Rautatienpuistokatu 10 B (1953-59): A) Asuin ensimmäiset elinvuoteni 1953-59 kuvassa näkyvän kerrostalon ensimmäisen kerroksen päätyosakkeessa. Pihan puolellekin riitti ikkunoita ilmeisesti kolme ~ kuvattu 23.1.2014 (S&J). Kuvasta käy hyvin ilmi silloinen aitiopaikkani lasten huoneen ikkunasta seurata kellarikerroksen firman lastaustöitä. Rautatienpuistokadun kerrostalojen takapihanäkymää ~ 23.1.2014 (S&J). Tämän kirjoittaja jääkiekkomaalivahtina Rautatienpuistokadun ja Kiertokadun välisellä alueella vuosien 1956-57 tietämillä. Perheemme oli muuttanut v. 1954 vastavalmistuneeseen kerrostaloon Rautatienpuistokadun varrella (#10). Muutimme pois Kuudenteenosaan v.1959 palataksemme Rautatienpuistokadulle viereiseen kerrostaloon (#12) v.1967. Tuo maalivahdion maila oli mitä ilmeisimmin sahattu vanerista mallin mukaan - eristysnauhaakin oli näemmä laitettu kuin maalivahti Liesmäellä Juhannuslehdossa. Jalkasuojukset oli kursittu kasaan jostain, käsissä räpylää ja kaiketi naapuruston isoin kinnas. Muistan maalivahdin varusteita valmistetun Kiertokadun kerrostalon käytävä- ja kellaritiloissa isoveljieni kaveriporukoissa talkootöinä. Sujuvasti käyttivät silmäneulaa ja ompelulankaa silloiset koulupojat, kun vain kunnon tarve oli. Tuota kuvassa päässäni olevaa päähinettä muistan kutsutun lentäjänlakiksi. Maalin takana näkyvä liukumäkenä toiminut hiekkakasa viittaa Kiertokadun länsipuolelle tuolloin rakenteilla olleisiin kolmikerroksisiin kivitaloihin. Rakennustyömaat olivat kiinnostavia seikkailukohteita varsinkin pihapiirin isommille veijareille. Veljessarja Rautatienpuistokatu 10 B:n olohuoneessa - tämän kirjoittaja siistissä otsatukassaan äärioikealla. Muutimme ko. asunnosta pois vuonna 1959. Kuvan takana on näkyvissä samainen vuosiluku leimattuna, mutta olisikohan kuva sittenkin otettu jo aiemmin? Kovin jäsenneltyjä arkkitehtuurisia muistikuvia minulle ei ehtinyt jäädä tästä asuinpaikasta, muistan toki paljon yksittäisiä tiloja, tavaroita, tuntemuksia ja tilanteita. Yhtä tarinaa kerrottiin noilta 50-luvun vuosilta pitkään minun tekemisenäni (itse en kyllä muista tapauksesta mitään) - shakkilaudalta oli kadonnut yksi nappula. Minulta kai kokemuksien valossa kysyttiin ensimmäisenä, tiesinkö asiasta mitään. Kielsin koskeneeni nappuloihin. Kuinkas ollakaan, mainittu nappula löytyi pian eräästä kukkapurkista multaan kaivettuna. Taas minut kutsuttiin tenttiin - ja edelleen kielsin. Vielä minulta kysyttiin, mitenkähän shakkinappula oli joutunut kukkapurkin multaan. Tähän olin vastannut: Jos se oli mennyt vaikka ittellään. Rautatienpuistokatu 12 B (1967- ): Rautatienpuistokatu 12 B ~ kuvattu 23.1.2014 (S&J). Päädyssä yläpuolellamme pitkäaikaisina naapureina Ällit ja Kiurut. Rautatienpuistokatu 12 B ~ 23.1.2014 (S&J). Parveke päädyssä osui olohuoneen kohdalle - tuota puuhäkkyrää parvekkeellamme ei aikanamme ollut. Usein toistui, että olin unohtanut ulos lähtiessäni avaimet kotiin - ja kun palasin, kotona ei ollutkaan ketään. Silloin reitti ja systeemi oli selvä: parvekkeen vierestä jalalla ponnistus alakerran tukkuliikkeen ikkunapelliltä, käsin kiinni parvekkeen reunaan ja siitä heivasin itseni ylös ja parvekkeen ovi oli aina auki. Oli varmaan aika hurjan näköistä päiväsaikaan, kun moisen kiipeämisen tein. Silloin sitä vielä moiseen temppuun kykeni. Huoneeni ikkuna oli kuvassa kulmasta ensimmäinen pihan puolella. Rautatienpuistokatu 12 B ~ 23.1.2014 (S&J). Kuvattu itäpuolen leikkipuiston puuistutusten lomitse. Jätekatoksia ei minun aikoinani ollut. Jo Kuudennessaosassa asuessamme huusholliimme liittyi tämä äänekäs koira Mörri, joka muutti mukanamme Rautatienpuistokatu 12 B-asuntoonkin ja eleli ympäristön kauhuksi mukana kuvioissa vuoden 1977 tienoille asti. Muistan erityisesti yhden tapauksen