NAANTALI (Merimasku):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 24.12.2024)

A) Naantalin Kuparivuorella:

Tämän kirjoittaja tasapainoilee pojankoltiaisena 26.5.1968 Naantalin Kuparivuorella - taustalla Ukko-Pekan silta. Pyöreä rakennus toimi ravintolana. Kaukana ei ole oikealla presidenttien Kultarantakaan - eikä Muumilaaksokaan (S&J).
Mainittakoon, että samana kuvausvuonna sai ensi-iltansa (20.12.1968) Mikko Niskasen elokuva Asfalttilampaat , jossa Eero Melasniemi ja Kirsti Wallasvaara käyskentelivät ylläolevan valokuvan maisemissa useaankin otteeseen tarinan kannalta tärkeissä ja ehkä vaikuttavimmissa kohtauksissa.

Hans Othmanin kuva kirjasta "Naantali - Nådendal" (Otava * 1956): "Ukko-Pekan silta" on saanut nimensä edesmenneen presidentti P.E.Svinhufvudin maukaan ja johtaa Luonnonmaalle."


Presidenttien kesäasuntopaikka Kultaranta jyhkeältä Kuparivuorelta kuvattuna 26.5.1968 (S&J).

Hans Othmanin kuva kirjasta "Naantali - Nådendal" (Otava * 1956): "Näköala Kuparivuorelta presidentin kesäasunnolle Kultarantaan päin."

B) Naantalin yleisnäkymiä:

Nimimerkki "Tomisti" kuvasi Naantalin kirkon kesällä 2007. Lisenssi OK, CC BY-SA 3.0.

Naantalin kirkko (ruots. Nådendals kyrka) on Naantalin kaupungin keskiaikainen harmaakivikirkko ja Naantalin evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko. Se oli alun perin Naantalin luostarin kirkko ja on nykyään ainoa luostarista jäljellä oleva rakennus. Kaupunki ja luostari, jonka alueen nimi oli ruots. Nahdendaal, myöhemmin Nådendal, lat. Vallis gratiae eli Armon laakso, on perustettu 23. elokuuta 1443. Kaupunki perustettiin birgittalaisluostarin viereen luostarin ja pyhiinvaeltajien tarpeita varten. Kirkko on tiekirkko ja Naantalin kaupungin maamerkki ja tunnus. Kirkkoa käyttää Naantalin seurakunta ja sen omistaa Naantalin seurakuntayhtymä.
Museovirasto on määritellyt Naantalin kirkon ja sitä ympäröivän Ailostenniemen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Alueeseen liittyy välittömästi Naantalin vanhakaupunki, joka niin ikään on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Wikipedia, 2023).

Naantalin harmaakivikirkon torni kuvattuna kirjan "Naantali - Nådendal" kannessa (kuva: Hans Othman * Otava * 1956).

Axel Haartmanin esipuheesta kirjaan "Naantali - Nådendal" (Otava * 1956).

Naantalin näkymä kuvattuna 26.5.1968 (S&J).


Naantalin Kristiinankadulla, joka kuvausaikaan tunnettiin Suomen kolmanneksi kapeimpana katuna - 26.5.1968 (S&J).

C) Naantalin rautatie-elämää:

Naantalin rautatieaseman avajaiset 30. toukokuuta 1925 (lisenssi, OK ~ public domain/Wikipedia).

Naantalin rautatieasema (lyh. Nnl, ruots. Nådendals järnvägsstation) oli Suomen rataverkon liikennepaikka Naantalin kaupungissa. Asema valmistui alun perin vuonna 1923, mutta se siirtyi ensin uusiin tiloihin Luostarinkadulle vuonna 1936 ja uudelleen takaisin kaupungin ulkopuolelle vuonna 1967. Paikallisjunaliikenne lopetettiin vuonna 1972 ja asema purettiin kerrostalojen tieltä vuonna 2006.

