|
|
Lappeenrannan kaupungin pienempiä rautatiepaikkoja:
Pulsa:
E)
Pulsan asema rakennettiin vuonna 1870. Ennen kuin rata Simolasta Lappeenrantaan valmistui v.1885, käyttivät Lappeenrannan tienoon asukkaat Pulsaa 'omana asemanaan'. Tyydyttävä maantieyhteys Lappeenrannasta Pietarin radan varteen johti juuri tälle asemalle. Kuva on 1900-luvun alusta (kirjasta 'Suuri raideliikennealbumi', 1980). Kuvaaja ei tiedossa.
Pulsan asema on yksi Pietarin radan alkuperäisistä asemista ja se perustettiin Lappeenrannasta Säkkijärvelle johtavan tien risteykseen. Knut Nylander suunnitteli alkuperäisen aseman, jota laajennettiin jo v.1874. Vuonna 1915 asemaa laajennettiin jälleen.
Pulsan asemalta oli Lappeenrantaan menijöille hevoskuljetusyhteys Lappeenrantaan. Kun Lappeenrannan rata valmistui v. 1885 Pulsan aseman merkitys väheni merkittävästi.
Toisen maailmansodan jälkeen 'Pietarin radan' merkitys luonnollisesti romahti ja Pulsa alennettiin laiturivaihteeksi v.1963. Henkilöliikenteen loppuessa v.1977 liikennepaikka suljettiin, mutta avattiin tavaraliikenteen käyttöön vielä vuosiksi 1980-84 ja siitä eteenpäin liikenteenhoidon käyttöön. Asemapäällikön asunto paloi v.1997.
Mikäli muistan oikein, televisionäytelmän 'Rautatie' (Leo Jokela-Anja Pohjola) tarvittavat asemakohtaukset filmattiin ainakin osittain juuri Pulsan aseman maisemissa.
Jarmo Pyytövaara kuvasi Pulsan aseman 11.8.1975 - kiitos käyttöluvasta sivullamme. Asema on säilyttänyt ajan saatossa - kuvien välisenä aikana - hämmästyttävän hyvin vanhan 'ulkonäkönsä'.
Simola:
Simolan asemarakennus valmistui v.1870. Tämä postikorttikuva on 1900-luvun alussa. Kuvan vasemmassa reunassa naisten ryhmä odottamassa junaa ja oikealla radan reunalla aseman henkilökunta arvokkaasti valvoo, ettei naisten rauhaa kukaan pääse liikaa häiritsemään.
Simolan aseman suunnitteli Pulsan tapaan Knut Nylander. Simolan kohdalta Pietarin radalta avattiin rautatieyhteys Lappeenrantaan 1.8.1885 ja jo seuraavana vuonna ilmeisesti valmistui Simolan uusi asemarakennus. Vanha asemarakennus jäi (ilmeisesti) uuden läheisyyteen ja muutettiin asuinrakennukseksi. Uutta asemaa laajennettiin 1899, 1914 ja 1940-luvulla, mutta rakennus purettiin v.1975. Uusi asema valmistui samana vuonna, mutta henkilöliikenne lopetettiin jo v.1977, ja radalle jäivät vain Neuvostoliittoon kulkevat matkustajajunat.
Simolan liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1996, kun vanha Lappeenrannan radan Simolan suunnan vaihde poistettiin käytöstä.
Jatkosodan loppuvaiheessa Simolan asema joutui ilmahyökkäyksen kohteeksi. Ratapihalle oli 20.6.1944 illansuussa saapumassa täysinäinen evakkojuna, jossa ihmiset istuivat avoimissa tavaravaunuissa tavaroiden keskellä. Ilmahälytys kertoi neuvostoliittolaisten hyökkäyksen alkavan, ja samalla pommikoneet pudottivat jo pommeja asema-alueelle. Ne, jotka säilyivät hengissä pommituksessa, saivat lääkärin apua vasta seuraavan junan vietyä heidät Kaipiaisiin monen tunnin päästä. Aseman tuntumassa jäljellä oleva tiilinen vesitorni toimii toisen maailmansodan aikana menehtyneiden muistomerkkinä. Veistornin seinämissä näkyy pommituksessa kesällä 1944 syntyneitä koloja.
