Otavan opisto: A) Otavan opisto kuvattuna 29.7.2010 (S&J). Vuoden 1968 Otavan opiston opiskelijoita - yksi kuvan kurssilaisista lähetti kuvan - kiitos. Otavan opiston vanha päärakennus - kuvattu 29.7.2010 (S&J). Otavan opisto kuvattuna vanhassa Veljekset Karhumäen postikortissa (#9209) - kuvan ajoittaminen on vaikeaa. Kortti on lähetetty Kangasniemelle (valitettavasti postimerkki revitty aikoinaan irti ja postileima kadonnut saman tien). (Wikipedia, 2010): Otavan Opisto on vuonna 1892 perustettu kansanopisto Etelä-Savossa. Toiminta-ajatuksessaan opisto keskittyy hakemaan uusia oppimisen tapoja ja muotoja sekä täydentämään nykyistä opetusjärjestelmää. Opetuksessa käytetään nykyaikaisia työkaluja: Otavan opiston nettiperuskoulu ja nettilukio tarjoavat mahdollisuuden suorittaa molemmat opinnot internetin välityksellä. Kampuksella järjestetään myös monenlaista muuta kurssitoimintaa, kuten kymppiluokkia ja avoimen yliopiston kursseja. Otavan opiston osana toimii myös oppimisen verkkopalveluihin keskittyvä yksikkö Internetix, jonka toiminta kattaa tulevaisuuden tutkimuksen menetelmävälineet, yhteisöoppimisen ratkaisut, verkkopedagogiset palvelut ja koulutuksen. Otavan opisto perustettiin alun perin Joroisiin Keski-Savon kansanopiston nimellä. Vuonna 1895 ensimmäinen rehtori Hjalmar Mikander lähti rehtoriksi Pohjois-Savon kansanopistoon Maaningalle ja vei mukanaan kaikki silloisen Keski-Savon kansanopiston opettajat. Opistoon kuitenkin valittiin uudet opettajat ja rehtori ja opisto jatkoi toimintaansa. Kaikki ylläolevat viisi kuvaa Otavan opiston alueelta ovat kuvatut 29.7.2010 (S&J).

