LIPERI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 22.1.2026)

A) Liperi:

(Wikipedia, 2026): Liperi (ruots. Libelits) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa aivan Joensuun kaupungin vieressä. Kunnassa asuu 11 958 ihmistä. Liperi on saaristolain mukainen saaristo-osakunta ja sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Rääkkylä, Savonlinna ja Outokumpu. Entisiä naapurikuntia ovat Joensuuhun liitetty Pyhäselkä ja Savonlinnaan liitetty Savonranta.

Liperin kunta on Joensuun kaupungin kasvun imussa kasvattanut asukaslukuaan jo muutaman vuoden ajan, ja kuuluukin asukaslukuaan nopeimmin kasvattavien kuntien joukkoon Pohjois-Karjalassa. Erityisesti lähekkäin sijaitsevat Ylämylly, Honkalampi ja Jyrinkylä, joista on vain 10 minuutin matka Joensuuhun, ovat nykyään suosittuja asuin-alueita.
Liperin kirkonkylän näkymää hallitsee jykevä Liperin punatiilikirkko, joka rakennettu vuosina 1854–1858.
Vanha puinen kunnantalo on seudun vanhimpia rakennuksia; sen suojelemisesta on kiistelty 1990-luvulta lähtien. Purkulupaa talolle ei ole saatu, joten kunta on tehnyt talosta kunnostussuunnitelman 2009. Vuonna 2015 Liperiin rakennettiin uusi terveyskeskus ja vanha terveyskeskus pääosin purettiin. Terveyskeskuksen takana toimii Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Liperin paloasema.[10] Paloasemat löytyvät myös Ylämyllyltä ja Viinijärveltä.

Muut taajamat: Liperissä on kirkonkylän (noin 1 600 asukasta) lisäksi kaksi suurta taajamaa: Viinijärvi ja Ylämylly. Ylämylly on osa Joensuun keskustaajamaa. Lähellä Viinijärveä on Käsämä, jossa on ammattiopisto Luovin yksikkö.
Liperin muita kyliä ovat muun muassa Ahonkylä, Härkinvaara, Kaatamo, Korpivaara, Kompero, Liperinsalo, Leppälahti, Mattisenlahti, Risti, Roukalahti, Salokylä, Tutjunniemi ja Vaivio.

Liperissä sijaitsevalla Joensuun lentoaseman yhteydessä olevalla Ilmatieteen laitoksen sääasemalla mitattiin Suomen valtakunnallinen kaikkien aikojen lämpöennätys 37,2 astetta 29. heinäkuuta 2010.

Nimimerkki "MaSii" kuvasi heinäkuussa 2007 kesäiltaisen näkymän Liperin venesatamaan (Wikipedia * public domain).

Liperi ja Outokumpu ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Liperin kunnanvaltuusto päätti 13.11.2006 äänin 24–11 selvittää kuntaliitoksen vain Outokummun, ei muiden kuntien kanssa. Kunnilla on jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin 19.6.2007, ettei kuntaliitosselvitystä Outokummun kaupungin kanssa jatketa.

Liperistä tuli Suomen väkiluvultaan suurin kunta, jossa ei ole omaa lukiota (vuonna 2014 tämä titteli siirtyi Hollolalle). Nykyisin liperiläisnuoret käyvät lukiota naapurikunnissa, ennen kaikkea maakuntakeskus Joensuussa.

Osuusmeijeri on ollut Liperissä merkittävä ja suuri yksikkö ja työnantaja. Suhdanteet eivät enää suosi Liperin Osuusmeijerin kokoisia laitoksia. Vuonna 2010 meijerin tuotanto ajettiin alas ja maidon käsittely päättyi. Meijeri oli tunnettu pallojuustostaan, jossa oli punainen vahakuori juuston suojana. Juusto poistui Valion valikoimista. Meijerin koneet ja laitteet myytiin ulkomaille, myymälä jäi muutamaksi vuodeksi meijerin kiinteistöön. Meijerin kiinteistöt jäivät tyhjilleen. Entisessä juustolassa toimii Joensuun Sänkytehdas Oy. Lämpökeskus on VAPOn.

Liperin Mylly oli vuodesta 1906 lähtien toiminut mylly. Myllyn toiminta päättyi kesäkuussa 2020, kun sen päärakennus tuhoutui tulipalossa.

Liperi oli aikanaan kolmen lossin pitäjä. Käsämän lossi korvattiin sillalla 1988 ja Onkisalmen lossi 1975. Enää on jäljellä Arvinsalmen lossi Liperin ja Rääkkylän välillä.
Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnan puolella.

Viinijärven rautatieasemalta kulkee taajamajuna rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Länsiosien lähin asema on saman rataosan Vihtarin rautatieasema.

