Mikkelin rautatieasema A) Mikkelin rautatieasema kuvattuna 2.8.2006 (kuva: 'S&J'), jolloin uudet suunnitelmat linja-autoaseman siirtämisestä rautatieaseman etelänaapuriksi olivat juuri alkaneet muhia. Edellisestä kuvasta kulunut lähes neljä vuotta - Mikkelin rautatieaseman laituripuoli on saanut uuden modernin ilmeen - kuvattu 10.6.2010 ('S&J'). Uusrenessanssityyliä edustavan Mikkelin aseman piirustukset on hyväksytty 1888 ja se on rakennettu Savonradan yhteydessä. Rata valmistui käyttöön v.1889. Asemarakennus on edelleen alkuperäinen ja sitä on laajennettu vuosina 1902 ja 1925. Ensimmäisessä laajennuksessa poikkipäätyinen avokuisti muutettiin sisätilaksi. Viimeksi sitä on peruskorjattu 1997. Tämä postikorttikuva Mikkelin rautatieasemasta lienee 1900-luvun alkupuolelta. Vuoteen 1909 asti Mikkelissä haaveiltiin vielä risteysaseman 'kunniasta', sillä haaveissa oli eräiden naapurikuntien tuen avulla ratalinja suoraan Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväskylään - Kangasniemen kunnan alueen läpi. Kangasniemen kuulu Otto Manninen oli eturintamassa tämän ratahankkeen puolestapuhujien joukossa. Eduskunta päätti kuitenkin v.1909, että poikkirata rakennetaan linjalle Pieksämäki-Jyväskylä. Niin Mikkeli jäi 'vain' Pieksämäki-Kouvola-rataosuuden väliasemaksi. Uudet suunnitelmat eivät juurikaan koskeneet tätä rautatieaseman laiturinäkymää (kuva: 'S&J' ~ 2.8.2006). Mikkelin rautatieasema sijaitsee Mikkelin Hallituskadun itäpäässä, Mannerheimintien varrella. Matkaa Mikkelin torilta on noin 230 metriä. Mikkelin asema on Savon radan varrella. Etelään päin mentäessä seuraava henkilöliikenteen käytössä oleva asema on Mäntyharju ja pohjoiseen päin Haukivuori. Rautatieasema kuvattuna torin suunnalta (Hallituskadulta) 25.7.2009. Aseman ilme ei muuttunut uuden linja-autoaseman tulon myötä lainkaan (kuva: 'S&J'). Mikkelin rautatieaseman pääaula kuvattuna 25.7.2009 (kuva: 'S&J'). Mikkelin rautatieasemalta on henkilöjunayhteydet kumpaankin suuntaan sekä paikallis- että kaukojunilla. Lisäksi asemalla on myös rahtiliikennettä. Se on eräs Suomen vilkkaimpia raakapuun lastauspaikkoja. Nykyisen aseman viereen valmistui vuonna 2007 matkakeskus, jonka yhteydessä linja-autoliikenne siirtyi asemalle. Mikkelin rautatieaseman pääaulasta pääsee suoraan perinteiseen asemaravintolaan (kuva: 'S&J' ~ 25.7.2009). Mikkelin asemaravintola on ehtinyt palvella kauan matkailijoita (kuva: 'S&J' ~ 25.7.2009). PÄIVITYS: Kesällä 2010 asemaravintola oli kuitenkin jo tyystin suljettu. Mannerheimin salonkivaunu turistinähtävyytenä Mikkelin asemalla - 2.5.2010 ('S&J'). 'PT' lähetti 24.6.2011 tämän otoksensa seuraavalla saatetekstillä: Kuva on otettu 4.6.2011 Mikkelin rautatieasemalla - ihmiset jonottavat päästäkseen sisälle Mannerheimin-vaunuun, joka on yleisölle avoinna vain yhtenä päivänä vuodessa eli 4. kesäkuuta Mannerheimin syntymäpäivänä (vapaa pääsy). Kävijöitä kerrottiin Länsi-Savo-lehden mukaan olevan noin tuhatkunta vuosittain. Tänä vuonna, kun kerran turistia leikin, kävin ensimmäistä kertaa tutustumassa tuohon vaunuun. Mikkelin rautatieasema kuvattuna 9.1.2010 ('S&J'). Mikkelin rautatieasema - tai 'Matkakeskus' - kuvattuna 2.5.2010 ('S&J').

Mikkelin rautatieaseman ratapihan näkymiä. B) Tämän 2.8.2006 otetun valokuvan kohdille oli tuleva uuden linja-autoaseman kohdilta jalankulkusilta ratapihan ylitse laivasatamaan, itse linja-autoasema oli tulossa kuvasta oikealle (kuva: 'S&J' ~ 2.8.2006). Juna etelään lähdössä Mikkelin rautatieasemalta 2.8.2006 (kuvat: 'S&J'). Mikkelin rautatieaseman pohjoispuolella seisoo Mannerheimin salonkivaunu. Marsalkka C. G. E. Mannerheimin käytössä oli vuodesta 1939 lähtien käytössä oma esikuntajuna. Se sisälsi veturin, kaksi makuuvaunua, konduktöörinvaunun, ilmatorjuntavaunun ja autonkuljetusvaunun. Hän käytti vaunua vuoteen 1946 asti. Mannerheimin salonkivaunu on rakennettu vuosina 1929-1930. Se sisältää salongin ja viisi makuuhyttiä. Vaunussa on myös keittiö ja WC. Salonkivaunu on avoinna yleisölle vain kerran vuodessa, Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4. kesäkuuta. Mikkelin rautatieaseman laiturialuetta ja ratapihaa ~ 26.5.2010 ('S&J'). Lisää kuvia Mikkelin rautatieasemalta, sen ratapihalta ja erilaisista junista.

Mikkelin rautatieaseman läheistä Mannerheimintien vierustaa: C) Tässä 2.8.2006 otetussa valokuvassa näkyvät asemalaiturilta kuvattuna radanvarren mielenkiintoiset vanhat rakennukset Mannerheimintien varressa (kuva: 'S&J' ~ 2.8.2006). Samaiset rakennukset Mannerheimintien varrelta kuvattuna sateisena lauantaiaamuna 25.7.2009 ratapihan ylittävän kävelysillan lasien läpi (kuva: 'S&J'). Mannerheimintien varrelta samaiset rakennukset kuvattuna kahdesti sateisena keskiviikkona 26.5.2010 ('S&J').

