Luumäki (Taavetti) ~ rautatiekulttuuria: Luumäen rautatieasema: A) Helsingin Sanomat julkaisi 23.11.2011 yllä olevan lehtikuvan (Holger Eklund) palstallaan 'HS 50 vuotta sitten'. Kyseessä on Urho Kekkosen lähtö Siperiaan, Novosibirskin kaupunkiin tapaamaan Neuvostoliiton pääministeri Hrushtsevia - keskustelut koskivat Neuvostoliiton nootin vaatimia toimenpiteitä. Moskovan juna oli lähtenyt Helsingin asemalta klo 9:40, mutta presidentti, sekä ulkoministeri Ahti Karjalainen astuivat siihen vasta Luumäellä, lähellä rajaa. Helsingissä, missä muu seurue astui junavaunuihin, ei varsinaista lähtötunnelmaa syntynyt, mutta Luumäellä asemalle kertynyt yleisö viritti Maamme-laulun, jota presidentti vakavin ilmein kuunteli. Presidentti Kekkonen puolisoineen, ulkoministeri Karjalainen sekä adjutantti everstiluutnantti Urpo Levo ajoivat autolla Loviisaan tervehtimään presidentin veljeä, majuri Jussi Kekkosta ja jatkoivat sieltä matkaansa junalle Luumäen asemalle. Luumäen asema kuvattuna 13.12.2002 (kuva: H.Huhtilainen). Taavetin rautatieasema: Taavetin rautatieasema - kuva Luumäen Lehdestä (2008 - kuvaajan nimeä ei mainittu). (Juhani Partanen, 'Luumäen Lehti' - 27.11.2008): "Junakantelu" eduskunnan oikeusasiamiehelle: Taavetin asema on vaipunut talviunilleen jo toiseksi talveksi. Pentti Sani, Jussi Korhonen ja Seppo Lahtela jaksavat silti uskoa, että henkilöjunat on mahdollista vielä pysäyttää ja hiljentynyt asemalaituri herätellä henkiin. Keinona on nyt nimilistoin varustettu kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Miehet aikovat tehdä eduskunnan oikeusasiamiehelle hallintokantelun VR:n toimista sen lakkautettua henkilöliikenteen Taavetista. Kantelun allekirjoittajiksi miehet suunnittelevat itsensä lisäksi adressia, jonka voivat kansalaiset allekirjoittaa Lahtelan K-Rautiassa, Luumäen Osuuspankin konttorissa, Luumäen Lehdessä ja Etelä-Karjalan Säästöpankin Luumäen konttorissa. Lisäksi kylillä allekirjoituksia on luvannut kerätä kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Suoanttila. - Tavoitteemme on saada henkilöliikenne takaisin Taavettiin, teemalla "junaan Taavetista, junalla Taavettiin", Pentti Sani kertoo. - Esitämme toiveenamme, että edes yksi junapari pysähtyisi Taavetissa. Se voisi olla sellainen junapari, joka lähtee Imatralta 8.09 (Taavetissa noin 9.00) ja menee Helsinkiin, ja Helsingistä 20.12 lähtevä juna joka palaa Imatralle 22.56 (Taavetissa noin 22.00), Sani selostaa. Asian tiimoilta Pentti Sani kertoo keskustelleensa viime keväänä VR:n henkilöliikennepäällikön Ari Vanhasen kanssa. - Hän oli vähän vastaan, kun Taavetti on pieni asema eivätkä liikennemäärät ole kovin suuria. Ehdotin henkilöjunia, niin sanottuja "lättähattuja" otettavaksi käyttöön, mutta Vanhanen sanoi, ettei sellaista kalustoa ole enää olemassa. Hän sanoi, että juna voisi pysähtyä, jos joku sen maksaisi. Sehän nyt on vähän vieras ajatus, koska julkisesta liikenteestä on kyse. - Pitää muistaa, että Luumäen kunta, neuvotellessaan VR:n kanssa, oli luvannut kunnan tulevan vastaan aseman laiturin ja muiden rakenteiden rakentamisessa tai korjaamisessa – mutta sekään ei niille kelvannut. - Pysähtyvät junat olisivat tärkeitä, sillä yhteydet Kouvolan tai Lappeenrannan linja-autoasemille eivät toimi riittävän hyvin. Vallitseva tilanne eriarvoistaa kansalaisia, Sani kritisoi. Viime kesänä asiasta kirjelmöitiin ensin liikenneministeri Anu Vehviläiselle, ja tapasimmekin hänet Risulahden kesäjuhlassa. Vehviläinen kyllä ymmärsi, mutta valitteli ettei hän voi käskyttää VR:ää. Silti vaalitapahtumissa tavatut kaikki kansanedustajaehdokkaat olivat henkilöjunaliikenteen puolesta. Kyllähän nyt täytyisi asia saada perille VR:lle, Sani sanoo. Sanin mukaan Taavetin rautatieasema on rakennettu 1870-luvulla ja ansaitsee arvoisensa käytön. (Ilkka Huhta, 'Papit sisällisodassa 1918'-kirja - 2010): Lauantaina 19.1.1918 suojeluskuntalaiset ja punakaartilaiset ottivat yhteen Taavetin rautatieaseman liepeillä Luumäellä. Kahakassa kuoli kaksi suomalaista sotilasta, yksi molemmilta puolin. Haavoittuneita oli lehtitietojen mukaan seitsemän, heistä viisi punakaartilaista. Pajarin ent. seisakevaihde: Kari Syrjänen kuvasi 23.5.2007 Pajarin seisakkeen rakennuksen, joka ilmiselvästi on jo hieman viidakoitumassa. Tapio Keräsen kuva samaiselta Pajarin seisakkeelta vuodelta 1977, jolloin liikennepaikka lakkautettiin (kuva julkaistu kirjassa 'Radan varrella', 2009). Pajari oli alkujaan Kaipiaisten aseman alainen vaihde. Pajarin laiturivaihteen rakennus valmistui v.1915. ja sitä laajennettiin vuonna 1949. Kaipiaisten ja Kaitjäven puolimatkassa (Kouvolasta n. 20 km itään) sijainneen liikennepaikan ympäristöön ei syntynyt mitään erityistä asutuskeskusta, ja ainoa teollisuuden haarakin oli turpeennosto. Pajarin laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi v.1962, ja liikennepaikka lakkautettiin henkilöliikenteen loppuessa v.1977. Tuomas Pätäri kuvasi tämän upean rautatiekuvan 4.2.2009 Luumäen Pajarin paikkeilla: Idän Intercityt, IC3 (oik.) ja IC6, kohtaavat Kaipiaisten ja Kaitjärven välisellä pitkällä suoralla. Kohtauspaikka olisi aikataulujen mukaan pari minuuttia aikaisemmin Kaitjärven ja Taavetin välillä, mutta kolmonen on vähän myöhässä ja kutonen hitusen etusissa.