koiran ympäriltä, olin koiran kanssa kahdestaan kotona ja havahduin koiran raivoisaan haukkumiseen pihapuolen ikkunan edessä olevalla pöydällä - meinasi väkisin mennä lasista läpi kuvassa näkyvä hammasrivi paljastettuna. Pihalla näkyi ikkunahyökkäyksen kohde - naapurirapussa tuolloin asunut vanha naisihminen Ellida B, joka oli ollut viemässä roskia pihakulmassa olleeseen roskalaatikkoon. Sain hädin tuskin koiran pois ikkunalta rauhoittumaan. Kohta soi ovikello, pelkäsin samaisen EB:n tulevan moittimaan koiran aggressiivista käytöstä häntä kohtaan. Aavisteluni olivat osuneet oikeaan - oven takana oli todellakin samainen EB ja olin valmis ottamaan vastaan ripityksen. Onneksi elämä on kuitenkin yllätyksiä täynnä. EB ottikin taskustaan ison valkoisen paperiin käärityn nyssäkän ja ojensi sen minulle sanoen: Päätin tuoda koirallesi nämä luut, kun se äsken hymyili minulle niin herttaisesti ikkunasta. Edellisessä koiratarinassa kerrottu ikkunanäkymä omasta huoneesta pihapuistoon kuvattuna kesällä 1969. Puiston takana siis Aravat hevosenkengän muotoisen Kiertokadun läntisemmän osan varrella. Kiinanmuurin läntisimmän osan harjannostajaiset 1950-luvun alkupuolella (Rautatienpuistokadun kerrostalot valmistuneet v. 1953): Aravat ~ Uusi ja vanha kohtaavat. Harjannostajaiset Kiinanmuuriksi kutsutun kerrostalon ensimmäisessä osassa 1950-luvun ensi vuosina. Etualalla vielä yksi Keskiriihien alueen vanhoista rakennuksista, jotka olivat vuokraviljelijöiden käytössä, ensin viljan kuivauksessa, sitten varastoina. Aravien alue oli tyypillinen sotien jälkeisen ajan aluerakennuskohde. Vuonna 1949 saatiin päätökseen sodan jälkeinen asutustoiminta, joka kohdistui toisaalta rintamamiehiin, toisaalta siirtoväkeen, joka oli pääosin maatalousväestöä. Sen jälkeen oli vuorossa taajamaväestön asunnonhankinnan tukeminen samana vuonna luodun Arava-järjestelmän puitteissa. Sen myötä suomalaiseksi joka perheen asunnoksi vakiintui 2h+k. Sotakorvaukset saatiin maksetuksi vuonna 1952, mikä vapautti resursseja rakentamiseen. Rakennustekniset uudistukset pääsivätkin vauhtiin vuonna 1953, kun betoni ja harjateräs vapautuivat säännöstelystä. 1950-luvulla kokeiltiin monia uusia tekniikoita, kuten paikalla valettuja betonielementtejä, betonipalkkivälipohjia ja betonipilarirunkoja. Kiinanmuuri rakennettiin kuitenkin vielä perinteisesti tiilistä muuraamalla. Kuva: Kuvaamo Raita, Satakunnan Museon arkisto. (Matti Joutsi, 6.11.2015): Löytyipä jännä kuva. Lapsuuden leikkipaikkoja. Asuttiin kuvan oton aikaan oikealla olevasta talosta seuraavassa oikealle (ei näy kuvassa). 50-luvulla rakennustyömaat oli arkea leikkipaikkoinakin. Etualueella olevalle niitylle rakentui kulmakunnan mukuloitten (ja niitä riitti !!) urheilukenttä. "Aravien Ilves", "Riihikedon Urheilijat", "Voittamaton Armada", "Aravien Yritys" ym ym. Kenttä katosi aika pian kerrostalon alle (lisää jänniä 'raksoja'). Muutettiin vielä "6.osa-harhailun" jälkeen takaisin Araville 60-luvun lopulla. Silloin tuohon oikealla näkyvään taloon. 1. kerroksen vasemman ikkunan takana oli meidän perheen "pikkupoikien" huone. "Kiinan muurikin" oli jo silloin kunnon muuri. Tuossa kuvassa näkyy vielä rautatieasemakin. Pekka Lehtonen: Kuljetusliike V.Lehtonen. Porin Sirkustorilla 50-luvun lopulla. Auto on Chevrolet (Letukka). Poria juhlitaan 400-vuotispäivänä 8.6.1958. Kuorma-auto on kuvattu nykyisen Satakunnankadun ja Rautatienpuistokadun liikenneympyrän kohdilla kääntymässä nykyiselle Tasavallankadulle Kilometritalon editse. Taustalla näkyy Kiinanmuuri ja sen matalampi osa sekä Rautatienpuistokadun rakennus 12 (johon tämän kirjoittaja muutti v.1967 - alakerran päätyikkunat näkyvissä kuvassa. Kuvaushetkellä 1958 asuimme kuitenkin vielä kuvan ulkopuolisessa naapurikerrostalossa #10.

