Lapinlahti: A) Lapinlahti (ruots. Lapinlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 9 306 ihmistä. Varpaisjärvi liittyi Lapinlahden kuntaan vuoden 2011 alussa. Halosten taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, jonka vuoksi kunta on ottanut teemakseen taiteen ja kirkonkylällä onkin jopa kymmeniä erilaisia taidekohteita. Suomen ensimmäinen taidevalimo, Halosen taidevalimo, toimi Lapinlahdella. Halosen taidevalimossa valettiin mm. Kolmen sepän patsas ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Halosen taidevalimon perinteitä jatkaa kaksi taidevalimoa Lapinlahdella. Miltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuu Iisalmen reittiin kuuluva Onkivesi. Kuntakeskus sijaitsee järven itärannalla rautatien ja valtatie 5:n varrella. Järven länsirannalla sijaitsee korkea Väisälänmäki, Pohjois-Savon kansallismaisema. Myös kunnan itäosat ovat selvästi keskiosia korkeampaa mäkimaastoa. Lapinlahti sijaitsee 58 kilometrin päässä Kuopiosta ja 24 kilometrin päässä Iisalmesta. Lapinlahden naapurikuntia ovat Iisalmi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Sonkajärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Iisalmeen liitetty Iisalmen maalaiskunta sekä Kuopioon liitetyt Maaninka ja Nilsiä. Lapinlahden kunnassa on kaikkiaan 229 järveä. Suurimmat niistä ovat Onkivesi, Syväri ja Sälevä. Lapinlahden alueella kokonaan tai osoittain sijaitsevia Natura-alueita ovat Älänne, Pieni Mustanselän metsä, Hirvisuo, Hukkasuo, Hangassuo-Karjalaisenmäki, Kuikkasuo ja Suurisuo sekä Kanervaharjun metsä. Kyliä: Alapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Humppi, Jonsa, Juminen, Karsanlahti, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki, Korpijärvi, Lahdenperä, Lappetelä, Luhi, Lukkarila, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti, Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Paloinen, Petäys, Pienimäki, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki. Nähtävää: Alapitkän kirkko, Alapitkän tsasouna, Lapinlahden evankelis-luterilainen puukirkko, Lapinlahden ortodoksinen kirkko, Suomen Asutusmuseo (Alapitkä), Taidekatu - Lapinlahden keskustaa kiertävä reitti, jonka varrella sijaitsevat Lapinlahden tärkeimmät taidenähtävyydet, Taidemuseo Eemil, Taidevalimo, Varpaisjärven kirkko, Väisälänmäki ja Väärnin Pappila. Lapinlahden kirkko * Esa Heikkinen kuvasi toukokuussa 2013 (lisenssi: CC BY-SA 3.0 * Wikipedia).

Lapinlahden rautatieasema: B) Tämä Juhani Katajiston vuonna 1969 ottama kuva Lapinlahden asemalta pääsi vuonna 2009 ilmestyneen 'Radan varrella'-kirjan kansikuvaksi - eikä syyttä. Lapinlahden asema sijoitettiin noin kilometrin päähän pitäjän kirkolta. Asemarakennus valmistui 1902 (Bruno Granholm). Rakennusta laajennettiin 1927 alkuperäistä rakennustapaa noudattaen. Asemalla oli myös puinen vesitorni, joka on halkokatoksineen siirretty valtatien 5 varrella olevalle huoltoasemalle, muutaman kilometrin edemmäs. Lapinlahden asemanseudun merkittävämmäksi teollisuusyritykseksi kohosi suuri osuusmeijeri, joka perusti myös sahan ja sähkölaitoksen ja hoiti laivaliikennettä Onkivedellä. Asemalta länteen sahalle johdettiin noin kilometrin pituinen kapearaiteinen tehdasrata. Juhani Ahon tunnetussa romaanissa Rautatie kerrotaan Matista ja Liisasta, jotka nousevat ensimmäiselle junamatkalleen Lapinlahden asemalta. Vuonna 1884 ilmestyneen kirjan asema on kuvitteellinen, sillä rata Kuopiosta Iisalmeen valmistui vasta 1902. Teoksessa on kuvailtu rautatieaseman sijainti, ja todellisuudessa asema rakennettiin vain parinsadan metrin päähän Ahon kuvitteellisesta asemasta. Etelästä pohjoiseen Lapinlahden kunnan alueella sijaitsevat seuraavat asemat Siilinjärven ja Iisalmen välisellä rataosalla: Alapitkä, Pajujärvi, Mäntylahti, Lapinlahti ja Nerkoo. Lapinlahden rautatieasema * nimimerkki Junafani kuvasi heinäkuussa 2008 (lisenssi: CC BY-SA 3.0 * Wikipedia).

Alapitkän rautatieasema: C) Alapitkän rautatieasema 24.3.2009 Jussi Liimatan kuvaamana (kiitos käyttöluvasta). Alapitkän rautatieasema sijaitsee Kuopiosta pohjoiseen - ensin Siilinjärvelle n. 20km ja vielä jatkaen - ensin Pöljö ja sitten Alapitkä. Tämä Alapitkän asemarakennus valmistui v.1902 (Bruno Granholm). Maailmansotien välisenä aikana Alapitkästä suunniteltiin tärkeätä risteysasemaa, jossa Savon rata olisi kohdannut nk. Suomen 'Pacific'-radan Vaasasta Joensuuhun. Tästä suunnitelmasta toteutui kuitenkin vain itäisin osa, sekin Siilinjärveltä Alapitkän sijaan. Henkilöliikenne Alapitkällä lopetettiin 1984, mutta liikennepaikka jäi tavaraliikenteen käyttöön sekä junien kohtauspaikaksi. Nykyisin liikennepaikka on kauko-ohjattu, eikä miehitystä enää tarvita. Marjukka Joutsi kuvasi Alapitkän asemarakennuksen 24.10.2021..