PARIKKALA:
(Svala & Joutsi * marraskuu 2011 ~ viimeisimmät lisäykset: 8.11.2011)

Parikkalan vaakuna vuoteen 2005 saakka.

(Wikipedia, 2011): Parikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 762 ihmistä, ja sen pinta-ala on 760,71 km², josta 167,78 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,72 asukasta/km². Uusi laajempi Parikkalan kunta muodostettiin 1. tammikuuta 2005 yhdistämällä Parikkala sekä Saaren ja Uukuniemen kunnat.
Parikkalan naapurikunnat ovat Kesälahti, Kitee, Punkaharju, Rautjärvi ja Ruokolahti.

Simpelejärven ympärillä sijaitseva Parikkala on Salpausselkien välistä runsasjärvistä mäki- ja harjuselänneseutua. Parikkalasta on löydetty yksi kivikautinen asuinpaikka ja jokunen esine sekä pronssikautisia esineitä. Pysyvä asutus muodostui 1400–1500-luvulla. Alueen kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi monet rajankäynnit Pähkinäsaaren rauhasta (1323) Pariisin rauhaan (1947).
Pähkinäsaaren rauhassa Parikkalan alue tuli kuulumaan Novgorodiin. Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500 mainitaan Parikkalan alueelta Joukion, Tyrjän ja Koitsanlahden kylät, jotka kuuluivat Kurkijoen pogostaan. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Käkisalmen lääniin kuulunut alue siirtyi Venäjältä Ruotsille. Rauhanteon jälkeen Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan Sammatlammin ja Tyrjän kappeleista luterilainen Joukion seurakunta.
Ensimmäinen luterilainen kirkko paikkakunnalla tiedetään olleen jo 1617 ja oma pappi mainitaan ensimmäisen kerran 1632. Monet alueen ortodoksisista asukkaista muuttivat itään, pakoon Ruotsin harjoittamaa luterilaistamista. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Parikkala liitettiin takaisin Venäjään. Tämän jälkeen pitäjä tuli kuulumaan Vanhaan Suomeen, joka liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812.

Seurakunnan neljäs kirkko valmistui vuonna 1817 Parikka-nimisen talonpojan maalle, jonka jälkeen pitäjää ja seurakuntaa alettiin kutsua Parikkalaksi. Pitäjä on tullut myöhemmin tunnetuksi muun muassa lukuisista meijereistään. Parikkalan eteläosasta muodostettiin Simpeleen kunta vuonna 1923 ja pohjoisosasta Saaren kunta vuonna 1929. Viime sotien seurauksena Parikkalan alueesta noin 1/3 (293 km²) jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja alueen 2 556 asukasta joutuivat jättämään kotinsa. Luovutettu alue käsitti Lamminsalon ja Koitsansalon kylät, Syväoron asemanseudun sekä osia Lamminkylän, Poutalan Tyrjän kylistä. Vuonna 1945 siirrettiin Innasennurkka ja Kaljusenkylä Parikkalasta Simpeleeseen.

Parikkalan kyliä: Akonpohja, Honkakylä, Joukio, Järvenpää, Kangaskylä, Kaukola, Kesusmaa, Kinnarniemi, Kirjavala, Koitsanlahti, Kummunkylä, Lamminkylä, Niukkala, Maironiemi, Melkoniemi, Mikkolanniemi, Mäntylahti (Mentalahti) - eli Särkisalmi, Oravaniemi, Poutala, Rasvaniemi, Rautalahti, Saarenkylä, Savikumpu, Tarnala, Tiviä, Tyrjä ja Uukuniemi.

