaalisesti notkahtaa mahalaskuun ja putoamiseen, nämä lahjakkaat nuoret pelaajat eivät päässeet tuoreeltaan edustamaan porilaista jalkapalloilua ylimmällä sarjatalolla. PPT nosti vasta kaudeksi 1984 Porin takaisin 'jalkapallokartalle' ja silloin näiden pelaajien ikä alkoi jo olla väärällä puolella kolmeakymmentä. Pisimmälle näistä pelaajista pääsi urallaan maalivahti Seppo Sairanen, joka ehti pelata kuusi A-maaotteluakin (1969-75 Ässät, 1976-77 MuSa, 1978-79 Pyrkivä, 1980-83 Ilves ja 1984 PPT). Valmentajana hän ehti toimia myös FC Jazzin miehistössä. Tapio Furuholm tietysti tunnetaan Porin ulkopuolellakin, mutta ehkä paremmissa 'edustusolosuhteissa' ura olisi noussut vieläkin merkittävämmäksi (1969-71 Ässät ja 1972-84 MuSa). Tapio Koskinen loi myöhemmin itselleen huippu-uran Ässien jääkiekkomiehistössä ja kuvasta puuttuva Pertti 'Lunkka' Lundell tietenkin muistetaan myöhempien vuosikymmenten legendaarisena valmentajapersoonana. Tätä kuvaa kun katselee, mieleen tulee tietenkin Ässien syntyhistoria - kauden 1967 aikana saatiin neuvoteltua fuusiosopimus silloisten rinnakkaisten seurojen Karhujen ja RU-38:n välille. Nämäkin pelaajat kuvassa ovat taustoiltaan siis kahdesta eri 'leiristä', mutta ehtivät muutamassa kesässä hitsautua Suomen mestaruuden arvoiseksi yhdistelmäksi. Matti Harju taisi tulla Ruosniemen Visasta ja Antti Raesola Niittymaan Urheilijoista. Tämä kuva on peräisin Porin Ässien kesän 1971 ohjelmalehtisestä, kuvaajan nimeä ei ole mainittu. Jarmo Koskinen lähetti (12.12.2010) tämän toisenkin Ässien A-juniorien ryhmäkuvan vuodelta 1970, jolloin tämä miehistö voitti 'Nuorten Suomen mestaruuden'. Tämä kuva on peräisin Satakunnan Kansan arkistosta - kuvaajan nimi ei tiedossa. Takarivissä vasemmalta: Valmentaja Arvo Läntinen, Jouni Ahl (mv), Jouko Huhtasalo, Juha Granath, Veli-Matti Varjus, Jari Lauren, Tapio Koskinen, Juha Nissinen, Jarmo Koskinen ja huoltaja Oiva Helavirta. Eturivissä vasemmalta Hans Johansson, Antti Helavirta, Antti Raesola, Jouko Lehto, Seppo Sairanen (mv), Pertti Lundell, Matti Harju ja Heikki Saine. Tästä kuvasta puuttuvat Tapio Furuholm ja maalivahti Pasi Uusitalo. Tähän porilaisten nuorten jalkapalloilijoiden riemujuhlaan liittyi myös oleellisesti se tieto, että Porin lyseo oli voittanut oppikoulujen Suomen mestaruuden v.1969 ja uusi menestyksensä vielä v.1970. Näissä Ässien A-juniorien juhlakuvissa näkyy myös oppikoulujen Suomen mestaruudet voittaneita pelaajia. Lyseon joukkuetta valmensivat Ossi Valtonen ja Aki Timonen.

1971: Kolme porilaisjoukkuetta (PoPS, PPT ja Ässät) samassa 2. divisioonan länsilohkossa (toinen sarjataso): Porin ykkösjoukkueena nyt PoPS ~ nousijana lähellä nousua (kolmas). Jalkapallokirja 1971 ilmoittaa PoPS-seuraan siirtyneen ennen kautta 1971 kolme pelaajaa Ässistä: Raimo Tuli, Kalevi Tuli ja Erkki Lehtonen. Seuran yhteysosoite oli 'Poikkikatu 7, 28100 Pori (Juhola). Palloj. puheenjohtaja oli Kalevi Ruuttu, sihteeri J-E. Höglund. Valmentaja: Timo Mäkelä, paita puna-musta, housut mustat. PoPS:n kausi alkoi 28.4.1971 kotitappiolla 1-5 (VIFK). PoPS ~ maalintekijät 1971: Kalevi Raitanen 8, Tapio Aalto 6, Johannes Karttunen 4, Raimo Nieminen 4, Juhani Ahokas 3, Timo Mäkelä 2 ja Raimo Tuli 2. PPT heti PoPS:n perässä neljännellä sijalla 2. divisioonan länsilohkossa. PPT:n valmennuksesta vastasi kaudella 1971 edelleen Antero Laiho ja myös Heikki Kylänpää. Huoltoapuna toimi Simo Suominen. Jalkapallokirja 1971:n mukaan PPT oli ennen kautta 1971 saanut seuraavat uudet pelaajat: Lasse Honkanen (PoPP), Seppo Vesalainen (PoPP), Erkki Huhtanen (PoPP), Pekka Lepistö (PoPP), Esa Vironen (Ässät), Jarmo Koskinen (Ässät), Pekka Patrikainen (KoPa) ja Hannu Salo (PiTU). PPT:n palloj. puheenjohtaja oli Helge Lehtinen, sihteeri ja valmentaja Heikki Kylänpää, II-valm. Antero Laiho. Pelipaita oli sininen, housut punaiset. Joukkueen runkopelaajia olivat Esa Vironen (mv), Pasi Aarnio, Matti Helppolainen, Esa Malmberg, Kari Järvensivu, Esa Hulpio, Pekka Patrikainen ja Heikki Salminen. PPT ~ maalintekijät 1971: Pekka Lepistö 8, Kari Järvensivu 5, Pekka Patrikainen 5, Esa Hulpio 3, Jorma Murto 3, Heikki Salminen 3, Alpo Tall 3, Jarmo Mäkinen 2 ja Pertti Hautalahti 1. PPT:n kakkosjoukkue PPP nousi piirinsarjasta 4. divisioonaan. Ässien alamäki jatkui ~ jäi 10.sijalle ja putosi 3. divisioonaan. Ässien käsiohjelma luettelee edustusjoukkueen kokoonpanon kaudella 1971 seuraavassa muodossa: Maalivahdit: 1. Seppo Sairanen ja 12. Jouni Ahl. Kenttäpelaajat: 2. Markku Saarela, 3. Matti Harju, 4. Antti Raesola, 5. Pertti Kekki, 6. Heikki Saine, 7. Pertti Lundell, 8. Reijo Mustonen, 9. Juha Granath, 10. Tapio Koskinen, 11. Tapio Furuholm, 13. Reijo Kostiainen, 14. Pekka Rautakallio, 15. Jukka Sulamäki, 16. Esa Dahl ja 17. Juha Nissinen. Lisäksi: Josip Jerkov, Veli-Matti Varjus, Hans Johansson, Jouko Lehto ja Antti Helavirta. Valmentajat: Seppo Kaukonen ja Arvo Läntinen - huoltaja: Uolevi Erlin. Jalkapallokirja 1971 kertoo: palloj. puheenjohtaja Kauko Santala, sihteeri Reijo Jakonen, valmentaja Arvo Läntinen. Pelipaita punavalkoinen, housut