Porin Kokemäenjoen eteläistä jokirantaa keskustan kohdilla: A) Etelärantaa Kokemäenjoen pohjoisrannalta nähtynä. Kuvaajana Antti Suominen - tarkempi kuvausaika ei ole kirjoitushetkellä saatavilla. Porilaisia meripartiolaisia vuonna 1967 harjoittelemassa Kokemäenjoella purjehdusta pienveneillä (lyhytelokuvasta). Tämän kirjoittaja (Jukka Joutsi) tuumimassa Kokemäenjoen pohjoispuolen rannalla alkukesällä 1970 - taustalla raatihuone ja tullikamari - nykyinen taidemuseo (Joutsi). Porilaisia meripartiolaisia vuonna 1967 Kokemäenjoen pohjoisrannalla - taustalla Kirjurinluoto (lyhytelokuvasta). Kuvattu kirkontornista joelle - kuvasi Antti Suominen vuonna 1960. Kiitos käyttöluvasta. Kaikki rautatiekiskot poistettu. Antti Suomisen 21.7.2014 kuvaama erikoisempi jokinäkymä - kiitos käyttöluvasta. Pieni pala Etelärantaa. Laiva on laivaravintola Formentera. Sami Nordlund kuvasi 11.8.2015 (kiitos, käyttölupa 2016-1-B). Teuvo Vehkalahti kuvasi bussin ikkunasta Poriin tullessaan 22.8.2014 - kiitos käyttöluvasta. Etelärannan näkymä - Tommi Kankaala, 2016 (käyttölupa 2017-7-A * kiitos).

Kokemäenjoen rantaa kaupungin puolella - Taidemuseon kohdilla: B) Hallituskadulta raatihuoneen ja teatterin nurkalla kääntyy alamäkeen joenrantaan Teatterikatu - kuvattu 31.10.1981 (S&J). Oikealla näkyy Porin taidemuseon nurkkaa (ent. vaaka- ja pakkahuone + tullirakennus). Kokemäenjoki haarautuu kuvan taustalla Kirjurinluodon molemmilta puolilta kiertäväksi. Pohjoisempaa juopaa kutsuttiin Luotsinmäenhaaraksi ainakin ennen. Pormestarinluoto sijaitsee juuri kyseisen haarautuman pohjoispuolella. Porin taidemuseo kuvattuna 1980-luvun alkupuolella (S&J) - aikana, jolloin sisäänpääsy oli vielä näyttelyihin ilmainen. (Wikipedia, helmikuu 2010): Porin taidemuseon toiminta aloitettiin vuonna 1979, jolloin museon kokoelmat koostuivat kulttuurivaikuttaja Maire Gullichsenin lahjoittamista 300:sta taideteoksesta. Museo toimii Satakunnan aluetaidemuseona, ja se sijaitsee Porin Etelärannassa, Kokemäenjoen varrella. Taidemuseota pidetään nykyisin yhtenä johtavista Suomen ja koko Euroopan nykytaiteen estradeista. Porin taidemuseon rakennus on historiallisesti arvokas. Se valmistui vaaka- ja pakkahuoneeksi vuonna 1860, arkkitehti C. J. von Heidekenin suunnittelemana. Rakennus kuitenkin kävi ahtaaksi, ja sitä laajennettiin arkkitehti Gustaf Nyströmin johdolla. Laajennettu, uusrenessanssia edustava rakennus otettiin käyttöön vuonna 1897, ja se on ulkokuori on yhä samassa asussaan vielä tänäkin päivänä. 1963 rakennukselle lähdettiin etsimään uutta käyttöä, jolloin tie taidemuseoksi alkoi, tosin hitaasti. Maire Gullichsenin arvovallalla oli rakennuksen taidemuseoksi päätymiseen suuri vaikutus. Gullichsenin taidesäätiön kokoelmat sisältävät suomalaista modernia taidetta, alkaen 1910-luvulta. Kokoelmissa on nykyisin 545 teosta, sisältäen muun muassa Helene Schjerfbeckin ja Magnus Enckellin töitä. Taidemuseossa on myös Porin kaupungin taidekokoelma, jossa on 1534 teosta. Taidesäätiön ja kaupungin kokoelmat muodostavat yhdessä museon peruskokoelman. Yhteensä teoksia museossa on runsaat 2800. Porin taidemuseon sisäänkäynti - 23.1.2014 (S&J) - vasemmalta nousee raatihuoneen mäelle Itäinen Raatihuoneenkatu. Porin taidemuseon julkisivua joen suuntaan - 23.1.2014 (S&J). Nykyisen taidemuseon varjoisa eteläpuolen kuja, jolla huono maine entisiltä ajoilta - 23.1.2014 (S&J). Oli aikanaan Jazz-katunakin.

Teatterikadulla: C) Taidemuseon länsinurkalta Teatterikatua ylös raatihuoneelle - 'Suomalaisen Klubin Pihaterassi ja Talliravintola'. Piha-alueella oli teatteriesityksiä lapsille 90-luvulla - ja talliravintolassa maittavaa ruokaa. Kuvattu 23.1.2014 (S&J).