Mainittakoon, että samaisena synkkänä päivänä 20.6.1944 Kurkijoen Elisenvaaran asemanseutu joutui kohtaamaan maan historian pahimman lentopommituksen, jonka 55 venäläisen pommikoneen laivue suoritti. Asemalla oli kaksi evakkojunaa, yksi sotilasjuna sekä aikataulun mukaisesti kulkeneita junia, joissa oli yhteensä noin tuhat henkeä.
Simolan 'historiallinen' vesitorni Joonas Leinosen kuvaamana 2.5.2009. Senaatti-kiinteistöt julkaisi alkuvuodesta 2009 myynti-ilmoituksia kyseisestä omistamastaan Simolan vesitornista.
(Ilpo Leskinen, 2.10.2009 - 'Etelä-Saimaa', artikkelitietokanta):
LAPPEENRANTA: Simolan aseman vanha vesitorni seisoo jämäkästi bensaisella tontilla.
Seudulla toimiva Myötävirtaan-yhdistys on mitä halukkain ostamaan vesitornin kyläläisten käyttöön. Tontin likainen maaperä epäilyttää. Yhdistys ei tiedä, uskaltaako se ryhtyä kauppaan.
Myötävirtaan-yhdistyksen puheenjohtaja Esa Peltola kertoo, että yhdistys voitti Senaatti-Kiinteistöjen taannoin järjestämän tarjouskilpailun vesitornista.
Kauppa oli jo lähellä toteutumista, mutta maaperätutkimuksen tulokset ovat hidastaneet kaupan hierontaa.
SIMOLAN VESITORNIN tontilla on aiemmin toiminut kauppa bensiinin jakeluasemineen.
Senaatti-Kiinteistöjen teettämän maaperätutkimuksen mukaan bensasäiliön ympäristössä on kohonneita pitoisuuksia muun muassa sinkkiä ja lyijyä. Tontin myyjä ei ole halukas maaperän puhdistukseen.
YHDISTYS on suunnitellut vesitornista Simolan seudun kyläläisten kokoontumispaikkaa.
Peltola kertoo, että vesitorniin on koottu runsaasti vanhoja valokuvia, jotka esittelevät Simolan historiaa. Vesitornissa on järjestetty myös itsenäisyyspäivän tapahtumia.
Yhdistyksen ja kylätoimikunnan jäsen Helena Puustinen kertoo, että Simolassa käy joka kesä ihmisiä ympäri maata muistelemassa Simolan pommituksia.
Vesitorni on näkyvä muisto tästä ajasta, sillä pommituksen jäljet näkyvät ulkoseinissä.
TONTIN LIKAINEN maaperä ei estä vesitornin satunnaista käyttöä eikä tonttia tarvitse puhdistaa.
Ongelmana on Peltolan mukaan tulevaisuus.
Hän pelkää mahdollisuutta, että lainsäädäntö muuttuu siten, että Myötävirtaan-yhdistys velvoitetaan puhdistamaan vesitornin tontti.
– Tällainen mahdollisuus on epätodennäköinen, mutta kukaan ei voi varmasti taata, etteikö sellaista mahdollisuutta joskus tule. Yhdistyksellä on kova halu ostaa tontti, mutta maaperä epäilyttää, Peltola sanoo.
VESITORNIN ostaminen on kyläyhdistyksen taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa, sillä ostoon on saatu puolet EU-rahaa.
– Maaperän puhdistamiseen köyhällä yhdistyksellä ei ole mitään mahdollisuuksia, Simolan seudun kylätoimikunnan puheenjohtaja Simo Vainikka sanoo.
TAISTO VENÄLÄISELLÄ on vesitornista selvä kanta: se pitää kyläläisten omistukseen.
Venäläinen asuu Simolan asemalla entisessä rakennusmestarin talossa. Hän osti talon vuonna 2001 ja on asunut siinä vuodesta 1973.
Venäläisen talon lähistöllä liikkuu joka kesä sotahistoriasta ja Simolan pommituksista kiinnostuneita.
Simolan vesitorni on rakennettu vuonna 1932. Sen seinät vaurioituivat pommituksissa kesäkuussa 1944. Vesitornin ulkoseinät on pidettävä ennallaan.
|