valkoiset. Vuosien jälkeen kun katsoo Ässien kokoonpanoa kaudelta 1971, ensimmäisenä huomaa joukkueen pelaajien olevan iältään noin 18-19 vuotiaita (Pertti Kekkiä lukuunottamatta). Joukkue muodostui melko tarkalleen SM-kultaa A-junioreissa edelliskaudella voittaneista pelaajista. Lahjakkuutta riitti vaikka mihin (jääkiekkoonkin), mutta edustusjoukkueena aikuisten sarjassa pitkän kauden läpivienti tuli näille nuorukaisille kuitenkin liian aikaisin ja yhtäkkiä. Parikin vuotta kokemusta aikuisten kanssa pelaamisesta ja tämä yhdistelmä olisi taistellut sijoituksista sarjan toisessa päässä. Mihin katosivatkaan kaikki Ässien kausien 1968 ja 1969 SM-sarjassa rutinoituneet pelaajat - ne, joiden ura ei päättynyt loukkaantumiseen syöksykierreaikoina. Kekin lisäksi muutama muu aikuinen SM-sarjavuosilta ja tämä lahjakas taitoryhmä olisi alkanut kirjoittaa hyvinkin pian ihan toisenlaista porilaista jalkapallohistoriaa kuin mitä oli luvassa. Katsoin vielä ihan uteliaisuudesta mitä kauden 1971 Jalkapallokirja kertoi Porin Ässien kaudesta. Pelaajavirta poispäin ennen kautta oli ollut musertava: Muualle siirtyneet: Markku Peltola (Honka), Esa Furuholm (Haka), Jarmo Manninen (I-Kissat), Ilpo Lindberg (PaPe), Raimo Tuli (PoPS), Kalevi Tuli (PoPS), Erkki Lehtonen (PoPS), Esa Vironen (PPT), Jarmo Koskinen (PPT) ja Ilkka Miilunpalo (Kajo). Tulijoita olivat olleet vain Esa Dahl (MuSa), Pekka Rautakallio (MuSa) ja Erkki Hane (PiTu). Ässät ~ maalintekijät 1971: Tapio Furuholm 8, Juha Granath 6, Esa Dahl 2, Veli-Pekka Ketola 2, Juha Nissinen 2, Jukka Sulamäki 2, Matti Harju 1, Antti Raesola 1 ja Heikki Saine 1. MuSa nousijana 3. divisioonassa ~ nousi nyt 2. divisioonaan Ässien tilalle. MuSa pelasi huikean kauden kolmannella sarjatasolla nousijana - seura jatkoi nousuputkeaan saavuttaen 2. divisioonan sarjapaikan seuraavalle kaudelle upealla maalierolla 75-19. 4. divisioonassa neljä porilaisseuraa: PiTU lohkossa sijalla 2/10 ~ ei noussut. Reposaaren Kunto sijalla 4/10. Porin Kajo sijalla 5/10. Yyterin Pallo sijalla 9/10 ~ säilyi. Löytäni muistilapun mukaan olen ollut katsomassa 9.5.1971 Reposaaressa ottelun R.Kunto-RTU 1-3 ja 2.8.1971 Levon urheilumajan kentällä pelin Yyterin Pallo-Reposaaren Kunto 0-2. Porin lyseo voitti oppikoulujen Suomen mestaruuden (koulucup) kolmannen kerran peräkkäin: Helsingin Sanomakin noteerasi Porin lyseon Suomen mestaruuden 12.10.1971 * Arto Majalle kiitos (16.5.2015). Komeaa porilaista jalkapallomenestystä (Jalkapallokirja 1972) - Porin lyseon joukkuetta valmensivat liikunnanopettajat Ossi Valtonen ja Aki Timonen.

1972: 1972 ~ 2. Divisioona (ent. Suomensarja) - länsilohko: (viimeistä kertaa toiseksi ylin sarjataso) MuSa, PoPS ja PPT porilaisjoukkueina mukana 2. divisioonan länsilohkossa. PoPS nousukahinoissa - saavutti oikeuden kauden 1973 uuteen 1. divisioonaan: SM-sarjan ja vanhan 2. divisioonan väliin oli tulossa uusi '1. divisioona' kaudelle 1973: Kaudelle 1973 oltiin luomassa uutta sarjatason entisen SM-sarjan ja entisen toisen sarjatason eli 2.divisioonan väliin. Kauden 1972 2. divisioonan länsilohkosta oli sen voittajalle (I-Kissat) luvassa nousu suoraan SM-sarjaan ja sijoille 2-4 päässeille (PoPS, SePS, RPallo) tuli oikeus pelata kaudella 1973 uudessa 12 joukkueen 1. divisioonassa, joka kuitenkin edelleen oli ko. seuroille toinen sarjataso. Kauden 1972 2. divisioonan länsilohkosta oli siinä sijoille 5-10 sijoittuville joukkueille (HAIK, TPV, MuSa, TuTo, RiPS ja PPT) luvassa oikeus pelata kaudella 1973 edelleen saman tittelin alla eli 2. divisioonan länsilohkossa, mutta käytännössä kuitenkin siis yhtä pykälää kauempana SM-sarjasta eli kolmannella sarjatasolla. Kauden 1972 2. divisioonan länsilohkosta oli suurin muljahdus luvassa sijoille 11-12 jääneille joukkueille, niiden kohtalona oli kaudella 1973 pelata 3. divisioonassa eli silloin jo neljännellä sarjatasolla. Ne (VaKP ja IFK Marienhamn) putosivat siis kerralla kaksi sarjatasopykälää. 15 kierroksen jälkeen PoPS oli (seitsemän kierrosta ennen sarjan loppua) johtopaikalla SePS:in kanssa. Lopulta Ilves-Kissat Tampereelta painui kaksikon ohi ja nousi SM-sarjaan kaudelle 1973. PoPS, SePS ja RaPa pääsivät seuraavan kauden uuteen 1. divisioonaan. Porin Palloseuran viereinen pelaajaluettelo on peräisin kauden 1972 MuSan käsiohjelmasta ottelusta MuSa-PoPa (17.8.1972). Maalivahti Jouko Karttunen oli RU-38:n juniorikoulun kasvatteja ja pelasi seuran edustusjoukkueessa jo suomensarjakaudet 1966-67. Hän kuului Porin Ässien ensimmäisen SM-sarjakauden 1968 miehistöön, mutta putoamisvuonna 1969 häntä ei enää seuran kuvioissa ollut. Porin Palloseuraan Karttunen tuli seuran maakuntasarjakaudelle 1970, missä pelit jatkuivat Suomensarjassa kaudelle 1973 asti. Viimeiset neljä pelikauttaan (1974-77) Jouko Karttunen torjui Seinäjoella SePS:n Suomensarjan joukkueessa. PoPS:n kokoonpanossa esiintyivät 1972 myös maalivahti Jouko Karttusen veljet Jorma ja Johannes (Jussi). Jääkiekossa Johannes (Jussi) oli ehtinyt voittaa RU-38:n riveissä Suomen mestaruuden vuonna 1967. Jalkapallokirja 1972 kertoo seuraavat tiedot: PoPS, palloj.pj Kalevi Ruuttu, sihteeri Johan-Erik Höglund, valmentaja Timo Makelä, paita puna-musta, housut mustat. Uudet pelaajat: Esa Hulpio (PPT), Tapani Honkasalo (Pyrkivä), Juha Granath (Ässät), Lasse Lehtonen (PiTU), Kalle Peltola (Honka) ja Raimo Vainio (KPV). Poistuneet: Tapio Aalto (Ässät) ja Raimo Nieminen (PPT). PoPS:n maalintekijät kaudella 1972: Raimo Tuli 10, Juha Granath 7, Esa Hulpio 7, Johannes Karttunen 4, Erkki Lehtonen 3, Matti Päivinen 3, Juhani Ahokas 1, Timo Mäkelä 1, Kalevi Raitanen 1 ja Raimo Vainio 1. Kauden 1972 aikana PoPS:ssa esiintyivät myös Tulen veljekset Raimo ja Kalevi Tuli, jotka molemmat olivat pelannut Porin Ässien SM-sarjamiehistössä 1968-69 ja vielä 1970 alemmalla sarjatasolla kauden. Raimo Tuli oli aloittanut uransa Tampereen Kisa-Tovereissa (1963) ja kaudet 1964-67 hän pelasi RU-38:ssa. Kaudet 1971-73 Raimo Tuli pelasi PoPS:ssa. Kalevi Tuli aloitti myös TKT:ssa (1958-61) ja jatkoi RU-38:ssa kaudet 1962-67. Ässien kausien jälkeen hän muistaakseni keskittyi PoPS:ssa lähinnä valmennushommiin. Myös Juhani Ahokas kuului kaudella 1968 Porin Ässien SM-sarjamiehistöön. Hän oli pelannut RU-38:ssa jo kaudet 1966-67 ja aloitti Porin Palloseurassa maakuntasarjassa 1970 jatkaen vuoteen 1973 asti. Kauden 1974 hän potki Ässien kolmannensarjatason joukkueessa ja palasi vielä vuodet 1975-77 PPT:ssa. Timo Mäkelä kuului myös kaudella 1968 Porin Ässien SM-sarjamiehistöön. Hän oli pelannut RU-38:ssa sitä aiemmin jo vuodet 1960-67 ja voittanut v.1967 myös jääkiekon SM-kultaa RU-38:ssa. Kauden 1969 Timo Mäkelä potki PPT:ssa Suomensarjassa ja vietti vuodet 1970-73 vielä PoPS:ssa. PoPS:n kauden 1972 käsiohjelmassa on 19 pelaajan kuvat (ei minkäänlaista muuta informaatiota/listausta kauden pelaajista). Jos noita 19 pelaajaa PoPS-ohjelmasta vertaa tuohon MuSa-ohjelmassa annettuun 20 pelaajan listaan, niin seuraavia eroja löytyy: PoPS-ohjelmassa on seuraavien pelaajien kuvat, mutta heidän nimensä puuttuvat tuosta MuSa-ohjelman kokoonpanosta: Olli Juhola, Tapio Aalto, Raimo Nieminen, Kalevi Tuli, Olli Kunnas ja Seppo Palonen. MuSa-ohjelman nimilistassa taas on nimiä, joita ei PoPS-ohjelman kuvissa ole: Risto Vainio, Kalle Peltola, Juha Granath, Esa Hulpio, Ossi Santala, Lasse Santala ja Gösta Eklund. Matti Päivinen kuului myös niihin RU-38-taustaisiin pelaajiin, jolla oli kaapissaan myös jääkiekon SM-kultamitali kaudelta 1967. Edellä olevassa PoPS-ohjelmalehtisen esipuheessa on mielenkiintoinen kohta, missä kirjoittaja moittii eri porilaisseurojen johtomiesten välistä rakentavan hengen puutetta - Porin Palloseura ei myöskään tästä syystä saanut jalkeille parasta mahdollista edustusjoukkuettaan, me valitamme tapahtunutta, mutta tulemme kaikista vastoinkäymisistä huolimatta taistelemaan saavutetusta sarjapaikastamme. Mitähän suunnitelmia joukkueen kokoamisessa oli ollut ja minkälaisia esteitä oli tullut? Karanteenien määräämisillä noina aikoina saatiin hiukan kapuloita rattaisiin epämieluisissa siirtoneuvotteluissa. Joka tapauksessa PoPS taistelikin kalkkiviivoille asti sarjapaikan säilyttämisen sijasta jopa noususta SM-sarjaan. MuSa nousijana 2. divisioonan keskikahinoissa seitsemäntenä: MuSa joutui kuitenkin sarjauudistuksen myötä putoamaan yhden sarjatason kaudelle 1973. Musan Salaman 2. divisioonan kauden 1972 käsiohjelman kannessa on poikkeuksellisen hienot karikatyyripiirrokset MuSan tuon kauden pelaajista. Ihmeellistä kyllä, piirtäjän nimeä ei ole laitettu lainkaan näkyviin. Lähettäkääpäs taiteilijan nimi, ken tietää. Kaikki ne pelaajat, jotka tuosta porukasta henkilöinä muistan, ovat noista karikatyyreistä hyvin tunnistettavissa. (Jukka Joutsi, 20.8.2014): SAIN TIEDON Olli Välimäeltä (kiitos) - karikatyyrien piirtäjä oli "kirjailija, käsikirjoittaja, sanoittaja, kulttuurin moniosaaja porilainen Erkki "Bimbo" Mäkinen, joka jossain vaiheessa muutti Turkuun." Jalkapallokirja 1972 kertoo: Musan Salama, palloj. pj Juhani Perkiömäki, sihteeri Olli Välimäki, valmentaja Matti Lahtinen. Paita valkoinen, housut mustat. Uudet pelaajat: Tapio Furuholm (Ässät), Josip Jerkov (Ässät), Heikki Saine (Ässät), Jari Leinonen (Ässät), Olli-Pekka Furuholm (Ässät), Esa Furuholm (Haka). Poistuneet: Jarmo Hällfors (Ässät) ja Tauno Mäkelä (Ässät). MuSa:n maalintekijät 1972: Tapio Furuholm 9, Esko Tammi 5, Rainer Koski 4, Esa Furuholm 3, Matti Lehtinen 2, Pentti Joensuu 1, Kari Järvensivu 1, Tapio Mattila 1 ja Antti Rosenqvist 1. 