1912: 'Tukholman ihme': Suomen jalkapallomaajoukkue Tukholman olympialaisissa v.1912. Helsingin Sanomat esitteli 7.7.2010 Kristiina Markkasen kokoamassa jutussa 'Tukholman ihme' Suomen jalkapallon maajoukkueen Tukholman olympialaisissa v.1912. Suomi ei ollut vielä itsenäinen valtio, joten joukkueemme joutui marssimaan alkuseremonioissa Venäjän perässä pahvista itse tehtyä 'Finland'-kylttiä kantaen. Suomi pelasi Suuriruhtinaskunnan punaisissa ja leijonanvaakunoilla varustettuissa paidoissa. Avausottelussa tapahtui heti ihme - Suomi voitti Italian 3-2. Toisessa ottelussa Suomi kohtasi mielenkiintoisesti 'emämaansa' Venäjän - jälleen suomalaiset ylittivät odotukset ja voittivat luvuin 2-1. Välierissä Suomi hävisi Englannille ('Iso-Britannia') luvuin 0-4. Pronssiottelussa Suomelta oli jo takki tyhjä, Hollanti murskasi punapaitaisemme 0-9. Maajoukkueemme oli valittu tuolloisen tavan mukaan lähes pelkästään helsinkiläisistä pelaajista. Kuvassa poseeraa Suomen olympiajoukkue 1912 - valmiiksi vasemmalta alkaen numeroituna: 1) Lars Schybergson (17v.) ~ varamies ja vesipoika, kansanedustajan ja matkanrahoittajan Emil Schybergsonin poika. 2) Bror Wiberg ~ HIFK, lähti kisojen jälkeen Pietariin ja voitti Venäjän mestaruuden. 3) Knut Lund ~ ekonomi, HIFK. 4) Eino 'Moni' Suonio (17v) ~ HJK, myöhemmin Helsingin Sanomien urheilutoimittaja. 5) Artturi Nyyssönen ~ myöhemmin lääkintöneuvos, synnytyslääkäri. 6) August 'Aku' Syrjäläinen ~ maalivahti, Viipurin Reipas. 7) Algot Niska ~ Helsingin Unitas ja Kiffen (tarkempi esittely LINKKINÄ alempana tässä kuvaruudussa). 8) Jari 'Lali' Öhman ~ Suomen maajoukkueen ensimmäinen valmentaja, GBK:n perustaja ja valmentaja. 9) Jalmari 'Musta Jallu' Holopainen ~ HJK. 10) Ragnar 'Raukku' Wickström ~ Kiffen. 11) Gösta Löfgren ~ puolustaja, HIFK. 12) Kaarlo 'Keppari' Soinio ~ 24-vuotias, maajoukkueen 'johtaja'. Myöhemmin Helsingin apulaispoliisimestari. Kuvasta puuttuvat varamaalivahti Gustaf Holmström (HIFK) ja Viljo Lietola. Mainitussa HS:n jutussa on tieto, että Eino 'Moni' Suoniota nuorempana (17v.) on sittemmin Suomen maajoukkueessa pelannut vain Pasi Rautiainen. Erikoissivullaan esittelyssä ALGOT NISKA.

1923: Suomen maajoukkue ensi kertaa Keski-Euroopan kiertueella Kesällä 1923 Itävallan jalkapalloliitto oli kutsunut Suomen maajoukkueen vierailulle Wieniin elokuun 15. päiväksi. Samalla matkalla sovittiin pelattavaksi maaottelut myös Saksaa ja Unkaria vastaan. Kuvassa Suomen joukkue Dresdenissä, Saksassa 12.8.1923 ennen Saksa-pelin alkua. Miehet vasemmalta: Lauri Tanner (johtoporras), Hugo Mantila, Eino Soinio, Aarne Linna, Sven Lydman, (mv.) Niilo Tammisalo, Arthur Englund, Verner Eklöf, Ilmari Laine, Kalle Fallström (myöh. Korma), Hjalmar Kelin, Väinö Moisio ja Kauko Karvonen (johtoporras). Kuvassa keskellä Suomen pelaajarivin takaa kuikuilee joku miekkonen - ehkä pelin erotuomari? Suomi pelasi seuraavassa kokoonpanossa Saksaa vastaan: maalivahti Niilo Tammisalo (HJK) - puolustajina Arthur Englund (HIFK) ja Sven Lydman (HPS) - tukilinjassa Ilmari Laine (Sudet), Eino Soinio (HJK) ja Hugo Mantila (HPS) - hyökkäjinä Väinö Moisio (Sudet), Kalle Fallström (HJK), Verner Eklöf (HJK), Aarne Linna (HPS) ja Hjalmar Kelin (HJK). Kaikkien yllätykseksi Suomi voitti Saksan 2-1, koskaan myöhemmin Suomi ei ole Saksaa voittanut.

