Laukaan kirkko: A) Laukaan kirkko kuvattuna 10.10.2010 ('S&J'). (Wikipedia, 2010): Laukaan kirkko on Laukaalla sijaitseva empiretyylinen puukirkko. Se on arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja valmistui vuonna 1835. Kirkossa on tilaa 800 ihmiselle. Hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanin maalaama alttaritaulu esittää Kristusta Kirkastusvuorella. Tarkkasilmäiset huomaavat alttaritaulussa Mooseksen päähän maalatut sarvet, mikä johtuu vanhan Raamatun käännöksen käännösvirheestä, jota taiteilija noudatti. Kirkossa on 36-äänikertaiset urut, jotka Kangasalan urkutehdas valmisti vuonna 1963. Vuosien 1962–1963 peruskorjauksessa sisätilasta tuli hyvin pelkistetty arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan. Kirkon viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 2002, jolloin kirkko maalattiin sisä- ja ulkopuolelta, katto uusittiin, asennettiin sammutusjärjestelmä, sakasti uudistettiin ja eteistiloihin rakennettiin morsiushuone. Yllä olevat 12 kuvaa Laukaan kirkosta, tapulista ja ympäröivästä kirkkomaasta ovat kaikki kuvatut 10.10.2010 ('S&J'). Laukaan kirkko sijaitsee vaikuttavalla paikalla mäen päällä ja tapuli on erikoisesti rakennettu melko kauas kirkosta mäen alakatveeseen.

Silta Laukaan ja Lievestuoreen välisellä maantiellä: B) Tämän kuvaruudun silta sijaitsee Laukaan ja Lievestuoreen välisellä maantiellä - kaikki kuvattu 10.10.2010 ('S&J').

Laukaan ja Lievestuoreen välisen maantien näkymiä: C) Tämän kuvaruudun rakennus sijaitsee Laukaan ja Lievestuoreen välisen maantien eteläpuolella - kaikki kuvattu 10.10.2010 ('S&J'). Kuulisimme mielellämme lisätietoja tämän rakennuksen historiasta. Alimman kuvan näkymä on kyseisen tornirakennuksen pihapiiristä (10.10.2010 ~ 'S&J').

Laukaan museo: D) Tämän kuvaruudun otokset ovat Laukaan museolta (piharakennuksineen) - kaikki kuvattu 10.10.2010 ('S&J'). Laukaan museon pihapiiriin sijoitetuille vanhoille rakennuksille antaa mielenkiintoisen lisävärin taustalla, korkealla mäellä pilkistävä keltainen Laukaan kirkkorakennus.

Laukaan keskustan näkymiä: E) Tämä rakennus sijaitsee Laukaan museon länsipuolella - kaikki kuvattu 10.10.2010 ('S&J'). Kuulisimme mielellämme lisätietoja tämän rakennuksen historiasta. Samainen rakennus kuvattuna 10.10.2010 ('S&J'). Sunnuntaiaamun rauhaa Laukaan keskustassa - kuvattu 10.10.2010 ('S&J').

Laukaan 'Peurunka': F) Laukaan 'Peurunka', kylpylän sisäänkäynti - kuvattu 4.12.2010 ('S&J'). Laukaan 'Peurunka', pääaula - kuvattu 4.12.2010 ('S&J'). Laukaan 'Peurunka', kylpylärakennus - 4.12.2010 ('S&J'). (Peurungan nettisivut, 2010): Kylpylähotelli Peurunka on suosittu ympärivuotinen kylpylä ja hyvinvointipalveluiden keskus puhtaan luonnon keskellä, kauniin Peurunkajärven rannalla Laukaassa, vain 20 min. ajomatkan päässä Jyväskylästä. Kylpylähotelli Peurunka on varma suosikki vuodenajasta riippumatta. Kylpylähotelli Peurungan hotelli, luxus-mökit, kylpylä, ravintola, liikuntatilat, kokoustilat sekä hemmotteluhoidot houkuttelevat viihtymään yhdessä.

Laukaan rautatieasema: G) Laukaan asemarakennus kuvattuna 4.12.2010 ('S&J'). Asema on jäänyt ilmeisesti yksityiselle teollisuustontille ja pääsy asiattomilta on verkkoaidoin estetty. Ilmeisesti aluueella valmistetaan mm. sähköratapylväiden elementtejä. Pysyvätpä ainakin maalitöhrijät aseman seinistä turvaetäisyydellä. Suolahden rata rakennettiin muutama kilometri Laukaan kirkolta länteen. Kerrotaan, että Laukaan rovasti Stenroth pelkäsi aseman vievän kirkonkylältä rauhan ja siksi Laukaan asema olisi sijoittunut kylän ulkopuolelle. Seitsemän kuvaa Laukaan rautatieasemalta ja sen ratapihalta - kaikki kuvattu 4.12.2010 ('S&J'). Jukka Martio kuvasi Laukaan rautatieaseman 12.8.1987, jolloin lättähatut vielä liikennöivät viimeisiä aikojaan.