Mikkelin uusi linja-autoasema (rautatieaseman vieressä). D) Mikkelin vanha linja-autoasema kauppatorin pohjoispuolella oli käynyt liian ahtaaksi uusille pitkille linja-autoille jo vuosikymmeniä sitten. Uusi linja-autoasema valmistui rautatieaseman eteläpuolelle (yhteinen 'liikennekeskus') vuonna 2007. Uusi asema kuvattu 25.7.2009 ('S&J'). Nämä kaksi kuvaa yllä ovat kuvatut 25.7.2009 ('S&J'). Modernia rakentamista, asfalttia ja betonia - mitä ilmeisemmin ainakin toimivaa edelliseen asemaan verrattuna. Ratapihan ylittävä kävelysilta on yhdistetty sujuvasti linja-autoaseman yhteyteen. Vanhan puinen rautatieasema tahtoo nyt jäädä modernin naapurinsa varjoon. Kävelysilta Mikkelin ratapihalla ~ 26.5.2010 ('S&J'). Mikkelin rautatieaseman edustalta kuvattu etelään linja-autoaseman suuntaan 10.6.2010 ('S&J').

Rukoushuone 'Elim' (tuhoutui talvisodassa 1940). E) Tämä postikorttina käytetty valokuva on leimattu ensin Mikkelissä 24.10.1911 ja sitten Kangasniemellä 26.10.1911. Vastaanottaja on Amanda Svala Kangasniemellä ja hänelle on kortilla lähettänyt nimipäivätervehdyksen 'EH'. Kuvassa taustalla oikealla Mikkelin tuomiokirkko, joka valmistui v.1897 Ristimäelle. Oikealla aidassa näkyy kadunnimi kirjoitettuna ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi - mutta selvää tekstistä ei valitettavasti saa. Kuvassa näkyvän rakennuksen 'arvoitus' ratkesi tekijäryhmälle marraskuussa 2009, kun tämä samainen kuva löytyi kirjasta 'Entisajan Mikkeli - kaupungin vaiheita 1838-1917' (Erkki Kuujo - 1971). Kyseisen kirjan mukaan kyseessä on 'Rukoushuone Elim', joka tuhoutui talvisodassa v.1940.

Mikkelin tuomiokirkko F) Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna 2.5.2010 ('S&J'). Mikkelin tuomiokirkon pääsisäänkäynti Hallituskadun puolella - kuvattu 2.5.2010 ('S&J'). Sisäkuva Mikkelin tuomiokirkosta kuvattuna 17.7.2011 ('S&J'). Länsi-Savo ja Mikkelin valokuvakeskus aloittivat 23.5.2011 mielenkiintoisen yhteistyön. Länsi-Savon Allakka-sivulla julkaistaan kerran kuussa vanha valokuva Mikkelistä ja lukijoilta pyydetään julkaistaviin kuviin lisätietoja. Tarkoituksena on julkaista vuonna 2014 kirja 'Muuttuva Mikkeli'. Tämän ensimmäisenä julkaistun kuvan on ottanut Gustaf Broman vuonna 1899. Etualan vetinen hiekkakuoppa on nykyisen Urheilupuiston paikka. Kirjassa 'MP:n tarina 1929-79' (Raimo Tuomi) muistelee Urho Lehtonen, joka Eero-veljensä kanssa oli Mikkelin jalkapallon merkittävimpiä varhaisvaikuttajia seuraavastI: Mikkelin Urheilupuistossa pidettiin ensimmäiset urheilukilpailut v.1917 - 'Suomen lyseoiden urheilijain mestaruuskisat'. Luonnontilassaan ennen sitä Urheilupuisto oli vain syvä kuoppa, jossa keväällä olisi voinut vaikka veneellä soudella. Lumien sulamisvedet valuivat monesta lähistön paikasta tuohon monttuun. Siellä pikkupojat uittelivat kaarnalaivojaan keväisin. Lisää kuvia ja tietoa Mikkelin tuomiokirkosta.

Mikkelin 'maalaiskunnan' (maaseurakunnan) vanha kirkko vuodelta 1817: G) Tässä postikorttikuvassa näkyy Mikkelin silloisen 'maalaiskunnan' v.1817 valmistunut kirkko - oikealla kellotapuli. Kirjan 'Entisajan Mikkeli - kaupungin vaiheita 1838-1917' (Erkki Kuujo - 1971) mukaan Mikkelin seurakunta rakensi vuonna 1754 nykyisen Kirkkopuiston paikalle uuden puukirkon. Entinen kirkko oli rappeutunut, mutta purettiin kuitenkin vasta v. 1776. Uusi puukirkko paloi kivijalkaan salamaniskusta 7.8.1806. Kansa uskoi salamaniskun olleen olleen jumalan rangaistus siitä, että Mikkeliin majoitettu sotaväki oli alkanut pitää kirkossa tanssiaisia urkujen säestyksellä. Uuden kirkon paikaksi valittiin Heinolan ja Kangasniemen maanteiden yhtymäkohta Kaukolan torpan maille. Kirkko kohosi kuulun kirkonrakentajan Matti Salosen johdolla Suomen intendenttikonttorin (Charles Bassi) piirustusten pohjalta ja valmistui vuoden 1817 aikana. Mainittakoon, että samaisen Matti Salosen johdolla oli jo vuosien 1811-14 valmistunut Mikkelistä 50 km länteen Kangasniemelle lähes identtisen näköinen puukirkko tapuleineen. Sisänäkymä Mikkelin maalaiskunnan v.1817 valmistuneesta kirkosta (Matti Salonen). Alttaritaulu, joka kuvaa Kristusta ristillä, on Amalie Lundahlin tekemä jäljennös kuulun ranskalaisen Proudhonin Louvressa säilytettävästä 'Jeesusta ristillä' esittävästä maalauksesta. Kirkon ensimmäinen, Helsingin Ulrika Eleonoran kirkosta peräisin oleva, alttaritaulu siirrettiin 1800-luvun lopulla Anttolan kirkkoon, jonka sakastissa se edelleen on tallessa. Mikkelin maaseurakunnan kirkko kuvattuna 'nykyaikana' - tiedot kuvaajasta puuttuvat. Charles Bassin piirustusten mukaan tehty kirkko (Matti Salonen) valmistui vuonna 1817. Seurakuntalaiset halusivat entisen kaltaisen kirkon korkeaa tornia lukuunottamatta, koska sen ilmeisesti pelättiin taas vetävän salamoita puoleensa. Entinen kirkkohan oli palanut vuonna 1806 salamaniskusta. Kirkon katto tervattiin ja seinät maalattiin punamullalla vuonna 1822. Vuosina 1872-1879 kirkko korjattiin perusteellisesti. Tässä yhteydessä siihen hankittiin B. A. Thulén valmistamat urut vuonna 1873. Kattomaalaukset kirkkoon on tehnyt arkkitehti A. Salmenlinna ja kuori-ikkunoiden lasimaalaukset arkkitehti Rafael Blomstedt. Mikkelin maaseurakunnan kirkkorakennukseen mahtuu noin 2000 henkeä. Pekka Lähteenkorva lähetti 27.9.2011 mielenkiintoisen lisätiedon tähän Mikkelin maaseurakunnan kirkon kuvaruudun yhteyteen: Ehdottaisin yhtä täydennystä. UKK ja Sylvi Kekkonen menivät naimisiin huhtikuussa 1926. Paikka oli Mikkelin maaseurakunnan kirkko. Tätä asiaa ei kekkostutkimuksissa kerrota, mutta se on ihan mainitsemisen arvoinen. Voisipa joku turistikin olla kiinnostunut tästä pikkutiedosta. Hyvää syksyä toivottaen, Pekka Lähteenkorva.

