LÄNSI-TURUNMAA:
(Svala & Joutsi * maaliskuu 2011 ~ viimeisimmät lisäykset: 24.10.2011)

Länsi-Turunmaa :

A) 1.1.2009 perustetun 'kömpelönimisen' uuden kaupungin - Länsi-Turunmaan - vaakunaksi valittiin Nauvon entinen kunnan vaakuna.

(Wikipedia, 2011): Länsi-Turunmaa (ruots. Väståboland) on kaupunki Varsinais-Suomessa. Kaupunki aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Kaupunki syntyi Paraisten kaupungin sekä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kuntien kuntaliitoksella. Näiden viiden kunnan valtuustot hyväksyivät kuntaliitoksen 26. kesäkuuta 2007.
Länsi-Turunmaan kaupungin asukasluku on 15 484 asukasta, joista noin 57,4 prosenttia on ruotsinkielisiä. Länsi-Turunmaan naapurikuntia ovat Brändö, Sottunga, Kökar, Kemiönsaari, Sauvo, Kaarina, Turku, Naantali ja Kustavi.
Suomen kunnista Länsi-Turunmaassa on eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi ilmoitettiin 8 300 kappaletta. Länsi-Turunmaan meripinta-ala on Suomen kunnista suurin, 4 659,05 neliökilometriä.

(Wikipedia, 2011): Nimikiista: Nimivalinnasta tuli alusta alkaen paljon kielteistä palautetta seudun asukkailta, koska Länsi-Turunmaata pidettiin kömpelönä ja keinotekoisena nimenä. Myös 'Kotimaisten kielten tutkimuskeskus' asettui sitä vastaan. Asiantuntijaryhmä ehdotti sen jälkeen, että uuden kunnan nimeksi valitaan joko Parainen (ruots. Pargas), Gullkrona tai Berghamn.
Länsi-Turunmaan kaupungin järjestelytoimikunta taas ehdotti nimeä Merikruunu. Kaupungin nimen päätti lopullisesti valtiovarainministeriö 19. kesäkuuta 2008 kuntajakolain perusteella. Länsi-Turunmaa-nimeä olivat esittäneet muut kunnat paitsi Parainen, joka olisi halunnut säilyttää nimensä tulevan kaupungin nimenä. Valtuusto päätti 16.12.2008 pitää kaupungin nimenä toistaiseksi Länsi-Turunmaan. Asiasta järjestetään 2011 neuvoa-antava äänestys, jonka kantaa kunta noudattaa. Paraisilla tehtiin kuntalaisaloite äänestyksen aikaistamiseksi. 28. huhtikuuta 2009 Länsi-Turunmaan valtuusto päätti, ettei kansanäänestystä kaupungin nimestä aikaisteta 4 000 henkilön allekirjoittamasta aloitteesta huolimatta. Samalla päätettiin ottaa kaupungin vaakunaksi Nauvon kunnanvaakuna.

(Turun Sanomat,3.7.2007 - Heimo Rytkönen): Länsi-Turunmaan nimi ei ole paras mahdollinen:
Saaristomeren kuntien yhdistymissopimuksessa kunnat samalla sopivat muodostettavan alueellisen suurkunnan nimeksi Länsi-Turunmaan, ruotsiksi Väståboland. Kuntien yhdistäminen oli ansiokas teko. Valitettavasti nimipäätös oli alueen enemmistökielisten sanelu. Suomenkielisiä nimistöasiantuntijoita tässä ei ole kuultu.
Ennen kuin aikanaan kaikki nuo viisi nykyistä kuntaa jättävät valtioneuvostolle yhdistymispyynnön, kannattaa sittenkin kiinnittää huomio vielä kunnan suomenkielisen nimipäätöksen käyttökelpoisuuteen.
Ruotsinkielinen nimiehdotus Väståboland on varmasti siihen kieleen sopiva, mutta sen suora käännös ”Länsi-Turunmaa” on kielessämme tehdyn tuntuinen ja käytössä kömpelö ja sisällöltään myös harhaanjohtava. Kielemme rakenteeseen kuuluisi tässä luonnostaan adjektiivirakenteinen muoto Läntinen Turunmaa. Mutta kaksisanaisia kuntanimiähän ei meillä hallinnossa tunneta.
Vaikka ruotsinkielisessä nimimuodossa pitäydyttäisiinkin Väståbolandissa, niin suomenkielisenä nimimuotona voisi silti olla kätevämpi ja iskevämpi pelkkä Turunmaa. Ei tarvita aina sananmukaista käännöstä. Ja eiväthän Åboland ja Turunmaa tarkoita nytkään alueellisesti samaa näissä kielissä.
Ruotsissa se on vain kaksikielinen lounaissaaristo ynnä Turun kaupungissa toimivat ruotsinkieliset instituutiot. Suomen kielessä Turunmaa-käsitteeseen ei sotketa kieltä; se on huomattavasti laajempi alue Turun ympäristössä Lounais-Suomessa. Turunmaa sopisi mainiosti suomenkielisenä muotona alueelle perustettavan saaristokaupungin nimeksi.
Entä komea, kaunis ja koko Suomessa tunnettu nimi Airisto (ruotsiksi Erstan) tämän saaristokunnan nimenä? Airistonselkähän on alueella hallitseva vesistönimi ja ehdottomasti komein ja tunnetuin ja positiivisia mielikuvia synnyttävä. Kannattaa vielä miettiä.
Vaikka sisäasiainministeriö on hyväksynytkin myös kömpelöitä uusnimiä kuntien nimiksi (esimerkiksi Nummi-Pusula, Vöyri-Maalahti jne.) on siellä tietoisuus nimien sopivuudesta kieleemme lisääntynyt. Kuntanimenä Länsi-Turunmaa voisi kokea nimen uudelleen miettimisen pyynnön.
Näiden kuntien suunnitteluryhmän kannattaisi pohtia ongelmaa etukäteen Kotimaisten kielten tutkimiskeskuksen paikannimiosaston ammattilaisten kanssa. Tätä laitostahan ministeriö kuitenkin kuulee ennen kuin vahvistaa uuden kunnan molemmat nimimuodot. Ja suunnitteluryhmän tulee ehdottomasti ottaa mukaan suomen kielen asiantuntija. Ehdotettu ”Länsi-Turunmaa” kielii siitä, että näin ei ole tähän asti tehty.
Huomasin TS:stä, että Paraisten suomenkieliset ovat tehdyn kömmähdyksen havainneet ja peräävät suomen kielelle oikeutta tekevää kuntanimeä. Hyvä!