Aravat (Kiertokatu): B) (Kuva ja tiedot: Muistojen Pori): Ensimmäisiä aravataloja alettiin rakentaa Kiertokadun varrelle syksyllä 1949. Jo vuoden kuluttua peltoaukealle oli noussut kuusi seitsenkerroksista pistetaloa. Valkoiset rakennukset olivat kaupungin vuokrataloja, muut kuuluivat Asunto-Oy Keskuspuistikolle. Kuva on otettu kaakosta siten, että vasemmalta toisen ja kolmannen talon välistä pilkottaa Cygnaeuksen kansakoulu ja oikealta toisen kerrostalon takaa näkyy ammattikoulu. (Nimimerkki 'Nimetön', 5.11.2011): Muutin Araviin viisivuotiaana Kiertokatu 10:een. Rakennus oli vielä rakennustelineiden peitossa. Keskuspuisto oli suuri aukea kenttä pienelle ihmiselle, mutta kavereita ja kaverien kavereita ja sisarusten kavereita oli moniin porukkaleikkeihin : kymmenen tikkua laudalla, purkkista, kirkon rottaa, kloppia, lautaa ja naryhyppyä yhdellä ja kahdella narulla. Voi mitä lapsuusmuistoja tuosta puistosta. Matti Halmeenpään ilmakuva Satakunnan Kansalle ~ projekti alkoi olla päällisin puolin kuvaushetkellä valmis. Presidentinpuistokadun ja Kiertokadun varteen syntyneet Aravat kuvattuna postikortissa (No. 14310) ilmeisesti melko pian valmistumisensa jälkeen aivan 1950-luvun alussa. (Kuva ja tiedot: Muistojen Pori): Aravatalojen keskelle valmistui v.1953 laaja puistikko, jonne kevään ja kesän aikana istutettiin sekä havu- että lehtipuita ja pensaita. Ympäröivissä kerrostaloissa asuvilla lapsilla oli tilaa telmiä puistoalueen useilla leikkikentillä. Isoa keskushiekka-aluetta jäädytettiin talvisin luistinradaksi. Seija Lovén Puikkonen: "Olen kuvassa Aravien puistokentällä luistelemassa kaverini Pirjon (?) kanssa, minä oikealla. Kuvattu vuonna 1957." (kiitos, käyttölupa 2022-2-C). (Lasse Haasjoki, helmikuu 2022): "Muistan miten tytöt oli niin nätin näköisiä, kun heillä oli useinkin varta vasten luistelua varten tehdyt luisteluhameet, joissa hameen reunassa oli toisilla jokin pehmeää karvareunus. Käytiin sellaista luistelupeliä, jossa luisteltiin paanan toiselta puolelta toiselle ja keskellä olevat yrittivät saada luistelijoita kiinni. Oiskohan sen nimi ollut haukka. Sitä ei siis pelattu, vaan termi kuului "käydään haukkaa". (Matti Joutsi, helmikuu 2022): "Voi nuo vuodet ! Tolla paanalla tuli muutamat luistelut ja pelit pelattua. Tukikohtana Kiertokatu 14 tai 18. Kavereita hirvee määrä silloin. Me asuttiin Rautatienpuistokatu 10 B n. 1954 - 1960, sitten välillä pois ja takaisin sama katu 12 B n. 1966. Kaikki kaverit säilyi. Kovia matseja; Aravien Yritys - Voittamaton Armada !. Pelien jälkeen "Haukkaa" tyttöjen (ei mailoja) puolella ja aikasin kotiin. Vastustajan maalissa Tärrä Melanen (lapsuuden kaveri). Keväällä pesäpalloa heti kun lumi suli. Jalkapalloon ko hieno kenttä ei sopinut. Löysää hienojakoista soraa. Kenttää kiertävällä käytävällä monet juoksukilpailut. Ei ollut tekemisen puutetta koskaan! Aika lailla omaehtoista urheilua." Olli Haasjoki lähetti Ahti-isänsä ottaman kuvan (kiitos käyttöluvasta 2022-A-1): "Tässä ollaan aravien baanalla eli talojen välissä olevalla luistinradalla. Etuosassa olevista lapsista en tunnista ketään, mutta takana on Takalan Vepa eli Veijo Takala (katsoon kameraan päin) sekä isoveljeni Lasse. Lunta ja lapsia oli paljon ja jää oli varmaan hyvässä kunnossa. Takana näkyy talot Kiertokatu 8,6 ja 4. Talojen 4 ja 6 talon välistä näkyy puutalo, joka sijaitsi Kiertokadun ja Presidentinpuistokadun risteyksessä. Luistinradan keskellä oli kyltti "mailojen käyttö kielletty" joten jääkiekko pelattiin radan eteläpäässä ja luistelijat pohjoispäässä. Silloin kun pelejä ja mailaporukkaa oli paljon ja tilaa tarvittiin kylttiä siirrettiin aina pohjoiseen ja toisinpäin. Kotiin tultiin vasta kun tuli nälkä tai vilu tai vanhemmilta tiukka kehoitus tulla." (Jyrki Keto-Tokoi, helmikuu 2022): "Todella nostalginen kuva. Itse opin luistelemaan juuri tuolla luistinradalla talvella 1965. Hokkareilla alusta alkaen. Monilla oli alussa matalateräisemmät harjoitusluistimet alussa, joillain vielä koulussakin. Kesällä 1966 muutimme Kiertokatu 14:stä Uusikoivistontie 