1932: Suomen maajoukkueen pelit kaudella 1932: Kyseessä sivu vuoden 1933 Jalkapallokirjasta, jonka toimitti VPS:n 'manageri' Hugo Valpas.

1933: Suomen maajoukkueen 'permanenttikokoonpano' kaudella 1933: 1930-luvun alussa maajoukkueemme pelasi pari vuotta melkein samassa 'permanenttikokoonpanossa'. Tämä potretti on otettu Kööpenhaminassa v. 1933, jolloin Suomi hävisi Tanskalle 0-2 (8.10.1933). Ylärivissä vasemmalta: Gunnar Åström, Ernst Grönlund, Jarl Malmgren, Leo Karjagin ja Nuutti Lintamo. Eturivissä vasemmalta: Max Viinioksa ('Murtaja'), Frans Karjagin, (mv) Viljo Halme, Kaarlo Oksanen ('Kille'), Pentti Lindsten (Larvo) ja Arvo Närvänen.

1936: Maailmanluokan Ruotsille hävittiin vain 1-2. Suomen maajoukkue poseeraa kuvassa ennen 27.9.1936 pelattua Suomi-Ruotsi-maaottelua. Taustalla rakenteilla oleva Helsingin Olympiastadion. Ruotsi sijoittui seuraavissa MM-kisoissa neljänneksi, joten Suomen niukka tappio 1-2 oli kunniakas. Suomen pelaajat kuvassa vasemmalta: Kurt Weckström, William Kanerva, Antero Rinne, Lauri Lehtinen, Kaarlo 'Kille' Oksanen, mv. Paavo Salminen, Jarl Malmgren, Pentti Larvo, Aatos Lehtonen, Ernst Grönlund ja Veikko Leskinen. Pelaajien housumallit v.1936 (varsinkin Lauri Lehtisellä) olivat melkein yhtä pitkiä 'puolihameita' kuin nykyisenkin peliasumuodin mukaiset housut - 'dynamohousuiksi' näitä sanottiin. Kaarlo Wilhelm "Kille" Oksanen (11.1. 1909 Helsinki – 14. 10.1941 Itärintama) oli suomalainen näyttelijä ja jalkapalloilija. Kille Oksanen oli alun perin jalkapalloilija. Hän pelasi 40 maaottelua Suomen maajoukkueessa vuosina 1929–1937 ja toimi joukkueen kapteeninakin. Kotimaan sarjoissa hän edusti Helsingin Kullervoa vuosina 1927–1928 ja voitti Helsingin Palloseuran riveissä Suomen mestaruuden vuosina 1929, 1932, 1934 ja 1935. Vuonna 1937 'filmaattinen' urheilija sai Tonttilan Oskarin roolin Teuvo Tulion ohjaamassa draamassa Nuorena nukkunut, jonka Oksanen myös lavasti. Vuonna 1938 Oksanen sai suuren miespääosaroolin Tulion elokuvassa Laulu tulipunaisesta kukasta. Elokuvan kuvauksissa hän rakastui naispääosan esittäjään, näyttelijä Rakel Linnanheimoon. Avioliitto ei kestänyt kauan. Oksanen sai jälleen miespääosan vuonna 1940, Tulion elokuvassa Unelma karjamajalla. Seuraavana vuonna Kille Oksanen näytteli viimeisen osansa, Reinaria elokuvassa Antreas ja syntinen Jolanda (1941). Oksanen kaatui jatkosodassa vuonna 1941.