Nähtävää Parikkalassa on esimerkiksi puukirkko (Charles Bassi, 1817), ortodoksinen tsasouna (1979) ja Koitsanlahden hovi, Itä-Suomen meijerimuseo sekä Veijo Rönkkösen luoma patsaspuisto.
Luontoihmisiä voi kiinnostaa Simpelejärven linnuistaan kuuluisa Siikalahti. Parikkalan kunnan Kesusmaan kylässä sijaitsevat Mykkiinkivet, joka on harvinaislaatuisen suuri ryhmä kookkaita siirtolohkareita.
Kuntataajaman uusi liittymätie Kukonkannassa Moskuunniemen suuntaan. Parikkala on huomattava sekä valtateiden että rautateiden risteyskohtana. Sen ohitse kulkee valtatie 6 Helsingistä Joensuuhun, ja Parikkalassa siitä erkanee Savonlinnan kautta Juvalle johtava valtatie 14. Kuutostieltä on Parikkalan kuntataajamaan useita liittymiä, uusin Moskuunniemeltä Särkisalmen suunnasta tuleva otettiin käyttöön vuonna 2009. Samalla poistui käytöstä entisen liittymätien tasoristeys.
Kunnan keskustaajamasta on suorat junayhteydet Joensuuhun, Helsinkiin ja Savonlinnaan. Yöjunia ei nykyisin ole Parikkalassa matkustajille tarjolla. Linja-auton yöpikavuoro kulkee päivittäin Helsingin ja Joensuun välisen reitin Parikkalan kautta. Vuorolta on Parikkalassa vaihtoyhteys Savonlinnaan. Rautatieaseman rakennus on Parikkalassa hiljattain siirtynyt Ratahallintokeskukselta kunnan omistukseen.
Joensuuhun johtava nykyinen Karjalan rata kulkee Parikkalan kautta. Parikkalan rautatieasemalla siitä haarautuu Savonlinnan rata. Alun perin Parikkalan asema oli vain yksi väliasema Elisenvaaran – Savonlinnan radalla, mutta kun Elisenvaaran risteysasema jäi luovutetulle alueelle, rakennettiin jo 1940-luvun lopulla yhdysrata Simpeleeltä Parikkalaan ja myöhemmin 1960-luvulla rata Parikkalasta Joensuuhun. Elisenvaaran ja Parikkalan välinen rataosa on purettu.
Parikkalan lähin lentoasema sijaitsee noin 60 kilometrin etäisyydellä Savonlinnassa.

Särkisalmen rautatieasema:

A) Särkisalmen rautatieasema kuvattuna 11.8.1975 (Jarmo Pyytövaara) - kiitos käyttöluvasta.

Parikkalan Särkisalmen kylän rautatieasema on tämän kirjoittajalle sikäli erityisen merkityksellinen, että isäni (s.1905) aloitti tavallaan jatkosotansa astumalla junasta juuri kyseisen Särkisalmen asemalaiturille 25.6.1941 klo 18.00. JR15-rykmentin 14. komppania oli perustettu Porin lähellä Noormarkussa18.6.1941 ja junamatka oli alkanut 24.6. klo 13.37 Noormarkusta kohti itää (määräasemaa ei luonnollisesti kerrottu). Juna oli pysähtynyt 25.6. klo 18.00 Parikkalan Särkisalmen asemalle, josta edessä oli ollut marssi Salpa-linjalle.
Rykmentin majoitusalueeksi oli muodostunut Simpeleen järven länsiranta - Peruspohjan ja Pitkäjärven välimaasto. Ensimmäiseen jatkosodan taisteluunsa JR15 oli joutunut 30.7.1941 eversti Eino Virkin johdolla kohti Hiitolaa - Kalliokosken ja Koitsalon suunnassa. Hyökkäys oli ollut kolmikiilainen, josta JR15 vasemmalla, JR57 keskellä ja JR36 oikealla.
Talvisodan isäni oli palvellut panssaritorjuntatykin ampujana Suojärvellä ja Kollaanjoella.

Särkisalmen asema rakennettiin v.1908 Bruno Granholmin piirustuksista. Asema sijoitettiin Simpelejärven kapean salmen ylittävän kääntösillan eteläpuolelle. Särkisalmen asemakylän seudulle perustettiin v.1916 huopatossutehdas, joka sittemmin kehittyi yhdeksi maamme suurimmista alan tehtaista.
Nykyisin huopatossutehtaan perinteitä entisessä asemakylässä jatkaa pellavaeristetehdas. Särkisalmen asema alennettiin laiturivaihteeksi v.1965 ja muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi v.1970. Asemarakennus myytiin purettavaksi v. 1986. Henkilöliikenne Särkisalmeen jatkui vuoteen 1989 ja tavaraliikenne 2002. Liikennepaikka lakkautettiin 2007 ('Radan varrella'-kirja, 2009).

Särkisalmen rautatieasema kuvattuna 1910-luvun alkupuolen postikortissa ('Radan varrella'-kirjasta).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.