Mikkelin vanhempaa keskustaa: H) Tämä yleisnäkymä Mikkelin keskustaan on kuvattu Naisvuorelta 'kauan sitten' (tarkempi määrittely vaikeampi tehtävä 'äkikseltään'). Vertaa kuitenkin seuraavana alempana olevaan postikorttikuvaan. Edessä puhelinyhdistyksen talo, oikealla edessä kansakoulu ja takana yhteiskoulu. Mikkelin tuomiokirkon ja maaseurakunnan kirkon keskinäinen sijainti selviää tästä otoksesta hyvin. Edellisen Naisvuorelta otetun kuvan mielenkiintoinen 'pari'. Tämä kuva on peräisin postikortista, jonka 'Helmi' on 9.4.1925 lähettänyt Amanda Svalalle Kangasniemelle (Pääsiäistervehdyksenä). Kuvausaika edelliseen kuvaan nähden lienee melko sama. Yksi asia vain kuvaparissa kummastuttaa - miksei tässä alemmassa kuvassa erotu takaoikealla Mikkelin 'maalaiskunnan' (maaseurakunnan) vanha kirkko vuodelta 1817, kuten se hyvin selkeästi näkyy ylemmässä kuvassa? Talvisodan aikainen näkymä Naisvuoren tornista tuomiokirkon suuntaan. Kuva kirjasta 'Päämajakaupunki pommituksessa' (Kalevi Salovaara, 1986). Mitä ilmeisemmin tämä kuva on otettu talvisodan aikana vuoden 1939 puolella, ennen ensimmäistä rajua ilmaponnituspäivää 5.1.1940 (loppiaisaatto). Kuvassa kauppias W.Ahvenaisen kauppatalo, mikä sijaitsi vuodesta 1903 alkaen 'Nikolain- ja Pohjoiskoulukadun kulmassa' ja keskittyi näin kaupungin Juvan puoleisen sisääntuloväylän ääressä maalaisten tuottamien tavaroiden hankintaan. Liike oli tukku- ja vähittäiskauppana 'laajan ympäristön, sekä kaupunkilaisten että lähellä asuvien tehtaalaisten hyvässä suosiossa' ('Entisajan Mikkeli', 1971). Kuvassa 'Hotel Karin' (lukee sisäänkäynnin yllä) - myöhemmin 'Mikkelin Seurahuone'. Varhaisemmista Mikkelin ravintoloista tunnetuin oli 'Billingin ravintola'. 'Entisajan Mikkeli'-kirja kertoo 'Hotel Karinista': Savon radan valmistuttua tuntui neiti Karin Björkroosista, että sovelian paikka uudelle hotelliravintolalle oli aseman vieri. Vuonna 1889 valmistuikin arkkitehti W.Polonin piirtämä 'Hotel Karin', myöhemmin 'Seurahuone - Societetshus'. Siellä oli kaksikin ravintolaa, alakerrassa tavallista kansaa varten ja yläkerrassa hienompaa väkeä varten. Tietenkin oli myös majoitustiloja. Neiti Björkroos meni sittemmin naimisiin Agapetuksen romaanissaan 'Muuan sulhasmies' ikuistaman 'Kokkeli' Mechelinin kanssa, joka vietteli huolettomasti aikaansa ravintolan antien parissa. Vuodesta 1912 alkaen Ruotsista saapunut Edv. Carlsson piti Seurahuonetta.

Mikkelin taidemuseo I) Tässä Hallituskadun ja Ristimäentien risteyksessä, aivan Mikkelin tuomiokirkon edustalla, toimii nykyisin Mikkelin taidemuseo. Kuvattu 17.7.2011 ('S&J'). (Mikkelin taidemuseo, nettisivut 21.10.2009): Mikkelin taidemuseo aloitti toimintansa vuonna 1970 'Johannes Haapasalon museo'-nimisenä. Vuonna 1976, museon saatua lahjoituksena Martti Airion taidekokoelman, nimi muutettiin 'Mikkelin taidemuseoksi'. Etelä-Savon aluetaidemuseoksi se nimitettiin 1981. Taidemuseo toimii arkkitehti Armas Rankan suunnittelemassa ns. graniittitalossa vuodelta 1912. ('Museot Mikkelissä'-nettisivut, 21.10.2009): Vuonna 1973 Mikkelin kaupunki osti Graniittitalon. Samana vuonna kaupunki sai toisen erittäin arvokkaan taidekokoelman testamenttina helsinkiläiseltä taiteenkerääjältä, lehtori Martti Airiolta. Martti Airion kokoelmaan kuului mm. 111 taideteosta, itämaisia mattoja ja runsaasti antiikkihuonekaluja ja muuta esineistöä. Lahjoituksen vastaanottaminen vaati koko taidemuseon uudelleenjärjestelyn. Johannes Haapasalon taidemuseosta tuli Mikkelin taidemuseo 1.1. 1976 alkaen, ja seuraavan vuoden tammikuussa Martti Airion taidekoti avattiin museon pysyvänä näyttelynä. Taidemuseolla on hallussaan myös Mikkelin kaupungin taidekokoelma, jonka teokset on sijoitettu kaupungin toimitiloihin. Taidemuseossa on näyttelyitä nykyisin kahdessa kerroksessa. Yläkerrassa on pysyvänä näytteillä Johannes Haapasalon kokoelma ja alakerrassa Martti Airion taidekoti. Vaihtuvia näyttelyitä on museossa on järjestetty vuodesta 1972 lähtien. Mikkelin taidemuseo tarjoaa monipuolisia kuvataidepalveluja Etelä-Savossa. Se tutkii, dokumentoi ja esittelee mm. eteläsavolaista kuvataidetta, painopistealueista yksi on suomalaisen kuvitustaiteen esitteleminen ja kerääminen. Mikkelin taidemuseo Hallituskadulta kuvattuna 2.5.2010 ('S&J'). Kadun päässä tuomiokirkko.