Otavan saha: B) Otavan saha - kuvattu 29.7.2010 (S&J). Vanha postikorttikuva Otavan sahalta - tarkemmat tiedot valitettavasti puuttuvat. (Mikkelin nettisivut, 2010): Otavan sahat: Otavassa on ollut sahaustoimintaa jo yli sadan vuoden ajan. Norjalaisten omistama Halla Oy aloitti sahaustoiminnan Otavassa vuonna 1891, jolloin se perusti Otavan Koivusaha Oy:n. Hallan rakentama höyrysaha sijaitsi Puulaveden rannalla Liukkolan lahden pohjukassa lähellä Otavan asemaa. Vuonna 1910 Otavan sahan osti Halla Oy:ltä hirvensalmelaisten maanviljelijöiden perustama Tuukkalan Höyrysaha Oy, jonka omistuksesta se siirtyi vuonna 1915 Otavaan muuttaneelle liikemiehelle Viktor Topeliukselle. Hän puratti vuonna 1918 sahan ja myi sen koneiston. Aluksi saha oli yksiraaminen, mutta jo vuonna 1900 siinä oli kolme raamia. Tuolloin saha oli sahattujen tukkien määrän (179 800 kappaletta) mukaan läänin suurin. Koivun ohella se sahasi myös havupuita. Sahaa laajennettiinjatkuvasti ja neliraamisena se toimi vuodesta 1904. Tuukkalan Höyrysaha Oy:n ostettua sahan siihen asennettiin tehokkaampi höyrykone. Sotavuosina saha ei ollut käynnissä, mutta se toimi vielä vuonna 1917 ja osan vuotta 1918. Saha kuului aikanaan yhdessä Saksalan sahan kanssa läänin suurimpiin. Enimmillään työväkeä oli vuonna 1912 169 henkeä. Vuonna 1920 perustettiin Otavaan uusi saha, Osakeyhtiö Puula, joka rakennutti höyrysahan Valtion Koultilalta vuokraamalleen tontille Liukkolan lahden rantaan. Sahan perustajat olivat Otavan kylältä Mannilan tilan omistaja Albin Pulkkinen, Rantakylästä Sokkalan tilan omistaja August Tikka, rautatiekirjuri Bertil Salonius ja liikemies Viktor Topelius. Sahalla oli kaksi raamia ja 175-hevosvoimainen höyrykone. Vuonna 1922 sahan tuotanto oli noin 3 000 - 3 500 standarttia eli noin 14 000 - 16 500 m3. Työntekijöitä oli tuolloin noin 100, joista osa asui sahan rakennuttamissa huoneistoissa. Sahan yhteyteen rakennettiin sähkölaitos, josta vedettiin voimalinjat Kovalan kylään asti. Lisäksi sahalle johti oma raide Otavan asemalta. Osakeyhtiö Puulan toiminta päättyi taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 1930. Jo samana keväänä perustettu Otavan saha Oy kuitenkin jatkoi sahan toimintaa. Otavan Saha Oy:n perustajat olivat pankinjohtaja F. E. Saari ja rakennusmestari Anton Kehä Helsingistä, pankinjohtaja ja varatuomari Max Wennäkoski Riihimäeltä sekä veljekset Hjalmar ja Kalle Pölhö. Uusien omistajien johdossa saha selviytyi 1930-luvun pulavuosista, ja jo vuonna 1930 sahalla oli työssä 85 henkeä ja tuotanto oli 6 900 standarttia eli noin 32 200 m3. 1940-luvun alkuun mennessä yrityksen koko osakekanta oli siirtynyt Hjalmar ja Kalle Pölhölle. Otavan sahaa laajennettiin ja uudistettiin 1930-luvun alusta lähtien: uudet kuivaamot rakennettiin, uusittiin raamit ja höyrykone. Suurimmillään työntekijämäärä oli vuonna 1934, jolloin koko vuoden työvoima oli yhteensä noin 450 henkeä. 1930-luvulla saha alkoi hankkia puutavaraa rautatien varsilta, kun se aiemmin oli hankkinut lähes kaiken puutavaransa Puulaveden rannoilta ja siihen laskevien jokien varsilta Pääosin sahan tuotanto meni vientiin. Talvi-ja jatkosodan aikana sahaa pidettiin toiminnassa lähinnä naisten ja nuorten poikien voimin. Sotien jälkeen sahan koneistoa ja rakennuksia uusittiin. Vuosina 1950-1959 sahan tuotannon keskiarvo oli 36 600 m3. Vuonna 1960 saha toimi kahdessa vuorossa ja työntekijöitä oli hieman yli 200 henkeä. 1960-luku alkoi Otavan sahalla voimakkaan tuotannon merkeissä, mutta vuosikymmenen lähetessä loppuaan saha joutui vaikeuksiin. Kesäkuussa 1970 Hjalmar Pölhön perikunta myi Otavan Saha Oy:n Keskusosuusliike OTK:n tytäryhtiölle Sotka Oy:lle. Sotka Oy aloitti 1970-luvulla sahan voimakkaan uudistamisen. Saha toimi tuolloin yhä paljolti vanhalla tekniikalla, esimerkiksi höyryvoimasta raamien voimanlähteenä luovuttiin vasta vuonna 1970 ja vielä 1986 kaikki neljä raami- eli kehäsahaa olivat peräisin 1930-luvulta. Työntekijöitä oli 1980-luvun alussa keskimäärin 150 henkeä. 1980-luvun puolivälissä Grahn Oy aikoi ostaa sahan, mutta kauppa peruuntui Grahn Oy;n ajauduttua konkurssiin. Vuonna 1989 Sotka Oy:n Otavan sahan nimi muuttui Innomer Oy:ksi. Samana vuonna sahan tekniikka uusittiin lähes täysin. 1990-luvulla sahalla on työskennellyt vuosittain keskimäärin 100 henkeä. Lisää kuvia Otavan sahalta - kaikki kuvattu 29.7.2010 (S&J).

