MIKKELI
(sivu #2 / 6)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 21.11.2018)

Mikkelin tuomiokirkko

A) Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna 2.5.2010 (S&J).

Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna eteläpuolen puistoalueeltaan - 12.8.2015 (S&J).

Mikkelin tuomiokirkon pääsisäänkäynti Hallituskadun puolella - kuvattu 2.5.2010 (S&J).

Sisäkuva Mikkelin tuomiokirkosta kuvattuna 17.7.2011 (S&J).

Näkymä tuomiokirkon sisältä alas Hallituskadulle - 12.8.2015 (S&J).


Länsi-Savo ja Mikkelin valokuvakeskus aloittivat 23.5.2011 mielenkiintoisen yhteistyön. Länsi-Savon Allakka-sivulla julkaistaan kerran kuussa vanha valokuva Mikkelistä ja lukijoilta pyydetään julkaistaviin kuviin lisätietoja. Tarkoituksena on julkaista vuonna 2014 kirja 'Muuttuva Mikkeli'.
Tämän ensimmäisenä julkaistun kuvan on ottanut Gustaf Broman vuonna 1899. Etualan vetinen hiekkakuoppa on nykyisen Urheilupuiston paikka.
Kirjassa 'MP:n tarina 1929-79' (Raimo Tuomi) muistelee Urho Lehtonen, joka Eero-veljensä kanssa oli Mikkelin jalkapallon merkittävimpiä varhaisvaikuttajia seuraavastI:
Mikkelin Urheilupuistossa pidettiin ensimmäiset urheilukilpailut v.1917 - 'Suomen lyseoiden urheilijain mestaruuskisat'. Luonnontilassaan ennen sitä Urheilupuisto oli vain syvä kuoppa, jossa keväällä olisi voinut vaikka veneellä soudella. Lumien sulamisvedet valuivat monesta lähistön paikasta tuohon monttuun. Siellä pikkupojat uittelivat kaarnalaivojaan keväisin.


Mikkelin tuomiokirkon julkisivun yksityiskohtia - kuvattu 12.8.2015 (S&J).

Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna eteläpuolen puistoalueeltaan 12.8.2015 (S&J).

Lisää kuvia ja tietoa Mikkelin tuomiokirkosta.

Tuomiokirkkoa ympäröivä Ristimäenpuisto:

B) Johannes Takasen vuosien 1920-22 aikana tekemä "Sankaripatsas 1918 sodan kaatuneille" tuomiokirkon eteläpuoleisessa puistossa. Kuvattu 12.8.2015 (S&J).


Johannes Takasen veistos "Epätoivo" (1929) tuomiokirkon eteläpuolella Ristimäenpuistossa liki Otto Mannisen katua - 12.8.2015 (S&J).

Mikkelin maalaiskunnan (maaseurakunnan) vanha kirkko vuodelta 1817:

C) Mikkelin maaseurakunnan kirkko (1817, Matti Salonen) oli kesällä 2012 remontin kourissa - kuvattu 25.8.2012 (S&J).

Tässä postikorttikuvassa näkyy Mikkelin silloisen maalaiskunnan v.1817 valmistunut kirkko - oikealla kellotapuli.

Kirjan 'Entisajan Mikkeli - kaupungin vaiheita 1838-1917' (Erkki Kuujo - 1971) mukaan Mikkelin seurakunta rakensi vuonna 1754 nykyisen Kirkkopuiston paikalle uuden puukirkon. Entinen kirkko oli rappeutunut, mutta purettiin kuitenkin vasta v. 1776.
Uusi puukirkko paloi kivijalkaan salamaniskusta 7.8.1806. Kansa uskoi salamaniskun olleen olleen jumalan rangaistus siitä, että Mikkeliin majoitettu sotaväki oli alkanut pitää kirkossa tanssiaisia urkujen säestyksellä.
Uuden kirkon paikaksi valittiin Heinolan ja Kangasniemen maanteiden yhtymäkohta Kaukolan torpan maille. Kirkko kohosi kuulun kirkonrakentajan Matti Salosen johdolla Suomen intendenttikonttorin (Charles Bassi) piirustusten pohjalta ja valmistui vuoden 1817 aikana. Mainittakoon, että samaisen Matti Salosen johdolla oli jo vuosien 1811-14 valmistunut Mikkelistä 50 km länteen Kangasniemelle lähes identtisen näköinen puukirkko tapuleineen.