Kauppatorin maisemissa mikkeliläistä 1800- ja 1900-luvun markkinameininkiä: J) Tässä kuvassa on näkymä kauppatorin pohjoisreunalta, Hallituskadulta länteen - kadun päässä näkyy v.1897 valmistunut kirkko. Oikealla, Aleksanterinkadun kulmatontilla näkyy vielä yksi Mikkelin vanhimmista rakennuksista eli Kiurun 'kalkkikartano', sen paikalle nousi myöhemmin 'Suur-Savon' toimitalo. Kuvan säkkikuormaa vetävä hevonen kolskuttelee siis aivan torilta entiselle linja-autoasemalle johtavien 'porttitalojen' kohdalla. Jo vuonna 1838 Mikkelin suosittuja markkinoita(kin) varten rakennettiin nykyisen kauppatorin pohjoispuolelle, entisen linja-autoaseman laituriaukion laitamille (kahteen riviin) etelä-pohjoissuuntaan 20 markkinapuodin rakennukset ('tukkipuoti'), joiden alkuperäispiirustuksissa oli ollut Carl Ludwig Engelinkin sormet pelissä. Juvalainen herastuomari A.Paunonen oli hoitanut rakennusurakat. 1840-luvun alussa rakennettiin lisää 16 suurta ja 30 pientä lautakojua ja v.1863 vielä lisää 30 lautakojua. Markkinoiden väliajoiksi puoteja ja kojuja vuokrattiin kauppiaille ja käsityöläisille. 1880-luvulta peräisin olevan kartan mukaan nykyistä kauppatoria kutsuttiin nimellä 'Isotori', edellämainittujen markkinapuotien välistä kauppakujaa nimellä 'Kauppatori'. Nimityksissä esiintyy siis helposti epätarkkuuksia aiheuttavia aineksia. Kirkkopuiston nimenä (markkina-alueen pohjoispuolella, Kirkkokadun takana) 1880-luvun kartassa on 'Kirkkotarha'. Ennen Kirkkokatua markkinapuotien jälkeen molemmilla puolilla aluetta on ollut kasvitarha (lienee 'puistoa' tarkoittava sana tässä yhteydessä?). Markkinapuodeista poistettiin vuosien kuluessa 'turhat Engelin pylväistöt' (kuvan tarkempi ajoittaminen vaikeaa). Ravintoloitsijoilla oli 1840-luvulla ollut lupa varsinaisen anniskelutilansa lisäksi pystyttää markkinoille erillinen 'pystykojunsa' - käytäntö kuitenkin lopetettiin v.1847 'lakiin perustumattomana ja juoppoutta edistävänä'. Alkoholi olikin markkinoiden ikuinen ongelma. Kun paikallisille yrittäjille annettiin oikeuksia markkinoilla myydä vain kahvia ja 'piikkinää' (=siirapinsekainen kuuma vesijuoma), vieraspaikkakuntalaisia kapakanpitäjiä ei juurikaan valvottu, kunnes jatkuvien ongelmien vuoksi vierailijoilta otettiin 'passit pois'. Ristimäellä (nyk. kirkon paikkeilla) oli vuoden 1865 markkinoilla ollut 'siesu' eli juoppoputka pullollaan uuvahtaneita markkinavieraita. Jo v. 1862 oli paikallisessa lehdessä valiteltu ravintoloissa vietettyä elämää ja pidetty niitä juoppouden, riettauden ja kaiken turmeluksen siitys pesinä, joissa kuultiin ulkomailta kulkeneiden muukalaisnaisten renttu laulannoita ja soitannoita. Vuoden 1870 Mikkelin markkinoille virtasi suoranainen vyöry läheisten ratatyömaiden raavaita rakennusmiehiä mikkeliläisnaisten iloksi. Veneeristen tautien leviämistä koko maahan tässä topparoikassa pelättiin huolestuneissa lehtikirjoituksissa. Markkinoille saapui esiintyjiä kaukaakin - vuonna 1847 teltassaan teuhtaroi 'muuan silmänkääntäjä Alexander, joka rahvaalle näytteli ulkomaaneläviä ja omia voimiaan'. Eräs italialainen veijari oli tuonut Mikkelin markkinoille kameleita ihmeteltäväksi ja 'väkeä, pill'piipareita, vehkenäyttelijöitä ja posetiivin soittajia' piisasi. Olipa jollakin matkalaisella mukanaan kolme peuraa, jotka 'näyttelivät sarviansa'. Vuoden 1881 Mikkelin markkinoita kohautti 'näytteillä olleet neekeritytöt, joiden elämä ei liene riettautta vailla, koska asianomaisten järjestyksen pitäjäin kaupungissa oli täytynyt hillitä heidän liiallista iloansa näytöksessä vaatemajassansa'. Seuraaville markkinoille kyseiselle seurueelle oli annettu 'porttikielto kaikkiansa'. Karusellit ja 'panoraamat' olivat saapuneet Mikkelin markkinoille jo 1850-luvulla myös. Keväällä 1862 muuan Holmberg ilmoitti esittävänsä 'sota- ja taidepanoraamaa eli kiintoisaa matkaa kautta Itämaiden ja erinäisiä Euroopan suurimpia kaupunkeja siihen sovitettuine näyttelyineen.' Karuselleja paheksuttiin, koska nehän olivat vain ulkomaalaisten keinottelijain lypsylehmiä, joiden avulla kiskovat tuhansia markkoja taskuihinsa. Koko laitoksessa ei ole mitään kaunista, taiteellista tai jalostavaa. Ainoastaan räikeitä rimsuja, helyjä ja hepenöitä, katinkullan kiiltoa ja korvia särkevää posetiivin kirkunaa. Saattaa se ehkä tuntua mukavalta ja komealta istua viisi minuuttia mukavalla samettisohvalla, pitää henttuaan kaulasta kiinni ja pureskella toisessa kädessä olevaa korvapuustia tai viipurinrinkeliä. Se saattaa tuntua jo taivaalliselle nautinnolle maaseudun hiljaisuudessa raatavalle työläisnuorisolle. Markkina-alue laajentui ahtaasta markkinapuotien kujasta luonnollisesti myös 'Hallitustorille' (eli 'Isolle torille'). Vuonna 1912 Mikkelin markkinoilla nähtiin 'elävä jättiläinen' Gustaf Edman: Elävänä näytellään maailman suurin mies, 30 vuotias, 2m 43cm pitkä ja 2m 85cm ympärysmitaltaan, painaa 231 kiloa. Pääsymaksu 50 penniä hengeltä, mutta erikseen museolliseen anatomiasaliin naisille 25 pennin lisämaksu. Kävi markkinoilla myös 'vahakabinetti', jossa oli mukana mm. salaman tappama tyttö: koko hänen ruumiiseensa on salama jättänyt jälkiä - erittäin jännittävä. Savilahden jäällä järjestettiin markkinaväelle hevoskilpa-ajot ja järjestäjille annettiin poikkeuslupa alkoholitarjoiluun paikalla. Kanteleensoittaja ja runonlaulaja Kreeta Haapasalokin esiintyi Mikkelin markkinoilla, samoin mikkeliläinen laulaja B.Broms osoitti humuväelle taitojaan muutamaan otteeseen. Unkarista ja Hollannista oli paikalle saapunut joinakin kertoina myös balettitanssiesityksiä, mutta ne olivat vetäneet 'liikataiteellisina vesiperän'. Syysmarkkinoilla 1860 rieha muuttui jo vakavaksi yhteenotoksi, kun järjestyksenvalvojiksi oli kiinnitetty kasakoita: Kova oli tappelu eilen puolipäivän aikaan, kun juopot kävivät käsin kasakoihin, joilta saivat sapelilla takasin. Tästä tuli suuri sota, kivi-luotien laskeminen, josta saivat syyttömätki pahat paukut. Kasakatki saivat vuittinsa. Tappeli tuli yhden kaljan-kauppiaan tytöstä, jonka lähellä eräs tuntematon mies oli viinaa myönyt. Tästä meni sanoma poliisille, mutta sill'aikaa pääsi viinan myöjä karkuun. Nyt piti kasakkojen panna tyttö, jota syytettiin viinan kaupasta, kiini. Tämä kuin sanottiin raakuudella tapahtuneen, ja tyttöä tiedettiin syyttömäksi, niin siitä rahvaan kiivaus. Mikkelin markkinahistorikki päättyköön tässä yhteydessä ytimekkäästi aikalaisen kirjoitukseen: Markkinoissa karuselleineen on jotain niin tavattoman vastenmielistä, huumaavaa, kiihottavaa eli toisin sanoen - pirullista. Vaikka minä en ole koko päivänä käynyt 20 metriä lähempänä koko hoijakkaa, tuntuu korvissani vieläkin karuselli-posetiivin piinaava poru. Markkinataiteen sirkus kohoaa huippuunsa sillä hetkellä, kun esiintyjät kirjavissa, likaantuneissa puvuissaan kiipeevät teltan edessä olevalle lavalle ja päästävät eräänlaisia ääniä, jotka suuresti muistuttavat Etelä-Afrikassa asuvain mölyapinain konserttia. Mikkelin 'Hallitustorin' näkymä ajalta, jolloin sen pohjoisreunalla sijaitsivat vielä 'Kiurun kalkkikartano' ja markkinapuodit ('Entisajan Mikkeli'). Markkinapuotien paikalle valmistui v.1912 kauppahalli (länsipuolelta kuva) - tämä 'kangashallina' tunnettu rakennus tuhoutui pommituksissa 5.1.1940. Tällä paikallahan sijaitsi sittemmin pitkään Mikkelin linja-autoaseman rakennus. Samainen kangashalli kuvattuna 5.1.1940 pommitusten jälkeen. Rakennukseen osui kaksi räjähdyspommia. Taustalla rakenteilla olleeseen Suur-Savon liiketaloon pudonneen pommin sytytin ei onneksi toiminut. Kuva kirjasta 'Päämajakaupunki pommituksessa' (Kalevi Salovaara, 1986). Samainen kirja kuvailee pommituksen aikaisia traagisia tapahtumia seuraavasti: 16-vuotias Pentti Lähde ja 15-vuotias Viljo Piispanen järjestelevät päivän lehtiä kohmeisin käsin myyntikuntoon 'Hallin välikössä' Hallituskadulla olevassa kojussaan. Konstaapeli Onni Pesonen ehtii juuri ostaa lehden. Hän kuulee surauksen, heittäytyy vaistonvaraisesti maahan ja menettää hetrkeksi tajuntansa. Hän virkoaa kuitenkin pian ja näkee vierellään lehden myyneen pojan kuolleena. Pesonen hakeutuu haavoittuneena hoitoon. Myöhemmin löydetään tältä 'pahan onnen' kadulta edellä mainittujen nuorukaisten lisäksi vainajia Iida Liimatainen, Arseny Pervitin ja Vihtori Heikkinen. Liikeapulainen Siiri Laurikainen toimii myyjättärenä kauppias Laurikaisen myymälässä kangashallissa. Yhtäkkiä kuuluu voimakas räjähdys ja nuori myyjätär jää sortuman alle. Hän on juuri pääsemässä irti uuden luhistuman haudatessa hänet. Siiri Laurikaisella on onnea. Hän pääsee vapaaksi ja ovelle päästyään näkee edessään nuoren naisen vatsallaan. Hallin edustalla makaa ihmisiä verissään. Linja-autoaseman alueelle putosi sarja räjähdyspommeja erittäin tuhoisin seurauksin. Asemalaiturien ja kangashallin edustalla saivat välittömästi surmansa Kustaa Sani, Severiina Vitikainen, Keijo Manninen ja Otto Pasonen. Kangashalliin osui kaksi voimakastehoista miinapommia, jolloin hallitiloissa menehtyivät Anna Valjakka, Iida Savolainen, Anna Korhonen, Iida Suuronen ja Hilma Pöntinen. Naisista kaksi ensin mainittua olivat kangashallin myyjiä, muut asiakkaita. Kaikkiaan ensimmäinen yllätyksenä tullut ilmaisku surmasi Mikkelissä 21 ihmistä välittömästi ja vammautti kolmattakymmenettä ihmistä vakavasti. Ilmavaarasta kertovaa hälyytyssireeniä ei ehditty soittaa ennen kuin ensimmäiset koneet jo pudottivat lastejaan viattomien kaupunkilaisten niskaan.