Liperin lava kirkonkylässä on tanssikilpailujen pitopaikka: siellä on pidetty muun muassa kesäkuussa 2007 Humpan SM-kilpailut. Viinijärvellä on ollut Pyttylammen lava.

Ruokakulttuuri: Liperin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ruishuttu ja kala-perunalaatikko.

Tunnettuja entisiä ja nykyisiä liperiläisiä kulttuurihenkilöitä:
Aino von Boehm (o.s. Zitting), taidemaalari * Bengt Broms, professori, Galleria Bromsin ylläpitäjä * Brynolf Enwald, opetusneuvos, Enwald-kotimuseon perustaja * Anders Josef Europaeus kirkkoherra, rovasti, teologian tohtori ja valtiopäivämies * Lauri Holopainen, kirjailija * Kaarle Hyttinen, kirjailija * Albin Kaasinen, kuvanveistäjä * Anu Kaipainen, kirjailija,toiminut äidinkielenopettajana Viinijärvellä * Olli Karjalainen, kansanrunoilija * Ilmari Kivinen (Tiitus), kirjailija, (1883–1940). Hänen muistokivensä (Veikko Jalava 1962) on Viinijärvellä * Satu Niiranen, teatteriohjaaja * Erkki Räsänen, tangokuningas * Wimme Saari, saamelaisartisti * Marja-Leena Tiainen, kirjailija, Savonia-palkinnon saaja 2007 * Tellu Turkka, muusikko * Hannu Virolainen, näyttelijä, ohjaaja.

Ur Liperin urheilukeskus on Pärnävaara, joka on Pohjois-Karjalan suurin hiihtokilpailukeskus. Pärnävaaralla on pidetty myös suunnistuksen Jukolan viesti 2000.
Viinijärven Urheilijat on tunnettu erityisesti naisten pesäpalloilusta. Ylimmällä sarjatasolla ViU on pelannut 1985–2000 ja 2008–2016. Vuonna 1987 seura voitti hopeaa, 1988 pronssia, 1989 hopeaa, 1990 kultaa ja 1995 pronssia.
Liperiläisiä urheiluseuroja: Honkalammen-Ylämyllyn kuntokerho, Karjalan Kopse (ratsastus), Karjalan Käki, Roukalahden Kivekkäät, Leppälahden Uskallus, Liperin Avantouimarit, Liperin Hiihtoseura, Liperin Kelo, Liperin Kiekko, Liperin Naisvoimistelijat, Liperin Ratsastajat, Liperin Taimi, Sulkaman Kipinä, Vaivion Tarmo, Viinijärven Naisvoimistelijat, Viinijärven Urheilijat, Ylämyllyn Tennis, Ylämyllyn Yllätys, Liperi Volley, Susiraja Volley.

Tapahtumia: Karelia-soutu, vuosittain heinäkuussa * Vanhoillislestadiolaisten suviseurat 2010, kaikkien aikojen suurin yleisötapahtuma Liperissä * Leipäpäivä, vuodesta 2004 järjestetty sadonkorjuun tapahtuma vuosittain syyskuun viimeisenä lauantaina[46].

B) Liperin kirkko:

Anneli Salo kuvasi Liperin kirkon kesällä 2012 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0).

(Wikipedia * 2026): Liperin kirkko on Liperin evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko. Se sijaitsee Liperin kunnan keskustaajamassa Pohjois-Karjalassa.
Liperin seurakunta on erotettu omaksi pitäjäkseen 1630 Kiteen pitäjästä. Ensimmäinen, puinen kirkkorakennus valmistui 1640-luvulla, mutta venäläiset polttivat sen jo 1656 ruptuurisodan aikana. Seuraava puinen ristikirkko, Pyhän kolminaisuuden kirkko rakennettiin 1669. Se jäi pois käytöstä ränsistyneenä 1760-luvulla ja purettiin 1774. Uusi, puinen ristikirkko oli valmistunut jo muutamaa vuotta aikaisemmin 1760. Se oli tyypiltään kaksoisristikirkko ja sen oli rakentanut Eskil Collenius. Tämä kirkko purettiin pois 1836, sillä Indententinkonttorissa oli valmistunut jo 1828 piirustukset uutta kirkkoa varten. Tämä neljäs puukirkko valmistui 1838-39, se oli Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko, jossa oli tilaa 3 000 seurakuntalaista varten, mutta se paloi pian valmistumisensa jälkeen vuonna 1842. Sen rakennusmestarina oli Axel Magnus Tolpo, nykyisen kirkon rakennusmestarin isä. Kirkko oli nelisakarainen ristikirkko, jossa oli sakaroiden sisäkulmissa matalammat, runkohuoneeseen liittyvät laajennukset. Runkohuoneen keskikohdalla oli nelikulmainen kupupäätteinen keskustorni. Kirkossa oli erillinen kellotapuli.