1939: Maailmanmestari Italia laitettiin lujille: Suomen maajoukkue poseeraa kuvassa 20.7.1939 Suomi-Italia-maaottelussa. Peliä sanotaan yhä yhdeksi Suomen jalkapallohistorian hienoimmista otteluista. Italia oli voittanut MM-kullan 1934 ja 1938 - lisäksi olympiakullan 1936. Italia saapui Suomeen parhaalla mahdollisella kokoonpanollaan, tarkoitus oli tutustua seuraavan vuoden Olympialaisten pelipaikkaan (kisathan eivät kuitenkaan toteutuneet sodan vuoksi). Italia voitti 'vain' 3-2, Silvio Piola teki vieraiden kaikki maalit. Suomen maalit tekivät Lehtonen ja Weckström. Suomen joukkue kuvassa - takarivi vasemmalta: Pentti Eronen (HJK), Holger Granström (KIF), Eino Lahti (HPS), Aatos Lehtonen (HJK), Armas Pyy (HJK), Antero Rinne (HJK), Kurt Weckström (HJK) ja Nuutti Lintamo (VPS). Etirivissä vasemmalta Veli Leskinen (HT), (mv.) Thure Sarnola (KPT) ja Frans Karjagin (HIFK). Pelimuodostelma oli perinteinen 2-3-5 eli Sarnola - Leskinen ja Karjagin - Lahti, Pyy ja Rinne - Eronen, Cranström, Lehtonen, Weckström ja Lintamo.

1949: Maaotteluvoitto Tanskasta 2-0 (11.9.49): SPL:n 'Jalkapallokirjan 1950' kannessa hehkuteltiin vielä Tanskasta 11.9.1949 saatua 2-0 voittoa. Ottelu pelattiin Kööpenhaminassa ja kuului mitä ilmeisimmin Pohjoismaiden 'mestaruusturnaukseen'. Kirjassa ei mainittu Suomen kokoonpanoa - pitää etsiä muualta kuvan pelaajiemme nimet.

1952: Helsingin Olympialaiset 1952: Vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten joukkueestamme kuvassa vasemmalta Ole Stolpe (VIFK), Kurt Martin (VIFK), Nils Rikberg (Jäntevä) ja Erik Beijar (VIFK) ihailevat Rikbergin uusia kenkiä. Suomi hävisi kisojen avausottelussaan Itävallalle 3-4 (katsojia 33.000). Stolpe teki kaksi maalia ja Rytkönen yhden.

1955: 'Urheilun Kuva-Aitta' esitteli kesän 1955 numeronsa kannessa kolme maajoukkuepelaajamme - vasemmalta Veikko Paven (Pyrkivä), Åke Lindman (HIFK) ja Pekka Kupiainen (Jäntevä). Etusivun pienellä präntätyssä tekstissä lukee: Unkarin kanuunat laukovat Olympiastadionillamme 19.5. aukaisten tämän vuoden kansainvälisen jalkapallotoimintamme vertaansa vailla olevalla tavalla. Toivottavasti tämän kolmikon huumori antaa pojillemme uskoa tähän otteluun. Tiedä huumorista, mutta Suomi hävisi tuon Unkari-kamppailun peräti 1-9 (maalintekijämme Hiltunen). Mainittakoon, että kansikuvan pelaajista Veikko Pavén ei urallaan pelannut yhtään A-maaottelua, Lindman pelasi 25 A-maaottelua ja Pekka Kupiainen 6 A-maaottelua. Hänen peliuransa oli lyhyt - vain kaudet 1951-55 Jäntevässä.

1964: Suomi-Tanska Olympiastadionilla 2-1 (6.9.1964): Suomi ja Tanska pelasivat Pohjoismaiden mestaruusturnaukseen kuuluneen jalkapallomaaottelun 6.9.1966 Helsingin Olympiastadionilla. Suomi varmisti Pohjoismaisen mestaruutensa voittamalla Tanskan 2-1 (1-1). Olin 6.9.1964 Helsingin Olympiastadionilla katsomassa tätä maaottelua (10-vuotiaana) Porin Karhujen D-juriorijoukkueen mukana - aiemmin iltapäivällä olimme Käpylän raviradan nurmikentällä pelanneet HJK:n kanssa 'ystävyysottelun'. Suomen kokoonpano oli kyseisessä maaottelussa seuraava (valmentaja Olavi Laaksonen * katsojia 16 319): Martti Halme - Pertti Mäkipää, Aarno Rinne, Timo Kautonen, Olli Heinonen, Stig Holmqvist, Kaj Österberg, Semi Nuoranen, Juhani Peltonen, Arto Tolsa (30 min. Martti Hyvärinen), Harri Järvi. Suomen maalit tekivät Harri Järvi ja Juhani Peltonen. Vuoden 1964 A-maajoukkue: ylärivi vasemmalta: Tommy Lindholm, Semi Nuoranen, Matti Mäkelä, mv. Martti Halme, Arto Tolsa, Reijo Kanerva, Markku Hyvärinen, Pentti Kokko ja Rainer Aho. Eturivi vasemmalta: Reima Nummila, Timo Kautonen, Pertti Mäkipää, Aulis Laine, Juhani Peltonen ja mv. Lars Näsman. Tämä kuva lienee otettu jonkun 'leirityksen' yhteydessä, sillä kauden 1964 aikana maajoukkueemme ei tällaisella kokoonpanolla esiintynyt kertaakaan.