77:ään. Kävin sieltäkin monet kerrat luistelemassa ja kavereita tapaamassa Kiertokadun paanalla, vaikka oli meillä omassa pihassakin pieni luistinrata." Olli Haasjoki lähetti Ahti-isänsä ottaman kuvan (kiitos käyttöluvasta 2022-A-1): "Tässä vielä lähikuva Lassesta ja Veijosta aravien baanalla, takana pikkutapit ihmettelemässä isojen poikien kuvaamista. Varusteista ja luistimista muistan, että ekaksi oli monoihin kiinnitettävät luistinterät, Nurmes-merkkiset, tunnettiin paremmin nimellä kusiluistimet, niitä sitten hävettiin ja välteltiin. Minulla taisi olla sellaiset ensin, mutta kun ne oli jo valmiiksi vanhat ja risat osti isä nopeasti uudet. Sitten sain matalat hokkarit, silloin maailma alkoi nopeasti hymyillä. Isommilla pojilla kuten Veijo ja Lasse veljellä oli jo korkeat hokkarit. Rosenlew valmisti hokkareita, Mainos- merkkistä jota pidettiin tietystä vähän nössöjen hokkareina ja huhu kertoi että jos joku "lämmää" kiekon kovaan niin lommo tulee ja toinen huhu tiesi kertoa että ne oli jääpalloilijoiden hokkarit - no eihän se tietty meille pojan klosseille sopinut, koska meistä kaikista piti tulla kovia jääkiekkoilijoita. Hokkarit piti olla CCM merkkiset. Lassella ja Vepalla taisi olla CCM jalassa, kummastakaan ei jääkiekkoilijoita tullut. Mailat oli Ala tai ja To-Pe merkkisiä ja taas tosi lätkäpojilla piti olla Toronto tai CCM maila, sit pelitti lujaa, kuulemma." (Kristiina Hopearuoho-Saajala, helmikuu 2022): "Mulla taas oli sellaiset 5 tähden kaunoluistimet, joksi niitä siihen aikaan sanottiin. Ne tähdet oli kullanväriset. Kerran osallistuin luistelukilpailuun ja sain parikseni (kyseisellä kentällä) pojan,jolla pikaluistimet. Hän oli tietty nopeampi, mutta tulokset kirjattiin iän (ja ehkä sukupuolen) mukaan ja sain nimeni Satakunnan Kansaan." Markku Harell lähetti tämän kuvan maaliskuussa 2018 - läheltä Aravien urheilukenttää: "Vielä keskiriihien rakennuksista. Kuvan talo oli asuinkäytössä vielä vuonna 1957. Aivan aravien lähellä. 1898 taloon muutti Gustav Willmanin perhe, Yksi tyttäristä Hilja Salomaa (os.Willman) asui talossa yli 70-vuotta. Hän muutti talosta 70-vuotis päiviensä jälkeen vuonna 1957. Osoite oli aluksi peltopalsta 289. Myöhemmin Kaupungi pellot. Posti toimi loistavasti vuonna 1953 ~ kirje tuli Amerikasta perille osoitteella 'kaupungin pellot'. Kun katsot postikorttikuvaa n:o 14310 ylempänä Presidentinpuistokadun varten syntyneistä Aravista, vain yhden talon jonka pääty päin P-puistokatua, päädyssä on parvekkeet. Se on kuvassa näkyvä talo. Keskiriihet olivat kaupungin vuokratuja riihitontteja . Niitä oli esim. luotojen alueella, Karjarannassa, Tuorniemessä jne. Keskiriihet sijaitsivat suunnilleen entisen Palin Oy autoliikkeen Ja Aravien välimaastossa. Alkuperäinen kuvateksti: Aravataloja IX kaupunginosassa. Kuva kirjasta 'Pori - Kokemäenjoen kaupunki' (1957). Voitto Niemelä kuvasi v.1971 Presidentinpuistokadun varrella sijaitsevan talon pikkupoikien leikkejä puistopihapolulla. Samaisen Presidentinpuistokadun varrella olevan kerrostalon pihanäkymää kuvattuna 26.4.2012 (Jarmo Pyytövaara). Polku ohittaa jo pyöräesteen. Edelleen samalla paikalla - 23.1.2014 (S&J). Voitto Niemelän kuvasta kulunut 43 vuotta - pojat ovat jo aikuisia elämässään. Voitto Niemelä kuvasi 1971: Kiipeilyä leikkikentällä Kiertokadun varrella. Taustalla näkyvät Kiertokadun talot 13 ja 15. Kiipeilyteline leikkikentällä samoilla paikoilla Kiertokadun varrella 23.1.2014 (S&J). Kiertokadun hevosenkengän pohjoista sisäkärkeä ~ kuvattu 23.1.2014 (S&J). Edelleen Liisa Lappalaisen kuva-albumista - Luistinlinnan pihasta kesällä 1963. Mä oon toi baby fammun sylissä, takana äitini ja isäni, rippilapsi on serkku. Tämän kirjoittajalle talon nimi 'Luistinlinna' on muistissa tuttu, mutta tarkalleen en tiedä enää, mikä Aravien kerrostaloista nimenomaan on kyseessä. Kiertokadun ja Käsityöläisenkadun risteyksestä näkymä linja-autoaseman suuntaan - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Minun aikoinani keskimmäisen rakennuksen alakerran liiketiloissa toimi televisioiden korjaamo. Jotkut näkivät yllätyksekseen ko. firmassa korjattavana pitkään olleen vastaanottimensa ikkunalla hintalapun kanssa myytävänä. Muistan, että jomman kumman kuvassa näkyvän 7-kerroksisen talon ylimmässä kerroksessa asui kansakoulun 3.ja 4.