A) Näkymiä Mikkelin Porrassalmenkadulta: Porrassalmenkadulla - torin itäreunalla samaa korttelia edellisestä pohjoiseen - kuvaushetkellä Anttila, Nuijamies-talossa - kuvattu 9.1.2010 (S&J). Porrassalmenkadun itäreunaa Hallituskadun risteyksestä eteläänpäin - ei enää Anttilaa * molemmat 17.11.2018 (S&J). Porrassalmenkatua keskussairaalan suuntaan Hallituskadun eli torin kulmilta - kuvattu 9.1.2010 (S&J). Samoilta jalainsijoilta Porrassalmenkatua keskussairaalan suuntaan Hallituskadun eli torin kulmilta - kuvattu 25.8.2012 (S&J). Stoppari ja Täyspotti. Edelleen samaa näkymää - Porrassalmenkatua keskussairaalan suuntaan Hallituskadun eli torin kulmilta - molemmat kuvattu 17.11.2018 (S&J). Porrassalmenkadun torinkulmatalossa Amarillo ja Täyspotti - kuvattu 9.1.2010 (S&J). Porrassalmenkadulla Loungebar Kharma - edellisen naapurissa ~ kuvattu 9.1.2010 (S&J). Kauppakeskus Pusankulma Porrassalmenkadun ja Savilahdenkadun kulmassa ~ kuvattu 9.1.2010 (S&J).

Porrassalmenkatua pohjoiseen ~ Keskussairaala ja kauempana kivisakasti: B) Tämä Mikkelin Keskussairaalan alueelta otettu kuva on päivämäärältä 23.8.2009 (S&J). Näitä näkymiä potilaat kaihoisasti katselevat pitkien hoitojaksojensa aikana sairaalan ikkunoista. Varsinkin läheisen Mikkelin rautatieaseman ja sen ratapihan junien äänet lisäävät tuskastuttavasti kaukokaipuuta. Kuvattu 23.8.2009 (S&J). Kuvan alareunassa erottuu puutavaralastissa olevien tavarajunan vaunujen jono. Mikkelin keskussairaalan vanhempaa osaa Kirkkopuiston suunnalta - molemmat kuvattu 9.1.2010 (S&J). Mikkelin keskussairaala-alueen eteläpuolen sivurajana Vuorikatu - molemmat kuvattu 5.11.2018 (S&J). Puurakennuksen nimenä ainakin puhekielessä on "Tönölä". Nykyisin Essoten henkilökunnan virkistys/palaveripaikkana ja yhteisöjen käytössä - pikkujoulujen pitopaikka saunaosastoineen. Mikkelin lääninsairaala vanhassa kuvapostikortissa. (SR, 16.6.2019): "Tuon sisäänmenon katoksen yläpuolella oli lastenosasto. Olin siellä hoidettavana 10-vuotiaana reilun viikon. Päätyikkunasta katselin ajankuluksi näkyykö tuttuja. Viisi tyttöä oli samassa huoneessa. Oltiin piilosta ja hippasta, joskus jonona seurattiin sairaanhoitajaa. Radiota kuunneltiin illalla. Viereisessä huoneessa oli kolme nuorempaa poikaa jalkavedossa. Kävin heille lukemassa Aku Ankkaa." (KS, 16.6.2019): Minun äitini oli töissä tuolla toiseksi viimeisessä kerroksessa sairaanhoitajana sisätautiosastolla. Sairaala oli tosiaan silloin vielä Lääninsairaala. Muistan, kun isän kanssa haettiin äitiä töistä iltaisin, niin odotettiin juuri tuossa kohtaa auton kanssa. Siitä meni portaat alas hoitajien pukuhuoneisiin." Porrassalmenkatu. Vasemmalla Pirttiniemenpuisto, sen vieressä lääninsairaalan päärakennus. Oikealla Putkityö Oy * 1950-luvulla *Kuvaaja: Erkki Valjakka * Mikkelin kaupungin museot/Finna. Mikkelin lääninsairaalan uudisrakennus ilmiliekeissä vuonna 1961. Porrassalmenkadun päässä siintää Kivisakasti ~ kuvattu 9.1.2010 (S&J). (Mikkelin nettisivut, 2010): Keskellä Porrassalmenkatua seisova Kivisakasti on yksi Mikkelin kaupungin symboleista. Uusimpien tutkimusten mukaan se on peräisin 1400-luvun lopulta tai 1500-luvun alusta. Sakasti on 1320-luvulla rakennetun puukirkon myöhemmin rakennettu sakaristo-osa. Kirkko purettiin vuonna 1769, mutta kivisakasti jäi paikalleen.

Kun Porrassalmenkatu oli nimeltään vielä Nikolainkatu: C) Kuvassa kauppias W.Ahvenaisen kauppatalo, mikä sijaitsi vuodesta 1903 alkaen Nikolainkadun (nyk. Porrassalmenkatu) ja Pohjoiskoulukadun (nyk. Olkkolankatu) kulmassa (liki kivisakastia) ja keskittyi näin kaupungin Juvan puoleisen sisääntuloväylän ääressä maalaisten tuottamien tavaroiden hankintaan. Liike oli tukku- ja vähittäiskauppana laajan ympäristön, sekä kaupunkilaisten että lähellä asuvien tehtaalaisten hyvässä suosiossa (Entisajan Mikkeli, 1971).