Otavan satamarantoja: C) Otavan satama-alueen pienveneitä - kuvattu 29.7.2010 (S&J). Otavan satama-aluetta - molemmat kuvattu 29.7.2010 (S&J). Taustalla näkyy vasemmalla Otavan saha ja oikealla sinne johtavan rautatien rakennuksia - kuvattu 29.7.2010 (S&J). Otavan satamaan oli ennen matkustajajunaliikennettäkin, sillä satamasta oli vilkas henkilölaivaliikenne Puulavedelle (Kangasniemelle, Hirvensalmelle ja Kortesalmelle). Otavan sataman rautatieasema: Otavan sataman rautatieasema Mikkelissä * Timo-Pekka Heima kuvasi vuonna 2007 (Finna.fi * CC BY 4.0). Asemarakennusta jatkettiin aikanaan itäpäästään yhden piipullisen ja isomman kattokolmion verran. Otavan satamaradan asema Puulaveden rannalla Mikkelissä. Kuva: MV/RHO 39974 * Hannu Vallas 1997. Otavan satamaradan rautatieasema, Mikkeli - kauempana aseman makasiini. Kuva: MV/RHO 128799:2 * Timo-Pekka Heima 2007 Museoretkijuna 6.10.2012 Otavan sataman rautatieasemalla - kuvasi Jukka Voudinmäki (kiitos käyttöluvasta). Otto Karikoski kuvasi Otavan sataman rautatieasemalla vuonna 2012 (Wikipedia - kiitos, CC BY-SA 3.0). Otavan sataman rautatieasema (lyh. Ots) on rautatieliikennepaikka liikenteeltä suljetulla Otavan satamaradalla Otavan taajamassa Mikkelissä. Satamarata rakennettiin vuosina 1890–1891 ja asema avattiin liikenteelle 1. heinäkuuta 1891. Asemarakennus rakennettiin ilmeisesti samaan aikaan radan kanssa ja sitä laajennettiin vuonna 1919. Aseman ulkoasussa on tapahtunut muutoksia. Vaikka satamarata olikin pääasiassa puutavarankuljetusta varten, asemalla oli henkilöliikennettä ainakin vuosina 1923–1931. Asema on yksi Museoviraston luokittelemista valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä (Wikipedia, 2024). Bertil Salonius kuvasi 1910 luvun loppupuolella Otavan satamaradan aseman. Aseman laajennus vas. on juuri valmistunut, laituri on rakennettu, mutta laituriraide on vielä tekemättä. Kiitos Raimo Virtaselle kuvan esilletuonnista rautatiueharrastajien sivustolla. Heikki Kallioinen (2008): "Tämä oli hieno paikka asua. Silloin 1960-luvulla, kun asuimme tuossa, ei enää ollut tuota uudisrakennuspuolen ovea, vaan siinä oli ikkuna ja sisällä oli makuuhuone. Oli pelkät portaat jäljellä. Pihanpuolella oli olohuone. Tuon kellarin sisäänkäynnin kohdalla meillä oli keittö. Kellari toimi muuten aivan loistavasti. Tuossa möljän nurkalla oli muuten erittäin hyvä katiskan paikka. Ahvenia tuli lähes aina (joskus muutama sata) kutuaikaan." Tapio Muurinen (2008): "Muistaako Heikki tai muut paikalliset, kun tästä Otavan satamasta lastattiin Puulan nippuja Kirow 60-rautatienosturilla n. 1968 alkaen useana vuonna peräkkäin. Päivittäin lähti 35 vaunun roikkia, tukkipuut Kotkan sahalle, kuusikuitu Summaan ja mäntykuitu Kaukopäähän." Kuvapostikortti 1890-luvulta Otavan satamaradan asemalta - kiitos: Olavi Huotari. Asemarakennus alkuperäisessä lyhyessä muodossaan. Edelliset Jussi Kivisen kirjasta "Höyryä Puulalla" (2024).

D) Otavan rautatieasema vanhemmissa kuvissa: Matkustajat ovat kokoontuneet 6.8.1930 kuuden postijunille Otavassa. Kansan paljous ei ollut sattumaa, olihan Otava matkustaja ja rahtimäärältään Mikkelin veroinen asema vielä 1930 luvulla. Veturin numeron kaksi viimeistä numeroa ovat ilmeisesti 45. Kuvaaja tuntematon, mutta laittoi päivämäärän kuvan taakse (kuvateksti: Raimo Virtanen, kiitos - Vaunut.org -sivusto). Otavalaiset kokoontuivat 20/30 luvulla illalla kuuden postijunille hakemaan Helsingin lehteä, ja katselemaan, ketä oli lähdössä tai tulossa. Junasta huudeltiin joskus: "Onko vaivaistalo palanut, kun kaikki ovat asemalla. Kuvaaja: Viljo Kalliola, kuvateksti ja sivustoon liittänyt Raimo Virtanen, kiitos ( Vaunut.org ). (EP; 2008): Tässä kuvassa on jo niin paljon väkeä, että nyt ollaan saattamassa tai vastaanottamassa "merkkihenkilöä". Savon radan postijunasta alkoi minunkin junaharrastukseni lähes 60v. sitten, kun se näkyi kotitaloni ikkunasta Haukivuorella vähän ennen nukkumaanmenoa, se näkyi kivasti talvella pimeässäkin, kun valot tuikkivat radalta. Petri P. Pentikäinen kuvasi 7.8.1986 Otavan aseman Fuji-pokkarikameralla erikoispikajuna 83:n viimeisen vaunun takaikkunan läpi. Paikallisjunat vielä pysähtyivät." (kiitos * käyttölupa 2017-12-E).