Sisänäkymä Mikkelin maalaiskunnan v.1817 valmistuneesta kirkosta (Matti Salonen). Alttaritaulu, joka kuvaa Kristusta ristillä, on Amalie Lundahlin tekemä jäljennös kuulun ranskalaisen Proudhonin Louvressa säilytettävästä 'Jeesusta ristillä' esittävästä maalauksesta. Kirkon ensimmäinen, Helsingin Ulrika Eleonoran kirkosta peräisin oleva, alttaritaulu siirrettiin 1800-luvun lopulla Anttolan kirkkoon, jonka sakastissa se edelleen on tallessa.

Mikkelin maaseurakunnan kirkko kuvattuna 'nykyaikana' - tiedot kuvaajasta puuttuvat.
Charles Bassin piirustusten mukaan tehty kirkko (Matti Salonen) valmistui vuonna 1817. Seurakuntalaiset halusivat entisen kaltaisen kirkon korkeaa tornia lukuunottamatta, koska sen ilmeisesti pelättiin taas vetävän salamoita puoleensa. Entinen kirkkohan oli palanut vuonna 1806 salamaniskusta. Kirkon katto tervattiin ja seinät maalattiin punamullalla vuonna 1822.
Vuosina 1872-1879 kirkko korjattiin perusteellisesti. Tässä yhteydessä siihen hankittiin B. A. Thulén valmistamat urut vuonna 1873. Kattomaalaukset kirkkoon on tehnyt arkkitehti A. Salmenlinna ja kuori-ikkunoiden lasimaalaukset arkkitehti Rafael Blomstedt. Mikkelin maaseurakunnan kirkkorakennukseen mahtuu noin 2000 henkeä.

Pekka Lähteenkorva lähetti 27.9.2011 mielenkiintoisen lisätiedon tähän Mikkelin maaseurakunnan kirkon kuvaruudun yhteyteen:
Ehdottaisin yhtä täydennystä. UKK ja Sylvi Kekkonen menivät naimisiin huhtikuussa 1926. Paikka oli Mikkelin maaseurakunnan kirkko. Tätä asiaa ei kekkostutkimuksissa kerrota, mutta se on ihan mainitsemisen arvoinen. Voisipa joku turistikin olla kiinnostunut tästä pikkutiedosta. Hyvää syksyä toivottaen, Pekka Lähteenkorva.

Mikkelin maaseurakunnan remiontissa oleva kirkkorakennus ja tapuli kuvattuna 25.8.2012 (S&J).

Lisää kuvia Mikkelin maaseurakunnan kirkosta (1817).


Mikkelin kulttuurihistoriallinen Suur-Savon museo

Mikkelin Suur-Savon museo (kuva: Timo Kilpeläinen - kirjassa 'Suomen museot - osa VIII - Savo). Suur-Savon museo tutkii Mikkelin ja Mikkelin seudun historiaa. Museo myös kerää ja tallentaa samaan aihepiiriin liittyviä esineitä ja valokuvia. Museo perustettiin Mikkeliin jo 1910-luvulla. Ensimmäinen näyttely pidettiin v.1912, mutta jouduttiin sulkemaan aiottua aikaisemmin tilavaikeuksien takia.
Laantuneen museoinnostuksen herättämiseksi perustettiin Mikkelissä v. 1929 Suur-Savon museoyhdistys. jonka puuhanaisena toimi maaherran puoliso Aino Pulkkinen. Museo oli saanut toimitilat Porrassalmenkatu 26:sta vuoden 1930 alusta, mutta museo joutui luovuttamaan osan tiloista evakoille vuonna 1941. Kyseiset tilat menetettiin lopullisesti v.1947.
Museo sai kesällä 1960 käyttöönsä manttaalikunnan omistaman viljamakasiinin läheltä maaseurakunnan kirkkoa. Kyseinen kivirakennus on yhä museon päärakennus ja näyttelytoiminta on keskitetty sinne. Museossa on n. 8000 luetteloitua esinettä - kuvakokoelmissa on n. 10000 paperikuvaa ja n. 24000 negatiivia.

