Jatkosodan aikana 1941–1944 Munjärvi oli Suomen miehittämä. Maisemakuva nykyiseltä Munjärveltä rajan takaa - lähetti J.Jalkanen 18.10.2012. A) (Wikipedia, 2012): Munjärvi (myös Mundjärvi, ven. Munozero) oli Venäjän keisarikunnan aikainen kunta Aunuksen Karjalassa. Se sijaitsi nykyisen Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin länsiosassa. Munjärven kunta kuului Aunuksen kuvernementin Petroskoin kihlakuntaan. Sen naapurikuntia olivat pohjoisessa Lintujärvi, idässä Kontupohja, etelässä Säämäjärvi ja lännessä Suomen puolella Suojärvi. Munjärven kunnan kyliä olivat muun muassa Munjärvenlahti ja Vuotjärvi. Vuonna 1905 kunnassa oli 6 342 asukasta. Munjärven kunta lakkautettiin vuonna 1927 ja liitettiin osaksi Petrovskin piiriä. Munjärven kunnan alue oli jatkosodan aikana Suomen miehittämä 1941-1944. Munjärvi kuului Itä-Karjalan sotilashallinnon Aunuksen piirin alaisuuteen.

Munjärveä sota-aikaan: B) Tuntemattoman kuvaajan postikorttiotos talvisen Munjärven maisemista 'suomalaisaikaan' 1941. Jonkinlaista sirkkelisahatoimintaa siviilivoimin sotilaan valvonnassa Munjärvellä v.1941 - tuntematon kuvaaja. Sauna piti ainakin ensiksi kohentaa käyttökuntoon - Munjärvellä v.1941 - tuntematon kuvaaja. Munjärven kylänäkymä v.1941 - tuntematon kuvaaja. (J.Helminen, 2012): "Kesäkuun loppuun mennessä oli Maaselän kannakselta vetäydytty linjalle Munjärvi - Juustjärvi - Kumarino. Vihollisen painostus jatkui ankarana. Suuria osia rykmentistä vetäytyi vanhan Suomen puolelle Suojoelle 8.7.44 mennessä. "Pitkä sotaretki Itä-Karjalaan oli päättynyt. Tästä lähtien puolustetaan jo Suomen kamaraa", kirjoittaa Kaino Tuokko kirjassaan (s. 302). 7./JR 56:n paluu Suomeen tapahtui pohjoista tietä erillään muusta rykmentistä Hirvaksesta Valasmoon, josta 15.7.1944 Loimolaan." Munjärven talvinen kylänäkymä v.1941 - tuntematon kuvaaja. Samaa maisemaa kuin edellisessäkin kuvassa.