15 pelatun kierroksen jälkeen MuSa oli tämän sarjataulukon mukaan sijalla #8 kahdentoista joukkueen lohkossa. Toinen porilaisjoukkue PoPS oli tuolloin sarjan johtopaikalla, mutta kauden lopussa Mestaruussarjaan kaudelle 1973 nousi kuitenkin I-Kissat. Tässä MuSa:n käsiohjelman antama kokoonpano MuSa:n kotiotteluun Porin Stadionilla 17.8.1972 paikalliskilpailija PoPS:ia vastaan. Kokoonpanosta erottuvat Furuholmin veljekset, joista Esa oli juniorivuotensa RU-38:ssa ja pelasi Ässissä kaudet 1968-70 (kaksi Mestaruussarjakauttakin) ja Valkeakosken Hakassa kauden 1971. MuSa:ssa Esa Furuholm vietti kaudet 1972-77 ja siirtyi sitten vielä Turun Pyrkivään kausiksi 1978-81 (kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla). Kesällä 1982 Esa Furuholm pelasi vielä kolmannella sarjatasolla MuSa:ssa. Peliuransa jälkeen Esa Furuholm oli esillä Palloliiton virkatehtävissä valtakunnallisesti. Tapio Furuholm ehti pelailla Ässien SM-sarjajoukkueessa katastrofikaudella 1969 vietettyään juniorivuotensa RU-38:ssa. Ässistä Tapio Furuholm siirtyi MuSa:n mustavalkoisiin väreihin kaudeksi 1972 ja pelasi seuraavien 13 kauden ajan. Hänen poikansa Timo pelaa kirjoitushetkellä (heinäkuu 2009) Turun Interissä maalintekijän roolissa. Tapio Furuholmia on sittemmin kuultu mm. television urheiluselostajana. Poika Timo Furuholm aloitti uraansa Toejoen Veikoissa ja teki muistaakseni kaudella 2003 ennätyksen FC Jazzin Veikkausliigamiehistössä esiintyessään: hän oli nuorin siihen asti Veikkausliigassa pelannut futari. Kauden 2004 Timo pelasi MuSa:ssa kolmosessa ja siirtyi kaudeksi 2004 FC Interiin saaden Turussa hakea välillä peliaikaa farmijoukkue VG-62:sta Naantalissa. MuSa:n pelaajavalmentaja kaudella 1972 oli Matti Lahtinen, joka oli pelannut Porin Karhuissa kaudet 1961-67 ja esiintyi myös kaudella 1968 Porin Ässien SM-sarjajoukkueessa. Kari Järvensivu oli aiemmin edustanut PPT-seuraa ja toiminut sen pelaajavalmentajanakin kaudella 1969 Suomensarjassa. Heikki Saine oli kuulunut kaudella 1969 Porin Ässien SM-sarjamiehistöön. Tämä MuSa:n 'Jorma Valtonen' ei ole se kuuluisa Porissa jalkapalloakin pelannut jääkiekkomaalivahti. Tämä MuSa:n 'johtajuuskaavio' on seuran kesän 1972 käsiohjelmasta. PPT selvisi 2. divisioonassa (toinen sarjataso) nipin napin tärkeälle 10. sijalle. PPT joutui kuitenkin sarjauudistuksen myötä putoamaan yhden sarjatason kaudelle 1973. PPT:n selviytyminen 10. sijalle 2. divisioonan länsilohkossa (toinen sarjataso) kauden 1972 päätteeksi oli sikäli 'täpärän onnekas', että jos PPT olisi sijoittunut yhdenkin sijan alemmaksi (11. tai 12.), seura olisi tullut kaudelle 1973 pudotetuksi kerralla kaksi sarjatasoa suoraan 4. sarjatasolle eli 'uuteen' 3. divisioonaan. Näin kurjasti kävi seuroille VaKP ja IFK Mariehamn. Jalkapallokirja 1972 kertoo: Porin Pallo-Toverit (PPT), palloj. pj Simo Suominen, sihteeri Kauko Berg, valmentajat Antero Laiho - Heikki Kylänpää, paita punainen - housut siniset. Uudet pelaajat: Hans Johansson (Ässät), Markku Saarela (Ässät), Kari Vesalainen (Honka), Markku Peltola (Honka), Raimo Nieminen (PoPS) ja Heikki Niemi (Merikarvian Pallo). Lähtijät: Tapio Aro (Ässät), Esa Hulpio (PoPS)) ja Kari Järvensivu (MuSa). PPT:n maalintekijät 1972: Markku Peltola 5, Jorma Murto 4, Pekka Lepistö 3, Jorma Mäkinen 2, Heikki Salminen 2, Pasi Aarnio 1, Raimo Nieminen 1, Markku Saarela 1, Kari Vesalainen 1, Seppo Vesalainen 1 ja vastustajat 1. PPT:n joukkueen runkomiehiä olivat Esa Vironen (mv), Pasi Aarnio, Esa Malmberg, Pekka Lepistö, Heikki Salminen, Markku Peltola, Jarmo Mäkinen ja Kari Vesalainen. Lupaavin PPT-juniori oli Risto Virtanen, joka oli jo valtakunnallisissa nuorten maajoukkueleirityksissä noteerattu. PPT:n kauden synkkää puolta oli kaikkien juniorijoukkueiden keskeyttäminen piirinsarjoissaan - syyksi ilmoitettiin 'vetäjävaikeudet'. Kakkosjoukkue PPP säilytti 4. divisioonapaikkansa. Jari-Juha Kivini lähetti (13.2.2012) nämä kuvat PPT:n kangasmerkkilogoista eri vuosilta nähtäviksemme - kiitos. Porin Ässät pudonneena 3. divisioonassa (kolmas sarjataso): voitti lohkon - mutta säilytti "vain" sarjatasonsa. Ässät säilytti kolmannen sarjatason paikkansa ~ Sarjatason nimitys vaihtui kuitenkin seuraavalle kaudelle '2. divisioonaksi'. Jalkapallokirja 1972: Porin Ässät: palloj. pj Kauko Santala, sihteeri Reijo Jakonen, yhteyshenkilö: Martti Laippala - Presidentinpuistokatu 22 B 12, valmentaja Seppo Kaukonen, paita punavalkoinen, housut valkoiset. Ässät voitti lohkonsa ja siten "nousi", mutta sarjasysteemien muutoksen takia, Ässät saikin vain pysyä kolmannella sarjatasolla - nimeksi tosin '2. divisioona'. Ässien Jarmo Manninen oli pääsarjojemme paras maalintekijä kaudella 1972. Hän teki peräti 30 maalia!. Kakkosena oli Jaakko Murtovaara (HPS) 27 maalia ja kolmantena Tuomo Haapa (Kemin Into) 24 maalia. Jarmo Manninen oli pelannut kauden 1971 Tampereella Ilves-Kissoissa Mestaruussarjassa - ja tuli siirtymään vielä kausiksi 1975-78 Turun Palloseuran Mestaruussarjan joukkueeseen (7 A-maaottelua urallaan). Nopeasti vaihtuivat voimasuhteet eri seurojen välillä Porissa, sillä kaudella 1969 (eli vain kolme kautta aikaisemmin) Porin Ässät oli pelannut ylimmällä sarjatasolla SM-sarjassa ja Musan Salama oli pelannut vastaavasti tuolla kaudella Aluesarjassa neljännellä sarjatasolla. Nyt kaudella 1972 tilanne oli kääntynyt dramaattisesti: Ässät oli pudonnut kolmannelle sarjatasolle (3. divisioona) ja MuSa pelasi toisella sarjatasolla (2. divisioona). 4. divisioonassa (neljäs sarjataso viimeistä kautta): viisi porilaisseuraa lohkossa #6: PiTU voitti lohkonsa - sai "muutoksissa nousuedun". Porin Kajo ~ 3. sija. Reposaaren Kunto ~ 5. sija. Porin Pallo-Pojat (PPP) ~ 6. sija. Yyterin Pallo ~ viimeinen sija (8.)