1966: Suomi-Tanska Olympiastadionilla jälleen 2-1 (18.9.1966): Suomi ja Tanska pelasivat Pohjoismaiden mestaruusturnaukseen kuuluneen jalkapallomaaottelun 18.9.1966 Helsingin Olympiastadionilla. Suomi varmisti jälleen Pohjoismaisen mestaruutensa voittamalla Tanskan 2-1 - samoilla luvuilla kuin kaksi vuotta aikaisemmin vastaavassa ottelussa. Kuvassa Tommy Lindholm suomalaispelaajana. Suomen maalit tekivät Mäkipää ja Laine. Suomen kokoonpano: Lars Näsman, Pertti Mäkipää, Reijo Kanerva, Reima Nummila (Rainer Aho), Timo Kautonen, Simo Syrjävaara, Matti Mäkelä, Kai Pahlman, Juhani Peltonen, Tommy Lindholm ja Aulis Laine.

1980: A-maajoukkueemme talven 1980 Saudi-Arabian kiertueella. Ylärivissä vasemmalta: Hannu Turunen, Arto Uimonen, Heikki Lampi, Raimo Kuuluvainen, Jyrki Nieminen, Aki Lahtinen, Juha Helin, Arto Tolsa, Tuomo Hakala, Mikko Lampi ja valmentaja Esko Malm. Eturivissä vasemmalta: Leo Houtsonen, Harri Lindholm, (mv.) Pekka Nurmio, (mv.) Seppo Sairanen, Matti Ahonen, Antti Ronkainen, Juhani Himanka ja Kari Virtanen. Pari nimeä piti tarkistaa - maalivahti Pekka Nurmio (s.1958) pelasi urallaan 2 A-maaottelua - koko peliura seuratasolla TPS-paidassa (1976-85). Matti Ahonen (s.1955) - puolustaja - 3 A-maaottelua, pitkä ura seuratasolla Vaasan seudulla: 1972-77 VPS, 1978-81 OPS, 1982 Sepsi-78, 1983-92 VPS ja 1993 Hoppet.

1992: A-maajoukkueemme Brasiliassa huhtikuussa 1992. Ylärivissä vasemmalta: Jari Rinne, Ari Heikkinen, Erik Holmgren, Anders Eriksson ja Jouko Vuorela. Eturivissä vasemmalta: Jari Litmanen, Jari Vanhala, Marko Myyry, (mv) Kari Laukkanen, Erkka Petäjä ja Ari Tegelberg (kuva: Urheilumuseo). Suomi hävisi 15.4.1992 Brasiliassa (Cuiaba) pelatun maaottelun Brasilialle 1-3. Suomen maalin teki Vanhala.

2001: Englanti-Suomi 2-1 (MM-karsinta 24.3.2001, Anfield Road): Suomi piti MM-karsintaottelussa 24.3.2001 Englantia tiukoilla Liverpoolin Anfield Roadilla. Riihilahti vei Suomen johtoon 1-0, Owen ja Beckham tekivät kuitenkin Englannille voittolukemat 2-1. Kuvassa Suomen aloitusmiehistö (kuva: Juha Tamminen): Ylärivi vasemmalta: Antti Niemi, Sami Hyypiä, Jarkko Wiss, Hannu Tihinen, Jonatan Johansson ja Harri Ylönen. Eturivi vasemmalta: Jari Litmanen, Mika Nurmela, Petri Pasanen, Aki Riihilahti ja Joonas Kolkka.