Museon kolmannessa kerroksessa olevaa esineistöä. Etualalla Mikkelin ensimmäinen polkupyörä 1880-luvulta. Lähde sama kuin edellä.

Mikkelin vanhempaa keskustaa:

D) Tämä yleisnäkymä Mikkelin keskustaan on kuvattu Naisvuorelta 'kauan sitten' (tarkempi määrittely vaikeampi tehtävä 'äkikseltään'). Vertaa kuitenkin seuraavana alempana olevaan postikorttikuvaan.
Edessä puhelinyhdistyksen talo, oikealla edessä kansakoulu ja takana yhteiskoulu. Mikkelin tuomiokirkon ja maaseurakunnan kirkon keskinäinen sijainti selviää tästä otoksesta hyvin.

Edellisen Naisvuorelta otetun kuvan mielenkiintoinen 'pari'. Tämä kuva on peräisin postikortista, jonka 'Helmi' on 9.4.1925 lähettänyt Amanda Svalalle Kangasniemelle (Pääsiäistervehdyksenä).
Kuvausaika edelliseen kuvaan nähden lienee melko sama. Yksi asia vain kuvaparissa kummastuttaa - miksei tässä alemmassa kuvassa erotu takaoikealla Mikkelin 'maalaiskunnan' (maaseurakunnan) vanha kirkko vuodelta 1817, kuten se hyvin selkeästi näkyy ylemmässä kuvassa?

Talvisodan aikainen näkymä Naisvuoren tornista tuomiokirkon suuntaan. Kuva kirjasta 'Päämajakaupunki pommituksessa' (Kalevi Salovaara, 1986). Mitä ilmeisemmin tämä kuva on otettu talvisodan aikana vuoden 1939 puolella, ennen ensimmäistä rajua ilmaponnituspäivää 5.1.1940 (loppiaisaatto).

Kuvassa kauppias W.Ahvenaisen kauppatalo, mikä sijaitsi vuodesta 1903 alkaen 'Nikolain- ja Pohjoiskoulukadun kulmassa' ja keskittyi näin kaupungin Juvan puoleisen sisääntuloväylän ääressä maalaisten tuottamien tavaroiden hankintaan. Liike oli tukku- ja vähittäiskauppana 'laajan ympäristön, sekä kaupunkilaisten että lähellä asuvien tehtaalaisten hyvässä suosiossa' ('Entisajan Mikkeli', 1971).

Kuvassa 'Hotel Karin' (lukee sisäänkäynnin yllä) - myöhemmin 'Mikkelin Seurahuone'. Varhaisemmista Mikkelin ravintoloista tunnetuin oli 'Billingin ravintola'.
'Entisajan Mikkeli'-kirja kertoo 'Hotel Karinista': Savon radan valmistuttua tuntui neiti Karin Björkroosista, että sovelian paikka uudelle hotelliravintolalle oli aseman vieri. Vuonna 1889 valmistuikin arkkitehti W.Polonin piirtämä 'Hotel Karin', myöhemmin 'Seurahuone - Societetshus'. Siellä oli kaksikin ravintolaa, alakerrassa tavallista kansaa varten ja yläkerrassa hienompaa väkeä varten. Tietenkin oli myös majoitustiloja.
Neiti Björkroos meni sittemmin naimisiin Agapetuksen romaanissaan 'Muuan sulhasmies' ikuistaman 'Kokkeli' Mechelinin kanssa, joka vietteli huolettomasti aikaansa ravintolan antien parissa. Vuodesta 1912 alkaen Ruotsista saapunut Edv. Carlsson piti Seurahuonetta.

Olli jaatisen toimittaman Mikkeli-kirjan kannessa mielenkiintoinen kuva - norsu tepsuttelemassa Mikkelin kaduilla. Kaupunkiin tullut ilmeisesti sirkus.

Rukoushuone Elim (tuhoutui talvisodassa 1940).

