A) Jalkapallo: (8.6.2017): Mikkelin paikallisottelussa yli 2000 katsojaa ~ MP-MiPK 2-1 (Kakkonen). MiPK:n #23 Calvin Damm saanut pelin tiimellyksessä osumaa kasvoihin (S&J). 1999: MP ja MiKi fuusioituivat! Uusi fuusioseura FC Mikkeli Ykkösessä - runkosarjassa (etelälohko) sijoitus: 3/10 ~ ylemmässä loppusarjassa romahdus: 10/10 ja putoaminen. Mikkelin jalkapallohistoriaa ~ erikoissivustollemme #1-3.

B) Jääpallo: Mikkelin Palloilijat (MP) perustettiin vuonna 15.3.1929 Porrasalmenkadun varrella sijainneen Lampisen Auto- ja Radiotarvikeliikkeen takahuoneessa. Mikkelin Kilpa-Veikoissa aiemmin palloilleet pojat eivät olleet tyytyväisiä jää- ja jalkapallopelien vähentymiseen taloudellisten supistusten takia ja niin lähes pelkistä koulupojista muodostunut joukko pisti pystyyn oman seuransa, joka aloitti ensin jääpallon ja sitten jalkapallon. MP:n jääpalloilijat pääsivät kauden 1934 karsintojen päätteeksi nousemaan maan pääsarjaan - kunnes kaudella 1937 edessä oli taas putoaminen toiselle sarjatasolle. Yllä oleva kuva vuoden 1938 joukkueesta on MP:n 50-vuotisjuhlakirjasta MP:n tarina 1929-79 (Raimo Tuomi). Samasta edellä mainitusta kirjasta oleva kuva vuodelta 1948, jolloin MP:n jäsenmäärä oli kasvanut jo niin suureksi, että oli katsottu tarkoituksenmukaiseksi perustaa oma sisarseura - Mikkelin Mikot. Kuvan pelaajista erityismaininnan ansaitsee Vilho Vuohelainen, joka sittemmin kunnostautui erityisesti MP:n jalkapallon edustusjoukkueen valmentajana. MP voitti vuonna 1968 jääpalloilun Suomen mestaruuden (kuva juhlakirjasta). Vuoden 1977 aikoihin MP lopetti jääpalloilunsa ja keskittyi vain jalkapalloon. Mikkelin Kampparit on mikkeliläinen jääpallon erikoisseura. Nykyisin seuran hyvä menestys perustuu loistavaan juoniorityöhön. Seura on perustettu vuonna 1972. Vuonna 1977 Mikkelin Palloilijoiden keskittyessä vain jalkapalloon sen jääpallotoimintaa pyörittäneet siirtyivät jatkamaan Kamppareihin. Mikkelin Kamppareiden edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla eli Bandyliigassa. Lisäksi seuralla on joukkueet kaikissa juniori-ikäluokissa. Joukkueen kotikenttä on Hänninkenttä (Hänski) Mikkelin keskustassa. Kentällä oli aikaisemmin pelkkä luonnonjää mutta Mikkelin kaupunki saneerasi kentän tekojääksi kauden 2010–2011 alkuun mennessä. Tekojäälaitteistoa ei valituksista johtuen kuitenkaan saatu heti käyttöön vaan lupa saatiin vasta syksyllä 2012. Kampparit voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden 2012. Finaalissa Kampparit kaatoi Porin Narukerän lukemin 6–2. Peliä seurasi 10.3.2012 Hänskin luomujäällä yli 3 700 katsojaa. Seuraavana vuonna Kampparit lähti suurena ennakkosuosikkina liigaan, mutta päätyi kolmanneksi. Kaudella 2013–2014 Kampparit ylsi toiseksi runkosarjassa. Porvoossa pelatussa pronssiottelussa Kampparit hävisi kuitenkin rangaistuslaukauksilla Akillekselle. Kauteen 2014–2015 Kampparit lähti jälleen yhtenä suurimmista ennakkosuosikeista mutta sijoittui runkosarjassa vasta sijalle seitsemän. Puolivälierissä Kampparit kaatoi Akilleksen voitoin 2–1. Välierissä vastaan asettui Botnia-69 Helsingistä. Kampparit vei välierät otteluvoitoin 3–0 ja eteni loppuotteluun. Finaalissa Kampparit voitti HIFK:n 6–3 Brahenkentällä Helsingissä. Kampparit teki bandyliigan historiaa voittamalla mestaruuden runkosarjan sijalta seitsemän (Wikipedia).

C) Lentopallo: Mikkelin Palloilijat pelasi 50-luvun puolivälissä myös lentopalloa - kuva edelleen MP-juhlakirjasta.

D) Jääkiekko: MP aloitti jääkiekon v.1956: Nämä kaksi kuvaa MP:n jääkiekkovuosilta ovat myös mainitusta MP:n juhlakirjasta. MP jatkoi jääkiekkojoukkueellaan aina vuonna 1970 MiPK:n kanssa tehtyyn fuusioon asti - silloin syntyi Mikkelin Jukurit.

