Vilppulan rautatieasema: A) Vilppulan rautatieasema Haapamäki-Orivesi-radan itäpuolella - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). Vilppulan rautatieasema - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). Mänttä sijaitsee Vilppulasta noin seitsemän kilometriä itään, eikä sillä ole omaa rautatieasemaansa. Idylliä Vilppulan rautatieasemalla - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). Vilppulan rautatieaseman tavaramakasiini - kuvattu 27.10.2010 ('S&J').

Vilppulan rautatieaseman ratapihanäkymiä: B) Vilppulan rautatieaseman ratapihaa etelän suuntaan - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). Vilppulan ratapihan reunalla vanha varastorakennus ('Vankka') - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). Vilppulan rautatieaseman ratapihaa pohjoiseen - kuvattu 27.10.2010 ('S&J').

Vilppulasta : C) Vilppulan 'Käsityökeskus' sijaitsee aivan Vilppulan rautatieaseman naapurissa - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). (Wikipedia, 2010): Mänttä-Vilppula on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Mänttä-Vilppulan naapurikunnat ovat Keuruu, Jämsä, Juupajoki, Ruovesi ja Virrat. Kaupunki syntyi, kun Mäntän kaupunki ja Vilppulan kunta yhdistyivät Mänttä-Vilppulan kaupungiksi vuonna 2009. Kaupunki piti Vilppulan vaakunan, mutta hallinnon sijaintipaikaksi tuli Mänttä. Kaupungin pinta-ala on 657,1 km², josta 534,49 km² on maata, ja väkiluku 11 447 asukasta. Mänttä-Vilppulan kaupungin vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Ilmakuva Vilppulasta - Karhumäen veljesten kuvapostikortti - kulkenut postissa elokuussa 1935. ('PV', 6.5.2010): Kapearaiteisen penkka tulee VR:n radan vieressä ja alittaa rautatiesillan. ('KP'. 7.5.2010): Kuvassa onkin kaikkea mielenkiitoista. Kuvan yläosassa erottuu hyvin myös pahamaineinen Pollarin mäki. Vilppulan Elämänmäellä olevan luonnonparantolan perustajan E.W.Lybeckin muistomerkillä satunnainen kulkija pysähtynyt 29.5.1971 (kuva: P.Joutsi). (Wkipedia, 2011): Elämänmäki oli Vilppulassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä toiminut hermotauti- ja luonnonparantola, jonka perusti 1904 tohtori Edvard Wilhelm Lybeck (1864–1919). Parantolarakennus sijaitsi 15 kilometrin päässä Vilppulan asemalta 189 metriä korkean Elämänmäen päällä josta oli näköala neljälle eri järvelle. Parantolassa käytettiin hoitomuotoina ravinto-, ilma- ja aurinkokylpyjä, uintia, savihauteita sekä paastoa ja siellä oli potilaina monia sen ajan kuuluisuuksia kuten Akseli Gallen-Kallela, Mathilda Wrede, Järnefeltit, Juhani Aho, Ilmari Kianto ja F. E. Sillanpää. Lybeckin hoitomenetelmissä oli lähtökohtana se olettamus, että ihminen on osa luontoa, ja että luonnon rauha ja kauneus sinällään ovat parantavia elementtejä. Parantola toimi aluksi Lybeckin ostamassa Katajamäen kruununtorpassa, kunnes varsinainen parantolarakennus valmistui 1906 Elämänmäen laelle. Tähän 2–3-kerroksiseen 35 kertaa 17 metrin kokoiseen rakennukseen sijoitettiin parantolan miespotilaat, naispotilaita hoidettiin edelleen Katajamäen kruununtorpan rakennuksissa. Potilaat saapuivat parantolaan pääasiassa laivalla Tampereelta läheiseen Tyynysniemen laivalaituriin ja heitä tuli myös ulkomailta saakka. Enimmillään parantolassa oli samanaikaisesti jopa 200 potilasta. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua parantolan toiminta loppui 1917. Parantola joutui vararikkoon ja sen johtaja tohtori Lybeck siirtyi lääkäriksi Kirvun luonnonparantolaan. Hän teki itsemurhan vuonna 1919. Vilppulan kunta osti Elämänmäen parantolarakennuksen ja se siirrettiin 1920-luvun lopulla Ajosjärven rantaan maamieskoulun käyttöön. Varsinainen Elämänmäen alue siirtyi Metsähallituksen haltuun 1926 ja siitä muodostettiin luonnonsuojelualue 1994. Vuonna 1964 pystytettiin parantolarakennuksen perustuksen paikalle tohtori E.W.Lybeckin muistomerkki. Varsinaista Elämänmäkeä peittää nykyisin tiheä kuusikko, josta löytyy jopa 40 metriä korkeita kuusia. Elämänmäki on nykyisin luonnonsuojelualue ja kuuluu myös Natura 2000-verkkoon vanhojen metsien suojelualueena. Alueella on runsaasti muhkurakuusia ja -mäntyjä. Vilppulassa sodan 1918 aikana: Valkoisten ampumaketju Vilppulan sillan luona massapaalien suojassa (Sotamuseo). Punaisten joukkojen peräntyminen Vilppulasta tapahtui maaliskuun 17. ja 18. päivän aikana 1918. Valkoisten eversti Martin Wetzeriä syytettiin Mannerheiminkin toimesta kuitenkin 'viivyttelystä'. Tämän kuvan 'tapahtumapaikka' on helppo sijoittaa ylempänä olevaan ilmakuvaan Vilppulasta - sillat hyvinä maamerkkeinä. Hallituksen tykistön vaatimaton alku. Vastustajalta vallattu tykki asemissa Vilppulassa alkutalvella 1918 (Sotamuseo).