Entisen linja-autoaseman alueella (uusi valmistui v.2007): K) Torin pohjoisreunan 'taloportista' näkymä entiselle linja-autoaseman alueelle - kuvattu 9.1.2010 ('S&J'). Mikkelin vanhalta linja-autoasemalta 1930-luvulla otettu kuva. Kuvan linja-autoista on tunnistettu seuraavat: Reo Speed Wagon (vm. -31) ja Chevrolet (vm. -32). Kuvan lähetti 'VA' 8.10.2011. Tämä kuva Mikkelin kauppahallin suisäänkäynnistä on otettu 25.8.2009 ('S&J'), jolloin kauppahallin tarina kyseisissä tiloissa alkoi olla vähissä. Torin ja entisen linja-autoaseman alueen remontti oli pian muuttava kaiken entisen ko. paikoilta. Kauppahallin sisäkuvia aivan toiminnan loppuhetkiltä - molemmat kuvattu 9.1.2010 ('S&J'). Vanhan linja-autoaseman tavaralähetystilat kuvattuna 9.1.2010 ('S&J') uusiokäytössä. Tiloissa toimi kuvaushetkellä kahvila. Oven lapussa seuraava teksti: Carolina's Life Style - meiltä nyt myös lämmintä - alk. 4.50. Kahvi - tee 1 euro - eläkeläiset 0,7 Vanhan linja-autoaseman tavaralähetystiloissa toimi vielä kuvaushetkellä (17.6.2008 - 'S&J') kahvio ja lahjatavaraliike 'Carolina's Life Style'.