Naantalin rautatieasema 1920-luvun kuvapostikortissa "pihan puolelta" (kiitos: Jyrki Längman) .

(Erkki Nuutio, 2019): "Väliaikainen liikenne Raisio-Naantali -rataosalla alkoi 16.11.1923, mutta mm. huonerakennustyöt viimeisteltiin vasta kesällä 1924. Kuva lienee siksi kesältä 1924. Aseman pihakentän tiivistämiseen käytetty jyrä on vielä näkösällä. Veturi lienee A7,5,3."

Eljas Pölhö, 2021): "Kesäkuussa 1924 Turussa olivat A-sarjojen vetureista ajossa A6 61 (1978 km) ja A3 veturit 222 (4146 km), 223 (3536 km), 224 (4094 km), 225 (4180 km) ja 226 (4158km). A3 227 oli Karjaalla (korjauksessa koko kuukauden), A5:t oli jo poistettu käytöstä ja kaikki A7:t olivat Viipurissa. Näiden tietojen valossa A3 on melko varma vastaus, kun vertaa sarjan ajokilometrejä 20116 km Turun ainoaan A6:een (1978 km)."

Kolme eri asemaa: Thure Hellströmin suunnittelema klassistinen aumakattoinen asema valmistui Naantalin radan yhteydessä vuonna 1923. Tämä asemarakennus sijaitsi kaupungin koillispuolella. Vuonna 1936 asema siirtyi lähemmäs keskustaa, kun sen toiminnot siirtyivät entiseen asuinrakennukseen Luostarinkadun päähän. Tyhjilleen jäänyt vanha asemarakennus siirrettiin kaksi vuotta myöhemmin Karjalan Matkaselkään ravintolaksi.
Naantalin asema siirtyi toisen kerran vuonna 1967, jolloin rakennettiin kolmas asemarakennus, suurin piirtein ensimmäisen asemarakennuksen sijoille. Tämä asema palveli myös henkilöliikennettä, mutta sen pääasiallinen toiminta painottui tavara- ja tulliaseman puolelle. Asema muodostui yksiksikerroksisesta, tiilisestä toimisto- ja henkilöasemarakennuksesta, varastorakennuksesta ja samana vuonna aloitetun junalauttaliikenteen siirtokuormauslaiturihallista.
Junaliikenne hiipuu: Paikallisjunaliikenne Naantalin asemalle lopetettiin vuonna 1972. Junalauttaliikenne puolestaan lopetettiin kannattamattomana vuonna 1975. Naantalin satamaan liikenne radalla jatkui vuoteen 1984 asti ja uudelleen vuosina 1989–1990, mutta nämä junat eivät kulkeneet asemalle johtavalla rataosalla. Liikenteen hiivuttua lipunmyynti asemalla loppui vuonna 1993, yli 20 vuotta henkilöliikenteen lakkauttamisen jälkeen. Asemarakennus siirtyi VR-yhtymän haltuun vuonna 1995 ja suurin osa aseman tiloista vuokrattiin yksityiskäyttöön. Naantalin asemalle ajettiin viimeisiä kertoja vielä vuosien 1998 ja 1999 kesinä, kun vanhoilla Dm7-kiskobusseilla eli lättähatuilla ajettiin erikoisjunavuoroja Muumimaailmaan. Nämä vuorot kuitenkin lopetettiin niiden kannattamattomuuden vuoksi.
Asema nykyään: Naantalin asema poistui kartalta 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Ensin Naantalin sataman liikennepaikka yhdistettiin Naantalin liikennepaikkaan vuonna 2005 ja itse asemarakennus purettiin uusien kerrostalojen alta seuraavana vuonna. Tällöin muutettiin myös asemapaikan sijaintimetrit. Viimeisenä asemarakennuksista katosi paikalla seissyt alkuperäinen tavaramakasiini, joka purettiin vuonna 2007 (Wikipedia, 2017).