Kolho: D) Postitien ja Kyläkirkontien risteyskulma Kolhon kylällä - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). ('Kolhon nettisivut', 2010): Kolhon kylä sijaitsee Pirkanmaalla, Mänttä-Vilppulan kaupungin pohjoisosassa kahden järven Ukonselän ja Kaijanselän välisellä kannaksella. Luonto on täällä hyvin kaunista. Puhtaat ja kalarikkaat vedet houkuttelevat retkeilijöitä, lomailijoita ja kalastuksen harrastajia. Kylän keskustassa Kaijanselän rannalla sijaitseva vierasvenesatama on omilla veneillä saapuvien matkailijoiden käytössä. Lähistöllä sijaitseva ravintola Ukonselkä ja camping -alue tarjoaa matkailijalle monipuolista palvelua. Kolhon taajama on saanut käyttönimensä seudun suurimmasta talosta Kolhon talosta, joka on ollut saman suvun hallussa aina 1500-luvulta lähtien. Kolhon alueen asukasluku on noin 1350, ja pinta-ala vesistöineen on noin 80km2. Junaan pääsee jälleen Kolhon asemalta ja juna pysähtyy Kolhossa 16 vuoden tauon jälkeen! Jokainen vuoro menee myös Haapamäelle. Kolhon kirkko kuvattuna Kyläkirkkotien varrella 27.10.2010 ('S&J'). Kolhon rautatieasema ~ kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). Kolhon rautatienäkymä Karhumäen veljesten postikorttikuvassa 1960-luvun alusta. ('KP', 3.7.2006): Saarimäen kauppakin näkyy. Pohjoiseen johtavan pääradan vierellä näkyy vetoraiteenakin käytetty liimatehtaan raide. LINKKI: Lisää kuvia KOLHOSTA.