Mikkelin lyseo (nyk- Mikkelin lyseon koulu) * Porrassalmenkatu 30: D) Kuvassa Mikkelin kyseon koulu oositteessa Porrassalmenkatu 30 huhtikuussa 2024 (Google Maps). * Mikkelin Lyseon koulu on Mikkelin kaupungin ainoa pelkästään 7.-9.luokkalaisille tarkoitettu koulu eli yläkoulu. Koulussa on oppilaita noin 460 (Mikkelin lyseon koulun nettisivut, 2026). Mikkelin lyseo perustettiin syyskuussa 1872, ja sen pitkä historia liittyy tiiviisti Mikkelin kaupungin kouluhistoriaan. Perustaminen ja alkuvaiheet: Koulu aloitti toimintansa aluksi ruotsinkielisenä oppikouluna, ja se muuttui täysin suomenkieliseksi vuonna 1903. Talvisodan tuho: Alkuperäinen, komea vanha koulurakennus tuhoutui täysin talvisodan loppuvaiheen ilmapommituksissa vuonna 1940. Ainoana aineellisena perintönä tuhoutuneesta koulusta ehdittiin pelastaa rautarunkoiset kaksoispulpetit, jotka otettiin myöhemmin käyttöön uudessa rakennuksessa. Uusi rakennus ja nykytilanne: Tuhoutuneen koulun tilalle rakennettiin uudemmat tilat (nykyinen sijainti Porrassalmenkatu 30). Vuonna 1972 koulussa siirryttiin peruskoulujärjestelmään, ja nykyisin tiloissa toimii Mikkelin Lyseon koulu (luokat 7–9). Mikkelin lyseo - Aug. Gustafsson kuvannut vuonna 1921. Kuva kirjasta "Suomen vapaussota vuonna 1918" (Otava, 1921). Tammikuun 28. päivänä 1918 Mikkelin suojeluskuntalaiset olivat käyneet räjäyttämässä turvatoimenpiteenä Torasjoen sillan etelästä (Kouvolasta) hyökkäämään junalla lähteviä punakaartilaisia vastaan. Aikomus oli räjäyttää Harjun isompi silta, mutta käytettävissä oli vain 8 kg dynamiittia ja sen arvioitiin olevan kyseisen sillan vahvuuteen liian vähän. Varatuomari Eklund tuhosi samalla reissulla myös Hillosensalmen siltaa poistamalla siitä erinäisiä kääntölaitteen osia. Mikkeliin palattuaan Eklund johdatti miehistönsä ryhmärivistössä kiväärit olalla apteekkari Vatasen talolle, missä Mikkelin suojeluskunnan päällikkö agronomi Spåre asui. Suojeluskunnan esikunta oli kuitenkin sillä hetkellä sattumoisin kokoontunut arkkitehti Kyrklundin asunnolle, jonne juhlallisesti marssittiin. Tämän aseellisen suojeluskuntajoukon ensimmäinen esiintyminen Mikkelin kaduilla herätti aikaisesta aamuhetkestä huolimatta suurta huomiota. Mikkelissä olivat suojeluskuntaharrastukset alkaneet kesällä 1917. Myöhemmin syksyllä 1917 pidettiin yleinen kokous "VPK:n varaväen" muodostamiseksi. Tarkoitus oli hankkia turvattomille kaupunkilaisille suojaa kuritonta venäläistä sotaväkeä vastaan. Marraskuun loppuviikolla perustettiin liikemiesten seuran talolla varsinainen suojeluskunta, jonka päälliköksi otettiin agronomi William Hjalmar Spåre, jonka yksityisasunnossa alkoivat suojeluskunnan miehet pitää ensimmäisiä harjoituksiaan. Myös tyttökoulun voimistelusali oli ryhmäläisten melko "salaisessa" käytössä. Tammikuussa 1918 Mikkeliin saapui konttoristi Sellman ja hän laajensi harjoituksia merkittävästi ja yhteyksiä luotiin naapurikuntien suojeluskuntiin ja yleensä liikkeen kannattajiin. Samana iltana (27.1.1918), kun Helsingissä paloi merkkilyhty merkkinä punaisten kapinan alkamisesta sikäläisen työväentalon tornissa, oli myös Mikkelin naisvuoren torniin kohotettu punainen lyhty. Naisvuoren vesitornin kupeessa sijainnut työväentalo oli punaisten kaartilaisten pesäpaikka, mutta myös vesitornin tiloissa majaili heidän miehiään. Yhteensä Naisvuorella ja työväentalolla oli kokoontuneena tuolloin n. 150 aseistettua punakartilaista. Aiemmin he olivat hetkeksi vallanneet läheisen puhelinkeskusasemankin, mutta arvioineet sen puolustamisen käyvän heille ajan mittaan liian vaikeaksi ja vetäytyivät työväentalolleen. Valkoisten esikunta sijaitsi tuolloin Mikkelin lyseon tiloissa Porrassalmenkadun varrella. Maaherrantalo ja kaupungintalo olivat myös valkoisten käytössä * lähdeteos: "Suomen vapaussota vuonna 1918" (Otava, 1921). Mikkelin vanha lyseorakennus, joka tuhoutui täysin talvisodan pommituksissa. Vuoden 1918 sodassa valkoisten esikunta sijaitsi lyseolla.