Paraisten lauttaliikenteestä:

B) Paraisten puoleisella Nauvon lossin lähtöpaikalla odottelua 26.5.1968 (kuva: P.Joutsi).

Tielautta Falco Paraisten ja Nauvon välisellä meriosuudella 26.6.2004 (kuva: nimim. 'Ekhoc').

Paraisten puolen lähtölaituri 27.6.2006 (kuva: nimim. 'Ulayiti').

(Wikipedia, 2011): Parainen (ruots. Pargas) on entinen Suomen kaupunki ja nykyinen Länsi-Turunmaan kaupungin keskustaajama Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Länsi-Turunmaan kaupunki muodostui, kun Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa.
Paraisten kaupunki oli kaksikielinen. Asukkaista 54 prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia ja 45 prosenttia suomea. Parainen oli Kaskisten lisäksi Suomen ainoa kokonaan veden ympäröimä kaupunki. Sitä kutsuttiinkin usein saariston pääkaupungiksi. Paraisten naapurikunnat olivat Dragsfjärd, Kaarina, Kemiö, Nauvo, Piikkiö, Rymättylä, Sauvo ja Turku.
Paraisten suurimmat saaret ovat Iso-Tervo (Stortervolandet), Pikku-Tervo (Lilltervo), Stormälö, Lillmälö, Ålönsaari (Ålön), Kirkkosaari (Kyrklandet), Kirjalansaari (Kirjalaön), Lielahdensaari (Lielaxön), Lemlahdensaari (Lemlaxön), Mielisholma (Mielisholm), Attu, Sorpo, Heisala ja Tammo.
Paraisten Kirjalansaarella sijaitsee Suomen ainoa kalakoulu eli Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti.
Huomattavimmat rakennukset ovat keskiaikainen harmaakivikirkko, 1400-luvulta peräisin oleva Kuitian linna, Partekin pääkonttori (1916 ja lisärakennus 1955), siunauskappeli (Erik Bryggman 1930), Atun kartano, Airiston lomakeskus ja jäähalli.

Tämän kirjoittaja istumassa Hessundin sillan alla Paraisilla 26.5.1968 (kuva: P.Joutsi). Vastaavalla paikalla salmen toisella puolella istuu joku vastarannan kulkija.

Samainen Hessundin silta Paraisilla Torsti Salosen kuvaamana 24.8.2004. Rakennusvuosi: 1938 (levennetty 1967), siltatyyppi: betoninen sauvakaari - kokonaispituus 146,3 metriä, jänteiden pituus: 3 x 10 + 81 + 3 x 11,75 m, leveys: 12,8 m (vuoteen 1967 5,5 m), korkeus: 17,5 metriä, muita tietoja: maailman pitkäjänteisin betoninen sauvakaarisilta (tiedot T.Salosen nettisivulta).

Hessundin silta Paraisilla - louhikkoinen reitti alas - 26.5.1968 (kuva: P.Joutsi).

Kuvia Paraisilta:

C) Paraisilta Turkuun johtavalla tiellä - 26.5.1968 ('S&J').

Nimikiista:


C) Helsingin Sanomat uutisoi Länsi-Turunmaan nimikiistasta 23.5.2011

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.