Teollisuusrata Mäntän keskustassa ja entinen rautatieasema E) Mäntän keskustaa halkoo teollisuusrautatie - taustalla Mäntän kirkko. Kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). Teollisuusrata Mäntän keskustassa kuvattuna 27.10.2010 ('S&J') - rata johtaa kuvassa Vilppulan aseman suuntaan. Samaa rataa kuvattuna itään Serlachiuksen tehtaiden suuntaan, missä sijaitsi matkustajaliikenteen aikaan myös Mäntän rautatieasema. Matkustajaliikenne Mänttään Vilppulasta loppui jo vuonna 1953. Mäntän rautatieaseman tiloihin sijoittui v.1998 lelumuseo. Mäntän entinen rautatieasema. matkustajaliikenne loppui jo vuonna 1953. Rakennús vuonna 1998 lelumuseoksi - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). Mäntän entinen rautatieasema nykykunnossaan radan puolelta kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). Mäntän rautatieasema kuvattuna 'keskustan' puolelta vuonna 1970 (kirjasta 'Radan varrella', 2009 - kuva: J.Rauhala). Sama kuvakulma Mäntän rautatieasemasta 40 vuotta myöhemmin (27.10.2010 - 'S&J'). Nykyisin siis lelumuseona.

Mäntän kirkko: F) Mäntän kirkko - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). ('Mänttä-Seura', 2010): Kun Mäntän seurakunta erotettiin Vilppulan seurakunnasta vuonna 1921, itsenäisen seurakunnan perustamisen ehdoksi asetettiin oman kirkon rakentaminen. Niinpä G. A. Serlachius Oy lupautui rakennuttamaan kirkon omalla kustannuksellaan. Kirkon suunnitteli arkkitehti W.G. Palmqvist. Kirkko valmistui vuonna 1928, ja se vihittiin käyttöönsä saman vuoden syyskuussa, G. A. Serlachius Oy:n 60-vuotisjuhlavuonna. Mäntän kirkko rakenteilla v.1928. ('Mänttä-Seura', 2010): Entisen Mäntän vakinaiset kirkkoherrat: Lauri Kalliala 1921 - 1935, Richard Hjelt-Helaseppä 1937 - 1954, Antti Arppe 1955 - 1960, Jaakko Heikinheimo 1961 - 1978, Erkki Ranta 1978 - 1994 ja Arja Karppinen 1995 - . Mäntän kirkko kuvattuna 27.10.2010 ('S&J').

Näkymiä Mäntän keskustasta: G) Kaikki tämän kuvaruudun otoksen Mäntän keskustasta ovat päivämäärältä 27.10.2010 ('S&J'). Wäinö Aaltonen, 'Kubistinen Aleksis Kivi' (1930/1950), pronssi. Kaksi alinta kuvaa ovat Mäntän kirkkopuistosta.

Mäntän tehtaat: H) Mäntän tehdas - kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). (Wikipedia, 2011): Mänttä on vanha teollisuuspaikkakunta. Kaupunki on ollut aiemmin vahvasti kytköksissä Serlachiuksen sukuun, jonka perintö lyö edelleen leimansa kaupunkiin. Nyt Serlachiuksen tehtaat kuuluvat Metsäliitto-yhtymään kuuluvaan Metsä Tissue Oyj -yritykseen. Serlachiuksen nimi näkyy museoissa, joita Serlachiuksen säätiöllä on kaupungissa kaksi. G. A. Serlachius -museo esittelee teollisuushistoriaa, Gösta Serlachiuksen taidemuseossa on oman kokoelman lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Mäntän teollisuusaluetta Karhumäen veljesten postikorttikuvasta, joka ajoittuu vuosien 1938 tietämille (OSASUURENNOS). ('JR', 30.3.2010): On vanhaa MWR:n päärataa. Rautatien omistajan GAS:n Mäntän linnakin on ison piipun (116 m) juuressa vielä olemassa. ('RI', 31.3.2010): Laiturissa näyttää olevan myös pieni matkustajalaiva? Kyseessä on Mänttä-Keuruu reitin laiva? Laivalle olisi aikanaan voinut järjestää yhdysliikennettä kapearaiteisen junilta. Edellä mainittu postikorttikuva nyt kokonaisuudessaan (1937-38) - kirkko hyvä maamerkki etualalla.