PAIMIO:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 3.2.2016)

A) Paimio (Pemar) - yleistietoja:

Paimio (ruots. Pemar) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun ja Salon puolivälissä Valtatie 1:n varrella. Kaupunkinimityksen Paimio otti käyttöönsä 1997. Paimion naapurikunnat ovat Lieto, Kaarina, Marttila, Salo ja Sauvo.
Paimionjoen alaosan varrella Paimion keskustan pohjoispuolella sijaitsee Paimionjokilaakso, joka on lounaisen viljelyseudun jokilaakso. Paimionjokilaakso on 156 hehtaarin natura 2000 -alue ja se muodostaa ydinosan Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Jokilaakso on noin seitsemän kilometriä pitkä ja siihen kuuluu myös Askalan vesivoimalaitos eli Askalankoski. Laaksossa on edustavia rinneniittyjä, joista tärkeimmät sijaitsevat Askalan voimalaitoksen kohdalla kummallakin puolella jokea. Paimionjokilaakso otettiin aikoinaan viljelyskäyttöön ja kasvillisuuteen onkin vaikuttanut suuresti pitkään jatkunut laidunnus. Laidunnuksen ansiosta esimerkiksi kuusi ei ole päässyt leviämään, vaan maisema on pysynyt avoimena. Laidunnus alueella loppui kuitenkin 1950-luvulla jolloin alue alkoi kasvamaan umpeen. 1990-luvun alussa alueella aloitettiin hoitotoimenpiteet. Paimionjokilaakson viljelysmaisema on suomen vanhimpia kulttuurimaisemia.
Nähtävyydet: Paimiossa on vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen Paimion sairaala, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi[14] ja on nimetty myös Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Paimiossa ovat Paimion kirkko ja vanha pappila, Paimion rautatieasema, Suuri Rantatie sekä Wiksbergin kartano.
Paimiossa on kaksi kirkkoa, Pyhän Mikaelin kirkko keskustassa ja Pyhän Jaakobin kirkko Paimionlahden rannalla Hevonpäässä. Paimion alueella on kaksi yhä toimivaa voimalaitosta, Juntolan ja Askalan voimalaitokset. Näistä Askalankoski on ympäristöyhdistyksen ylläpitämä kulttuuri- ja luontokohde perinnemaisemineen. Paimiossa toimivat myös elokuvateatteri Paimion Kino ja Paimion sähkömuseo.
Paimiosta tunnetaan suuri määrä pronssi- ja rautakauden muinaisjäännöksiä. Vuonna 2009 uutisoitiin maanlaajuisesti Paimiosta löydetystä 3 500 vuotta vanhasta pronssikirveestä, jota säilytetään Paimion kotiseutumuseossa. Keskiajalla alueella vaikuttivat muun muassa Pora (Spore)-suku, jonka oletettu napakairaa esittävä sukuvaakuna on antanut aiheen Paimion kaupungin vaakunalle, ja Jägerhorn af Spurila -suku. Paimiossa oli jo keskiajalla monta kartanoa, muun muassa Hevonpään (nykyään Viksberg) ja Spurilan kartanot.
Askalankoskella on ollut 1930-luvulta asti vesivoimala. Sähkö on myös yksi Paimion suurista teollisuudenaloista ja paikkakunnalla on ollut sähköalan jakelu-, tehdas- ja asennuslaitoksia. Turun ja Helsingin väliset junat ovat aiemmin pysähtyneet Paimiossa.
Urheiluseuroja: Paimion Haka, jalkapallo ja jääkiekko * Paimion Rasti, suunnistus * Paimion Ruoska, salibandy * Paimion Ratsastajat, ratsastus * Paimion Yritys, pesäpallo ja lentopallo.
Kuuluisia paimiolaisia: Vieno Johannes Sukselainen, poliitikko * Mika Ojala, jalkapalloilija (Wikipedia, 2016).

.

B) Paimion parantola:

Leon Liao (Barcelona, España) kuvasi Paimion parantolan huhtikuussa 2011 (lisenssi, OK ~ Creative Commons Attribution 2.0 Generic license).

Paimion parantola on Paimiossa, Varsinais-Suomessa sijaitseva Alvar Aallon vuosina 1929–1933 suunnittelema tuberkuloosisairaalarakennus. Rakennusta pidetään Aallon varhaisen funktionalistisen kauden päätyönä. Rakennuksen omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.
Aallon lähtökohtana parantolaa suunniteltaessa oli, että rakennus itsessäänkin toimisi yhtenä parantavana elementtinä. Hän kutsuikin rakennusta ”mediciniseksi instrumentiksi”. Siinä uudenlainen parantolarakennustyyppi yhdistyy modernin arkkitehtuurin läpimurtoon. Uuden arkkitehtuurin mahdollisuuksia käytettiin standardisoinnin ja hygienian hyväksi; arkkitehti yhdisti näihin taiteellisen luovuuden ja inhimillisen lähestymistavan. Aalto suunnitteli rakennuksen lisäksi myös sairaalan sisustuksen. Monet Artekin edelleen tuotannossa olevista huonekaluista, kuten Paimio-nojatuoli, on alun perin suunniteltu parantolan käyttöön.
Sairaala toimi yksinomaan tuberkuloosiparantolana aina 1960-luvulle saakka. Sen jälkeen rakennus toimi osana Turun yliopistollista keskussairaalaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin keuhko- ja sisätautisairaalana. Vuonna 2014 käyttäjäksi tuli Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö, mutta rakennus on vajaakäytössä. Sairaala on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.[ Suomi on ehdottanut Paimion sairaala-aluetta Unescon maailmanperintöluetteloon. Sairaalan lisäksi alueeseen kuuluvat asuinrakennukset, oma vedenpumppaamo ja puhdistuslaitos ympäristöineen (Wikipedia, 2016).

.

C) Paimion rautatiekulttuuria:


Paimio:

Niila Heikkilä kuvasi 19.9.2005 syystunnelmia Paimion asemalta (käyttölupa 2015-12-K).

Niila Heikkilä kuvasi 19.9.2005 (käyttölupa 2015-12-K): "Paimion aseman portailta on tätänykyä pitkä matka junaan. Turkuun junalla haluttaessa täytyy mennä hakemaan bussilla Salosta vauhtia."

Antti Bilund kuvasi Paimion asemalla syksyllä 2008 (lisenssi, OK ~ GNU Free Documentation License).

Paimion asema kuvattuna ikivanhassa kuvapostikortissa - tarkemmat tiedot puuttuvat.


Kevola * Heikoinen:

Esko Maasalon 11.9.2011 ottama ilmakuva * Heikoinen, välillä Paimio–Kevola (käyttöluvasta kiitos): "Entisen Preitilän seisakkeen jälkeen Salon suuntaan Paimiosta on joskus ehkä 30-luvulla oikaistu rantaradan yksi lukuisista jyrkistä kaarteista noin Heikoisten kohdalla. Moottoritiestä näkyy pieni pätkä kuvan yläreunassa."


Kauhainen:

Mika Vähä-Lassilan piirros vuonna 1981 puretusta Kauhaisten laiturirakennuksesta (käyttölupa 2015-11-A).

.

Takaisin etusivulle.