A) (Wikipedia, 2020): Kuolemajärvi (entinen Hatialahti) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Suomenlahden rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 367,4 km² ja asukkaita 5 686 (1939). Kuolemajärven entisen kirkonkylän venäläinen nimi on vuodesta 1948 lähtien ollut Pionerskoje.

Pitäjän nimen oletetaan usein liittyvän Mikael Agricolan kuolemaan. Hän kuoli Kuolemajärvellä vuonna 1557 palatessaan Moskovasta rauhanneuvotteluista. Järven ja seurakunnan nimi juontaa kuitenkin varhaisemmilta ajoilta.

Kuolemajärven kirkko tuhoutui talvisodassa 1939. Suojajoukkotaisteluiden tuloksena Suomen talvisodan pääpuolustusasema Kannaksella muodostui 6. joulukuuta 1939 mennessä Kuolemajärven kohdalle. Rintamavastuu alueella kuului 4. divisioonalle.

Kuolemajärven väestö asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Turun ympäristökuntiin: Askainen, Aura, Kakskerta, Kustavi, Lemu, Maaria, Masku, Merimasku, Mietoinen, Naantali, Nousiainen, Paattinen, Raisio, Rusko, Rymättylä, Taivassalo, Tarvasjoki, Vahto ja Velkua.

Kylät 1939: Akkala, Hatjalahti (Hatelahti), Hopiala, Huumola, Iivanala, Inkilä, Juvanruukki, Järvenpää, Karjalainen, Kaukjärvi, Kaukola, Kipinola, Kirkonkylä, Kiskola, Kolkkala, Kämärä, Laasola eli Hietanen, Mellala, Muurila, Nuutila, Näykki, Paavola, Pentikkälä, Pihkala, Pinnoinniemi, Pitkälä, Seivästö (myös majakka), Siprola, Summa, Taatila, Työppölä, Varpulila, Viuhkola ja Yläkirjola.

Nykytilanne: Entisen Kuolemajärven kunnan alue kuuluu nykyään Leningradin alueen Viipurin piiriin, sen Koiviston (Primorsk), Uudenkirkon (Poljany) ja Kähärin (Gontšarovo) kuntiin. Ennen vuoden 2006 kuntaliitoksia Kuolemajärven ydinalue muodosti Akkalan (Krasnaja Dolina) kyläneuvostoalueen ja kunnan länsiosa kuului Humaljoen (ven. Jermilovo) kyläneuvostoalueeseen, jotka nyt kuuluvat Koivistoon.

Kuolemajärven kirkonkylän nimi on nykyään Pionerskoje, mutta kylällä ei ole mitään hallinnollista merkitystä. Kuolemajärven asema on yksi niistä harvoista Karjalankannaksen paikannimistä, joita neuvostohallinto ei venäläistänyt tai itse asiassa ”neuvostolaistanut”. Aseman nimi on siis edelleen Kuolemajärvi, vaikka Kuolemajärven asemanseudun eli Pentikkälän nimi on ollut vuodesta 1948 Rjabovo.

(Sotahistorialliset kohteet, 2020): Turun piispan Martti Skytten kuoltua 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi 1554. Tuona aikana olivat ruotsalaisten ja venäläisten väliset rajariidat jatkuvia ja niinpä Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän lähetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä Agricola sai ankaran sairauskohtauksen, johon hän kuoli juuri Suomen rajan ylitettyään Uudenkirkon pitäjän alueella. Alueelle oletetaan perustetun tapahtuman muistoksi Kuolemajärven pitäjä.
Agricola haudattiin todennäköisesti Viipurin dominikaaniseen tuomiokirkkoon, joka tuhoutui talvisodassa. Nykyään kirkko on raunioina, joskin jykevät kiviseinät ovat pystyssä. Venäläiset veivät Kuolemajärven pitäjässä olleen Agricolan kuolinpaikan muistokiven pois sotien jälkeen, mutta 2000-luvun alussa se suomalaisten aloitteesta tuotiin takaisin ja entisöitiin. Mikael Agricola (s. noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan kehitti pohjan suomen kirjakielelle, sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.