Pönttövuoren rautatietunneli Lievestuoreella (Laukaa): H) Pönttövuoren alkuperäisen tunnelin itäpää kuvattuna 9.10.2006 (Heikki Maukonen - julkaisu annetun lisenssin puitteissa). (Wikipedia, 2011): Pönttövuoren tunneli on rautatietunneli Jyväskylä–Pieksämäki-rataosuudella lähellä Lievestuoretta. Tunneleita on kaksi, niistä vanhempi valmistui 1917 ja uusi 1995. Vanha ei ole enää käytössä. Jyväskylä–Pieksämäki-rataa rakennettaessa 1914 päätettiin alun perin kiertää Pönttövuori. Ratalinjan oikaisemiseksi päädyttiin kuitenkin tunnelin rakentamiseen. Sitä ennen Suomessa oli puhkaistu vain 156-metrinen Pohjankurun tunneli rantaradalla. Tunnelin vaativuuden vuoksi otettiin ensimmäisen kerran Suomessa käyttöön runsaasti koneita. Tunnelin rakentaminen alkoi vuonna 1914. Sitä valmistui käsityönä 30 ja konetyönä lähes 60 metriä kuukaudessa. Juhannusaattona 1917 tunnelia kummastakin päästä louhineet ryhmät kohtasivat vuoren sisällä. Kiskot Pönttövuoren tunneliin saatiin vuoden 1918 alussa. Vanha tunneli on 1223 m pitkä, ja se oli Suomen pisin tunneli vuoteen 1964 saakka, jolloin Jyväskylä–Haapajärvi-rataosuudelle valmistui 2 734 m pitkä Kangasvuoren tunneli. Vanhempi tunneli on nykyään poistettu käytöstä. Vanha tunneli oli Suomen pisin rautatietunneli vuosina 1917–1964. Se on myös tunnettu kulttuurihistoriallisena "Savon ja Hämeen rajana". Huomionarvoinen piirre vanhassa tunnelissa on sen suoruus: tunnelin toinen pää on koko ajan näkyvissä. Vuonna 1995, kun Jyväskylä–Pieksämäki-rataosuutta sähköistettiin, vanha tunneli kävi liian matalaksi. Tunnelia olisi pitänyt laajentaa, mutta halvemmaksi tuli rakentaa vanhan viereen lähes 200 metriä pidempi uusi tunneli. Uusi tunneli on 1 421 m pitkä. Tämä kuva on peräisin Juha Siltalan kirjasta 'Sisällissodan psykohistoria' (Otava, 2009). Kuvassa on valkoisten osasto vartiotehtävissä Pönttövuoren tunnelin suulla. Tunneliaukon yläreunassa näkyvissä ranentamisvuodet: 1914-1917. Pohjanmaata ja Karjalaa yhdistävän Haapamäen-Pieksämäen radan turvaaminen oli valkoisille sodankäynnin onnellisen ratkaisun ehdoton edellytys. Radan arin kohta, Pönttövuoren tunneli, oli valkoisten tarkasti vartioima kohde. Verhot aukon sivuilla veden jäätymisen estämiseksi tunnelissa, kertoo Siltala kirjassaan. 'Wentti' lähetti (25.10.2011) kuvan Pönttövuoren vanhan tunnelin aukolta - kuvan vuosiluvuksi mainittu 1917 (tekstejä ja vaakunaa ei vielä ole). Tunnelin vastapuolenkin aukko näkyy todellakin kuvassa - rata on tunnelissa niin suora. Pönttövuoren vanhan tunnelin länsipää Lauri Vartiaisen v.2004 kuvaamana. Lisää kuvia Pönttövuoren rautatietunnelista (Lievestuore, Laukaa).

Lievestuore ~ Laukaan taajama: I) Lievestuoreen kirkko kuvattuna 10.10.2010 ('S&J'). Lievestuore on taajama Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Asukkaita siellä oli vuoden 2008 lopussa 2 554. Lievestuoreen suurin työnantaja on Millog Lievestuoreen toimipiste, joka työllistää vajaat 200 henkeä. Lievestuore muistetaan haisevasta Lipeälammestaan, johon 1920–1980-luvuilla toiminut Lievestuoreen sellutehdas laski jätteensä. Lampea on 1990- ja 2000-luvuilla puhdistettu, eikä nykyinen maapohja enää sanottavasti haise. Itse tehtaasta on nykyisin jäljellä enää vain perustusten jäänteitä. "Lievestuoreen Liisa" oli Irwin Goodmanin esittämä hittikappale vuodelta 1971. Siinä kerrotaan myös Lipeälammen aiheuttamista hajuhaitoista. Lievestuoreen rautatieasema aivan taajaman keskellä on yksi rataosan Jyväskylä–Pieksämäki henkilö- ja tavaraliikenneasemista. Liikennepaikka sijaitsee 24,8 kilometrin päässä Jyväskylästä. Asema kuvattu 10.10.2010 ('S&J'). Lievestuoretta edustaa urheiluseura nimeltään Lievestuoreen Kisa. Vuodesta 1927 toimineen urheiluseura Kisan toimintaa pyörittävät viisi lajijaostoa: hiihto- ja suunnistus-, pesäpallo-, jääurheilu-, lentopallo- ja yleisurheilujaostot. Pesäpallolla on pitkä historia seurassa. Tällä hetkellä Kisan lippulaivana toimii miesten pesäpallojoukkue, joka pelaa miesten suomisarjaa. Seuran kuuluisin jäsen on ollut olympiavoittaja Sylvi Saimo, joka asui Hohon kylässä. LINKKI : Lisää kuvia Lievestuoreelta.