Mika Vähä-Lassilan piirrokset Naantalin toisesta rautatieasemasta (purettiin vuoden 1967 aikoihin). Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Mika Vähä-Lassilan piirros Naantalin kolmannesta rautatieasemasta. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Naantalin vanha rautatieasema- ja tullirakennus purettiin - Turun Sanomat 17.3.2006 (Riitta Salmi): Naantalin vanhan asema- ja tullirakennuksen paikalle nousee kerros- ja pientalo- asutusta. Naantalin tulli- ja rautatieasemarakennus jäi lopullisesti historiaan, kun rakennus sai purkutuomion uuden asemakaavan vuoksi. Nyt maan tasalle purettu rakennus avattiin juhlallisesti Suomen ja Ruotsin välisen junalauttaliikenteen tarpeisiin maaliskuun 13. päivänä vuonna 1967. Koska Ruotsin raideleveys on kapeampi kuin Suomen, tarvittiin kahdet raiteet. Tukholmassa yhteyttä juhlittiin vuorokautta myöhemmin.
Valtionrautateiden pääjohtaja Esko Rekola totesi avajaispuheessaan, kuinka yhteys antaa suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia saarivaltioksi jääneelle Suomelle. - Tuolloin elettiin siinä uskossa, että tämä yhteys on hyvinkin merkittävä ja pitkäaikainen, mutta toisin kävi, Turun VR Cargon päällikkö Erkki Mäkinen kertoo.
Rautatieuutiset uutisoi tapahtumasta suurin otsikoin. Lehden mukaan välittömästi nauhan katkeamisen jälkeen ruotsalainen vaihtoveturi alkoi vetää kuutta vaunua kohti Naantalin satamaa. Tapahtumaa juhlistettiin erikoispostileimalla, koska hetkeä pidettiin hyvin historiallisena. Aikataulunmukainen junalauttaliikenne alkoi virallisesti 15. maaliskuuta.
Henkilöliikenne Naantaliin loppui jo vuonna 1972. Sen jälkeen henkilöjunat liikennöivät muutaman vuoden Naantalin satamaan Viking Linen silloista lauttaliikennettä varten. Myös Muumimaailma kokeili rautatieyhteyksiä vuosina 1998 ja 1999 mutta junayhteys jäi vain kokeiluksi. Vanhasta ratapiha-alueesta muistuttaa jatkossa vain aseman itäpuolelle jäävä satamaliikennettä palveleva järjestelyratapiha.
- Naantalin radalla kuljetetaan enää Fortumin voiteluaineita ja Rautaruukin terästä, Erkki Mäkinen kertoo.
Pikaraitiotien tuloon varaudutaan: Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemanseutua koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen viime keväänä. Asemakaavaehdotuksessa varaudutaan myös alueellisen pikaraitiotien rakentamiseen. Pikaraitiotielle jätetään tilaa siten, että se voidaan rakentaa myöhemmin asemakaava-alueen kautta. Rautatiealueen länsilaidalle rakennetaan 3-4-kerroksisia asuintaloja. Itäpuolelle sijoitetaan pientaloasutusta. Alueelle rakennetaan asuintilaa kaikkiaan noin 300 ihmiselle. Asuinrakennusten lisäksi entiselle ratapihalle tulee päivittäistavarakauppa ja Alko.

Ari-Pekka Lanne kuvasi Naantalissa 1.7.2014: "Naantalin satama * Tasoristeys: Järveläntie (satamarata) ~ Satama viävä rarampätkä o saan huilat jo ussema vuare. Maantiät pisi menevä liiket piissa viäl." Käyttölupa "2015-12-J", kiitos.