Viides kirkko: Seurakunnan nykyinen kirkko on viides kirkko. Punatiilikirkon on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Georg Theodor Chiewitz ja se on rakennettu vuosina 1854–1858. Kirkon rakennustöistä vastasi Theodor Johan Tolpo, kirkonrakentaja kolmannessa polvessa. Seurakuntalaiset toivoivat uutta kirkkoa suunniteltaessa siitä puurakenteista ja mahdollisimman edullista. Senaatti ei kuitenkaan antanut lupaa puisen kirkon rakentamiseen ja niin Liperiin valmistui Pohjois-Karjalan ensimmäinen tiilikirkko.
Arkkitehtuuriltaan kirkko edustaa uusgotiikan varhaista vaihetta. Kirkko on peittämättömästä punatiilestä rakennettu tornillinen pitkäkirkko. Runkohuoneen päädyistä erkanevat lyhyet poikkisakarat, jotka toimivat porrashuoneina. Korkea torni on kahdeksankulmainen. Kirkkosali on kolmilaivainen. Sisäkatto on puurakenteinen. Kirkkoa on korjattu useaan otteeseen, viimeksi 1960 ja 1972.

Liperin kirkon saarnastuoli * Heidi Timonen kuvasi v. 2007 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0).

Liperin kirkon alttaritaulun on vuonna 1842 maalannut Pietarissa asunut suomalainen taidemaalari Berndt Godenhjelm. Alttaritaulussa on kuvattuna Kristus ristillä. Kirkko on koristeltu sisältä runsailla taiteilija Emil Ruokolaisen maalaamilla sisämaalauksilla ja sen urkuparvelle on sijoitettu vuonna 1879 hankitut 16-äänikertaiset Zachariassen-urut, ensimmäiset laatuaan Pohjois-Karjalassa. Kirkon tornissa on kaksi Ruostissa vuonna 1843 valettua kelloa, jotka oli hankittu kirkkoherra Anders Josef Europaeuksen toimesta. Kirkon tornissa sijaitsee pieni kirkkomuseo. Kirkkoon mahtuu noin 1 500 henkilöä.

Liperin seurakunnan muut kirkot: Liperin seurakunnalla on nykyisin pääkirkkonsa lisäksi käytössään vuonna 1953 valmistunut Viinijärven kirkko sekä seurakuntatalo 1970-luvulla valmistunut Ylämyllyn taajamassa. Ensimmäinen seurakuntatalo, joka oli 1970-luvulta korvattiin vuonna 2008 valmistuneella uudella rakenuksella. Seurakuntatalossa vietetään säännöllisesti myös jumalanpalveluksia. Heinäveden seurakunta liitettiin Liperin seurakuntaan vuoden 2022 alusta ja siten Heinäveden kirkko on myös Liperin seurakunnan kirkko.
Viinijärven seurakunta, joka toimi itsenäisenä seurakuntana vuodesta 1959, sulautettiin takaisin Liperin seurakuntaan 1995.

Liperin kirkko, sisäkuva urkuparvelle päin * Anneli Salo kuvasi v. 2012 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0).

C) Liperi rautatiepaikkakuntana:


Liperin rautatieasema:

Liperin entinen rautatieasema keväällä 2017 * kuvaaja: Sakari Lintunen (Wikipedia * CC BY-SA 4.0).

(Wikipedia * 2026): Liperin rautatieasema (lyh.Lpe) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Liperin kunnan Käsämän kylässä. Se avattiin vuonna 1927 ja korotettiin asemaksi 1946. Siitä ei kuitenkaan tullut Liperin kirkonkyläläisten suosimaa liikennepaikkaa, koska kirkonkylältä kulki suora tieyhteys Joensuuhun. Myös Viinijärven aseman läheisyys söi matkustajamääriä.
Asema muutettiin miehittämättömäksi 1969, ja henkilöliikenne lopetettiin 1989. Tämän jälkeen liikennepaikalla oli tavaraliikennettä vuoteen 2002 asti. Joensuu-Pieksämäki rataosuuden perusparantamisen yhteydessä aseman sivuraiteet purettiin ja liikennepaikka lakkautettiin 2003.
Asemarakennus sekä siihen kuulunut asuintalo ovat yhä olemassa yksityiskäytössä. Paikalle on jäänyt myös laiturin nimikyltti.


Viinijärven rautatieasema:

Nimimerkki "Junafani" kuvasi Viinijärven rautatieasemalla 1.11.2007 (Wikipedia GNU Free Documentation License).

