Tietoruutu Ontajärven seudulta: A) Jarmo Pyytövaara kuvasi Ontajärven maisemia 31.7.2010. Kiitos kuvien käyttöluvasta. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana suomalainen '14. Divisioona' eteni järvelle syyskuussa 1941 ja piti siellä asemansa jatkosodan loppuun saakka. (Wikipedia, 3.12.2010): (Kylä) Ontajärvi (karjalaksi 'Ondarvi', venäjäksi 'Ondozero') on kylähallintoalue ja sen keskuskylä Mujejärven piirin itäosassa Ontajärven länsipuolella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Ontajärven kylähallintoalue rajoittuu idässä Sekehen piiriin, etelässä Karhumäen piiriin kuuluvaan Salkovaaran kylähallintoalueeseen ja pohjoisessa Rukajärven kylähallintoalueeseen. Kylähallintoalueella oli 400 asukasta vuonna 1987. Ontajärven kylä sijaitsee 131 kilometriä piirikeskuksesta Mujejärvestä itään. Kylässä oli noin 300 asukasta vuonna 1996. Kylässä on 1800-luvulta peräisin oleva tšasouna. Nykyinen Ontajärvi on peräisin 1950-luvulta ja perustettu entisen Ontajärven kylän kohdalla kun tyypillinen metsätyökylä. Sen väestö on muodostunut entisestä Ontajärven kyläläisistä, entisen lähikylien asukkaista (esim Korpilahti, Korbilaksi, Korguba jne) ja uusista tulokkaista pääosin värvätyista valkovenäjäläisistä. Vielä nykyaikana paikalliset jakavat Ontajärven kahteen osaan. Ensimmäinen osa on kylä, entisen kylän paikka siis ja toinen on maaseututaajama .Ontajärven kylä on oli perustettu ainakin yli 450 vuotta sitten ja on yksi vanhimmista asutuskuksesta nykyisen Karjalan tasavallan keskiosassa. (Järvi): Ontajärvi (karjalaksi Ondarvi; venäjäksi Ondozero) on järvi Karjalan tasavallassa Venäjällä. Järven pinta-ala on 182,4 neliökilometriä ja se laskee Ontajokea pitkin Vienanmeren-Itämeren kanavaan. Pituus on 30,8 km ja maksimi leveys on 13,2 km. Keskisyvyys on 3,3 m ja maksimi syyvyys on 8 m. Tästä kartasta käy hyvin ilmi Ontajärven sijainti suhteessa Tiiksjärven lentotukikohtaan, Tiiksaan ja Rukajärven kylään. Jarmo Pyytövaara kuvasi maantien Ontajärven maisemissa 31.7.2010. Kylä oikealla. Kuvateksti kuvaajan (Olli Korhonen): Kaukana järven toisella puolen siintää vastaranta, jonne kaukopartiot usein suunnistivat järven yli. Järvellä ei nyt näy mitään liikettä, ellei sellaiseksi lasketa hitaasti ohitsemme lipuvaa raskastekoista soutuvenettä. Vene, kuten soutajansakin, on nähnyt selvästi parhaat päivänsä jo kauan sitten. Kiitos kuvan käyttöluvasta.

Ontajärven Pisinniemi: B) Jarmo Pyytövaara kuvasi Ontajärven Pisinniemen maisemia 31.7.2009. Nämä kolme kuvaa ovat kaikki Ontajärven Pisinniemestä - kuvannut Jarmo Pyytövaara 31.7.2009.

Ontajärven tsasouna: C) Jarmo Pyytövaara kuvasi Ontajärven tsasounan 30.7.2010. Ontajärven tsasouna - Jarmo Pyytövaara, 31.7.2009. Ontajärven kylän vanhalta puolelta - Jarmo Pyytövaara, 31.7.2010.

Ontajärven maisemia: D) Ontajärven kylää 31.7.2009 (J,Pyytövaara) - Oikealla kylän uusi osa, suoraan edessä vanhaa osaa. Yksi Ontajärven kylän kaivoista vasemmalla - Jarmo Pyytövaara, 1.8.2009. Ontajärven kylän uutta puolta - Jarmo Pyytövaara, 30.7.2010. Entisen Ontajärven metsäkombinaatin viimeinen hinaaja - Jarmo Pyytövaara, 31.7.2010.

Ontajärven mölkkykisat 30.7.2010: D) Jarmo Pyytövaara kuvasi Lyylin hopeaheiton Ontajärven mölkkykisassa 30.7.2010. Nadjan voittoheitto Ontajärven mölkkykisassa 30.7.2010 (J.Pyytövaara).

Ontajärven naiskuorotoimintaa: E) Naiskuoro esiintymässä Ontajärvellä. Kuva: MSL, 2012.

Ontajärven sota-aikaa: F) Näkymä Haamutukikohdan vartiopaikalta Ontajärven saareen, josta vihulainen tiirasi takaisin (lähde: Rukajärven sissit, 2012). Tähystystä järven yli vihollisen puolelle Ontajärven suunnalla - kuva kirjasta Mannerheim Rukajärvellä (Gummerrus, 2009). Sissijoukkue Haamussa. Sota oli nyt jo näyttänyt ankeat kasvonsa (lähde: Rukajärven sissit, 2012). Lumipuku suojasi talvisessa maisemassa. Vihollinen puhui valkoisesta kuolemasta (lähde: Rukajärven sissit, 2012). Sissit partiossa. Joku valokuvauksen harrastaja kantoi kameraa mukanaan ja kuvasi sisien elämää (lähde: Rukajärven sissit, 2012). Sakari Peijari, s. 1921, toimi jatkosodan aikana syöksypommittajana itärintamalla kertoen sotavaiheistaan Ontajärvellä pakkolaskun jälkeen (27.1.2004): Paettuamme aikojamme metsiä myöden, tulimme yllättäen suuren järven rantaan. Katsoimme kartasta ja totesimme sen olevan Ontajärvi, niin suuri järvi, että vastaranta näkyi huonosti. Olimme järven lounaiskulmassa. Menimme rannassa olevaan ladontapaiseen rantavajaan. Takaa-ajajista ei ollut kuulunut pitkään aikaan mitään. Kartasta näimme, että järven lounaiskulmaan laskee pieni purontapainen, jota kohti lähdimme. Puro oli matala ja helposti ylitettävä vaikka kahlaamalla. Oli kuitenkin täysi työ pysyä pystyssä, sillä kelmupäälliset pohjakivet olivat hirmu liukkaita. Muonat alkoivat loppua. Ensimmäiseksi oli syöty lihasäilykkeet. Hernejauhoa ja kauranryynejä emme olleet keittäneet, vaan syöneet niitä sinänsä. Muonan ruvetessa loppumaan, olivat onget jäljellä ja lähellä oli kalavettä. Ympäristön ollessa liian kuivaa matojen löytymiselle, päätin yrittää talviongella. Pienellä mustalla lammella aloin vetelemään pilkkiä rannassa. Heti tuli ahven ja pian toinenkin. Teimme nuotion ja aloimme paistaa ahvenia; eväsvyössä oli myös suolaa. Söimme kala-aterian ja hetken päästä suunnittelimme matkan jatkamista.