A) Saksalaiset teetättivät vuosien 1942-44 aikana mm. venäläisillä ja puolalaisilla sotavangeillaan kapearaiteisen rautatien Kuusamosta Hyrynsalmelle (178 km).
Yhtenä puolalaisvankina rataa oli tekemässä Jozef Molka, joka kirjoitti kauhunvuosistaan suomennetunkin muistelmakirjansa 'Sota minun muistoissani' (2007). Tämä kuva on kyseisen kirjan kuvistusta (kuvaaja: Ernst Heinzelmann).
Kuvassa on suon päälle rakennettu huoltomaantie eli 'kapulatie'. Suolle ladottiin puunrunkoja, joiden päälle ladottiin poikittain pienempiä puita ja päälle ajettiin soraa. Hevospeleillä ainakin pääsi läpi kenkiään kastelematta. Vaikeampaa soiden ylitys oli luonnollisesti varsinaista rautatietä rakennettaessa.

(Matti Kallunki, sähköposti 26.1.2012): Kuusamon kenttärata alkaa olla tämän hetken suomalaisille (jopa kuusamolaisille) on jo vierasta historiaa. Mieltäni on jäänyt askarruttamaan radan päätepiste. Teidän jutussanne (ja monessa muussa) pääteasemaksi mainitaan Vanttajan Salpa-asema. Kuitenkin eräs lapsuuteni leikkipaikoista oli kenttäradan sillan jäänteet Kuusamon kirkonkylän Nilojoella, noin puoli kilometriä Leskelänjärveltä Kuusamojärven suuntaan. Joen kahta puolen oli myös ratapenkat. Tämän mukaan rata olisi ulottunut kirkonkylään saakka. Asian tarkistaminen ei ole kotikonstein helppoa. Jossakin lienee radan piirustukset (Sota-arkisto?). Olisi mielenkiintoista saada täsmällinen tieto tuon siltarakennelman tarkoituksesta. Rakennettiinko rata sinne saakka, vai jäikö se kesken. Lisätietoja voi välittää tämän nettisivun ylläpitäjän kautta.
terveisin, Mikko Kallunki (syntynyt Kuusamossa v.1938).

(Heikki Itävuo, 28.1.2012 sähköposti): Luetaan nyt Resiinaa 4/1990. Sivulla 20 on kartta kenttäradan jatko-osuudesta Kiestinkiin. Siiten on merkitty myös suunnitelma Sänkikankaalta Kuusamoon. Sikäli kuin karttaa osaan tulkita, rata olisi kulkenut (vanhan) viitostien länsipuolta, ylittänyt Ouluntien ja päättynyt pian sen jälkeen. Kartan tarkkuus ei kuitenkaan ole juuri minkäänlainen. Onkohan tuota kuitenkaan rakennettu kuitenkaan metriäkään? Penkat voivat olla jotain aivan muuta. Ehdottasin yhteydenottoa Koillissanomien toimitukseen. Kokemukseni mukaan sen toimittajat selvittävät kyllä mielellään monenlaisia asioita. Voisi selvitä noiden penkkojen historia.

(Matti Kallunki, 29.1.2012 sähköposti): Muistikuvani Nilojoen sillan jäänteistä ja ratapenkasta joen molemmin puolin on noin vuodelta 1946-47. Silloin ei kiskoista enää ollut pätkääkään jäljellä. Koillissanomissa on ollut toimittajana perustajan Reino Rinteen poika Wesa, joka on kirjoittanut myös menneistä asioista.