Otavan rautatieasemalla 29.7.2010 (S&J): 1. E) Otavan rautatieasemalla 29.7.2010 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. Kaikki kuvat #1-16: Otavan asemalta 29.7.2010 (S&J).

F) Otavan rautatieasemalla 13.6.2012 : 1. I) Otavan rautatieasemalla 13.6.2012 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Kaikki kuvat #1-9 Otavan asemalta: 13.6.2024 (S&J).

I) Otavan rautatieasemalla 12.8.2015 (S&J): 1. G) Otavan rautatieasemalla 12.8.2015 (S&J). Seinällä muistellaan vielä Savon-radan päivää (125 vuotta), joka oli ollut 4.10.2014. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Kaikki kuvat #1-12: Otavan rautatieasemalla 12.8.2015 (S&J). Seinällä muistellaan Savon-radan päivää (125 vuotta), joka oli ollut 4.10.2014.

H) Otavan Tokeron seisakkeella: Vilho Heima kuvasi 1920/30 lukujen vaihteessa Tokeron seisakkeen kotitalonsa katolta. Tokeron vahtituvan vierestä ylittää vanha viitostie Savon radan. Linja-auto taivaltaa mäkeä ylös kohti Otavaa. Raimo Virtanen lisäsi tämän kuvan ja kuvatekstin 'Vaunut.org'-sivustolle. Upea ajan tallennus.

Otavan uusi seurakuntatalo: I) Otavan uusi seurakuntatalo - kuvattu 29.7.2010 (S&J). Otavan uuden seurakuntatalon sisäänkäynti - kuvattu 29.7.2010 (S&J). Otavan vanha kyläkirkko: Otavan vanha kyläkirkko - kuvattu 29.7.2010 (S&J). (Nettisivu 'Otavalaiset', 2010): Vanha kyläkirkko: Otavaan juhannukseksi 1929 talkootyönä valmistunut kirkko palvelee otavalaisten henkiasioita vieläkin. Kiitos Pentti Raittilalle ja Otava seura ry:lle työstä, joka johti kirkon säilymiseen vastoin nykyarkkitehtuurin hävityksen tahtoa. Kirkko on rakennettu kahdesta tehtailija Viktor Topeliuksen Kannakselta ostamasta ruhtinashuvilasta. Otavan vanha kyläkirkko vanhassa kuvapostikortissa. (WikiMikkeli -Mikkelin kirkot - 2025 * Otavan kyläkirkko-rukoushuone): "Liukkolan kylään Mikkelin maaseurakunnan alueelle oli syntynyt laivaliikenteen ja sahateollisuuden vaikutuksesta asutustaajama. Vuonna 1859 perustettiin seitsemästä maatilasta muodostuneelle suurtilalle maatalousoppilaitos, jonka nimeksi tuli Otava. Myös paikkakunta tunnetaan nykyään Otavan nimellä. Taajaman muodostuessa paikkakunnan elämä vilkastui ja oman kirkollisen kokoontumispaikan tarve heräsi. 1920-luvulla varoja Otavan rukoushuonetta varten kerättiin ompeluseuroilla. Pyhäkoululaisetkin kantoivat asiassa kortensa kekoon. Isännät lahjoittivat tukkeja. Kerätyt tukit myytiin. Eräs hankkeen puuhamiehistä oli Viktor Topelius, joka oli kuullut, että Terijoella myytiin halvalla huviloita. Kylästä lähdettiin huvilanostoon, ja Terijoelta ostettiin kolme huvilarakennusta, jotka purettiin ja kuljetettiin hirsinä Otavaan. Röppään Kirjalaiset lahjoittivat rukoushuoneelle hehtaarin suuruisen tontin. Rakennus pystytettiin käyttämällä palkattua työväkeä. Varsinaisia piirustuksia työlle ei paikkakuntalaisten kertoman mukaan ollut. Vanhan rakennuksen alkuperäinen malli määräsi pitkälti rakennuksen muodon. Osia rakennukseen saatiin myös Mikkelin maaseurakunnan kirkosta, jossa samaan aikaan tehtiin peruskorjausta. Ulkoa Otavan kyläkirkosta tuli oman aikansa mitoilla varsin komea, mutta varojen puute vaati rakentamaan sen suhteellisen vaatimattomasti. Kirkon alttarikin oli vaatimaton, mutta se täytti tehtävänsä kylän kirkollisessa elämässä. Vuonna 1950 kirkko siirtyi Otavan rukoushuoneyhdistykseltä seurakunnan haltuun ja ylläpidettäväksi. Rukoushuone palveli kokoontumistilana vuoteen 1980 saakka, jolloin uusi seurakuntatalo korvasi sen. Nykyään Otavan rukoushuone on toimenpidekiellossa. Otavan vanhalta kyläkirkolta (Viktor Topelius) - kaikki kuvat: 29.7.2010 (S&J).