Kauppahalli siirtyneenä uudelle paikalle: L) Torin ja sen pohjoisreunan remontin mukana myös entinen linja-autoaseman alue joutui mylläkkään. Kauppahallikin joutui siirtymään entiseltä paikaltaan Pusankulman kauppakeskuksen ja Sokos-tavaratalon yhteisiin sokkeloihin. Kuvassa sisäänkäynti Pusankulman puolelta (Savilahdenkadulta) 3.4.2010 ('S&J'). Kaksi kuvaa (3.4.2010 ~ 'S&J') kauppahallista sen uudella sijaintipaikalla.

Mikkelin lääninhallituksen rakennuksia: M) Mikkelin lääninhallituksen rakennus kuvattuna 1900-luvun alun postikortissa, jonka vasemmassa alakulmassa lukee valmistajan ja myyjän nimenä 'Uusi Paperikauppa, Mikkeli'. Kuvassa rakennuksen edustalla - jalkakäytävän reunoilla on miehiä töissä - ilmeisesti kivetyshommissa? Kadun nimenä tuolloin 'Aleksanterinkatu' (nykyisin 'Maaherrankatu'). Mikkelin torin länsilaidalla sijaitseva lääninhallituksen rakennus on valmistunut vuonna 1843. Aikakaudelle tyypillisen empirerakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Saksalaissyntyinen Engel on autonomisen ajan kuuluisin arkkitehtimme. Hänen vaikutustaan on pietarilaisempiren käyttö 1800-luvun julkisissa rakennuksissamme, joista Mikkelin lääninhallitusrakennus valmistui vasta kolme vuotta arkkitehdin kuoleman jälkeen. Engel osallistui myös vuonna 1838 kaupunginoikeudet saaneen Mikkelin ensimmäisen toteutuneen asemakaavan laatimiseen. Mikkelin lääninhallituksen rakennus kuvattuna 'nykypäivänä' - rakennuksen edessä Mannerheimin patsas. Tässä kuvassa Mikkelin maanmittauskonttorin yksikerroksinen kivitalo kuvattuna 1900-luvun alun asussaan. Lääninhallituksen rakennus oli pian valmistumisensa (1843) jälkeen osoittautunut ahtaaksi. Maanmittauskonttorille suunniteltiin oma rakennus, jonka piirustukset keisari vahvisti v.1849 (suunnittelija: E. B. Lohrman). Mikkelin kauppatorin länsireunaa (Maaherrankatu) - lääninhallituksen rakennukset Hallituskadun risteyksestä kuvattuna 9.1.2010 ('S&J'). Seuraava poikkikatu Raatihuoneenkatu. Mikkelin lääninhallituksen rakennus kuvattuna 2.5.2010 ('S&J') kohdasta, missä elokuussa 1986 tapahtui järkyttävä auton räjähdys. Mikkelin panttivankidraama oli 8. – 9. elokuuta 1986 sattunut tapahtumasarja, joka päättyi dramaattiseen räjähdykseen Mikkelin torin laidalla (vrt. kuva), Maaherrankadulla lähellä Raatihuoneenkadun risteystä. Helsinkiläinen 'JKT' otti pankkiryöstön yhteydessä Helsingissä kolme panttivankia, jotka hän kuljetti autolla Mikkelin torille. Tapahtuma päättyi T:n räjäyttäessä auton, itsensä ja kuljettajana toimineen panttivangin. Kyseessä oli tekotavaltaan ja loppuratkaisultaan Suomen oloissa ennenkokematon rikos. Tapauksen jälkiselvittelyjen yhteydessä viranomaiset joutuivat poikkeuksellisen kovan arvostelun kohteeksi. Mikkelin lääninhallituksen rakennus kuvattuna kahdesti 9.1.2010 ('S&J'). PT lähetti 23.6.2011 kuvaamansa otoksen lääninhallitusrakennuksen pihan puolelta. (PT, sähköposti 23.6.2011): Talon toinen kerros oli maaherran käytössä. Takimmaisessa "siivessä" näkyy parveke, joka kuului kulloinkin virassa olevan maaherran yksityisasuntoon. Edustustilat olivat toisen kerroksen keskiosassa. Kuvan etualalla olevan "siiven" toisen kerroksen kaksi ikkunaa on muurattu umpeen, ne kuuluivat ns. presidentin makuuhuoneeseen. Kerran joskus 60-70-luvun taitteen vaiheilla Urho Kekkonen vaalimatkallaan yöpyi silloisen maaherra Urho Kiukkaan vieraana Lääninhallituksen rakennuksessa, ja koko tuon vierailun ajan yötä päivää pari poliisia kulki pihalla edestakaisin taloa vahtimassa. Nämä asiat tiedän siksi, että nuorena asuin juuri tässä korttelissa, valtion virastotalossa.

Mikkelin torin eteläreunamilla: N) Mikkelin kaupungintalo kuvattuna 2.5.2010 ('S&J') torin etelälaidalla. Mikkelin kaupungintalon kukkaistutuksia - kuvattu 25.7.2010 ('S&J'). Kangasniemeläisen runoilija Otto Mannisen patsas kaupungintalon katveessa - kuvattu 2.5.2010 ('S&J'). Kirjaston edessä Johannes Haapasalon teos 'Nuori nainen' (1911) - kuvattu 2.5.2010 ('S&J').