-luokkien opettajani Sakari Sumiala - ikkunat puistoon päin. Olimme isomman poikajoukon kanssa tehneet koulussa jotain asiaankuulumatonta - tai jättäneet asiaankuuluvaa tekemättä - en muista tarkalleen mitä sillä kertaa, mutta olimme joka tapauksessa saaneet käskyn mennä opettajan kotiin asioita selvittämään (vuoden 1963 tienoilla). Ripityksen aikana Sumialan iso ajokoira alkoi vinkua remmi suussa ulos - opettaja määräsi joukostamme kaksi poikaa 'yhteiskuntapalveluun' eli käyttämään koiraa ulkona. Vielä ovensuusta - poikien ja kiskovan koiran lähtiessä portaikkoon, Sumiala huusi poikien perään kaikuvaan käytävään jyrkän varoituksen siitä, ettei ajokoiraa saanut missään tapauksessa ulkoiluttamisen aikana päästää irti. Jäimme pienentyneellä joukolla Sumialan luokse, yksi oppilaskavereistani seisoi ikkunan luona ja antoi minulle salaa merkkejä tulla katsomaan. Hivuttauduin ikkunaan ja näin kaukana alhaalla puistossa Sumialan ajokoiran juoksevan riemuissaan vapaana remmi vaakasuorassa perässä - kaksi luokkakaveriani rämpi kauhusta kankeina kaukana perässä. Sumiala näki kai elkeistämme, että alhaalla oli jotain erikoista ja tuli katsomaan - nähdessään koiransa tilanteen häneltä pääsi kahden yhteisen lukuvuotemme antaumuksellisin ja pisin kirous. Saimme kaikki pikaisen käskyn lähteä alas puistoon koiraa ottamaan kiinni, mutta eihän vapautta maistamaan päässyt koira vieraille koltiaisille itseään kiinni antanut. Opettajan oli itsensä tultava ajallaan alas ja koiran kyllästyttyä leikkiinsä meni se häntä heiluen istumaan isäntänsä vierelle. Sumiala otti remmistä kiinni - ja lähetti koko rangaistuskomppanian yhdellä lyhyellä komennolla koteihinsa. Kiertokatu 12 kuvattuna 23.1.2014 (S&J) - Kiertokadun ja Käsityöläisenkadun risteyksen kohdilla. Minun aikoinani alakerran liiketiloissa toimi pitkään parturi. Toukokuussa 2009 paikalla oli toiminut Porin Riding Sport - myymälä ja ompelimo. Kuvaushetkellä 2014 liiketiloissa taisi toimia taas kampaamoalan yrittäjä. (Seija Lovén Puikkonen, 29.3.2017): "Siinä oli Konton Kampaamo vuosikymmenet. Kävin monta kertaa ja hääkampauksenikin tehtiin siellä." Samainen Kiertokatu 12 kuvattuna 23.1.2014 (S&J) - Kiertokadun ja Käsityöläisenkadun risteyksen kohdilla. Kiertokatu 19:n edustalla 23.1.2014 (S&J) - kuvaussuunta etelään Kiinanmuuria ja rautateitä kohti. Kiertokadun ulkokehältä B-rappu ja postikärryt (Kiertokatu 21) ~ 23.1.2014 (S&J). Aravien päiväkoti Kiertokadun hevosenkengän sisäpuolella on vallannut paljon 50- ja 60-lukulaisten alkuperäisiä seikkailupaikkoja - kuvattu 23.1.2014 (S&J). (Antti Suominen, 1.1.2015): Löytyi kuva Aravien leikkipuistosta. Siinä Sinikka ja Anja karhupatsaan kera joskus 1950-luvun alussa. Kyseessä on raatihuoneen edustalla kokeillusta karhupatsaasta, joka aikansa paikalla oltuaan siirrettiin jäähylle aravien puistoon. Toinen, lähes yhtä kömpelöltä näyttänyt karhuversio rahdattiin koeajan jälkeen vesitornin viereiseen puistoon. Kiertokatu 18, tässä talossa asui monta tuttuani vuosien varrella - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Kiertokadun varrella vasemmalla näkyvässä talossa (Kiertokatu 18) asui minun aikoinani monta tuttua ja näissä ympyröissä tuli aikaa kulutettua - 23.1.2014 (S&J). Ensimmäiset muistikuvat näiltä nurkilta ovat jo 50-luvun lopulta, kun ensimmäisen jakson asuimme Rautatienpuistokadun varrella (10B silloin). Isoveljilläni oli silloin oma, laaja kaveriverkostonsa näillä kulmilla - minä pyörin vain jaloissa. Kiertokatu 16 ~ päiväkodin terassiosaa, kattolaudoitukset remontin tarpeessa - 23.1.2014 (S&J). Presidentinpuistokadun ja Kiertokadun läntisemmästä risteyksestä näkymä Kiertokadulle (Kiinanmuuri jää kuvaajasta lähivasemmalle) - 23.1.2014 (S&J). Kiertokadun länsipuolen kerrostalo kuvattuna Rautatienpuistokadun puoleisesta puistosta - 23.1.2014 (S&J).

