(Wikipedia, 2011): Nakkila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva pieni kunta. Nakkilan kirkonkylä sijaitsee Kokemäenjoen varrella, n. 20 km:n päässä Porista. Kunnassa asuu 5 788 ihmistä, ja sen pinta-ala on 184,88 km2, josta 1,97 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 31,64 asukasta/km2. Nakkilan naapurikunnat ovat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Luvia, Pori ja Ulvila. Nakkilan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1951. Nakkilan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vuonna 1937 valmistunut Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko, sekä Villilän elokuvastudio, josta käytetään joskus lempinimeä "Suomen Hollywood". Villilässä on kuvattu osia muun muassa elokuvista Kaksipäisen kotkan varjossa, Sibelius ja FC Venus. Tämän lisäksi Nakkila on tunnettu myös nahkiaispitäjänä. Nakkilan kirkonkylään viitataan joskus puhekielessä sanonnalla "siin Nakkila kirko vaiheil". Nakkilan alueella on myös runsaasti arkeologisia muinaismuistoja, joista tärkeimpiä ovat Kiukaisten-kulttuurin alue Uotinmäessä, Selkäkankaan pronssikautinen hiidenkiuas Viikkalassa sekä Rieskaronmäen pronssikautinen asuinpaikka Kivialhossa. Nakkila on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1861 lähtien, jolloin se erosi Ulvilasta. 1960-luvulla osa Nakkilasta liitettiin Poriin. Nakkilan keskustanäkymä - kuvasi Jarmo Pyytövaara 10.5.2008.

Nakkilan rautatiekulttuuria: A) Nakkilan rautatieasema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (lupa 13.5.2011 - tarkka kuvausaika ei tiedossa). Nakkilan asema on yksi Porin radan alkuperäisistä - rakennettu vuoden 1895 tienoilla. Henkilöliikenne lopetettiin v. 1983 ja tavaraliikenne v.1999, jolloin liikennepaikka lakkautettiin ja Nakkilan junakohtauspaikka avattiin kolme kilometriä lännempänä - entisen Ruskilan seisakkeen paikkeilla. Vanhan liikennepaikan vaihteet purettiin lakkautuksen myötä. Jarmo Pyytövaara kuvasi takaa Nakkilan entisen rautatieaseman 21.7.2010. Kirpputori toiminnassa. Matkustajajuna Poriin pyyhkäisee Nakkilan ohi 21.7.2010 (Masiantien ylikäytävä). Taustalla Nakkilan vesitorni. Kuva: Jarmo Pyytövaara. Nakkilassa sattui 5.9.1993 vakava junaonnettomuus (kuva: N.Heikkilä), josta selvittiin onneksi ilman henkilövahinkoa hurjasta 'jäljestä' huolimatta. Joku oli tarkoituksella sitonut ratakiskoihin kiinni rautaromua ja veturi teki voltin. Suuresta 'vihjepalkkiosta' huolimatta tekijää ei liene vielä saatu kiinni. Paikkakunnalla liikkui huhuja, joiden mukaan tekijät poistuivat paikalta mopoilla.

Nakkilan kirkko: B) Nakkilan kirkko ja seurakuntakeskus. Kuva: Soile Tirilä 2001. (Nakkila, 2011): Nakkilan taajaman ja teollisuuslaitosten yläpuolelle mäenkumpareelta kohoava Nakkilan kirkko on varhainen funktionalistinen kirkko ja kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Kirkkoympäristöön kuuluu myös kunnan hallintoon liittyviä rakennuksia. Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema Nakkilan kirkko on yksinkertainen suorakaide, jota kattaa matala satulakatto. Kuoriosa ulkonee suorakaiteen päästä dynaamisena kaarena. Pääsisäänkäynnin avarien portaiden vieressä kirkon lounaiskulmassa on erillinen korkeaan ristiin päättyvä torni. Arkkitehtuurin muodot ovat yksinkertaisia ja selkeitä, kokonaisuus massiivisen veistoksellinen. Yksilaivaisen kirkkosalin valaistus lankeaa korkeista sivuikkunoista, alttarille valo tulee kuoriosan eteläsivun suuresta ikkunaseinästä. Kirkkosalin katteena on akustinen, sahateräisesti taitteinen puupaneelilaudoitus. Kirkon kuoriosan alla on Suomisen lahjoittajasuvun hautakrypta alttareineen sekä sen vieressä pieni siunauskappeli. Portaat kryptaan laskeutuvat kuorin takaseinän kaarevassa osassa, siunauskappeliin pääsisäänkäynnin luona. Kirkon juurella on maastoa seuraileva monimuotoinen seurakuntakeskus (arkkitehti Juha Leiviskä 1970) ja sen vieressä koulukeskus. Kirkon ja seurakuntatalon miljööseen liittyvät myös hautausmaa, tiilinen lainajyvästön makasiini (1859) ja entinen kunnanlääkärin asuintalo (1937). Kirkolle johtavaa katua reunustaa yhtenäisten pienkerrostalojen rivi. Ulvilan emäseurakuntaan perustettu Nakkilan saarnahuone korotettiin kappeliksi 1764, seurakunta itsenäistyi 1861. Seurakunnan ensimmäinen, 1764 rakennettu ja 1887 ristikirkoksi laajennettu puukirkko purettiin uuden kirkon rakentamisen yhteydessä. Tehtailija J.W. Suomisen testamenttilahjoituksen turvin rakennettu 1200 hengen kirkko valmistui 1937 ja sen suunnitteli kutsukilpailun kautta työn saanut arkkitehti Erkki Huttunen. Suomisen 1898 perustama nahkatehdas ja tehtaan johtajan asunto Koskilinna ovat läheisen Tattarajoen rannalla. .. Nakkilan kirkko Jarmo Pyytövaaran kuvaamana 7.8.2011. Nakkilan kirkon ovet Jarmo Pyytövaaran kuvaamana (9.8.2009). Nakkilan kirkon sisäkuvat - Jarmo Pyytövaara, 7.8.2011.

Nakkilan 'Seuratalo Karhula': C) Nakkilan 'Seuratalo Karhulan' sisäänkäynti. Talossa kokoontuneet aikoinaan mm. Nakkilan suojeluskunta, lotat, torvisoittokunta ja nuorisoseura. Kuva kirjasta 'Nakkilan rakennuskulttuuria' (1995). Rakennukselle kokoontuivat myös sotaanlähtijät 1939 ja 1941. Nakkilan 'Seuratalo Karhula' pian valmistumisensa (1920) jälkeen. Kuva kirjasta 'Nakkilan rakennuskulttuuria' (1995). Kuva: Jouko Knihti. Nakkilan 'Seuratalo Karhula' - kuvasi Jarmo Pyytövaara 7.8.2011.

Nakkilan näkymiä: D) Nakkilan rakennusosasto tässä rakennuksessa (Jarmo Pyytövaara 7.8.2011). Nakkilan kirkon vaiheilla. Samainen rakennus - kuva kirjasta 'Nakkilan rakennuskulttuuria' (1995). Rakennus toiminut ennen kunnantalona ja myös kunnanlääkärin toimitiloina. Nykyisin rakennusosaston tilat. Nakkilan kirjastotalo - kuvasi Jarmo Pyytövaara 7.8.2011.