Naantalin rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Raisiosta Naantaliin ja edelleen Naantalin satamaan. Se erkanee Uudenkaupungin radasta Raisiossa. Rata valmistui vuonna 1923 ja ensimmäinen juna Naantaliin saapui 14. heinäkuuta 1923. Rautatieaseman vihki käyttöön Ivar Wilskman 30. toukokuuta 1925. Asemalla oli erillinen tila Suomen tasavallan presidentin käyttöön hänen matkoillaan. Radalla oli säännöllistä henkilöliikennettä vuoteen 1972 asti.
Naantalin rautatieasema ja ratapiha on purettu ja alueelle on rakennettu asuin- ja liikerakennuksia. Ratapiha-alueesta jäljellä on enää aseman itäpuolelle jäävä satamaliikennettä palveleva järjestelyratapiha. Asemakaavassa on jätetty tilaa mahdolliselle Turun pikaraitiotielle siten, että se voidaan rakentaa myöhemmin asemakaava-alueen kautta. Pikaraitiotie kulkisi osittain nykyisellä Naantalin radalla. Radan päällysrakenteen ratapölkyt ovat puusta ja tukikerros raidesorasta. Radan suurin sallittu nopeus on 50 km/h. Sivuraiteella Naantali–Naantalin satama suurin sallittu nopeus on 30 km/h.
1950-luvulla Turun ja Naantalin väliä liikennöi 14 edestakaista paikallisjunavuoroa päivittäin. 1960-luvulla linja-autot syrjäyttivät paikallisjunia ja matkustajaliikenne alkoi hiljentyä. Säännöllinen henkilöliikenne loppui vuonna 1972. Henkilöjunat liikennöivät Naantalin satamaan 31. toukokuuta 1970 lähtien Viking Linen silloista lauttaliikennettä varten. Junavuorot korvattiin linja-autoilla syksyllä 1984. Junavuorot palautettiin syksyllä 1989 mutta henkilöjunaliikenne satamaan lakkautettiin lopullisesti 29. syyskuuta 1990. Muumimaailma kokeili rautatieliikennettä vuosina 1998 ja 1999, mutta junayhteys jäi vain kokeiluksi.
Tavaraliikenne: 15. maaliskuuta 1967 aloitettiin Suomen ja Ruotsin välinen junalauttaliikenne. Reitistä odotettiin hyvinkin merkittävää ja pitkäaikaista, mutta junalauttaliikenne loppui. Nykyään radalla kuljetetaan noin 10 prosenttia Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehtaan pakatuista tuotteista, Rautaruukin terästä ja Suomen Viljavan Naantalin viljasiilojen viljaa. Vuonna 2002 Naantaliin liikennöitiin viisi kertaa viikossa (Wikipedia, 2017).


Tammisto:

Markku Nummelin kuva Tammiston asemarakennuksesta vuodelta 1982. Kuva julkaistu kirjassa "Radan varrella", 2009.

Tammiston laiturirakennus rakennettiin radan valmistumisen aikaan 1923. Uudet asutusalueet keskittyivät kuitenkin Raison ja Turun suunnasta tulevan maantien varrelle, Ruonan ja Taimon alueille. Laituri muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi 1955 ja henkilöliikenne lopetettiin 1972. Laiturirakennus ja asuinrakennus siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin 2007 (Radan varrella, 2009).

D) Naantalin Muumimaailma:

Naantalin Muumimaailmaan kuuluneessa keskustan rakennuksessa sijainnut lasten mittakaavaan tehty huonetila erilaisine tavaroineen. Kuvattu heinäkuussa 1993 (S&J).

E) Merimasku (liitettiin Naantaliin 1.1.2009):

Merimaskun lossilla 26.5.1968 (S&J).

(Wikipedia, 2011): Merimasku oli Suomen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Siihen kuului pieni alue mantereella sekä pohjoisosa Otavan saaresta.
Merimaskun nähtävyyksiin lukeutuvat 1726 rakennettu Merimaskun kirkko ja Maanmiesseurantalo kirkonkylässä. Kirkon- ja Särkänsalmen silta ovat myös kunnan maamerkkejä. Merimaskussa toimii urheiluseura Merimaskun Ahto, jonka yleisimpiin toimialueisiin kuuluvat jalkapallo ja hiihto.
Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi säilyi ennallaan, ja asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.