Kiinanmuuri Satakunnankadun varrella Aravien suojana: C) Tässä kuvassa Liisa Lappalainen kuvattuna vuonna 1966 kotinsa lähettyvillä (kotiosoite oli Presidentinpuistokatu 24). Taustalla Kiinanmuuri ja sen oikealta puolelta näkyy Rautatienpuistokadun varrella olevia kerrostaloja. Kuvan vasemmassa reunassa Satakunnankadun varrella olevia kerrostaloja ja Keskon liikerakennus, jonka kohdilla kuvan ulkopuolella vasemmalla rautatieasema. Kiinanmuuri kuvattuna 23.1.2014 (S&J) Kiertokadun ja Rautatienpuistokadun välisestä puistosta - kaupungin keskustan puolelta. Kiinanmuurin itäsiipeä kuvattuna 23.1.2014 (S&J) puiston puolelta. Kiinanmuuri kuvattuna Rautatienpuistokadun varrella olevan kerrostalojonon pihojen puolelta - 23.1.2014 (S&J). Asuin vuodesta 1967 kuvan oikeassa äärireunassa näkyvässä kerrostalossa (Rautatienpuistokatu 12 B) ja huoneeni ikkuna oli ensimmäisessä kerroksessa viimeinen pihanpuolella. Kiinanmuuriin kuului oma kolmikerroksinen matalampi siipensa myös Rautatienpuistokadun puolelle. Kiinanmuuri hallitsi pihanäkymää eteläpuolelta, ei sentään aurinkoa pimentänyt. Kiinanmuurin matalampi kerrostalosiipi Rautatienpuistokadun eteläpäässä - kuvattuna 23.1.2014 (S&J). Samainen Kiinanmuurin kerrostalosiipi Rautatienpuistokadun varrella - 23.1.2014 (S&J). Taaemman kerrostalon päädyn alakerrassa asuimme vuodesta 1967 eteenpäin. Kiinanmuuri Rautatienpuistokadun ja Satakunnankadun kulmassa - kuvattuna 23.1.2014 (S&J). Kulman liiketilassa toimi minun aikoinani Tuuloksen sekatavarakauppa. Kiinanmuurissa (Satakunnankatu 18-20-22) oli kuvaushetkellä 23.1.2014 (S&J) menossa laaja 'linjasaneeraus 2012-14' - eli suomeksi kai yksinkertaisesti 'remontti'. Entinen monivuotinen Tuuloksen sekatavara toimi nyt remonttimiesten työmaaparakkina. Kiinanmuuri kuvattuna 23.1.2014 (S&J) rautatieaseman suunnalta. Kiinanmuuri kuvattuna 23.1.2014 (S&J) Satakunnankadun puolelta. PORI: Rautatienpuistokatu - Kiinanmuuri (1958) * Lyhytelokuvasta.

D) Presidentinpuistokatu, Satakunnankatu ja Aravien kentän niittyaukea: Presidentinpuistokadun varrella olevia kerrostaloja Aravien puiston puolelta kuvattuna - 23.1.2014 (S&J). Presidentinpuistokadun eteläpuolen kerrostalorivi - 23.1.2014 (S&J). Presidentinpuistokadun ja Kiertokadun läntisemmän risteyksen kerrostalo - 23.1.2014 (S&J).