J) Otavan näkymiä eri paikoista: Otavan paloasema kuvattuna 22.7.2009 (S&J). (Wikipedia, heinäkuu 2010): Otava on sahan, rautatieaseman ja Puulan sataman puitteisiin muodostunut 2 000 asukkaan taajama Mikkelissä, 15 kilometriä torilta lounaaseen. Aikaisemmin alue tunnettiin Liukkolana, ja se oli yksi Mikkelin maalaiskunnan suurimmista kylistä ja sen keskustaajama. Otava liittyi Mikkeliin osana maalaiskunnan liitosta 2001. Otavan läpi kulkee Helsingin ja Mikkelin välinen valtatie 5. Otavassa on kohtuullisen laajat julkiset ja yksityiset palvelut. Liikenneväylien lisäksi Otavan elämää ovat jo sadan vuoden ajan leimanneet kaksi suurehkoa oppilaitosta, Otavan koulutila ja Otavan opisto. Mikkelin ammattiopistoon kuuluvalla koulutilalla annetaan edelleen maatalous- ja puutarha-alan opetusta. Toimintoja kehitetään ja opetus sekä varsinaisen koulutilan maatalous- ja puutarhatuotanto jatkuvat. Otavan opisto on nykyään Mikkelin kaupungin omistuksessa oleva kansanopisto. Opisto siirtyi Otavaan Joroisista vuonna 1901, jolloin sille valmistui oma talo. Otavan suurin teollisuuslaitos on nykyään heinolalaisen Versowood Oy:n omistama saha. Ensimmäinen saha Otavaan perustettiin 1891. Tämä Otavan Koivusaha Oy oli norjalaisessa omistuksessa, ja se sijaitsi hieman eri paikassa kuin nykyinen. Otavan kehittymiselle keskeinen tekijä oli Savon radan valmistuminen 1889. Otavan asemalta rakennettiin pistoraide parin kilometrin päähän Puulan rantaan 1890-luvulla. Otavan sataman asemarakennus on edelleen olemassa. Satamasta kuljetettiin Savon radalle lähinnä puutavaraa. Puulan rannoille perustettiin useita sahoja, kun rautatieyhteys teki tuotteiden kuljettamisen kannattavaksi. Ensimmäiset höyrylaivat tulivat Puulalle 1890-luvulla. Ne kuskasivat lähinnä puuta. Kangasniemen ja Otavan välinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1891 höyrylaiva "Puulalla". Otavan satamasta oli junayhteys Otavan asemalle ja sieltä edelleen Mikkelin tai Kouvolan suuntaan. Vuoden 1918 sisällissodan aikana Otava kuten koko Mikkelin maalaiskunta oli syvällä valkoisten alueella. Maaliskuun 25. päivänä 1918 valkoiset teloittivat Otavassa Puulan lahdella kymmenen punaiseksi luettua otavalaista muodollisen oikeudenkäynnin jälkeen. Tapahtuma oli ilmeisesti suurin ns. valkoisen terrorin ilmentymä koko Etelä-Savossa. Teloitetut miehet eivät tiettävästi osallistuneet aseellisesti sotaan. Talvi- ja jatkosodan aikana Otavassa asui Mikkelin päämajassa työskenteleviä korkeita upseereita. Talvisodan aikana muun muassa marsalkka Mannerheim oli majoittuneena Otavan opistolle 5.1.1940–5.3.1940. Sotien aikana useat päämajan osat toimivat Otavassa. Talvisodan aikana Otavaa pommitettiin kahdesti, mutta henkilövahinkoja ei sattunut ja aineellisetkin vauriot jäivät vähäisiksi. Otavan kyläraitilta tasoristeyksestä varoittava liikennemerkki - kuvattu 29.7.2010 (S&J). Vanha postikorttikuva Otavan maisemista - tarkemmat tiedot valitettavasti puuttuvat. Tasoristeys ja takana Otavan paloasema - 29.7.2010 (S&J). Tuulimylly Otavassa - kuvattu 29.7.2010 (S&J). Ford avopakettiauto Otavan rautatieasemalla uransa illassa - 12.8.2015 (S&J).