Mikkelin satamahistoriikkia: O) Näkymä Mikkelin satama-alueelle kaupungin yltä kuvattuna (Naisvuorelta?) - kuva kirjasta 'Entisajan Mikkeli', jonka antamiin tietoihin tämän kuvaruudun tiedot suureksi osaksi perustuvat (Erkki Kuujo, 1971). Saimaan kanavan avauduttua liikenteelle v.1856 näytti aluksi siltä, että Mikkeli jää ko. lystistä kokonaan syrjään. Höyrylaivakeskukseksi Viipuri-yhteyksin oli nousemassa Savonlinna 'Wilkas'-laivallaan. Liikennöinnin Mikkeliin esti Siikasalmen silta, jonka kansi oli höyrylaivaliikenteelle liian matala. Ensimmäinen höyrylaiva Mikkeliin asti saapui 13.7.1864 - kyseessä oli juuri Savonlinnan ylpeys 'Wilkas'. Saman vuoden syysmarkkinoille saapui Lappeenrannasta 'Pääsky'-laiva ('Wilkkaan' ohella). Ensimmäinen Mikkeliin hankittu höyrylaiva rahti- ja matkustajaliikenteeseen oli 'Uralin tienoon Permissä valmistetun 10 hevosvoimainen siipihöyrylaiva nimeltään 'Punsch', joka Mikkelissä sai uudeksi nimekseen 'Mikko' (1865). Ongelmallisella Juurisalmen siltakohdalla väylää levennettiin v.1891 ja paikalle saatiin uusi kääntösilta. Jatkuvasti laivaliikennettä Mikkeliin kuitenkin haittasi se epäkohta, että väylä oli matalampi kuin Saimaan kanava (2,7m). 'Mikkelin höyrylaivaosakeyhtiö' alkoi toimintansa ja laivoja alkoi tulla lisää: 'Pontus' ja 'Saima(a)' (Pylkkäsen veljekset). Vilkastuneen laivaliikenteen takia Mikkelin laivalaitureita alettiin kunnostaa ja laajentaa remonttitöillä vuosina 1871 ja 1878. Kaupungin huomattavimmat kauppiaat rakensivat satamaan omat tavaramakasiininsa. Matkustajia varten satamaan valmistui v. 1912 paviljonki, jossa satamakonttorin lisäksi sijaitsi odotus- ja ravintolahuone. Tässä postikortissa näkymä Mikkelin satamaan ajalta, jolloin laiturissa seisoo kaksi rahti- ja matkustajahöyrylaivaa - laivojen nimet eivät valitettavasti erotu millään keinoin. Etuoikealla rannassa olevan soutuveneen kokkaan sen sijaan on tekstattu komeasti nimi 'Laine'. Mikkelin satamamestareina toimivat alkuaikoina seuraavat 'merikarhut': 1879-1884 A.Himanen, 1884-1916 O.V.Hokkanen ja vuodesta 1916 eteenpäin G.E.Urnberg. Oma tullihuone Mikkelin satamaan valmistui v. 1878 - ensimmäinen tullinhoitaja oli V.Lindstedt. Hän ei puhunut kuin ruotsia, jolloin monet tullasivat ulkomaantavaransa jo Viipurissa. Oma pakkahuone Mikkeliin valmistui v.1891. Tässä kuvassa komeilee Varkaudessa v. 1874 valmistunut 'Sorea'-laiva. Mikkelin ensimmäisistä höyrylaivoista 'Saima(a)' oli myyty Laatokalle, 'Pontus' pysyi 'Halla'-yhtiölle myytynä Saimaan vesillä kuitenkin ('Halla VIII'-nimisenä mukana vielä jatkosodan jälkeenkin), 'Mikko' myytiin v.1873 hinaajaksi Porvooseen, missä se oli saanut nimekseen 'Sven Dufva'. Mikkeliin perustettiin uusi höyrylaivayhtiö ('St.Michels ångbåts aktiebolag'), jonka osakkaina olivat mm. kauppiaat Pekka Kiuru, C.F.Pöndinen ja David Pulkkinen sekä kirjanpitäjä A. Hoffström. Uusi yhtiö tilasi Varkaudesta v. 1874 matkustajalaivan 'Sorea' (78 jalkaa pitkä, 12 jalkaa leveä ja 4 jalkaa syvässä kulkeva). Siinä oli jopa kaksi salonkia ja neljä hyttiä. Hinaajaksi hankittiin 'Toimi'. Yhtiö oli vaikeuksiss, kun 1870-luvun lopussa tullut uusi asetus vaati yli 75 jalkaa pitkille laivoille erikoiskoulutetun päällystön ja muitakin 'lisärasituksia'. Yhtiön kaikki valitukset hylättiin ja puolileikillään yhtiössä harkittiin laivan perästä katkaistavaksi liikapituudet pois ja laivan nimeksi vaihdettaisiin 'Hirmu'. Laiva todellakin myöhemmin lyhennettiin sopiviin mittoihin, mutta keskeltä. Hinaaja toimi päätettiin myydä vuoden 1882 paikkeilla, tilalle ostettiin toiseksi matkustajalaivaksi 'Leporello', joka oli 'Soreaa' pidempi ja kulki nopeammin. 'Leporello' myytiin v.1891 'Heinäveden Höyryvenhe Oy:lle'. Yhtiövaihdoksin 'Soreakin' myytiin v. 1905 lappeenrantalaisen Lauri Cederhvarfin omistukseen. Mikkelin matkustajalaivamarkkinoiden näkyvimmäksi hahmoksi alkoi nousta vuodesta 1897 alkaen kauppias A.Westerholm. Kuopiosta ostettiin matkustajahöyry 'Ansio', jossa oli paikat 110 matkustajalle. Seuraavaan 'Saimaa'-laivaan mahtui jo 240 laivaa ja vanha tuttu 'Sorea'-laivakin oli välillä taas Westerholmin käytössä tutuissa laitureissa. Westerholmilla oli myös rahtilaiva 'Martha', joka toi tavaraa Viipurista ja Pietarista. Westerholmin laivatoiminta ajautui kuiten pian väistämättä konkurssiin ja Mikkelin laivaliikenteen ykkösnimeksi nousi lemiläinen laivuri Aatu Karhu, joka vuodesta 1900 alkaen liikennöi Mikkelin ja Lappeenrannan väliä nopealla 'Louhi'-laivallaan. Mikkeliläiset pienet omat alukset 'Huvila' ja 'Ilma' kuljettelivat kaupunkilaisia lähiseudun huviloihin. Rahtiliikennettä oli harjoittanut myös kauppias Carl Pöndinen puulaivallaan 'Siivo'. Se käytti konevoiman lisänä purjeapua. 'Siivo' kulki pääasiassa Mikkeli-Pietari-linjaa, mutta piipahteli myös Helsingissä ja Tallinnassa. Pöndisen toinen rahtilaiva oli Varkaudessa tehty 'Elli', sittemmin vielä 'Tapio' ja 'Helvi'. Rahtilaivaliikennettä harjoitti myös kauppias David Pulkkinen, jolla oli ainakin neljä laivaa: v.1887 Mikkelissä valmistettu puinen 'Tyyne', Suomenlahdella tuhoutunut 'Voitto', Varkaudessa v.1904 valmistettu 'Mikkeli' ja 'Savo'. Mikkelin kauppiaat perustivat v. 1905 'Höyrylaiva O.Y. Voiman', joka osti Viipurista rahtilaiva 'Voiman'. Se kulki väliä Mikkeli-Lauritsala-Viipuri-Pietari.

Mikkelin Työväen Osuuskauppa: P) 'Mikkelin Työväen Osuuskaupan' (myöh. 'Osuusliike Savonseutu'') ensimmäinen myymälä sijaitsi kuvan esittämällä paikalla. Mikkelin Työväen Osuuskaupan perustava kokous pidettiin 14.2.1915 ja kauppa avattiin 11.12.1915. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtaja oli asioitsija Anshelm Kannisto. Kaupan paikaksi oli kaavailtu esikaupunkialuetta, mutta kun Hallituskadulta (no.9) saatiin vuokratuksi makkaramestari Ekholmilta myymälähuoneisto sekä myös kaupanhoitajaa varten pieni asunto, kauppa sijoitettiin sinne. 'Osuusliike Savonseutu' osti tontin v.1920. Leipomo ja toinen myymälä sijoitettiin v.1916 maanviljelijä Otto Tiihoselta ostettuun taloon esikaupungista - osoitteesta Tenholankatu 7. Torinkulman liikekiintöistön ala laajeni v.1917, kun ensimmäisen kaupan viereinen tontti (Hallituskatu 11) ostettiin kauppias I.Viljakaiselta. Mikkelin 'yleinen' Osuuskauppa: Mikkelin 'yleinen' Osuuskauppa perustettiin toimittaja Tatu Viljakaisen esityksestä vuonna 1916 ja liike avattiin 14.8.1916 C.Petroff Oy:ltä vuokratussa liikehuoneistossa (Porrassalmenkatu 20). Tämä kuva on kirjasta 'Entisajan Mikkeli'. Näyttäisi siltä, että kyseessä on retusoitu valokuva - ilmeisen sameaa alkuperäiskuvaa on todennäköisesti parannettu piirtämällä päälle kuvan selkeyttämiseksi?