1973: 1973 - PoPS pelasi uudessa 1. divisioonassa (toinen sarjataso): Putosi 2. divisioonaan ja seuran toiminta päätettiin lopettaa. Kaudelle 1969 perustettu seura Porin Palloseura (PoPS) päätettiin viiden toimintavuotensa jälkeen lopettaa kauden 1973 päätteeksi. Seuran nousu Aluesarjasta toiselle sarjatasolle kärkkymään jopa nousua SM-sarjaan oli ollut nopea, yhtä äkkinäisen tyly oli myös seuran tarinan päätös. Jalkapallokirja 1973: Porin Palloseura (PoPS) ~ palloj.pj Kalevi Ruuttu, sihteeri Pertti Ekberg, valmentaja Timo Mäkelä, apuvalmentaja Matti Lindroos, paita puna-mustaraidallinen, housut mustat, sukat puna-mustat. Maalivahdit: Jouko Karttunen, Jouko Karttunen. Puolustajat: Juhani Ahokas, Sakari Katavisto, Erkki Lehtonen, Väinö Leppäniemi, Tuomo Peltola, Matti Päivinen ja Raimo Vainio. Keskikenttäpelaajat: Matti Kiviholma, Pertti Lundell (Ässät), Timo Mäkelä, Raimo Tuli, Kalle Peltola. Hyökkääjät: Juha Granath, Esa Hulpio, Johannes Karttunen, Rainer Koski (MuSa), Kalevi Raitanen ja Pekka Törönen (TPV). PoPS ~ maalintekijät viimeisellä kaudella 1973: Esa Hulpio 9, Kalevi Raitanen 8, Timo Mäkelä 3, Johannes Karttunen 2, Pekka Törönen 2, Jouko Karttunen 1, Matti Päivinen 1 ja Raimo Tuli 1. 1973 - Ässät, PPT ja MuSa - kaikki 2. divisioonassa (nyt kolmas sarjataso): PPT ja MuSa pudotettu 1. divisioonan aloittamisen jälkeen sarjatason alemmaksi - Ässien tasolle. Ässät 2. divisioonassa (kolmas sarjataso) ~ Ässät hävisi karsintaottelun TuTo:lle 0-1. Ässät ja TuTo päätyivät samoin pistein jakamaan tämän kolmannen sarjatason eli 2. divisioonan länsilohkon kärkeä. Tarvittiin uusintaottelu, jonka TuTo voitti 1-0. TuTo nousi kaudeksi 1974 1. divisioonaan ja Porin Ässät jäi 2. divisioonaan. Millaiseksi porilainen jalkapallohistoria olisi voinutkaan muotoutua , jos Ässät olisi noussut? Nuorille lahjakkuuksille tuona päivänä menetettiin se ratkaiseva mahdollisuus. Kauden aikana Ässät teki peräti 73 maalia, joista Jarmo Manninen teki 30 täysosumaa. Manninenkin oli tuolloin vasta 22-vuotias, hän pelasi sittemmin TPS-paidassa SM-sarjaa kaudet 1975-78 (7 A-maaotteluakin). Poriin SM-sarjaan hän ehti vielä PPT-paidassa kausille 1984-85 (ikää oli jo tuolloin jo 33-34 vuotta). Ässät ~ maalintekijät viimeisellä kaudella 1973: Jarmo Manninen 30, Jukka Sulamäki 15, Veli-Matti Varjus 13, Teuvo Uusitalo 9, Juha Nissinen 3, Rauno Peltoniemi 1 - vastustajat 3. Jalkapallokirja 1973: Porin Ässät, palloj.pj Kauko Santala, sihteeri Reino Leppänen, valmentaja Seppo Kaukonen, paita punainen, housut valkoiset, sukat punaiset. Uudet pelaajat: Mauri Lind (F.Alku), Pekka Jalava (PoPS), Ilkka Sookari (LuVe). Ei poistuneita. Arto Majalle kiitos näistä käsiohjelmakuvista (16.5.2015). PPT sijoittui neljänneksi 2. divisioonassa (kolmas sarjataso nyt). PPT ~ maalintekijät kaudella 1973: Heikki Salminen 8, Juhani Villanen 8, Kari Vesalainen 6, Pekka Lepistö 5, Jarmo Mäkinen 3, Kari Järvensivu 2, Jorma Murto 1 ja Markku Peltola 1. Jalkapallokirja 1973: PPT, palloj.pj Antero Laiho, sihteeri Kauko Berg, valmentaja Esa Vironen, paita punainen, housut siniset, sukat sini-punaiset. Uudet pelaajat: Juhani Villanen (H.Tuisku), Antti Rosenqvist (MuSa), Erkki Kitunen (Kajo), Ilkka Miilunpalo (Kajo) ja Jaakko Nurminen (Kajo). Ei seurasta lähtijöitä. MuSa säilyi 2. divisioonassa 9. sijalla (kolmas sarjataso). MuSa ~ maalintekijät kaudella 1973: Tapio Furuholm 10, Esko Tammi 8, Timo Aaltonen 4, Esa Furuholm 4, Pentti Joensuu 3, Tapio Mattila 3, Heikki Saine 2, Heikki Kinnunen 1, Timo Mäkipää 1 ja vastustajat 1. Jalkapallokirja 1973: MuSa, palloj.pj Juhani Perkiömäki, sihteeri Pekka Välimäki, valmentaja Matti Lahtinen, paita valkoinen, housut mustat, sukat mustat. Ei uusia pelaajia - pois lähteneitä: Markku Salomaa (PS-44), Rainer Koski (PoPS) ja Antti Rosenqvist (PPT). 3. divisioona ~ lohko #4 (ensi kertaa nyt 4. sarjataso): PiTU ~ sijalla 8/11. 4. divisioona ~ lohko #6 (ensi kertaa nyt 5. sarjataso): Porin Kajo ~ sijalla 5/10. Reposaaren Kunto ~ sijalla 6/10. Ruosniemen Visa ~ sijalla 7/10. Porin Pallo-Pojat (PPP) ~ sijalla 9/10. Harjunpään Tuisku ~ sijalla 10/10. Noormarkun Koitto ~ sijalla 4/10 (HUOM! ~ Noormarkku liitettiin Poriin vasta vuoden 2010 alusta). Toejoen Veikot voitti piirin mestaruuden III-luokassa. (Ari Niemenmaa, 6.9.2014): Toejoen Veikkojen ensimmäisen kerran piirin mestaruuden voittaneessa joukkueessa pelasivat ainakin 'Lapa' Nurmi, 'Känä Laiho, 'Jussi' Santanen, 'Masa' Rantanen, 'Vikke' Multisilta, 'Masa' Rosenqvist, Arto Rosenqvist, 'Teukku' Urho, Kimmo Lampioinen, 'Hantta' Lahdenperä, Seppo Koski, Ari 'Nalle' Niemenmaa ja Esko Wesslin. Valmennuksesta vastasi 'Rapi' Ceder.