E) Mikko Kolehmainen meloi Mikkelin maailmankartalle Barcelonan olympialaisissa 1992. Mikko Yrjö Ilmari Kolehmainen (s. 18. elokuuta 1964 Mikkeli) on suomalainen kilpameloja ja olympiavoittaja. Hän osallistui neljiin kesäolympialaisiin 1984–1996. Barcelonan olympiakisoissa 1992 hän oli ainoa suomalainen kultamitalisti. Seuratasolla Kolehmainen edusti Mikkelin Melojia. Mikko Kolehmaisen poika Eetu Kolehmainen on myös maajoukkuetason meloja. Saavutuksia: * Olympiakultaa Barcelonassa 1992 kajakkiyksiköiden 500 metrillä. * Maailmanmestari Kööpenhaminassa 1993 (K-1 500 m). * Atlantan olympialaisissa 1996 seitsemäs sija K-1 500 metrillä ja yhdeksäs K-1 1 000 metrillä. * Los Angelesin olympiakisoissa 1984 kajakkinelosissa 1000 metrillä välierissä[1] (joukkue Veli-Pekka Harjola – Mikko Kolehmainen – Ilpo Nieminen – Mika Savilahti). * Kajakkikaksikoissa välierissä yhdessä veljensä Ollin kanssa 500 ja 1000 metrillä Soulin olympiakisoissa 1988[1] sekä 500 metrillä Barcelonassa 1992.p

F) Mäenlasku ja hiihto: Tämä komea hyppyrimäki sijaitsi aikanaan Kaihunharjulla (Kattilansilta/Pursiala) - kuvaaja: A.E. Lehtinen (Mikkelin kaupungin museot * finna * CC BY-ND 4.0). (Jari Rahikainen, 15.6.2020): "Kuvan hyppyrimäki sijaitsi Kaihunlahden pojukassa Hiihtomäen lavan vieressä. Laskeutuminen rinteen jälkeen jäälle." (Kauko Hokkanen, 15.6.2020): "Paikka oli Kattilansilta, tanssilavan vieressä. Siellä ne kuuluisat Porrassalmen hiihdotkin pidettiin, nimekkäillä ulkomaisilla hiihtäjillä ja suomalaisilla huipuilla. Itsekin siellä 1960-luvulla mukana olleena." PORRASSALMEN HIIHTOJEN HISTORIAA: Mikkelin Hiihtäjien perustaminen tapahtui 30.1.1934. Alkuunsa seura panosti mäenlaskuun. Hiihtourheilu eli voimakasta nousua 30–luvun alussa kaikissa pohjoismaissa. Suomi kulki murtomaahiihdossa ruotsalaisten ja norjalaisten rinnalla etummaisessa ruodussa. Jo vuoden 1934 kevättalvella, Marianpäivänä 23.3, MH:n johtokunta päätti ensimmäisten kansallisten hiihto- ja mäenlaskukilpailujen järjestämisestä Mikkelissä. Kilpailun nimenä oli ”Mikkelin hiihdot”. Kilpailuun saatiin hankittua useita vieraspaikkakuntalaisia, joukossa Salpausselän kisoissa menestynyt Anjalan Liiton Erkki Toimela. Hän voittikin kisojen päämatkan, 30 kilometriä eli Porrassalmen hiihdoksi nimetyn matkan. Omasta seurasta tulivat seuraaviksi Väisänen ja Pylkkänen. Kilpailupaikkana toimi Hiihtomäeksi kutsuttu kisakeskus hyppyrimäkineen ja vaihtelevine maastoineen. Tästä vuoden 1934 Marianpäivästä alkaen on Mikkelissä hiihdetty Porrassalmen hiihtoja. Parhaimpina vuosina on katsojiakin ollut 2000 – 3000 katsojaa seuraamassa kisoja. Varsinkin 60–luvulla, kun Porrassalmen hiihdot olivat kansainvälisiä kisoja. Mukana olivat silloiset norjalaiset ja ruotsalaiset hiihtokuninkaat. Historiikissa on mainittu: ”Vuosi 1963 sujui mikkeliläisittäin edellisvuosia heikommin. Porrassalmen Hiihdot olivat täydellistä norjalaisjuhlaa. Pikamatkan voittoon kiiruhti Einar Östby, Harald Grönningen oli toinen ja Arto Tiainen kolmas. Päämatka 30 kilometriä sujui vieläkin selvemmin vieraiden merkeissä. Harald Grönningen ja Sverre Stensheim veivät kaksoisvoiton. Raimo Hämäläinen parhaana suomalaisena ja suursavolaisena oli kolmas. Tiainen jätettiin kotiladuillaan kuudenneksi. Edelle kiilasivat Ruotsin Assar Rönlund ja Tampereen Kalevi Laurila”. Historiikista selviää monia Porrassalmen hiihtojen voittajia kuten: Eero Kolehmainen 4 kertaa , Kalevi Laurila 3 kertaa, Hannu Taipale 2 kertaa, Kalevi Hämäläinen kerran,. Mikkelin Hiihtäjien omia miehiä: Arto Tiainen 3 kertaa, Pentti Vahvaselkä, Harri Kirvesniemi ja Osmo Mustonen kerran vuoteen 1984 mennessä. Vuosien varrella on jäänyt hiihtämättä useita Porrassalmen Hiihtoja. Syynä ovat olleet sotavuodet ja huonoista keliolosuhteista johtuvat peruutukset; pakkanen, tuuli ja lumenpuute. Kilpailupaikka ja latuolosuhteet ovat muuttuneet radikaalisti alkuvuosista. Ennen tehtiin ladut hiihtämällä, nykyisin koneellisesti ja tarvittaessa tykitetään lunta tarpeen mukaan (Mikkelin Hiihtäjien nettisivut, 2020). Porrassalmen hiihdot oli talven kohokohtia Mikkelissä, kuva on 50-luvulta (Mauri Toiviainen). Mäkiennätys oli rahtusen verran yli 50 metriä. Mäessä hyppi kuitenkin Kankkoset ja Wirkolat. Porrassalmen kisat Mikkelissä vuonna 1972 - Teuvo Karjalainen, valokuvaaja * Kuvassa hiihtää mies numerolappu 143 rinnassaan. Taustalla näkyy hyppyrimäki ja kyltti,jossa on teksti: Tervetuloa Porrasalmen kisoihin (public domain/Finna).