Mikkelin Keskussairaalan alueelta: Q) Tämä Mikkelin Keskussairaalan alueelta otettu kuva on päivämäärältä 23.8.2009 ('S&J'). Näitä näkymiä potilaat kaihoisasti katselevat pitkien hoitojaksojensa aikana sairaalan ikkunoista. Varsinkin läheisen Mikkelin rautatieaseman ja sen ratapihan junien äänet lisäävät tuskastuttavasti 'kaukokaipuuta'. Kuvattu 23.8.2009 ('S&J'). Kuvan alareunassa erottuu puutavaralastissa olevien tavarajunan vaunujen jono. Mikkelin keskussairaalan vanhempaa osaa Kirkkopuiston suunnalta - molemmat kuvattu 9.1.2010 ('S&J').

Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen puutalokulmaus: R) Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen liikepuutalon Mikonkadun puoleinen osa kuvattuna 12.12.2009 ('S&J'). Kuvassa vasemmalla liike 'Carolina's Lifestyle', jonka paikalla ollut 'Kädentaidon Tupa'. Oikealla 'Suutarinliike'. Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen puutalokulmaus - molemmat kuvattu 9.1.2010 ('S&J'). Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen puutalokulmaus kuvattuna sisäpihalta 11.9.2009 ('S&J'). Saman Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen puutalokulmauksen sisäpihanäkymiä ~ molemmat 11.9.2009 ('S&J'). Savilahdenkadun puolella puutalon liiketiloissa toimi vuoden 2009 puolella ainakin 'Awonawilona' ('pieni hyvänmielen putiikki') ja sen 'Hoitohuone Kiwa', antiikkiliike 'Romantik' ja Thai-hieroja. Epäsiistiä aidan ja ilmoitustaulun sekasotkua Savilahdenkadun varrella - kuvattu 11.9.2009 ('S&J'). Mikonkadun puolelta Savilahdenkadun risteystä kohti - kuvattu 2.5.2010 ('S&J').

Päämaja - ja viereinen 'Päämajakahvila': S) Ristimäenkadun ja Vuorikadun risteyksessä, aivan varsinaisen Päämajan (=koulun) läheisyydessä sijaitsee tämä 'Päämajakahvila' (Pekka Sippo) - kuvattu 11.9.2009 ('S&J'). 'Päämajakahvila'-rakennus sisäpihanäkymää - kuvattu 11.9.2009 ('S&J').

Likolammen ympäristön puutaloasutusta: T) Tästä kulmauksesta (Vuorikadun ja Päämajankadun risteys) kun kääntyy oikealle, kulkutie vie mielenkiintoiseen puutalorakennusten kaupunginosaan, joka jää sellaisten kaupunginosien kuten Kalevankangas, Emola, Rokkala ja Maunuksela rajaamalle alueelle Likolammen ympäristöön - kuvattu 11.9.2009 ('S&J'). Mainitulta alueelta mielenkiintoinen Lamminmäenkadun varrella sijaitseva puinen kulmatalo - kuvattu 11.9.2009 ('S&J'). LINKKI: Lisää kuvia mainitusta Likolampea ympäröivästä puutalokaupunginosasta..

Mikkelin Naisvuori (näkötorni): U) Mikkelin maisemaa hallitseva Naisvuoren näkötorni kuvattu Cumulus-hotellin suunnasta 9.1.2010 ('S&J'). Mikonkadulta näkymä Naisvuorelle päin ~ kuvattu 9.1.2010 ('S&J'). Kevättä, mutta niin synkkää. Naisvuoren suuntaan rautatien takaa idästä ~ 2.5..2010 ('S&J'). Samana päivänä (2.5.2010 ~ 'S&J') kuvattu kuin edellinen 'synkkyys' - nyt maailma on kirkkaampi. Mikonkatua Naisvuorelle. Mikonkatua Naisvuorelle Cumulus-hotellin edustan kohdilla - kuvattu 2.5.2010 ('S&J'). Naisvuoren näkötorniin perustettiin Mikkelin ilmavartio (4051) talvisodan alkaessa v.1939. Kouluikäiset nuoret hoitivat tähystystehtävää tunnollisesti koko sodan ajan. Vihollislennoista ja tulipaloista tehdyt havainnot ilmoitettiin tornista puhelimella kaupungin johtokeskuksiin. Kuva kirjasta 'Päämajakaupunki pommituksessa' (Kalevi Salovaara, 1986). Naisvuoren tornista puuttui talvisodan aikana katto ja ikkunalasit. Kaikista näennäisistä valmistelutoimenpiteistä huolimatta venäläisten ensimmäinen ilmapommitusisku loppiaisaattona (5.1.1940 klo 10.49-12.30 - viisi eri laivuetta runsaan kahden tunnin aikana) oli Mikkelin puolustusjärjestelmälle täysi katastrofi. Ilmatorjunta oli täysin jumissa, tykkejä ei oltu laitettu vielä edes toimintakuntoon, ratkaisevia osia puuttui. Palokunnan (vakituinen ja VPK) ja ilmavalvonnan väliset puhelinyhteydet katkesivat melkein heti, toistuvien ilmaiskuaaltojen myötä toimihenkilöitä kaikista eri tehtävistä pakeni kaupungista. Loppiaisaaton ensimmäisessä pommituksessa Mikkelin puolustusjärjestelmän harvoja sankareita oli lotta Eine Mikkanen, joka tähysti koko ilmapommituksen ajan Naisvuoren avonaisessa tornissa ja sai puhelinviesteillään ohjailtua edes hiukan mm. tulipalojen sammutusta ja muita pelastustoimia. Eine Mikkasen kohtaloksi muodostui maaliskuun 5. päivän 1940 pommitus, jolloin hän toimi opasvartijana lääninsairaalassa. Hänen palveluspaikkansa oli sairaalan ulko-oven vieressä olleessa pyöreäikkunaisessa huoneessa, jonka ulkoseinään tarkelleen pommi osui ja surmasi yhden urheimmista nuorista. Eine Mikkanen haudattiin kaupungin sankarihautojen eturiviin Harjun hautausmaan siunauskappelin pohjoiselle sivulle. PT lähetti 23.6.2011 tämän kuvaamansa otoksen Naisvuoren sisään louhitun uimahallin sisäänkäynnistä.