1974: 1974 - Ässät, PPT ja MuSa - kaikki 2. divisioonassa (kolmas sarjataso): Ässät 2. divisioonassa toisella sijalla. Porin Palloseuran (PoPS) lopetettua toimintansa edelliskauden jälkeen (putoaminen uudesta 1. divisioonasta) seurattiin mielenkiinnolla mihin seuroihin POPS-miehet Porissa liittyvät. Ässät sai punamustista kaikkiaan kahdeksan pelaajaa, MuSa ja PPT merkittävästi vähemmän. (Jalkapallokirja 1974): Valmentaja: Seppo Kaukonen, palloj. pj: Kauko Santala, sihteeri: Reino Leppänen, yhteyshenkilö: Martti Laippala, paita punainen - housut valkoiset - sukat punaiset. Uudet pelaajat: Erkki Lehtonen (PoPS), Esa Hulpio (PoPS), Sakari Katavisto (PoPS), Matti Päivinen (PoPS), Rainer Koski (PoPS), Timo Mäkelä (PoPS), Juhani Ahokas (PoPS), Pekka Törönen (PoPS), Pekka Lepistö (PPT), Esko Kangasmäki (Kimmo) ja Pertti Lehtonen (Ruotsi). Pois lähti (mv) Pasi Uusitalo (Musa). Ässien maalintekijät kaudella 1974: Jarmo Manninen 14, Teuvo Uusitalo 7, Veli-Matti Varjus 4, Matti Päivinen 3, Esa Hulpio 2, Rainer Koski 2, Pekka Lepistö 2, Juha Nissinen 2, Jukka Sulamäki 2, Matti harju 1, Pertti Lehtonen 1 ja Jorma Mäntylä 1. Musan Salama (MuSa) 2. divisioonassa kolmannella sijalla. (Jalkapallokirja 1974): Valmentaja Matti Lahtinen , palloj. pj Juhani Perkiömäki, sihteeri Pekka Välimäki, paita valkoinen, housut mustat , sukat musta-valkoiset. Uudet pelaajat: (mv) Pasi Uusitalo (Ässät), Veli Pääkkönen (R.Kunto), Antti Rosenqvist (PPT), Esa Dahl (PoPS), Jarmo Eriksson (R.Visa), Markku Saarela (PPT), Jarmo Mäkinen (PPT), Juha Granath (PoPS) ja Pertti Lundell (PoPS). Ei pois siirtyneitä. MuSan maalintekijät kaudella 1974: Jarmo Mäkinen 8, Tapio Furuhom 5, Antti Rosenqvist 4, Heikki Saine 4, Timo Aaltonen 2, Esa Furuholm 2, Juha Granath 2, Heikki Kinnunen 2 ja Jarkko Lahtonen 1. PPT juhli 40. toimintavuottaan kirjalla - mutta putosi 3. divisioonaan: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjan varsinaisen kokoamistyön olivat tehneet Pentti Henriksson ja Reijo Nyström. PPT - kuten muutkin porilaisjoukkueet Ässät ja MuSa pelasivat kirjan ilmestymiskaudella (1974) samassa 2. divisioonan länsilohkossa (kolmas sarjataso). Ässät ja MuSa taistelivat Pyrkivän takana noususta, mutta PPT:n kohtaloksi tuli lopulta jäädä 10. sijalle eli ensimmäiselle putoajan paikalle vain pisteen päähän, sarjapaikkansa säilyttäneestä Rauman Pallosta. PPT:lle oli siis 40-vuotisjuhlavuonaan edessä katkera putoaminen 3. divisioonaan eli neljännelle sarjatasolle. Nämä kaksi kuvaa ovat mainitusta PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta. Ylemmässä seuran johtokunta kirjan ilmestymisvuonna 1974 ja alemmassa saman pelikauden miehistökuva. Nimet näkynevät kuvien vierestä. (Jalkapallokirja 1974): Valmentaja: Kari Järvensivu, palloj.pj Antero laiho, yhteysmies: Pentti janhonen, sihteeri Kauko Berg. Paita punainen, housut siniset, sukat siniset. Vain yksi uusi pelaaja: Toivo Pietilä (H.Tuisku), poistuneet: Markku Saarela (Musa), Jarmo Mäkinen (MuSa), Seppo Mäkinen (I.Mahti), Pekka Lepistö (Ässät) ja Antti Rosenqvist (Musa). Viisi lähti, yksi tuli - edessä oli juhlavuonna putoaminen. PPT:n maalintekijät kaudella 1974: Heikki Salminen 8, Jukka Villanen 6, Kari Vesalainen 4, Kari Järvensivu 3, Johannes Karttunen 2, Matti Kiviholma 1 ja Jorma Murto 1. Joutsenossa (Joutsenon Kataja) syntynyt Risto Puustinen muutti Poriin vuonna 1974. Hän esiintyi ensimmäisen kerran Porin Pallo-Toverien edustusjoukkueessa 15-vuotiaana v. 1974. Vuonna 1983 Puustinen teki I divisioonassa kymmenen maalia PPT:n noustessa SM-sarjaan. Ensimmäisen pääsarjakautensa jälkeen hän siirtyi neljän vuoden ajaksi HJK:n riveihin ja saavutti seurassa kolme Suomen-mestaruutta. Yhteensä Puustinen pelasi SM-sarjassa 71 ottelua tehden niissä 20 maalia. Suomen jalkapallomaajoukkueessa Puustinen esiintyi 11 kertaa vuosina 1983–1988. Valmentamisen Puustinen aloitti vuonna 1995 FC Jazzissa Pertti Lundellin kakkosvalmentajana. Seuraavalla kaudella hän valmensi Jari Pyykölän apuna FC Jazzin seuran toiseen Suomen mestaruuteen. Sittemmin Puustinen on valmentanut Musan Salamaa, Pallo-Iiroja ja Porin Palloilijoita. PoPassa hän toimi Pertti Lundellin kakkosvalmentajana neljän kauden ajan. 3. divisioona (neljäs sarjataso). Pihlavan Työväen Urheilijat (PiTU) ~ neljättä peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla. 4. divisioona (viides sarjataso). Yllä olevassa sarjataulukossa (Jalkapallokirja 1975) on kummallisuus: sarjassa kahdeksanneksi sijoittunut HTU oli luonnollisesti Harjavallan Työväen Urheilijat. Porin Kajo ~ toista peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla. Reposaaren Kunto ~ toista peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla. Ruosniemen Visa ~ toista peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla. Toejoen Veikot (ToVe) ~ nousseena viidennelle sarjatasolle (ensi kertaa virallisissa SPL:n sarjoissa mukana). Isojoenrannan Mahti ~ nousseena viidennelle sarjatasolle (ensi kertaa virallisissa SPL:n sarjoissa mukana). Noormarkun Koitto ~ toista peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla (liitettiin Poriin vasta 2010).

1975: Tämän kirjoittaja vietti kesän 1975 ikimuistoisesti armeijassa Hämeenlinnassa ja jatkoi heti syksyllä opiskeluiden merkeissä Jyväskylässä, joten irtautuminen porilaisesta "jalkapallotarjonnasta" oli tällä kohtaa melko totaalista. Porilaisjoukkueiden pelaajalistoissa alkaakin ko. vuodesta lähtien heti esiintyä "outoja nimiä" - varsinkin näin 40 vuoden takaa muisteltuna. Toki omien junioripelien aikaisia "tuttuja" pelaajia vielä eri joukkueissa esiintyi runsaasti. Musan Salamat Porin ykkösjoukkueeksi: MuSa 2. divisioonassa (3. sarjataso) - nousi 1. divisioonaan. MuSa nousi 1. divisioonaan selvittyään kaudesta ilman kotitappioita. Samalla seurasta tuli ensi kertaa historiansa aikana kiistatta Porin ykkösseura jalkapallossa. (Jalkapallokirja 1975): Musan Salama: Valmentaja: Matti Lahtinen, joukkueen johtaja: Juhani Perkiömäki. Maalivahdit: Pasi Uusitalo, Jarmo Eriksson, Tauno Junnila, Juha Kallio. Puolustajat: Timo Aaltonen, Jarmo Koskinen (Kajo), Timo Mäkipää, Pertti Peltola, Antti Rosenqvist, Markku Saarela, Seppo Wallin. Keskikenttä: Esa Furuholm, Pentti Järvenpää (Kajo), Heikki Kinnunen, Jari Lehtonen, Pertti Lundell, Timo Mattila, Jarkko Nurminen (PPT), Rauno Peltoniemi. Hyökkääjät: Tapio Furuholm, Juha Granath, Jarmo Mäkinen, Veli-Matti Varjus (Ässät), Harri Vihtilä (lisäksi Jalkapallokirjan ulkopuolelta: Olli Lamminen). MuSa - maalintekijät 1975: Tapio Furuholm 12, Esa Furuholm 5, Harri Vihtilä 5, Olli Lamminen 4, Rauno Peltoniemi 4, Jarmo Mäkinen 3, Heikki Saine 3, Heikki Kinnunen 2, Jukka Sulamäki 2, Veli-Matti Varjus 2, Antti Rosenqvist 1 ja vastustajat 2. Ässät 2. divisioonassa (3. sarjataso) ~ kuudennella sijalla. Ässät päätyi kauden 1975 2. divisioonan lohkossaan kauden päätteeksi turvalliseen keskikastiin eli kuudennelle sijalle. (Jalkapallokirja 1975): Porin Ässät: Valmentaja: Timo Mäkelä, joukkueen johtaja: Kauko Santala. Maalivahdit: Seppo Sairanen, Arto Maja. Puolustajat: Matti Harju, Reijo Kostiainen, Matti Päivinen, Antti Raesola, Tapio Valtanen. Keskikenttä: Mikko Lainejoki, Pekka Lepistö, Pekka Törrönen, Risto Virtanen. Hyökkääjät: Lasse Johansson, Jari Kaukonen, Rainer Koski, Ari Lehtinen, Erkki Lehtonen, Pertti Lehtonen. Ässät - maalintekijät 1975: Pekka Lepistö 9, Risto Virtanen 7, Jari kaukonen 5, Matti Päivinen 5, Lasse Johansson 2, Pertti lehtonen 2, Rainer Salminen 2, Rainer Koski 1, Mikko Lainejoki 1, Antti Raesola 1 ja vastustaja 1. PPT pudonneena 3. divisioonassa - nousi takaisin 2. divisioonaan: PPT voitti 3. divisioonan lohkon #4 kahdella pisteellä ennen Viialan Peli-Veikkoja ja nousi heti takaisin 2. divisioonaan (kolmannelle sarjatasolle). Pihlavan TU 3. divisioonassa - putosi uusintaottelusta 4. divisioonaan. 4. divisioonan lohkossa #7 neljä porilaisjoukkuetta: Ruosniemen Visa - 4. div. lohkossa #7 ~ toisella sijalla. Porin Kajo - 4. div. lohkossa #7 ~ viidennellä sijalla. Reposaaren Kunto - 4. div. lohkossa #7 ~ seitsemännellä sijalla. Toejoen Veikot - 4. div. lohkossa #7 ~ kahdeksannella sijalla. Noormarkun Koitto - 4. div. lohkossa #7 ~ sijoitus: 4/10 (liitettiin Poriin vasta 2010).

