|
|
B) Pertunmaan kirkko:
Pertunmaan kirkko kuvattuna 26.12.2012 (S&J). Kirkko siirrettiin yli 300 hevosen voimin Hartolasta vuoden 1918 tapahtumien jälkeen.
Pertunmaan kirkko Tapaninpäivänä 26.12.2012 (S&J).
Pertunmaan kirkko kuvattuna 14.3.2010 (S&J).
(Wikipedia, heinäkuu 2010):
Pertunmaa on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 1 979 ihmistä, ja sen pinta-ala on 454,19 km2, josta 79,7 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 5,28 asukasta/km2.
Pertunmaa on paikkakunnalla yleisen tarinan mukaan saanut nimensä Perttu-nimisestä miehestä, joka on aikoinaan yksin hallinnut koko Pertunmaata.
Kulttuurillisesti Pertunmaa on osittain Päijät-Hämettä ja osittain Etelä-Savoa.
Pertunmaan kirkko kuvattuna joulupostikortissa, valitettavasti taiteilijan signeerauksesta ei saa aivan varmuutta tekijästä.
Pertunmaan kirkko kuvattuna alkusyksystä 13.9.2014 (S&J).
Pertunmaan kirkko kevättalvella 2010:
  
Pertunmaan kirkko kuvattuna kolmasti 14.3.2010 (S&J).
  
Pertunmaan kirkko kuvattuna kolmasti 14.3.2010 (S&J).
(Pertunmaan nettisivut, 2010): Pertunmaan kirkon historia:
1850- luvulla lienee ensi kerran tullut esille oman kirkon hankkiminen Pertunmaalle. Yhteinen asia oli kaikkien mielestä tärkeä, mutta erimielisyys syntyi siitä, perustetaanko oma seurakunta vaiko rukoushuonekunta. Toisena kompastuskivenä nähtiin kirkon sijaintipaikka.
Kesällä 1896 asia oli kuitenkin jo niin hyvällä tolalla, että arkkitehti J. Stenbäck kävi Pertunmaalla. Vierailullaan arkkitehti tarkasti kirkon rakennuspaikan, ja häneltä tilattiin piirustuksetkin. Kirkon vastustajat valittivat tuomiokapituliin ja näin hanke jälleen kerran jäi useaksi vuodeksi lepäämään.
Mäntyharjun ja Hartolan papisto suhtautui sangen kylmäkiskoisesti Pertunmaan seurakunta-hankkeeseen. Papisto esitti että jos tyydyttäisiin omaan rukoushuoneeseen, he voisivat käydä saarnaamassa suurta korvausta vastaan muutaman kerran vuodessa.
Asia olisi jäänyt ehkä unohduksiin pidemmäksikin aikaa, ellei paikkakunnalla olisi ollut mies, jolle kirkkoasia oli niin tärkeä. Tämä mies oli Markku Pulier Vedenpään kylästä, joka sijaitsee kirkonkylälle ulottuvan Pienivesi -nimisen järven rantamailta. Markku Pulier asui lapsettomana iäkkään vaimonsa kanssa pienessä talossaan. Oppimattomana miehenä hän ei osannut kirjoittaakaan, mutta jokaisesta seurakunta-asiaa koskevan kokouksen pöytäkirjasta löytyy hänen puumerkkinsä.
Vuonna 1907 Markku Pulier rakennutti yksinään rukoushuoneen ja lahjoitti sen paikkakuntalaisille. Sama rukoushuone vihittiin huhtikuussa 1925 Pertunmaan väliaikaiseksi kirkoksi. Projekti oli vienyt Markulta omaisuuden, mutta Jumalan valtakunnan työ oli tullut tehdyksi ja seurakuntakysymys ei enää sen koommin Pertunmaalla unohduksiin jäänyt.
Markku Pulierista on saatavilla kirja nimeltään Markku Pulier eli kanonisoimaton pyhimys. Kirjan löydät Pertunmaan kirjastosta, sekä myynnissä kunnantoimistossa.
Vuonna 1916 Mäntyharjun kirkkoherraksi tuli K.V. Petrell, joka vaivojaan ja varojaan säästämättä alkoi toimia Pertunmaan hyväksi. Pertunmaalainen isäntä tokaisi kuullessaan Pertunmaan omien kirkonkellojen soivan ensi kerran: "Ilman Markkua ja Petrelliä ei noita vielä kuuluisi"
Syksyllä 1917 alettiin Pertunmaalle puuhata omaa pappilaa. Pappilan tonttimaaksi saatiin peräti viisi erilaista lahjoitustarjousta. Lisäksi lahjoituksena saatiin myös neljä huonetta sisältävä hirsinen rakennus pappilaksi. Vapaaehtoisena talkootyönä siirrettiin rakennus paikalleen ja tarvittavat lisähirret tuotiin niin ikään lahjoituksena rakennustyömaalle. Talkootyönä raivattiin hautausmaa ja lahjoitetuista puista rakennettiin aita ympärille.
Isännät ottivat tehtäväkseen huolehtia siitä etteivät pappilasta polttopuut pääsisi loppumaan. Muita lahjoituksia olivat urkuharmoni sekä rukoushuonetta korjattiin parempaan kuntoon.