(Wikipedia * 2026): Viinijärven rautatieasema (lyh. Vnj) on rautatieliikennepaikka Liperin Viinijärvellä. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Liperin kirkonkylältä luoteeseen, valtatie 9:n lähellä.
Historia: Viinijärven asema on risteysasema: Siellä rataosan Pieksämäki–Joensuu kanssa risteää tavaraliikenteen käyttämä rataosa Siilinjärvi–Viinijärvi. Thure Hellströmin suunnittelema Viinijärven asema on rakennettu jo vuonna 1926 Outokumpuun vievän radan rakentamisen yhteydessä, mutta vasta 1940 Viinijärvestä tuli risteysasema, kun rautatie Pieksämäeltä Varkauden ja Vihtarin kautta Viinijärvelle valmistui. Outokumpuun vievää rataa on sittemmin jatkettu Siilinjärvelle. Siilinjärvelle on ollut vuosina 1986–1989 yöjunaliikennettä ja Outokumpuun on ollut paikallisliikennettä 1950-luvulle, mutta muuten Viinijärven merkitys henkilöliikenteen risteyasemana on jäänyt vähäiseksi.

Sakari Lintunen kuvasi Viinijärven ratapihalla vuonna 2020 (Wikipedia * CC BY-SA 4.0).

Viinikärven ratapihaa on supistettu raiteita purkamalla. Viinijärvellä on ollut kolmioraide, mutta se tuli liikenteen vähenemisen myötä tarpeettomaksi ja purettiin 1986.
Asema-alueeseen kuuluu asemarakennuksen lisäksi tavaramakasiini, asuintaloja, maakellari, viljasiilo, vesitorni sekä muita pienempiä rakennuksia. Asemarakennukset kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden luetteloon.
Nykyisin Viinijärvi toimii junien kohtauspaikkana sekä henkilöliikenteen pysähdyspaikkana. Asemalla pysähtyy päivittäin kaksi henkilöjunaa molempiin suuntiin. Tavaraliikennettä Viinijärvelle ei enää ole, minkä takia seisontaraiteita on purettu 2016. Liikennepaikan liikenteenohjaustoimintoja on ohjattu vuodesta 2003 Pieksämäeltä ja itse Viinijärvellä ei ole enää rautatiehenkilöstöä. Lipunmyynti Viinijärveltä loppui kesällä 2000.
Senaatti-kiinteistöt myi asemarakennukset 2009 yksityiselle. Ne ovat nyt asuinkäytössä.


Ylämylly * rautatieliikennepaikka:

Sakari Lintunen kuvasi Ylämyllyn rautatieliikennepaikalla toukokuussa 2017 (Wikipedia * CC BY-SA 4.0).

(Wikipedia * 2026): Ylämyllyn rautatieasema (lyh. Yly) on Liperin Ylämyllyn kylässä rataosalla Pieksämäki–Joensuu sijaitseva Suomen rataverkon rautatieliikennepaikka. Liikennepaikan etäisyys Pieksämäeltä rautateitse on noin 167 kilometriä, ja Joensuusta noin 15 kilometriä. Nykyisin Ylämyllyn liikennepaikka toimii ainoastaan raakapuun kuormauspaikkana sekä välisuojastuspisteenä. Liikennepaikka sijaitsee aivan valtatie 9:n ja valtatie 23:n vieressä.
Ylämyllyn 1920-luvun tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus purettiin vuonna 2004. Rakennus on nyt loma-asuntona Liperin Käsämässä. Aseman miehitys oli lakkautettu jo 1990-luvulla, ja se oli miehittämättömänä linjapaikkana. Opastimia ohjataan kaukokäytöllä Pieksämäen liikenteenohjauskeskuksesta käsin.


Lautasuon, Höytiäisen ja Hirsiniemen seisakkeet:

(Wikipedia * 2016): Lautasuon, Höytiäisen ja Hirsiniemen seisakkeet olivat Onttola–Ylämylly-välin seisakkeita rataosuudella Joensuu–Pieksämäki. Ne avattiin liikenteelle kesäkuun 1932 ja tammikuun 1933 välisenä aikana. Seisakkeet palvelivat rataosuuden paikallisjunaliikennettä ja niillä pysähdyttiin tarvittaessa. Pysähdyspaikoilla oli puiset laiturit sekä nimikyltit, jotka on purettu liikenteen loputtua. Höytiäisen seisake lakkautettiin vähäisten matkustajamäärien takia joulukuussa 1955, Hirsiniemen toukokuussa 1965 ja Lautasuon elokuussa 1969.

Takaisin etusivulle.