1976: MuSa nousijana 1. divisioonassa (2. sarjataso). Putosi heti takaisin 2. divisioonaan. MuSa:n maalivahdiksi oli kaudelle 1976 siirtynyt Ässistä Seppo Sairanen (s.1952), jonka kanssa tämän kirjoittaja ehti pelailla samassa juniorijoukkueessa (Porin Karhuissa) 60-luvun alkupuolella. Myöhemmin Sairanen ehti urallaan pelata 6 A-maaottelua ja pelata ylimmällä SM-sarjatasolla vielä seitsemän vuotta: 1978-79 Turun Pyrkivä, 1980-83 Ilves ja 1984 vielä PPT, jonka valmentajanakin hän myöhemmin vielä kunnostautui. (Jalkapallokirja 1976): Musan Salama: Valmentaja: Matti Lahtinen, joukkueen johtaja: Olli Välimäki. Maalivahdit: Seppo Sairanen (Ässät), Tauno Junnila, Juha-Pekka Kallio. Puolustajat: Timo Aaltonen, Pertti Lundell, Timo Mattila, Timo Mäkipää, Pertti Peltola, Teppo Rajala (PiTU), Antti Rosenqvist, Heikki Saine. Keskikenttä: Heikki Kinnunen, Jari Lehtonen, Erkki Leppänen (Ilves), Jarkko Nurminen, Jukka Sulamäki, Harri Vihtilä, Rauno Peltoniemi. Hyökkääjät: Esa Furuholm, Tapio Furuholm, Olli Lamminen, Hannu Koskela (Noormarkun Koitto), Veli-Matti Varjus. MuSa:sta lähtivät pois: Jarmo Eriksson (R.Visa), Jarmo Mäkinen (R.Visa) ja Seppo Walin. MuSa:n maalintekijät kaudella 1976: Olli Lamminen 8, Tapio Furuholm 5, Heikki Kinnunen 4, Timo Aaltonen 3, Heikki Saine 2, Harri Vihtilä 2 ja Esa Furuholm 1. Ässät 2. divisioonassa (3. sarjataso) viidentenä. (Jalkapallokirja 1976): Porin Ässät: Valmentaja: Timo Mäkelä, joukkueen johtaja: Reino Leppänen. Maalivahti: Arto Maja. Puolustajat: Matti Harju, Reijo Kostiainen, Matti Päivinen, Antti Raesola, Ilkka Siukosaari, Tapio Valtanen. Keskikenttä: Tapio Jalonen, Lasse Johansson, Arto Kaanaa, Jari Kaukonen, Mikko Lainejoki. Hyökkääjät: Ari Lehtinen, Pekka Lepistö, Rainer Salminen, Seppo Viitaniemi, Risto Virtanen. Ässien kauden 1976 pelaajista Ari Lehtinen asui 60-luvulla samassa talossa kuin tämän kirjoittaja, tunnettiin lempinimellä "Zona" (= etunimen jatkeeksi). Ratavarsikentällä potkiskeltiin usein. 70-luvun loppupuolella lehdestä tieto, Ari Lehtinen oli kuollut sairauskohtaukseen suorittaessaan asepalvelusta Säkylässä. Ässien maalintekijät kaudella 1976: Pekka Lepistö 11, Risto Virtanen 6, Mikko Lainejoki 3, Matti Päivinen 3, Tapio Jalonen 2, Lasse Johansson 1, Arto Kaanaa 1, Jari Kaukonen 1 ja Antti Raesola 1. PPT nousijana 2. divisioonassa: jäi viimeiseksi - putosi 3. divisioonaan. PPT oli saanut 2. divisioonan joukkueeseensa paluumuuttajan, kun Esa Hulpio (s.1947) palasi seuraan SePS-seurasta. Hulpio oli pelannut PPT-paidassa jo toisella sarjatasolla vuodet 1968-71. PPT:n maalintekijät kaudella 1976: Olli Tuomi 9, Martti Arvela 3, Heikki Salminen 2, Juhani Villanen 2, Juhani Ahokas 1, Kari Järvensivu 1, Jorma Murto 1 ja Kari Vesalainen 1. Eniten PPT-paidassa maaleja tehnyt Olli Tuomi (s.1955) kuului Porin aikoinani kaveripiiriini ("Olteri"). Hän siirtyi Helsinkiin HPS-paitaan seuraavalle kaudelle 1977 ja vaihtoi FinnPa:n väreihin kaudelle 1980 ja oli nostamassa seuraa 1. divisioonaan. Poriin Olli Tuomi palasi kaudelle 1984 ja pelasi vielä viisi kautta - peliuransa loppuun - Toejoen Veikoissa 4. divisioonassa. (Jalkapallokirja 1976): PPT: Valmentaja: Kari Vesalainen, joukkueen johtaja: Kauko Berg. Maalivahti: Hannu Nurmi. Puolustajat: Pasi Aarnio, Juhani Ahokas, Ari Forsberg (Ässät), Sakari katavisto (Ässät), Mikko Koivunen (PiTU), Väinö Leppäniemi, Ilkka Miilunpalo, Ismo Mäenpää, Olli Tuomi. Keskikenttä: Pentti Joensuu, Kari Järvensivu, Jorma Murto, Pekka Pihl, Pertti Sandelin (PiTU). Hyökkääjät: Martti Arvela, Esa Hulpio (SePS), Heikki Salminen, Kari Vesalainen, Juhani Villanen. 3. divisioonan Satakunnan lohkossa (# 4) ei porilaisseuroja: 4. divisioonan Satakunnan lohkossa (# 6) kaikkiaan viisi porilaisseuraa: 4. divisioonan lohko #6 (viides sarjataso). Ruosniemen Visa voitti lohkon ja nousi 3. divisioonaan kaudelle 1977. Porin Kajo 4. divisioonan lohkossa #6 kolmantena. Toejoen Veikot 4. divisioonan lohkossa #6 viidentenä. Pihlavan Työväen Urheilijat (PiTU) 4. divisioonan lohkossa #6 kuudentena. Reposaaren Kunto 4. divisioonan lohkossa #6 yhdeksäntenä - ja putosi piirisarjaan. Noormarkun Koitto ~ 4. divisioonassa (liitettiin Poriin vasta 2010).