Pertunmaan pappila sijaitsee kirkonkylällä Pienenveden rannalla Pertunmaan urheilukenttää vastapäätä.
Vuonna 1918 Hartolan seurakunta lupasi antaa vanhan kirkkonsa tapuleineen Pertunmaan silloiselle rukoushuoneyhdistykselle.
20. päivä maaliskuuta 1924 Pertunmaan seurakunta itsenäistyi ja toiminta kaikessa laajuudessaan alkoi vuonna 1926.
Hartolaan oli valmistunut uusi ja mahtava kivikirkko vuonna 1913. Vanhaa kirkkoa ei kannattanut enää korjata, vaan se päätettiin myydä Pertunmaan uudelle seurakunnalle nimellisestä 3.000 markan kauppaninnasta.
Yksinäisenä ja hylätyn näköisenä kirkko kyyhötti Hartolassa Koskipään ja Ekon kartanoiden rannattomilla pelloilla.
Kaikkien silloisten laskelmien mukaan kirkkoa ei olisi kannattanut siirtää Pertunmaalle. Silloin tarttui asiaan Pertunmaan nuori ja innokas kirkkoherra Aarne Kalliala. Kirkkoherra sai pitäjäläiset innostumaan asiasta niin paljon, että päätettiin järjestää suuret talkoot.
Ilmaista talkoovoimaa tuli paljon ja mallasohria tuli ilmaiseksi enemmän kuin olisi tarvittu. Epäilijöitä oli enää vain Hassun Pekko, joka epäili "Miten kirkko mahtuu Siltalan kapeikossa, kun sen huoneet ulottuvat molemmin puolin maantietä?"
Hassun-Pekko: Juhana Pietari Komppa (s.1852 ja kuollut 27.12.1922) ei kuulunut Pertunmaan väestöön, vaan oli kyliä kiertelevä muusikko joka lukutaidottomana soitteli korvakuulolta oppimiaan kappaleita häissä ja hautajaisissa. (Lauri Honkanen, Lihavanpään Kylähistoria).
Kun kirkkoa lähdettiin Hartolaan purkamaan, oli kirjailija Maila Talvio, "Hartolan tytär", keksinyt että kirkosta pitää muodostaa Itä-Hämeen museo. Neuvotteluiden jälkeen Pertunmaan seurakunta taipui myymään ostamansa kirkon museoksi 40.000 markasta. Silloin Pertunmaan kirkkoherra Kalliala saapui paikalle, jonne oli myös nimismies kutsuttu estämään purkutyöt. Kalliala sanoi "Tuokaa vahvat nimet paperille niin kirkko myydään 40.000 markasta" Kun nimiä ei kuulunut, käski Kalliala Pertunmaan miehet kirkon katolle, ja niin kirkko purettiin.
Ajotalkoita järjestettiin kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla oli mukana 300 ja toisella kerralla 200 hevosta.
Valtakunnan sanomalehdissä kerrottiin, että pertunmaalaiset varastivat Hartolasta kirkon. Se oli huonoa mainosta uudelle seurakunnalle. Kirkon hirsistä rakennettiin rukoushuoneeseen liitettynä Pertunmaan kirkko ja lopuista hirsistä tehtiin vielä seurakuntatalo.
Puhe kirkon varastamisesta on aiheettomana aikoja sitten unohtunut.
Pertunmaan kirkko on läänin vanhin puukirkko ja toiseksi vanhin käytössä oleva kirkkorakennus. Kirkon kellot ovat peräisin mikkelin vanhasta sotilaskirkosta. Pertunmaan kirkko on remontoitu paremmin tarkoitustaan vastaavaksi seurakunnan kirkoksi vuonna 1996.
Pertunmaan kirkko kuvattuna 14.3.2010 (S&J).
Pertunmaan kirkko kuvattuna Tapaninpäivänä 26.12.2012 (S&J).
Pertunmaan kirkko Tapaninpäivänä 2012:
Pertunmaan kirkko kuvattuna Tapaninpäivänä 26.12.2012 (S&J).
Pertunmaan kirkko alkusyksynä 2014:
Pertunmaan kirkko kuvattuna 13.9.2014 (S&J).
Pertunmaan kirkkomaalla - sankarivainajien muistomerkki: Isänmaan puolesta. Kuvattu 13.9.2014 (S&J).
Idyllinen tunnelma Pertunmaan kirkon edustalla 13.9.2014 (S&J).
Pertunmaan kirkko kuvattuna 13.9.2014 (S&J). Kirkko tuotiin vuoden 1918 jälkeen hevosvetoisesti hirsikuormina Hartolasta.
Pertunmaan erillinen hautausmaa:
Pertunmaan hautausmaa sijaitsee hiukan erillään varsinaisesta kirkkomaasta - pääraittia pohjoiseen muutamia satoja metrejä. Kuvattu 13.9.2014 (S&J).
Pertunmaan hautausmaan tunnelmaa - molemmat kuvattu 13.9.2014 (S&J).
|