E) Tämä postikorttina käytetty valokuva on leimattu ensin Mikkelissä 24.10.1911 ja sitten Kangasniemellä 26.10.1911. Vastaanottaja on Amanda Svala Kangasniemellä ja hänelle on kortilla lähettänyt nimipäivätervehdyksen "EH". Kuvassa taustalla oikealla Mikkelin tuomiokirkko, joka valmistui v.1897 Ristimäelle. Oikealla aidassa näkyy kadunnimi kirjoitettuna ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi - mutta selvää tekstistä ei valitettavasti saa.
Kuvassa näkyvän rakennuksen arvoitus ratkesi tekijäryhmälle marraskuussa 2009, kun tämä samainen kuva löytyi kirjasta 'Entisajan Mikkeli - kaupungin vaiheita 1838-1917' (Erkki Kuujo - 1971). Kyseisen kirjan mukaan kyseessä on rukoushuone Elim, joka tuhoutui talvisodassa v.1940.


Paikka ei ole tarkemmin tiedossa - SA-kuva: Elokuvasauto lähdössä kuvausmatkalle. Mikkeli - 28.1.1940.

Mikkelin taidemuseo

F) Tässä Hallituskadun ja Ristimäentien risteyksessä, aivan Mikkelin tuomiokirkon edustalla, toimii nykyisin Mikkelin taidemuseo. Kuvattu 17.7.2011 (S&J).

(Mikkelin taidemuseo, nettisivut 21.10.2009): Mikkelin taidemuseo aloitti toimintansa vuonna 1970 'Johannes Haapasalon museo'-nimisenä. Vuonna 1976, museon saatua lahjoituksena Martti Airion taidekokoelman, nimi muutettiin 'Mikkelin taidemuseoksi'.
Etelä-Savon aluetaidemuseoksi se nimitettiin 1981. Taidemuseo toimii arkkitehti Armas Rankan suunnittelemassa ns. graniittitalossa vuodelta 1912.

('Museot Mikkelissä'-nettisivut, 21.10.2009): Vuonna 1973 Mikkelin kaupunki osti Graniittitalon. Samana vuonna kaupunki sai toisen erittäin arvokkaan taidekokoelman testamenttina helsinkiläiseltä taiteenkerääjältä, lehtori Martti Airiolta.
Martti Airion kokoelmaan kuului mm. 111 taideteosta, itämaisia mattoja ja runsaasti antiikkihuonekaluja ja muuta esineistöä. Lahjoituksen vastaanottaminen vaati koko taidemuseon uudelleenjärjestelyn. Johannes Haapasalon taidemuseosta tuli Mikkelin taidemuseo 1.1. 1976 alkaen, ja seuraavan vuoden tammikuussa Martti Airion taidekoti avattiin museon pysyvänä näyttelynä.
Taidemuseolla on hallussaan myös Mikkelin kaupungin taidekokoelma, jonka teokset on sijoitettu kaupungin toimitiloihin.
Taidemuseossa on näyttelyitä nykyisin kahdessa kerroksessa. Yläkerrassa on pysyvänä näytteillä Johannes Haapasalon kokoelma ja alakerrassa Martti Airion taidekoti. Vaihtuvia näyttelyitä on museossa on järjestetty vuodesta 1972 lähtien.
Mikkelin taidemuseo tarjoaa monipuolisia kuvataidepalveluja Etelä-Savossa. Se tutkii, dokumentoi ja esittelee mm. eteläsavolaista kuvataidetta, painopistealueista yksi on suomalaisen kuvitustaiteen esitteleminen ja kerääminen.


Mikkelin taidemuseo Hallituskadulta kuvattuna 2.5.2010 (S&J). Kadun päässä tuomiokirkko.

Sama näkymä kuin edellä - Mikkelin taidemuseo Hallituskadulta - kuvattuna nyt 12.8.2015 (S&J).


Ristimäentiellä - Mikkelin taidemuseo - kuvattuna talviasussa 15.2.2015 (S&J).

Mikkelin taidemuseo * molemmat kuvat otettu 6.5.2018 (S&J).

Mikkelin sivulle #1.

Mikkelin sivulle #3.

Mikkelin sivulle #4.

Mikkelin sivulle #5.

Mikkelin sivulle #6.

Mikkelin jalkapallohistoriikki-sivulle.

Alkusivulle takaisin.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)