Linja-autoasemalla (valmistui 1956): E) Porin linja-autoasema - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Ensimmäiset toimet uuden linja-autoaseman saamiseksi nykyiselle paikalleen Porissa tehtiin jo syksyllä 1950, vaikka asema lopullisesti valmistuikin vasta vuoden 1956 tienoilla. Kuvan ottanut Satakunnan Kansan kuvaaja. Porin aikaisempi linja-autoasema (matkahuolto) oli sijainnut Isolinnankadun pohjoispäässä - nykyisen Nortamonkadun risteyksen tienoilla. Alkuperäinen kuvateksti Antti Suomisen kirjassa 'Muistojen Pori': Ensimmäinen askel linja-autoaseman rakentamiseksi otettiin, kun asemakaavassa varattiin Itsenäisyydenkadun ja silloisen Koivistontien väliltä tontti, joka asiantuntijoiden mielestä oli tarkoitukseen varsin sopiva ja riittävän tilava. Itse aseman rakentamisessa oli ensimmäisenä vaiheena vanhan Koivistontien 'hävittäminen'. Tarpeettomaksi käynyt tie siirrettiin syksyllä 1950 täytemaaksi kaupungin eri puolille. Ennen kuin itse linja-autoaseman rakennustöihin ryhdyttiin, olivat vuorossa aseman tontin perustyöt ja alueeseen liittyvien katujen kunnostaminen. Antti Suomiselle vielä tässäkin yhteydessä kiitokset kirjansa kuvamateriaalin käyttöluvasta sivustollamme. Melkoinen tungos vastavalmistuneen Porin linja-autoaseman laitureilla toukokuussa 1956. Laiturit sijaitsivat vielä tuolloin linja-autoaseman etupuolella. Kuva julkaistiin aikoinaan Satakunnan Kansassa - aiheena oli lisävuorojen ajaminen, jotta kaikki helluntaipyhien viettoon matkanneet olisivat mahtuneet mukaan. Linja-autoaseman MR-ravintolan alla sijaitsi keilarata, jossa tämän kirjoittaja pikkupoikana 50-luvun loppupuolella isän mukana kävi katselemassa eksoottista keilaamista. Ääni- ja tuoksumaailma on vieläkin vankasti mielessä. Mitähän kyseisissä keilaustiloissa on nykyisin? (Jenni Kämäri, sähköposti 10.6.2015): "Ainakin 90-luvulla linja-autoaseman alakerrassa oli vielä ampumarata. Pääsin kerran sinne katsomaan erään nuoren miehen seurana. Mahtaako olla siellä vieläkin? Siis rata, ei nuori mies." Maaliskuun 1. päivänä 1956 Suomessa koettiin kaksi historiallista tapahtumaa: Tohtori Urho Kekkonen otti vastaan presidentin viran ja SAK aloitti yleislakkonsa. Ensimmäiset lakkopäivät Porissa olivat sujuneet rauhallisesti, ellei elintarvikkeiden hamstrausta oteta lukuun. Sanomalehdet eivät ilmestyneet, mutta niiden 'korvikkeina' lakkolaiset saivat lukea monisteita. 10.3.1956 lakkolaiset olivat alkaneet pysäytellä omavaltaisesti Porista johtavilla maanteillä autoja ja vaatineet nähdäkseen ajolupatodistuksia. Linja-autoasemalla lakkolaiset yrittivät estää liikennöitsijöitä ajamasta linja-autojaan. Autoista kivitettiin aluksi ikkunoita rikki, mutta kun tilanne oli kärjistymässä vaarallisemmaksi, paikalle hälyytetyt poliisit joutuivat turvautumaan pamppuihin. Nykyisellä Keskusaukiolla tuolloin sijainneet asemalaiturit olivat melkoisen mellakan näyttämönä. Linja-autoaseman katolle oli kiivennyt rähinää seuraavaa yleisöä. Molemmat yllä olevat kuvat julkaistiin Satakunnan Kansassa ja Antti Suominen sisällytti ne myös kirjaansa 'Muistojen Pori', missä oli koottuna SK-.kuvaajien otoksia lehden ilmestymisvuosilta. Olli Haasjoki lähetti Ahti-isänsä ottaman kuvan (kiitos käyttöluvasta 2022-A-1): "Yleislakko 01.03.1956. lakkolaisia linja-autoaseman edustalla. Lakon aikana tunteet kuumenivat ja väkivallaltaan ei vältetty. Jossain vaiheessa tuli ratsupoliiseja Siivolan kulmalta Itsenäisyyden katua pitkin järjestystä pitämään. Linja-autoa yritettiin kaataa ja autoja yritettiin estää ajamasta. Isäni Ahti Haasjoki otti kuvan asuntomme ikkunasta. Meidät pojanklopit Olli ja Lasse piti pysytellä visusti sisällä. Kuvan vasemmassa alareunassa näkyy Kiertokatu 13 ja 15 roskatynnyrit, joten talon jätteet kipattiin." Kari Ahlforsin esille tuoma kuvapostikortti Porin linja-autosemasta, kertoi ostaneensa kortin 1980-luvulla Kehityksen Kirjakaupasta. Linja-autoasema on kuvassa vielä vaiheessa, jolloin bussit lähtivät nykyiseltä Keskusaukiolta. Nykyinen laiturialue on kuvassa vielä hiekkakuoppana. Olisikohan Karhumäen veljesten kuvaama postikortti - silloin netistä voisi löytyä tuon sarjanumeron avulla tarkka kuvausvuosi. (Ari Malonen, 2.3.2014): Tullibaarin alkuperäinen paikka puutalossa. Tarina kertoo, että lihasopan sekaan lorautettiin kirkasta - asiakkaiden toimesta. Tuulikki Rosendahlin esille tuoma kuva Porin linja-autoasemasta vuodelta 1966 (kiitos). On ollut vilkasta liikennettä kuvausaikaan - yli 40 linja-autoa odottamassa kyytivuoron alkamista ja matkustajia parveilee ruuhkaksi asti laitureilla. Liekö ollut jokin erikoisempi matkustuspäivä vai oliko se aina tuollaista ruljanssia? Linja-autoaseman eteläosassa sijainneen ravintolan alakerrassa toimi pitkään keilahalli, jossa tuli käytyä pikkupoikana usein. Olli Haasjoki lähetti Ahti-isänsä ottaman kuvan (kiitos käyttöluvasta 2022-A-1): "Kuvassa rakenteilla oleva linja-autoasema oikealla. Vappumarssi meneillään porukat matkalla joko Uusikoivistolle tai torille. Vuosi lienee 1954 tai 1955 ja vappua juhlitaan ja puheita pidetään. Tässä kuvassa Reinin makkarakauppa näkyy selvästi, siinä on "näyteikkuna" näkyvissä (tummempi kohta) kuvan vasemmassa laidassa. Maakuntalinnaa ei vielä silloin ollut. Tuorin kauppa aikoinaan ja rakennus Isolinnankadun ja Itsenäisyydenkadun kulmassa. Nykyisin paikalla on Terveystalon lääkäriasema" (kiitos käyttöluvasta 2022-A-1). Olli Haasjoki lähetti Ahti-isänsä ottaman kuvan (kiitos käyttöluvasta 2022-A-1): "Tämä kuva on suunnilleen sama mitä edellä. Kuvan kuvakulma on vähän enemmän vasempaan suuntautunut, taustalla näkyy 5.kaupunginosa. Aivan kuvan vasemmassa reunassa näkyy multapengerrystä ja ehkä rakennustelineitä joiden arvelisin liittyvän linja-autoaseman takana olevan tavaranvastaanottorakennuksen rakentamiseen. Tiellä näkyy vappupäivän marssijoita menossa Uudenkoiviston suuntaan. Pojan pää etualalla on minun, olin tullut seuraamaan marssikulkuetta asuntomme Kiertokatu 13 parvekkeelta. Kuva otettu luultavasti n.1955 tai 1956 ja sen otti isäni Ahti Haasjoki." Olli Haasjoki lähetti Ahti-isänsä ottaman kuvan (kiitos käyttöluvasta 2022-A-1): "Tässä kuvassa ollaan liukumäessä, persliukurissa. Tämä kukkula tai mäki syntyi linja-autoaseman rakennustyömaan viereen n. 1955. Taustalla Autokeskuksen valkoinen talo. Tällaisia liukumäkiä ei Porin keskustassa ihan silloin joka paikassa ollut, oli tietenkin Ruosniemessä ja Isomäessä mutta ei Aravissa. Mäki oli ahkerassa käytössä talvella ja kesällä kukkulalla leikittiin "kukkulan herraa". Se joka ylös pääsi oli tietenkin herra ja esti muita sinne pääsemästä. No isot pojat tietenkin pääsi ja pienet sysättiin armotta alas. En muista kenenkään kuitenkaan pahemmin loukkaantuneen, harmitti vaan. Taisi jollain olla poru kurkussa kun kotiin mentiin. Laskemassa on sen aikainen ystäväni Väinö Raitakari - itse odottelen vuoroani seuraavana. Poikia ylhäällä en tunnista. Sitä, koska multakasa hävisi en muista, mutta luultavasti linja-autoaseman valmistuttua n.1956 tai 1957. Kuvan otti Ahti Haasjoki." Tuulikki Rosendahlin esille tuoma kuva Porin linja-autoaseman länsipuolelta vuodelta 1966 (kiitos) seuraavin saatesanoin: Minulla on vain sellainen muistikuva että tämä olisi Vappupäivä, ehkä ilma on pelästyttänyt ihmiset pois. Taustalla kuuluisa Tullibaari. Vastaavasti kerrostalon kulmassa alakerrassa (missä lukee kuvassa HALLI) oli pitkään kahvila.

F) Linja-autoaseman edustan aukiolla ('Keskusaukio'): Herttainen kuvapostikortti Keskusaukion puistoalueelta 1960-luvulta. Ajan jäätelökioski kruunaa kuvan. Keskuskartano linja-autoaseman edustan aukion eteläreunalla - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Liikenimistä näkyvissä: Hotelli-Ravintola Amado, Kakkoskaluste, Kirpputori, Mattoliike Niemi ja Mode. Katu vasemmalle - Uusikoivistontie, katu oikealle - Rautatienpuistokatu. Tuulikki Rosendahlin esille tuoma kuva vuodelta 1966 (kiitos) - Keskuskartanon pihanäkymää eteläpuolelta. Kuvan yläreunassa alkamassa vasemmalle Rautatienpuistokatu. Keskuskartanon alakerran "kauppakeskuksen" läpihän kulki käytävä, joka ajallansa oli erikoista ja sitä piti käydä toistuvasti aistimassa. (Leena Lampinen, 26.2.2014): Kesällä tuossa pihassa oli tosiaan pallokenttä ja talvella luistinrata. Kenellä nykyisin on luistinrata omalla pihalla?!

Itsenäisyydenkadulta näkymä etelään ~ kun ei ollut vielä "mitään": G) (Mika Parkkali) ~ Itsenäisyydenkadulta (Viikkarin eteläiseltä rajakadulta) näkymä etelään vuonna 1939, kun peltoaukeilla ei vielä näy juuri mitään, vain kaukana rautatieasema ja tyttöjen ammattikoulu - "Riihiketo" nimensä mukaisesti.