1977: Musan Salama edelleen Porin ykkösseurana 2. divisioonassa * Ässätkin samalla sarjatasolla: MuSa pudonneena 2. divisioonassa (3. sarjataso) ~ sijoittui toiseksi GrIFK:n takana. MuSa 1977 (valmentaja: Matti Lahtinen): Maalivahdit: Seppo Sairanen, Tauno Junnila ja Juha-Pekka Kallio. Puolustajat: Timo Aaltonen, Pertti Lundell, Timo Mäkipää, Teppo Rajala, Antti Rosenqvist, Pertti Peltola ja Heikki Saine. Keskikenttä: Esa Furuholm, Olli Inberg, Heikki Kinnunen, Petri Salminen, Jukka Sulamäki ja Harri Vihtilä. Hyökkääjät: Tapio Furuholm, Ari Jokela, Olli Lamminen, Erkki Leppänen, Jari Peltonen ja Veli-Matti Varjus. MuSa:n kauden 1977 maalivahti Seppo Sairanen (s.1952) siirtyi kyseisen kauden jälkeen SM-sarjan Turun Pyrkivän maalivahdiksi. Olli Lamminen (MuSa, Pyrkivä, TPS, PPT). Olli Lamminen (s.1954) herätti jo valtakunnallistakin huomiota tekemällä kauden 1977 aikana peräti 22 maalia. SM-sarjajoukkue Turun Pyrkivä värväsikin miehen riveihinsä (1978-79) ja kauden 1980 Lamminen pelasi TPS:n SM-sarjajoukkueessa. Kaudelle 1981 hän palasi Poriin ja PPT-paitaan (neljännelle sarjatasolle) ollen mukana nostamassa punapaitoja 'vuosi per sarja'-tahtiin SM-sarjaan asti kaudelle 1984. Myös Esa Furuholm siirtyi Turun Pyrkivään SM-sarjatasolle kausiksi 1978-81. Pyrkivän valmentaja Rainer Forss tarvitsi vahvistuksia seuran noustua kaudelle 1978 SM-sarjaan ja Porin Musa osoittautui hyväksi apajapaikaksi. Mainittakoon, että kaudella 1978 Pyrkivässä Furuholmin ja Lammisen kanssa vielä kenttäpelaajina kirmasivat myös myöhemmin valmentajina kunnostautuneet Harri Kampman ja Hannu Touru. MuSa:n maalintekijät kaudella 1977: Olli Lamminen 22, Veli-Matti Varjus 8, Tapio Furuholm 6, Heikki Kinnunen 5, Esa Furuholm 4, Harri Vihtilä 3, Timo Aaltonen 2, Antti Rosenqvist 2 ja 'vastustaja' 1. Ässät 2. divisioonassa (3. sarjataso) keskivaiheilla kahdeksantena. Ässät 1977 ~ valmentaja: Seppo Kaukonen. Maalivahti: Arto Maja. Puolustajat: Matti Harju, Lasse Johansson, Reijo Kostiainen, Antti Raesola, Tapio Valtanen ja Tomi Snellman. Keskikenttä: Tapio Jalonen, Arto Kaanaa, Mikko Lainejoki, Juha Nissinen ja Markku Piirainen. Hyökkääjät: Jari Kaukonen, Pekka Lepistö, Rainer Salminen, Jari Toiviainen, Teuvo Uusitalo, Risto Virtanen ja Tapio Örmä. Kauden 1977 Ässien parhaat maalintekijät olivat: Risto Virtanen 5, Markku Piirainen 4 ja Pekka Lepistö 3. 3. divisioonassa (4. sarjataso) PPT ja Ruosniemen Visa: PPT seitsemännellä sijalla 3. divisioonan lohkossa #4 ~ sarjataso säilyi. PPT 1977: valmentaja: Kari Vesalainen. Maalivahdit: Hannu Nurmi, Raimo Suutari ja Jarmo Vilkki. Puolustajat: Pasi Aarnio, Juhani Ahokas, Erkki Hietala, Mikko Koivunen, Hannu Laitomaa, Ilkka Miilunpalo, Harri Mäkelä, Alpo Nurmi ja Kimmo Uusivirta. Keskikenttä: Kari Järvensivu, Juha Meriö, Jarkko Nurminen, Risto Puustinen ja Kari Vesalainen. Hyökkääjät: Martti Arvela, Jouni Hämäläinen, Pentti Järvenpää, Pekka Pihl ja Juhani Villanen. Kauden 1977 PPT:n parhaat maalintekijät olivat: Risto Puustinen 11, Pekka Pihl 8 ja Juhani Villanen 7. Risto Puustinen (s.1959) aloitti kyseisellä kaudella edustusjoukkuetason pelaajauransa. Hän pelasi sittemmin urallaan 10 A-maaottelua. Peliura seuroittain: 1977-1979 PPT, 1980 Ässät, 1981-84 PPT,1985-88 HJK, 1989-93 P-Iirot, 1994 PIF ja vielä lähes 40-vuotiaana vierailuja kolmannen sarjatason Kristinassa. Ruosniemen Visa nousijana 9. sijalla 3. divisioonan lohkossa #4 ~ putosi. Ruosniemen Visa 1977: valmentajat: Jukka Nurmento-Markku Hakala. Maalivahdit: Jarmo Eriksson, Hannu Lahdenperä ja Arto Niemi. Puolustajat: Timo Asuma, Kari Haapaniemi, Markus Leppäniemi, Altti Suonsyrjä, Jukka Mäkinen, Seppo Mäkipää ja Seppo Wallin. Keskikenttä: Erkki Hakala, Hannu Hakala, Markku Hakala, Aulis Leppäniemi, Pentti Murola, Pekkä Mäkelä, Petri Mäkelä ja Reijo Vastamäki. Hyökkääjät: Seppo Isomäki, Kimmo Leppäniemi, Esa Majanlahti, Jarmo Mäkinen, Jukka Nurmento, Rainer Simula, Timo Taipalmaa ja Sauli Österlund. Kauden 1977 RuoVi:n parhaat maalintekijät olivat: Jarmo Mäkinen 14 ja Markku Hakala 3. 4. divisioonassa (5. sarjataso) PiTU, ToVe ja Kajo: Pihlavan Työväen Urheilijat 3. sijalla 4. divisioonassa ~ sarjataso säilyi. Toejoen Veikot 4. sijalla 4. divisioonassa ~ sarjataso säilyi. Porin Kajo 11. sijalla 4. divisioonassa ~ putosi sarjasta. Porin Kajo (ent. Kalaholman Kajo) sai kokea kovia sarjakautensa aikana: Kajo-EuPa 0-7, EuPa-Kajo 15-0, UTU-Kajo 7-1, PiTU-Kajo 5-0 ja Koitto-Kajo 6-2. Kajo voitti kuitenkin kuusi ottelua kauden aikana - maalisuhde lopulta 33-74 (22 ottelussa). Noormarkun Koitto ~ 4. divisioonassa (liitettiin Poriin vasta 2010).