F) Rymättylä (liitettiin Naantaliin 1.1.2009):

Rymättylän kivikirkko Tommi Kankaalan kuvaamana (käyttölupa "2017-7-A", kiitos).

Pyhälle Jaakobille omistettu Rymättylän kirkko on maamme viehättävimpiä kirkkoja. Sen tunnelmallinen kirkkosali maalauksineen, taideteoksineen, esineistöineen ja sisustuksineen on säilynyt perinteisessä vanhanaikaisessa asussaan, joka tosin on varsin perusteellisen, mutta taitavan, 1920-luvun lopulla tehdyn restauroinnin tulosta.
Yksilaivaista nelitraveista kirkkosalia kattavat rengaskoristeiset tähtiholvit. Holvaus tukeutuu seinäpilastereihin ja kilpikaariin. Kirkkosalin maalauskoristelu on 1500-luvun alusta ja sen yksityiskohdissa, mm. eri henkilöiden puvuissa on selviä renessanssipiirteitä. Asehuoneessa olevat maalaukset muistuttavat kirkkoon tulijaa kuolemasta, joka liittyy paheelliseen elämään. Kuoriseinällä oleva suuri Viimeistä tuomiota esittävä maalaus on kehoituksena Kristuksen puoleen kääntymisestä ja parannuksesta. Maalauksessa istuu Vapahtaja maailman tuomarina sateenkaarella oikealla puolellaan armon lilja ja vasemmalla tuomion miekka. Neitsyt Maria ja Johannes polvistuvat ihmiskunnan esirukoilijoina ja kuolleet nousevat haudoistaan, Pyhä Pietari kädessään taivaan portin avain johdattaa autuaat kirkkona kuvattuun taivasten valtakuntaan. Paholaiset korjaavat saalistaan helvetinpedon ammottavaan kitaan. Tuomiopäivämaalauksen alapuolella on kaksitoista apostolia tunnuskuvineen. Seinillä olevat maalaukset liittyvät pääasiassa Kristuksen kärsimyshistoriaan. Kirkossa on suuri joukko keskiaikaisia veistoksia, P. Jaakob esiintyy niistä kolmessa (Wikipedia, 2017).

Rymättylän kivikirkko sisältä Tommi Kankaalan kuvaamana (käyttölupa "2017-7-A", kiitos).


Liike- ja asuinrakennus Rymättylän keskustasta Tommi Kankaalan kuvaamana (käyttölupa "2017-7-A", kiitos).

Rymättylä (ruots. Rimito) on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Siihen kuului suurin osa Otavan saaresta sekä joukko pienempiä saaria Turun saaristossa. Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi säilyi ennallaan, ja asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.
Rymättylän naapurikunnat olivat Korppoo, Merimasku, Naantali, Nauvo, Parainen, Turku ja Velkua. Merkittäviä elinkeinoja Rymättylässä on varhaisperunan viljelyn lisäksi myös sillituotteiden valmistus, jota tehdään Boyfoodin tehtaalla Röölän kylässä ja pienveneiden valmistus Rymättylän kirkonkylällä Terhi Oy:n tehtaalla.
Rymättylä oli tunnettu talvinuotan vedostaan aiemmin, mutta nykyään ammattikalastuksen merkitys on pienentynyt huomattavasti. Kunnassa on kuitenkin useita kalanviljelylaitoksia (Wikipedia, 2017).

Rymättylän keskustan arkivilinää Tommi Kankaalan kuvaamana (käyttölupa "2017-7-A", kiitos).

Rymättylän idyllisiä rakennuksia (takana Kerho-Aitta) Tommi Kankaalan kuvaamana (käyttölupa "2017-7-A", kiitos).

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)